suomi (automaattinen)
Suomi
WEBVTT Kind: captions; Language: fi
1
00:00:05.150 --> 00:00:10.010
Tutustumme seuraavaksi signaalitiedusteluun.
Yksinkertaistetusti voisi sanoa,
2
00:00:10.010 --> 00:00:13.700
että signaalitiedustelu on
tiedustelua radioaalloilla.
3
00:00:13.700 --> 00:00:17.220
Tietoa kerätään eri taajuusalueella
toimivista lähettimistä.
4
00:00:17.220 --> 00:00:23.850
Näitä voivat olla esimerkiksi radiot,
radiolinkit, mobiililaitteet tai tutkat.
5
00:00:23.850 --> 00:00:26.970
Signaalitiedustelu jaetaan
yleensä kahteen eri osaan.
6
00:00:26.970 --> 00:00:30.570
Viestitiedusteluun ja
elektroniseen mittaustiedusteluun.
7
00:00:30.570 --> 00:00:33.970
Joissain määritelmissä myös
tietoverkoissa tapahtuva tiedustelu
8
00:00:33.970 --> 00:00:38.890
voidaan lukea osaksi signaalitiedustelua.
9
00:00:38.890 --> 00:00:41.990
Viestitiedustelusta voidaan joskus
käyttää suomenkielessä myös termiä
10
00:00:41.990 --> 00:00:46.420
kuuntelutiedustelu ja
englanninkielistä lyhennettä COMINT.
11
00:00:46.420 --> 00:00:52.100
Termit kertovat tästä signaalitiedustelun alalajista
olennaisen. Sen kohteina ovat kommunikaatioon
12
00:00:52.100 --> 00:00:58.440
käytettävät vastustajan viesti- ja johtamisjärjestelmät,
kuten erilaiset radioverkot, linkkiyhteydet,
13
00:00:58.440 --> 00:01:02.610
mobiililaitteet tai vaikka
satelliittikommunikaatio.
14
00:01:02.610 --> 00:01:07.370
Tiedusteltavien viestiyhteyden sisältö voi
olla puhetta, sähkötystä tai dataa.
15
00:01:07.370 --> 00:01:09.450
Usein se on myös salattua.
16
00:01:09.450 --> 00:01:14.250
Tämän vuoksi salauksen murtaminen
liittyy läheisesti viestitiedusteluun.
17
00:01:14.250 --> 00:01:18.170
Vaikka signaalin salausta ei kyettäisi
murtamaan, kohteena olevan lähettimen
18
00:01:18.170 --> 00:01:23.070
paikantamisen, verkon rakenteen ja lähettimen
teknisten ominaisuuksien perusteella
19
00:01:23.070 --> 00:01:27.450
kyetään tekemään johtopäätöksiä kohteesta.
20
00:01:27.450 --> 00:01:31.630
Viestitiedustelulla kyetään selvittämään
hyvin kohdeorganisaation johtamiseen
21
00:01:31.630 --> 00:01:37.490
käytettyjä järjestelmiä
sekä johtamisrakenteita.
22
00:01:37.490 --> 00:01:40.950
Elektronisen mittaustiedustelun
kohteina ovat periaatteessa kaikki
23
00:01:40.950 --> 00:01:44.380
paitsi kommunikaatio-
signaalit. Myös suomenkielessä
24
00:01:44.380 --> 00:01:46.610
tästä signaalitiedustelun alalajista
25
00:01:46.610 --> 00:01:49.860
voidaan käyttää termiä ELINT.
26
00:01:49.860 --> 00:01:54.320
Elektroninen mittaustiedustelu voidaan
jakaa käyttötarkoituksen perusteella kahteen
27
00:01:54.320 --> 00:01:59.400
osaan. Tekninen ELINT on kiinnostunut
eri kohdejärjestelmien teknisistä
28
00:01:59.400 --> 00:02:03.800
ominaisuuksista, joiden perusteella
voidaan arvioida kohdeorganisaation
29
00:02:03.800 --> 00:02:07.340
valvonta- ja asejärjestelmien
suorituskykyä.
30
00:02:07.340 --> 00:02:12.600
Samaa tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun
rakennetaan omasuojajärjestelmiä omiin aluksiin
31
00:02:12.600 --> 00:02:17.750
ja ilma-aluksiin vastustajan
asejärjestelmiltä suojautumista vastaan.
32
00:02:17.750 --> 00:02:21.710
Operatiivisessa ELINT:ssä mielenkiinnon
kohteena on kohteen valvonta-
33
00:02:21.710 --> 00:02:25.510
ja asejärjestelmien ryhmitys
sekä niiden käyttötavat.
34
00:02:25.510 --> 00:02:32.100
Operatiivisen ELINT:n perustana ovat
teknisen ELINT:n tuottamat tiedot.
35
00:02:32.100 --> 00:02:35.080
Elektronisella mittaus-
tiedustella kyetään siis keräämään
36
00:02:35.080 --> 00:02:38.480
tietoa kohteen valvonta-
ja asejärjestelmistä.
37
00:02:38.480 --> 00:02:42.290
Tämän perusteella voidaan arvioida
näiden järjestelmien suorituskykyä
38
00:02:42.290 --> 00:02:46.690
sekä rakentaa omasuojajärjestelmiä.
39
00:02:46.690 --> 00:02:50.810
Joidenkin määritelmien mukaan myös
tietoverkkotiedustelu voidaan laskea osaksi
40
00:02:50.810 --> 00:02:55.540
signaalitiedustelua, vaikka kohteet eivät
olekaan viestitiedustelun ja elektronisen
41
00:02:55.540 --> 00:02:58.830
mittaustiedustelun tapaan radiotiellä.
42
00:02:58.830 --> 00:03:02.430
Suomalaisessa määritelmässä
tietoverkkotiedustelu jaetaan kahteen
43
00:03:02.430 --> 00:03:07.510
osaan. Tietojärjestelmätiedustelussa
kohteina ovat Suomen rajojen ulkopuolella
44
00:03:07.510 --> 00:03:11.920
sijaitsevat tietojärjestelmät.
Tietoliikennetiedustelu kohdistuu Suomen
45
00:03:11.920 --> 00:03:14.630
rajat ylittäviin
tietoliikennekaapeleihin.
46
00:03:14.630 --> 00:03:20.320
Tämä tiedustelu edellyttää
tuomioistuimen lupaa.
47
00:03:20.320 --> 00:03:26.060
Signaalitiedustelun historia liittyy läheisesti
lennättimen, radion ja tutkan keksimiseen.
48
00:03:26.060 --> 00:03:31.180
Vuonna 1844
Samuel Morse esitteli lennättimen,
49
00:03:31.180 --> 00:03:35.420
jossa lähetys- ja vastaanottoasemien
välillä kulkevaa langallista yhteyttä pitkin
50
00:03:35.420 --> 00:03:39.360
sanoma voitiin välittää
morsekoodilla sähköttämällä.
51
00:03:39.360 --> 00:03:43.380
Morsetus oli kuitenkin selväkielistä
ja siten kenen tahansa yhteydelle
52
00:03:43.380 --> 00:03:48.080
kytkeytyvän ymmärrettävissä. Yhdysvaltojen
sisällissodassa lennätinyhteyksien
53
00:03:48.080 --> 00:03:51.660
kuuntelu ja katkaiseminen
oli tavanomaista.
54
00:03:51.660 --> 00:03:55.180
Vuonna 1897
Guglielmo
55
00:03:55.180 --> 00:03:58.940
Marconi esitteli ensimmäisen
radion. Radioyhteydellä
56
00:03:58.940 --> 00:04:03.120
sanoma voitiin lähettää samanaikaisesti
usealle eri vastaanottajalle,
57
00:04:03.120 --> 00:04:07.360
mutta myös sen kuuntelu oli helppoa.
Radio mahdollisti myös merivoimien
58
00:04:07.360 --> 00:04:10.630
ja kauppalaivaston alusten viestiyhteydet.
59
00:04:10.630 --> 00:04:15.670
Lähes heti radion keksimisen jälkeen
alkoi myös radioyhteyksien tiedustelu.
60
00:04:15.670 --> 00:04:22.270
Venäjän ja Japanin välisessä sodassa vuosina
1904 ja 1905
61
00:04:22.270 --> 00:04:26.790
Britannian laivasto kykeni sieppaamaan
ja kuuntelemaan Venäjän laivaston viestejä
62
00:04:26.790 --> 00:04:30.110
Tyynellä valtamerellä.
63
00:04:30.110 --> 00:04:34.030
Ensimmäisen maailmansodan aikana
signaalitiedustelun keinovalikoimaan tuli uusia
64
00:04:34.030 --> 00:04:39.380
työkaluja. Radio- tai kaapeliyhteyden
kuuntelemisen lisäksi kehittyvät salakirjoituksen
65
00:04:39.380 --> 00:04:44.590
murtaminen, kyky paikantaa radiolähetteitä
suuntimalla, sekä kerätystä tiedosta
66
00:04:44.590 --> 00:04:47.460
tehdyt viestiliikenneanalyysit.
67
00:04:47.460 --> 00:04:51.680
Toisessa maailmansodassa keskeiseksi viesti-
tiedustelun kehityskohteeksi muodostui
68
00:04:51.680 --> 00:04:56.900
salakirjoituksen purkaminen
viestiliikenteen sisällön tunnistamiseksi.
69
00:04:56.900 --> 00:05:01.920
Britit mursivat Saksan Enigma-salakirjoituskoneen
koodin ja Yhdysvallat pyrki purkamaan
70
00:05:01.920 --> 00:05:07.620
Japanin Purple-salakirjoituskoodin. Enigman
murtamisella oli keskeinen vaikutus Saksan
71
00:05:07.620 --> 00:05:14.340
häviölle,Purple-koodilla taas Yhdysvaltojen
menestykselle Tyynellä valtamerellä.
72
00:05:14.340 --> 00:05:18.960
Viestitiedustelun lisäksi tutkan ja muiden
radiosäteilyä käyttävien instrumenttien
73
00:05:18.960 --> 00:05:23.050
keksiminen ja sotilaallisen käytön
alkaminen käynnisti elektronisen mittaus-
74
00:05:23.050 --> 00:05:26.980
tiedustetun kehittämisen
toisessa maailmansodassa.
75
00:05:26.980 --> 00:05:32.180
Kylmän sodan aikana signaalitiedustelu merkitys
kasvoi osin siksi, että muilla tiedustelulajeilla
76
00:05:32.180 --> 00:05:36.040
ei kyetty tuottamaan tarvittavaa
tietoa Neuvostoliitosta.
77
00:05:36.040 --> 00:05:39.960
Erityisenä mielenkiinnon kohteena
oli maan ydinaseohjelma, josta
78
00:05:39.960 --> 00:05:42.840
tietoa kerättiin
signaalitiedustelukoneilla.
79
00:05:42.840 --> 00:05:48.040
Tämä oli kannustimena myös mittaus- ja
tunnusmerkkitiedustelun kehitykselle.
80
00:05:48.040 --> 00:05:53.130
Oheisessa kuvassa on esitetty
radiotaajuisen säteilyn eri taajuusalueita.
81
00:05:53.130 --> 00:05:57.150
Matalimmat taajuudet ovat kuvan vasemmassa
reunassa, ja mitä enemmän oikealle
82
00:05:57.150 --> 00:06:00.930
katsot kuvaa, sitä korkeammista
taajuuksista on kyse.
83
00:06:00.930 --> 00:06:05.810
Kuvassa näkyvien taajuusalueiden rajat on
aikanaan sovittu taajuuksien mukaisesti.
84
00:06:05.810 --> 00:06:09.310
Eri taajuusalueille on myös
annettu niitä kuvaavat nimet.
85
00:06:09.310 --> 00:06:12.670
Nimistä käytetään yleensä
niiden englanninkielestä tulevia
86
00:06:12.670 --> 00:06:15.530
lyhenteitä. Päivittäisestä elämästä
87
00:06:15.530 --> 00:06:22.130
meille tutuimmat taajuusalueet lienevät
VHF, UHF ja SHF, joita käyttävät radio-
88
00:06:22.130 --> 00:06:27.590
ja televisiolähetykset, langattomat
verkot ja matkapuhelimet.
89
00:06:27.590 --> 00:06:31.930
Eri taajuusalueilla radioaalto
käyttäytyy ja etenee eri tavalla.
90
00:06:31.930 --> 00:06:36.710
Etenemistapa määrittää sen, minkälaiseen
käyttöön eri taajuusalueet soveltuvat
91
00:06:36.710 --> 00:06:43.190
parhaiten. Ylimmillä taajuusalueilla radioaalto
etenee suoraviivaisesti ja tiedonsiirtokapasiteetti
92
00:06:43.190 --> 00:06:45.640
on suuri. Alemmilla taajuusalueilla
93
00:06:45.640 --> 00:06:49.810
radioaalloilla voi olla muitakin
etenemistapoja, ja tiedonsiirtokapasiteetti
94
00:06:49.810 --> 00:06:52.790
on yleensä varsin alhainen.
95
00:06:52.790 --> 00:06:58.070
Jos tarkastelemme oheista kuvaa signaalitiedustelun
näkökulmasta, viestitiedustelun kohteet
96
00:06:58.070 --> 00:07:03.460
voivat sijaita käytännössä kaikilla kuvassa
näkyvillä taajuusalueilla. Elektronisen mittaus-
97
00:07:03.460 --> 00:07:08.970
tiedustelun kohteet ovat yleensä
ylimmillä taajuusalueilla.
98
00:07:08.970 --> 00:07:13.390
Radioaallot etenevät siis eri tavoin
taajuusalueen mukaan. Etenemistapa
99
00:07:13.390 --> 00:07:17.570
vaikuttaa yhteyden pituuteen ja siten
myös siihen, kuinka kaukaa radioaaltoja
100
00:07:17.570 --> 00:07:20.500
lähettävä kohde on tiedusteltavissa.
101
00:07:20.500 --> 00:07:24.590
Yleistäen voisi sanoa, että mitä pidemmät
yhteydet taajuusalueelle tyypillinen
102
00:07:24.590 --> 00:07:28.130
radioaallon etenemistapa
mahdollistaa, sitä kauempaa
103
00:07:28.130 --> 00:07:32.590
lähetin, kuten radio tai
tutka, on tiedusteltavissa.
104
00:07:32.590 --> 00:07:36.230
Suora näköyhteys on tavanomainen
korkeimmilla taajuuksilla.
105
00:07:36.230 --> 00:07:40.420
Tälle etenemistavalle on tyypillistä,
että maan horisontti ja erilaiset
106
00:07:40.420 --> 00:07:43.670
maastoesteet rajoittavat
yhteyden pituutta.
107
00:07:43.670 --> 00:07:48.830
Tämän vuoksi yhteydet maanpinnalla ovat
yleensä joitakin kymmeniä kilometrejä.
108
00:07:48.830 --> 00:07:52.530
Elektronisen mittaustiedustelun
kohteista valtaosa toimii taajuusalueella,
109
00:07:52.530 --> 00:07:55.610
jossa radiosäteily
etenee suoraa näköyhteyttä.
110
00:07:55.610 --> 00:07:59.320
Tällaisia kohteita on
paljon myös viestitiedustelussa.
111
00:07:59.320 --> 00:08:03.600
Toinen radioaallon etenemistapa on
sironta ilmakehän epäpuhtauksista.
112
00:08:03.600 --> 00:08:09.440
Osa lähetteestä voi läpäistä troposfäärin,
mutta osa heijastuu takaisin maanpinnalle.
113
00:08:09.440 --> 00:08:12.440
Sironnalla voidaan saavuttaa
jopa 2000 kilometrin
114
00:08:12.440 --> 00:08:16.190
mittaisia yhteyksiä horisontin taakse.
115
00:08:16.190 --> 00:08:20.530
Kolmas radioaallon etenemistapa
on heijastuminen ionosfääristä.
116
00:08:20.530 --> 00:08:26.290
Tämä etenemistapa on tyypillinen erityisesti
HF-taajuusalueella, mikä mahdollistaa tuhansien
117
00:08:26.290 --> 00:08:31.180
kilometrien mittaiset yhteydet,
teoriassa jopa maapallon ympäri.
118
00:08:31.180 --> 00:08:36.520
Ionosfääriheijastumista käytetään erityisesti
kommunikaatiojärjestelmissä, mutta myös eräissä
119
00:08:36.520 --> 00:08:42.500
horisontin taakse näkevissä tutkissa. Neljäs
radioaallon etenemistapa on maanpinta-aalto, joka
120
00:08:42.500 --> 00:08:48.780
on tyypillinen HF-taajuusalueen alaosassa. Maanpinnan
sähköisen johtavuuden mukaan maanpinta-aalto
121
00:08:48.780 --> 00:08:54.020
etenee tyypillisimmillään
joitakin kymmeniä kilometrejä.
122
00:08:54.020 --> 00:08:59.380
Radioaallon etenemistapa vaikuttaa tiedustelun
kantamaan. Ionosfääriheijastumisen avulla
123
00:08:59.380 --> 00:09:03.700
HF-lähetteitä voidaan tiedustella
vaikka toiselta puolelta maapalloa.
124
00:09:03.700 --> 00:09:06.880
Toisaalta suora näköyhteys
edellyttää tiedustelujärjestelmän
125
00:09:06.880 --> 00:09:10.790
sijaintia lähellä tiedusteltavaa kohdetta.
126
00:09:10.790 --> 00:09:14.890
No miten
signaalitiedustelujärjestelmä toimii?
127
00:09:14.890 --> 00:09:19.810
Signaalitiedusteluprosessi alkaa
kohdejärjestelmän lähetteiden haulla. Hakua
128
00:09:19.810 --> 00:09:24.740
ei tarvitse kohdistaa koko sähkömagneettiselle
spektrille, vaan kohdejärjestelmän
129
00:09:24.740 --> 00:09:28.030
käyttötarkoitus rajaa
mahdollisia taajuusalueita.
130
00:09:28.030 --> 00:09:34.220
Myös signaalitiedusteluorganisaation keräämää
aikaisempi tieto kohteesta ohjaa hakua.
131
00:09:34.220 --> 00:09:39.880
Kun kohteena olevan järjestelmän lähetin,
eli radio tai tutka, aloittaa lähettämisen
132
00:09:39.880 --> 00:09:45.470
se voi näkyä signaalitiedustelujärjestelmän
näytöllä piikkinä ja kuulua äänenä.
133
00:09:45.470 --> 00:09:50.560
Huomaa, että signaalitiedustelu voi löytää vain
sellaisia kohteita, jotka lähettävät radio-
134
00:09:50.560 --> 00:09:55.050
säteilyä. Sellaista radiota tai
tutkaa, joka vain vastaanottaa tietoa,
135
00:09:55.050 --> 00:09:59.020
ei ole mahdollista
havaita signaalitiedustelulla.
136
00:09:59.020 --> 00:10:02.260
Kun kohteena olevan
järjestelmän lähetin on löydetty,
137
00:10:02.260 --> 00:10:04.350
se paikannetaan suuntimalla.
138
00:10:04.350 --> 00:10:08.640
Yksi suuntimo mittaa suunnan
havaittuun lähetteeseen, ja yhdistämällä
139
00:10:08.640 --> 00:10:11.050
eri suuntimoiden
suuntatietoja saadaan
140
00:10:11.050 --> 00:10:12.970
lähetin paikannettua.
141
00:10:12.970 --> 00:10:17.370
Mikäli signaalitiedustelujärjestelmä on
lentokoneessa, se voi nopeutensa takia
142
00:10:17.370 --> 00:10:22.640
tehdä itse ristisuuntimat
paikalla pysyvään lähettimeen.
143
00:10:22.640 --> 00:10:25.960
Tiedustelutehtävän kannalta tärkeät
lähetteet tallennetaan myöhempää
144
00:10:25.960 --> 00:10:29.740
teknistä ja operatiivista
analyysia varten.
145
00:10:29.740 --> 00:10:33.380
Tekninen analyysi on tyypillinen
osa erityisesti elektronisen mittaus-
146
00:10:33.380 --> 00:10:39.450
tiedustelun prosessia, jossa tutkitaan tutkien
ominaisuuksia. Kommunikaatiojärjestelmien
147
00:10:39.450 --> 00:10:41.600
digitalisoitumisen myötä
148
00:10:41.600 --> 00:10:45.830
tekninen analyysi on entistä
tärkeämpi myös viestitiedustelussa.
149
00:10:45.830 --> 00:10:50.680
Lähetteiden teknisellä analyysillä voidaan
arvioida kohdejärjestelmän suorituskykyä,
150
00:10:50.680 --> 00:10:55.610
mahdollistaa sen parempi tunnistaminen jatkossa,
sekä kehittää kerätyn tiedon perusteella
151
00:10:55.610 --> 00:11:00.330
omasuojaa vastustajan ase- ja
valvontajärjestelmiä vastaan.
152
00:11:00.330 --> 00:11:06.050
Operatiivisessa analyysissä keskitytään
kohdejärjestelmien ryhmitykseen ja käyttötapaan, joiden
153
00:11:06.050 --> 00:11:11.830
perusteella voidaan arvioida järjestelmää
käyttävien organisaatioiden toimintaa.
154
00:11:11.830 --> 00:11:16.130
Signaalitiedustelun kantaman arviointi on
helppoa radiohorisontin kaavan avulla.
155
00:11:16.130 --> 00:11:19.830
Radionhorisontti on maantieteellistä
horisonttia kauempana, koska
156
00:11:19.830 --> 00:11:23.570
radioaalto taipuu jonkin
verran horisontin taakse.
157
00:11:23.570 --> 00:11:29.050
Oheinen kaava pätee suoraa säteilyä
käyttävien kohteiden tiedusteluun.
158
00:11:29.050 --> 00:11:32.610
Kaava on yksinkertainen, se huomioi
tiedustelujärjestelmän antennin
159
00:11:32.610 --> 00:11:36.750
ja kohteena olevan järjestelmän antennin
korkeuden, ja laskee tämän perusteella
160
00:11:36.750 --> 00:11:39.750
teoreettisen signaalitiedustelun kantaman.
161
00:11:39.750 --> 00:11:42.830
Tässä tapauksessa arvioimme,
että kohdejärjestelmän antenni
162
00:11:42.830 --> 00:11:45.530
on 25
metrin korkeudella.
163
00:11:45.530 --> 00:11:48.670
Tämä on kaavassa esiintyvä h1.
164
00:11:48.670 --> 00:11:53.170
Oman signaalitiedustelujärjestelmän antenni
on 36 metrin korkeudella.
165
00:11:53.170 --> 00:11:59.130
Tämä luku on kaavassa h2.
Neliöjuurien summa kerrotaan 4,1:llä.
166
00:11:59.130 --> 00:12:04.460
Tämä on vakiokerroin, joka huomioi siis radio-
horisontin. Kaavan perusteella signaalitiedustelun
167
00:12:04.460 --> 00:12:08.650
teoreettinen kantama on siis
45 kilometriä.
168
00:12:08.650 --> 00:12:11.490
No mihin voimme käyttää
radiohorisontin kaavaa?
169
00:12:11.490 --> 00:12:15.690
Kuvitellaan tilanne, että Helsingin
edustalla on signaalitiedustelualus, jonka
170
00:12:15.690 --> 00:12:19.530
tiedusteluantennit ovat noin
36 metrin korkeudella.
171
00:12:19.530 --> 00:12:22.300
Tällöin voimme arvioida
aluksen tiedustelukantamaksi
172
00:12:22.300 --> 00:12:24.990
noin 45 kilometriä.
173
00:12:24.990 --> 00:12:29.030
Signaalitiedustelujärjestelmän
nostaminen ilmaan kasvattaa merkittävästi
174
00:12:29.030 --> 00:12:32.770
sen kantamaa. Suomenlahdella
toimivan signaalitiedustelu-
175
00:12:32.770 --> 00:12:38.030
lentokoneen kantama on
teoreettisesti jo yli 400 km.
176
00:12:38.030 --> 00:12:42.880
Molemmissa tapauksissa tiedustelun kantama
on tietysti arvio, eivätkä kaikki kantaman
177
00:12:42.880 --> 00:12:47.450
sisällä olevat radiolähetteet ole
todellisuudessa havaittavissa.
178
00:12:47.450 --> 00:12:50.130
Pelkkä kantama ei ole
aina merkittävin asia.
179
00:12:50.130 --> 00:12:54.270
Ilma-aluksella on huomattava
tiedustelukantama, mutta myös kantaman
180
00:12:54.270 --> 00:12:58.270
sisällä on katveita ja koneen toiminta-
aika on rajallinen.
181
00:12:58.270 --> 00:13:02.870
Ilma-alus saadaan kuitenkin nopeasti
tehtävään, ja nopeasti liikkuvana alustana
182
00:13:02.870 --> 00:13:07.710
se kykenee itse paikantamaan
löytämänsä lähetteet.
183
00:13:07.710 --> 00:13:10.130
Laivan tiedustelukantama
on varsin rajallinen.
184
00:13:10.130 --> 00:13:13.150
Se saadaan kuitenkin
suhteellisen nopeasti tehtävään
185
00:13:13.150 --> 00:13:15.850
ja se pystyy toimimaan alueella pitkään.
186
00:13:15.850 --> 00:13:20.490
Laivaan voidaan myös sijoittaa monipuolisesti
erilaisia tiedustelujärjestelmiä ja niiden
187
00:13:20.490 --> 00:13:25.390
antenneita. Esitettyä kaavaa voi
tietysti käyttää toisinkin päin.
188
00:13:25.390 --> 00:13:31.030
Sen avulla voidaan esimerkiksi arvioida, kuinka
kaukaa maassa oleva signaalitiedustelujärjestelmä
189
00:13:31.030 --> 00:13:35.990
voi havaita eri korkeuksilla
lentävän kohteen.
190
00:13:35.990 --> 00:13:40.390
Oheisessa kuvassa on kooste Venäjän
ja Ukrainan lähellä kesällä 2022
191
00:13:40.390 --> 00:13:44.950
lennetyistä
tiedustelu- ja valvontalennoista. Edellä
192
00:13:44.950 --> 00:13:47.130
esitetyn radiohorisontin kaavan avulla
193
00:13:47.130 --> 00:13:50.650
voisit nyt halutessasi
arvioida kuinka kaukaa oheiset
194
00:13:50.650 --> 00:13:52.870
tiedustelukoneet voivat kerätä tietoa
195
00:13:52.870 --> 00:13:55.450
signaalitiedustelujärjestelmällä.
196
00:13:55.450 --> 00:14:00.290
Tätä varten sinun tulee vain selvittää oheisten
ilma-alusten tyypillinen matkalentokorkeus
197
00:14:00.290 --> 00:14:05.980
ja arvioida kuinka korkealla
kohdejärjestelmien antennit ovat.
198
00:14:05.980 --> 00:14:10.560
Kuten luennolla alussa mainittiin, joskus
tietoverkkotiedustelu voidaan laskea osaksi
199
00:14:10.560 --> 00:14:14.920
signaalitiedustelua, vaikka
kohteet eivät olekaan radiotiellä.
200
00:14:14.920 --> 00:14:20.560
Tietoliikennetiedustelussa kohteista hankitaan
tietoa Suomen rajat ylittävistä kaapeleista
201
00:14:20.560 --> 00:14:25.920
ja niissä kulkevasta tiedosta. Tiedustelulla ei
ole oikeutta seurata kaikkea tietoliikennettä,
202
00:14:25.920 --> 00:14:31.040
vaan se tehdään kohdennetusti tiedustelutehtävän
perusteella ja tuomioistuimen antamalla
203
00:14:31.040 --> 00:14:33.230
määräaikaisella luvalla.
204
00:14:33.230 --> 00:14:37.350
Tietojärjestelmätiedustelussa kyse on
teknisin menetelmin tiedonhankinnasta Suomen
205
00:14:37.350 --> 00:14:41.690
ulkopuolella olevien
kohdeorganisaatioiden tietojärjestelmistä.
206
00:14:41.690 --> 00:14:46.770
Toiminnasta käytetään joskus myös termiä
ulkomaantietojärjestelmätiedustelu, jolla
207
00:14:46.770 --> 00:14:52.200
korostetaan sitä, että kohteet ovat
aina Suomen rajojen ulkopuolella.
208
00:14:52.200 --> 00:14:56.620
Olemme tällä luennolla käsitelleet
signaalitiedustelua. Viestitiedustelun kohteina
209
00:14:56.620 --> 00:15:01.360
ovat viesti- ja johtamisjärjestelmät,
elektronisen mittaustiedustelun kohteina tutkat
210
00:15:01.360 --> 00:15:04.360
ja yleensäkin erilaiset
ase- ja valvontajärjestelmät.
211
00:15:04.360 --> 00:15:07.030
Tietoverkkotiedustelussa
tietoa kerätään tietoliikenne-
212
00:15:07.030 --> 00:15:09.030
kaapeleista ja tietojärjestelmistä.
Automaattisesti luotu tekstitysobjekti
Onko tämä tekstitys luotu automaattisesti