suomi (automaattinen)

Suomi
WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:05.150 --> 00:00:10.010 Tutustumme seuraavaksi signaalitiedusteluun. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, 2 00:00:10.010 --> 00:00:13.700 että signaalitiedustelu on tiedustelua radioaalloilla. 3 00:00:13.700 --> 00:00:17.220 Tietoa kerätään eri taajuusalueella toimivista lähettimistä. 4 00:00:17.220 --> 00:00:23.850 Näitä voivat olla esimerkiksi radiot, radiolinkit, mobiililaitteet tai tutkat. 5 00:00:23.850 --> 00:00:26.970 Signaalitiedustelu jaetaan yleensä kahteen eri osaan. 6 00:00:26.970 --> 00:00:30.570 Viestitiedusteluun ja elektroniseen mittaustiedusteluun. 7 00:00:30.570 --> 00:00:33.970 Joissain määritelmissä myös tietoverkoissa tapahtuva tiedustelu 8 00:00:33.970 --> 00:00:38.890 voidaan lukea osaksi signaalitiedustelua. 9 00:00:38.890 --> 00:00:41.990 Viestitiedustelusta voidaan joskus käyttää suomenkielessä myös termiä 10 00:00:41.990 --> 00:00:46.420 kuuntelutiedustelu ja englanninkielistä lyhennettä COMINT. 11 00:00:46.420 --> 00:00:52.100 Termit kertovat tästä signaalitiedustelun alalajista olennaisen. Sen kohteina ovat kommunikaatioon 12 00:00:52.100 --> 00:00:58.440 käytettävät vastustajan viesti- ja johtamisjärjestelmät, kuten erilaiset radioverkot, linkkiyhteydet, 13 00:00:58.440 --> 00:01:02.610 mobiililaitteet tai vaikka satelliittikommunikaatio. 14 00:01:02.610 --> 00:01:07.370 Tiedusteltavien viestiyhteyden sisältö voi olla puhetta, sähkötystä tai dataa. 15 00:01:07.370 --> 00:01:09.450 Usein se on myös salattua. 16 00:01:09.450 --> 00:01:14.250 Tämän vuoksi salauksen murtaminen liittyy läheisesti viestitiedusteluun. 17 00:01:14.250 --> 00:01:18.170 Vaikka signaalin salausta ei kyettäisi murtamaan, kohteena olevan lähettimen 18 00:01:18.170 --> 00:01:23.070 paikantamisen, verkon rakenteen ja lähettimen teknisten ominaisuuksien perusteella 19 00:01:23.070 --> 00:01:27.450 kyetään tekemään johtopäätöksiä kohteesta. 20 00:01:27.450 --> 00:01:31.630 Viestitiedustelulla kyetään selvittämään hyvin kohdeorganisaation johtamiseen 21 00:01:31.630 --> 00:01:37.490 käytettyjä järjestelmiä sekä johtamisrakenteita. 22 00:01:37.490 --> 00:01:40.950 Elektronisen mittaustiedustelun kohteina ovat periaatteessa kaikki 23 00:01:40.950 --> 00:01:44.380 paitsi kommunikaatio- signaalit. Myös suomenkielessä 24 00:01:44.380 --> 00:01:46.610 tästä signaalitiedustelun alalajista 25 00:01:46.610 --> 00:01:49.860 voidaan käyttää termiä ELINT. 26 00:01:49.860 --> 00:01:54.320 Elektroninen mittaustiedustelu voidaan jakaa käyttötarkoituksen perusteella kahteen 27 00:01:54.320 --> 00:01:59.400 osaan. Tekninen ELINT on kiinnostunut eri kohdejärjestelmien teknisistä 28 00:01:59.400 --> 00:02:03.800 ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan arvioida kohdeorganisaation 29 00:02:03.800 --> 00:02:07.340 valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyä. 30 00:02:07.340 --> 00:02:12.600 Samaa tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun rakennetaan omasuojajärjestelmiä omiin aluksiin 31 00:02:12.600 --> 00:02:17.750 ja ilma-aluksiin vastustajan asejärjestelmiltä suojautumista vastaan. 32 00:02:17.750 --> 00:02:21.710 Operatiivisessa ELINT:ssä mielenkiinnon kohteena on kohteen valvonta- 33 00:02:21.710 --> 00:02:25.510 ja asejärjestelmien ryhmitys sekä niiden käyttötavat. 34 00:02:25.510 --> 00:02:32.100 Operatiivisen ELINT:n perustana ovat teknisen ELINT:n tuottamat tiedot. 35 00:02:32.100 --> 00:02:35.080 Elektronisella mittaus- tiedustella kyetään siis keräämään 36 00:02:35.080 --> 00:02:38.480 tietoa kohteen valvonta- ja asejärjestelmistä. 37 00:02:38.480 --> 00:02:42.290 Tämän perusteella voidaan arvioida näiden järjestelmien suorituskykyä 38 00:02:42.290 --> 00:02:46.690 sekä rakentaa omasuojajärjestelmiä. 39 00:02:46.690 --> 00:02:50.810 Joidenkin määritelmien mukaan myös tietoverkkotiedustelu voidaan laskea osaksi 40 00:02:50.810 --> 00:02:55.540 signaalitiedustelua, vaikka kohteet eivät olekaan viestitiedustelun ja elektronisen 41 00:02:55.540 --> 00:02:58.830 mittaustiedustelun tapaan radiotiellä. 42 00:02:58.830 --> 00:03:02.430 Suomalaisessa määritelmässä tietoverkkotiedustelu jaetaan kahteen 43 00:03:02.430 --> 00:03:07.510 osaan. Tietojärjestelmätiedustelussa kohteina ovat Suomen rajojen ulkopuolella 44 00:03:07.510 --> 00:03:11.920 sijaitsevat tietojärjestelmät. Tietoliikennetiedustelu kohdistuu Suomen 45 00:03:11.920 --> 00:03:14.630 rajat ylittäviin tietoliikennekaapeleihin. 46 00:03:14.630 --> 00:03:20.320 Tämä tiedustelu edellyttää tuomioistuimen lupaa. 47 00:03:20.320 --> 00:03:26.060 Signaalitiedustelun historia liittyy läheisesti lennättimen, radion ja tutkan keksimiseen. 48 00:03:26.060 --> 00:03:31.180 Vuonna 1844 Samuel Morse esitteli lennättimen, 49 00:03:31.180 --> 00:03:35.420 jossa lähetys- ja vastaanottoasemien välillä kulkevaa langallista yhteyttä pitkin 50 00:03:35.420 --> 00:03:39.360 sanoma voitiin välittää morsekoodilla sähköttämällä. 51 00:03:39.360 --> 00:03:43.380 Morsetus oli kuitenkin selväkielistä ja siten kenen tahansa yhteydelle 52 00:03:43.380 --> 00:03:48.080 kytkeytyvän ymmärrettävissä. Yhdysvaltojen sisällissodassa lennätinyhteyksien 53 00:03:48.080 --> 00:03:51.660 kuuntelu ja katkaiseminen oli tavanomaista. 54 00:03:51.660 --> 00:03:55.180 Vuonna 1897 Guglielmo 55 00:03:55.180 --> 00:03:58.940 Marconi esitteli ensimmäisen radion. Radioyhteydellä 56 00:03:58.940 --> 00:04:03.120 sanoma voitiin lähettää samanaikaisesti usealle eri vastaanottajalle, 57 00:04:03.120 --> 00:04:07.360 mutta myös sen kuuntelu oli helppoa. Radio mahdollisti myös merivoimien 58 00:04:07.360 --> 00:04:10.630 ja kauppalaivaston alusten viestiyhteydet. 59 00:04:10.630 --> 00:04:15.670 Lähes heti radion keksimisen jälkeen alkoi myös radioyhteyksien tiedustelu. 60 00:04:15.670 --> 00:04:22.270 Venäjän ja Japanin välisessä sodassa vuosina 1904 ja 1905 61 00:04:22.270 --> 00:04:26.790 Britannian laivasto kykeni sieppaamaan ja kuuntelemaan Venäjän laivaston viestejä 62 00:04:26.790 --> 00:04:30.110 Tyynellä valtamerellä. 63 00:04:30.110 --> 00:04:34.030 Ensimmäisen maailmansodan aikana signaalitiedustelun keinovalikoimaan tuli uusia 64 00:04:34.030 --> 00:04:39.380 työkaluja. Radio- tai kaapeliyhteyden kuuntelemisen lisäksi kehittyvät salakirjoituksen 65 00:04:39.380 --> 00:04:44.590 murtaminen, kyky paikantaa radiolähetteitä suuntimalla, sekä kerätystä tiedosta 66 00:04:44.590 --> 00:04:47.460 tehdyt viestiliikenneanalyysit. 67 00:04:47.460 --> 00:04:51.680 Toisessa maailmansodassa keskeiseksi viesti- tiedustelun kehityskohteeksi muodostui 68 00:04:51.680 --> 00:04:56.900 salakirjoituksen purkaminen viestiliikenteen sisällön tunnistamiseksi. 69 00:04:56.900 --> 00:05:01.920 Britit mursivat Saksan Enigma-salakirjoituskoneen koodin ja Yhdysvallat pyrki purkamaan 70 00:05:01.920 --> 00:05:07.620 Japanin Purple-salakirjoituskoodin. Enigman murtamisella oli keskeinen vaikutus Saksan 71 00:05:07.620 --> 00:05:14.340 häviölle,Purple-koodilla taas Yhdysvaltojen menestykselle Tyynellä valtamerellä. 72 00:05:14.340 --> 00:05:18.960 Viestitiedustelun lisäksi tutkan ja muiden radiosäteilyä käyttävien instrumenttien 73 00:05:18.960 --> 00:05:23.050 keksiminen ja sotilaallisen käytön alkaminen käynnisti elektronisen mittaus- 74 00:05:23.050 --> 00:05:26.980 tiedustetun kehittämisen toisessa maailmansodassa. 75 00:05:26.980 --> 00:05:32.180 Kylmän sodan aikana signaalitiedustelu merkitys kasvoi osin siksi, että muilla tiedustelulajeilla 76 00:05:32.180 --> 00:05:36.040 ei kyetty tuottamaan tarvittavaa tietoa Neuvostoliitosta. 77 00:05:36.040 --> 00:05:39.960 Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli maan ydinaseohjelma, josta 78 00:05:39.960 --> 00:05:42.840 tietoa kerättiin signaalitiedustelukoneilla. 79 00:05:42.840 --> 00:05:48.040 Tämä oli kannustimena myös mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelun kehitykselle. 80 00:05:48.040 --> 00:05:53.130 Oheisessa kuvassa on esitetty radiotaajuisen säteilyn eri taajuusalueita. 81 00:05:53.130 --> 00:05:57.150 Matalimmat taajuudet ovat kuvan vasemmassa reunassa, ja mitä enemmän oikealle 82 00:05:57.150 --> 00:06:00.930 katsot kuvaa, sitä korkeammista taajuuksista on kyse. 83 00:06:00.930 --> 00:06:05.810 Kuvassa näkyvien taajuusalueiden rajat on aikanaan sovittu taajuuksien mukaisesti. 84 00:06:05.810 --> 00:06:09.310 Eri taajuusalueille on myös annettu niitä kuvaavat nimet. 85 00:06:09.310 --> 00:06:12.670 Nimistä käytetään yleensä niiden englanninkielestä tulevia 86 00:06:12.670 --> 00:06:15.530 lyhenteitä. Päivittäisestä elämästä 87 00:06:15.530 --> 00:06:22.130 meille tutuimmat taajuusalueet lienevät VHF, UHF ja SHF, joita käyttävät radio- 88 00:06:22.130 --> 00:06:27.590 ja televisiolähetykset, langattomat verkot ja matkapuhelimet. 89 00:06:27.590 --> 00:06:31.930 Eri taajuusalueilla radioaalto käyttäytyy ja etenee eri tavalla. 90 00:06:31.930 --> 00:06:36.710 Etenemistapa määrittää sen, minkälaiseen käyttöön eri taajuusalueet soveltuvat 91 00:06:36.710 --> 00:06:43.190 parhaiten. Ylimmillä taajuusalueilla radioaalto etenee suoraviivaisesti ja tiedonsiirtokapasiteetti 92 00:06:43.190 --> 00:06:45.640 on suuri. Alemmilla taajuusalueilla 93 00:06:45.640 --> 00:06:49.810 radioaalloilla voi olla muitakin etenemistapoja, ja tiedonsiirtokapasiteetti 94 00:06:49.810 --> 00:06:52.790 on yleensä varsin alhainen. 95 00:06:52.790 --> 00:06:58.070 Jos tarkastelemme oheista kuvaa signaalitiedustelun näkökulmasta, viestitiedustelun kohteet 96 00:06:58.070 --> 00:07:03.460 voivat sijaita käytännössä kaikilla kuvassa näkyvillä taajuusalueilla. Elektronisen mittaus- 97 00:07:03.460 --> 00:07:08.970 tiedustelun kohteet ovat yleensä ylimmillä taajuusalueilla. 98 00:07:08.970 --> 00:07:13.390 Radioaallot etenevät siis eri tavoin taajuusalueen mukaan. Etenemistapa 99 00:07:13.390 --> 00:07:17.570 vaikuttaa yhteyden pituuteen ja siten myös siihen, kuinka kaukaa radioaaltoja 100 00:07:17.570 --> 00:07:20.500 lähettävä kohde on tiedusteltavissa. 101 00:07:20.500 --> 00:07:24.590 Yleistäen voisi sanoa, että mitä pidemmät yhteydet taajuusalueelle tyypillinen 102 00:07:24.590 --> 00:07:28.130 radioaallon etenemistapa mahdollistaa, sitä kauempaa 103 00:07:28.130 --> 00:07:32.590 lähetin, kuten radio tai tutka, on tiedusteltavissa. 104 00:07:32.590 --> 00:07:36.230 Suora näköyhteys on tavanomainen korkeimmilla taajuuksilla. 105 00:07:36.230 --> 00:07:40.420 Tälle etenemistavalle on tyypillistä, että maan horisontti ja erilaiset 106 00:07:40.420 --> 00:07:43.670 maastoesteet rajoittavat yhteyden pituutta. 107 00:07:43.670 --> 00:07:48.830 Tämän vuoksi yhteydet maanpinnalla ovat yleensä joitakin kymmeniä kilometrejä. 108 00:07:48.830 --> 00:07:52.530 Elektronisen mittaustiedustelun kohteista valtaosa toimii taajuusalueella, 109 00:07:52.530 --> 00:07:55.610 jossa radiosäteily etenee suoraa näköyhteyttä. 110 00:07:55.610 --> 00:07:59.320 Tällaisia kohteita on paljon myös viestitiedustelussa. 111 00:07:59.320 --> 00:08:03.600 Toinen radioaallon etenemistapa on sironta ilmakehän epäpuhtauksista. 112 00:08:03.600 --> 00:08:09.440 Osa lähetteestä voi läpäistä troposfäärin, mutta osa heijastuu takaisin maanpinnalle. 113 00:08:09.440 --> 00:08:12.440 Sironnalla voidaan saavuttaa jopa 2000 kilometrin 114 00:08:12.440 --> 00:08:16.190 mittaisia yhteyksiä horisontin taakse. 115 00:08:16.190 --> 00:08:20.530 Kolmas radioaallon etenemistapa on heijastuminen ionosfääristä. 116 00:08:20.530 --> 00:08:26.290 Tämä etenemistapa on tyypillinen erityisesti HF-taajuusalueella, mikä mahdollistaa tuhansien 117 00:08:26.290 --> 00:08:31.180 kilometrien mittaiset yhteydet, teoriassa jopa maapallon ympäri. 118 00:08:31.180 --> 00:08:36.520 Ionosfääriheijastumista käytetään erityisesti kommunikaatiojärjestelmissä, mutta myös eräissä 119 00:08:36.520 --> 00:08:42.500 horisontin taakse näkevissä tutkissa. Neljäs radioaallon etenemistapa on maanpinta-aalto, joka 120 00:08:42.500 --> 00:08:48.780 on tyypillinen HF-taajuusalueen alaosassa. Maanpinnan sähköisen johtavuuden mukaan maanpinta-aalto 121 00:08:48.780 --> 00:08:54.020 etenee tyypillisimmillään joitakin kymmeniä kilometrejä. 122 00:08:54.020 --> 00:08:59.380 Radioaallon etenemistapa vaikuttaa tiedustelun kantamaan. Ionosfääriheijastumisen avulla 123 00:08:59.380 --> 00:09:03.700 HF-lähetteitä voidaan tiedustella vaikka toiselta puolelta maapalloa. 124 00:09:03.700 --> 00:09:06.880 Toisaalta suora näköyhteys edellyttää tiedustelujärjestelmän 125 00:09:06.880 --> 00:09:10.790 sijaintia lähellä tiedusteltavaa kohdetta. 126 00:09:10.790 --> 00:09:14.890 No miten signaalitiedustelujärjestelmä toimii? 127 00:09:14.890 --> 00:09:19.810 Signaalitiedusteluprosessi alkaa kohdejärjestelmän lähetteiden haulla. Hakua 128 00:09:19.810 --> 00:09:24.740 ei tarvitse kohdistaa koko sähkömagneettiselle spektrille, vaan kohdejärjestelmän 129 00:09:24.740 --> 00:09:28.030 käyttötarkoitus rajaa mahdollisia taajuusalueita. 130 00:09:28.030 --> 00:09:34.220 Myös signaalitiedusteluorganisaation keräämää aikaisempi tieto kohteesta ohjaa hakua. 131 00:09:34.220 --> 00:09:39.880 Kun kohteena olevan järjestelmän lähetin, eli radio tai tutka, aloittaa lähettämisen 132 00:09:39.880 --> 00:09:45.470 se voi näkyä signaalitiedustelujärjestelmän näytöllä piikkinä ja kuulua äänenä. 133 00:09:45.470 --> 00:09:50.560 Huomaa, että signaalitiedustelu voi löytää vain sellaisia kohteita, jotka lähettävät radio- 134 00:09:50.560 --> 00:09:55.050 säteilyä. Sellaista radiota tai tutkaa, joka vain vastaanottaa tietoa, 135 00:09:55.050 --> 00:09:59.020 ei ole mahdollista havaita signaalitiedustelulla. 136 00:09:59.020 --> 00:10:02.260 Kun kohteena olevan järjestelmän lähetin on löydetty, 137 00:10:02.260 --> 00:10:04.350 se paikannetaan suuntimalla. 138 00:10:04.350 --> 00:10:08.640 Yksi suuntimo mittaa suunnan havaittuun lähetteeseen, ja yhdistämällä 139 00:10:08.640 --> 00:10:11.050 eri suuntimoiden suuntatietoja saadaan 140 00:10:11.050 --> 00:10:12.970 lähetin paikannettua. 141 00:10:12.970 --> 00:10:17.370 Mikäli signaalitiedustelujärjestelmä on lentokoneessa, se voi nopeutensa takia 142 00:10:17.370 --> 00:10:22.640 tehdä itse ristisuuntimat paikalla pysyvään lähettimeen. 143 00:10:22.640 --> 00:10:25.960 Tiedustelutehtävän kannalta tärkeät lähetteet tallennetaan myöhempää 144 00:10:25.960 --> 00:10:29.740 teknistä ja operatiivista analyysia varten. 145 00:10:29.740 --> 00:10:33.380 Tekninen analyysi on tyypillinen osa erityisesti elektronisen mittaus- 146 00:10:33.380 --> 00:10:39.450 tiedustelun prosessia, jossa tutkitaan tutkien ominaisuuksia. Kommunikaatiojärjestelmien 147 00:10:39.450 --> 00:10:41.600 digitalisoitumisen myötä 148 00:10:41.600 --> 00:10:45.830 tekninen analyysi on entistä tärkeämpi myös viestitiedustelussa. 149 00:10:45.830 --> 00:10:50.680 Lähetteiden teknisellä analyysillä voidaan arvioida kohdejärjestelmän suorituskykyä, 150 00:10:50.680 --> 00:10:55.610 mahdollistaa sen parempi tunnistaminen jatkossa, sekä kehittää kerätyn tiedon perusteella 151 00:10:55.610 --> 00:11:00.330 omasuojaa vastustajan ase- ja valvontajärjestelmiä vastaan. 152 00:11:00.330 --> 00:11:06.050 Operatiivisessa analyysissä keskitytään kohdejärjestelmien ryhmitykseen ja käyttötapaan, joiden 153 00:11:06.050 --> 00:11:11.830 perusteella voidaan arvioida järjestelmää käyttävien organisaatioiden toimintaa. 154 00:11:11.830 --> 00:11:16.130 Signaalitiedustelun kantaman arviointi on helppoa radiohorisontin kaavan avulla. 155 00:11:16.130 --> 00:11:19.830 Radionhorisontti on maantieteellistä horisonttia kauempana, koska 156 00:11:19.830 --> 00:11:23.570 radioaalto taipuu jonkin verran horisontin taakse. 157 00:11:23.570 --> 00:11:29.050 Oheinen kaava pätee suoraa säteilyä käyttävien kohteiden tiedusteluun. 158 00:11:29.050 --> 00:11:32.610 Kaava on yksinkertainen, se huomioi tiedustelujärjestelmän antennin 159 00:11:32.610 --> 00:11:36.750 ja kohteena olevan järjestelmän antennin korkeuden, ja laskee tämän perusteella 160 00:11:36.750 --> 00:11:39.750 teoreettisen signaalitiedustelun kantaman. 161 00:11:39.750 --> 00:11:42.830 Tässä tapauksessa arvioimme, että kohdejärjestelmän antenni 162 00:11:42.830 --> 00:11:45.530 on 25 metrin korkeudella. 163 00:11:45.530 --> 00:11:48.670 Tämä on kaavassa esiintyvä h1. 164 00:11:48.670 --> 00:11:53.170 Oman signaalitiedustelujärjestelmän antenni on 36 metrin korkeudella. 165 00:11:53.170 --> 00:11:59.130 Tämä luku on kaavassa h2. Neliöjuurien summa kerrotaan 4,1:llä. 166 00:11:59.130 --> 00:12:04.460 Tämä on vakiokerroin, joka huomioi siis radio- horisontin. Kaavan perusteella signaalitiedustelun 167 00:12:04.460 --> 00:12:08.650 teoreettinen kantama on siis 45 kilometriä. 168 00:12:08.650 --> 00:12:11.490 No mihin voimme käyttää radiohorisontin kaavaa? 169 00:12:11.490 --> 00:12:15.690 Kuvitellaan tilanne, että Helsingin edustalla on signaalitiedustelualus, jonka 170 00:12:15.690 --> 00:12:19.530 tiedusteluantennit ovat noin 36 metrin korkeudella. 171 00:12:19.530 --> 00:12:22.300 Tällöin voimme arvioida aluksen tiedustelukantamaksi 172 00:12:22.300 --> 00:12:24.990 noin 45 kilometriä. 173 00:12:24.990 --> 00:12:29.030 Signaalitiedustelujärjestelmän nostaminen ilmaan kasvattaa merkittävästi 174 00:12:29.030 --> 00:12:32.770 sen kantamaa. Suomenlahdella toimivan signaalitiedustelu- 175 00:12:32.770 --> 00:12:38.030 lentokoneen kantama on teoreettisesti jo yli 400 km. 176 00:12:38.030 --> 00:12:42.880 Molemmissa tapauksissa tiedustelun kantama on tietysti arvio, eivätkä kaikki kantaman 177 00:12:42.880 --> 00:12:47.450 sisällä olevat radiolähetteet ole todellisuudessa havaittavissa. 178 00:12:47.450 --> 00:12:50.130 Pelkkä kantama ei ole aina merkittävin asia. 179 00:12:50.130 --> 00:12:54.270 Ilma-aluksella on huomattava tiedustelukantama, mutta myös kantaman 180 00:12:54.270 --> 00:12:58.270 sisällä on katveita ja koneen toiminta- aika on rajallinen. 181 00:12:58.270 --> 00:13:02.870 Ilma-alus saadaan kuitenkin nopeasti tehtävään, ja nopeasti liikkuvana alustana 182 00:13:02.870 --> 00:13:07.710 se kykenee itse paikantamaan löytämänsä lähetteet. 183 00:13:07.710 --> 00:13:10.130 Laivan tiedustelukantama on varsin rajallinen. 184 00:13:10.130 --> 00:13:13.150 Se saadaan kuitenkin suhteellisen nopeasti tehtävään 185 00:13:13.150 --> 00:13:15.850 ja se pystyy toimimaan alueella pitkään. 186 00:13:15.850 --> 00:13:20.490 Laivaan voidaan myös sijoittaa monipuolisesti erilaisia tiedustelujärjestelmiä ja niiden 187 00:13:20.490 --> 00:13:25.390 antenneita. Esitettyä kaavaa voi tietysti käyttää toisinkin päin. 188 00:13:25.390 --> 00:13:31.030 Sen avulla voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka kaukaa maassa oleva signaalitiedustelujärjestelmä 189 00:13:31.030 --> 00:13:35.990 voi havaita eri korkeuksilla lentävän kohteen. 190 00:13:35.990 --> 00:13:40.390 Oheisessa kuvassa on kooste Venäjän ja Ukrainan lähellä kesällä 2022 191 00:13:40.390 --> 00:13:44.950 lennetyistä tiedustelu- ja valvontalennoista. Edellä 192 00:13:44.950 --> 00:13:47.130 esitetyn radiohorisontin kaavan avulla 193 00:13:47.130 --> 00:13:50.650 voisit nyt halutessasi arvioida kuinka kaukaa oheiset 194 00:13:50.650 --> 00:13:52.870 tiedustelukoneet voivat kerätä tietoa 195 00:13:52.870 --> 00:13:55.450 signaalitiedustelujärjestelmällä. 196 00:13:55.450 --> 00:14:00.290 Tätä varten sinun tulee vain selvittää oheisten ilma-alusten tyypillinen matkalentokorkeus 197 00:14:00.290 --> 00:14:05.980 ja arvioida kuinka korkealla kohdejärjestelmien antennit ovat. 198 00:14:05.980 --> 00:14:10.560 Kuten luennolla alussa mainittiin, joskus tietoverkkotiedustelu voidaan laskea osaksi 199 00:14:10.560 --> 00:14:14.920 signaalitiedustelua, vaikka kohteet eivät olekaan radiotiellä. 200 00:14:14.920 --> 00:14:20.560 Tietoliikennetiedustelussa kohteista hankitaan tietoa Suomen rajat ylittävistä kaapeleista 201 00:14:20.560 --> 00:14:25.920 ja niissä kulkevasta tiedosta. Tiedustelulla ei ole oikeutta seurata kaikkea tietoliikennettä, 202 00:14:25.920 --> 00:14:31.040 vaan se tehdään kohdennetusti tiedustelutehtävän perusteella ja tuomioistuimen antamalla 203 00:14:31.040 --> 00:14:33.230 määräaikaisella luvalla. 204 00:14:33.230 --> 00:14:37.350 Tietojärjestelmätiedustelussa kyse on teknisin menetelmin tiedonhankinnasta Suomen 205 00:14:37.350 --> 00:14:41.690 ulkopuolella olevien kohdeorganisaatioiden tietojärjestelmistä. 206 00:14:41.690 --> 00:14:46.770 Toiminnasta käytetään joskus myös termiä ulkomaantietojärjestelmätiedustelu, jolla 207 00:14:46.770 --> 00:14:52.200 korostetaan sitä, että kohteet ovat aina Suomen rajojen ulkopuolella. 208 00:14:52.200 --> 00:14:56.620 Olemme tällä luennolla käsitelleet signaalitiedustelua. Viestitiedustelun kohteina 209 00:14:56.620 --> 00:15:01.360 ovat viesti- ja johtamisjärjestelmät, elektronisen mittaustiedustelun kohteina tutkat 210 00:15:01.360 --> 00:15:04.360 ja yleensäkin erilaiset ase- ja valvontajärjestelmät. 211 00:15:04.360 --> 00:15:07.030 Tietoverkkotiedustelussa tietoa kerätään tietoliikenne- 212 00:15:07.030 --> 00:15:09.030 kaapeleista ja tietojärjestelmistä.
Automaattisesti luotu tekstitysobjekti
Onko tämä tekstitys luotu automaattisesti
Sisältö

Tämä kansio on tyhjä.