WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:00.000 --> 00:00:03.900 Lauselogiikka, syntaksi 2 00:00:03.900 --> 00:00:08.000 esimerkkejä lauseen muodostamisesta 3 00:00:08.000 --> 00:00:12.740 Tällä videolla käyn läpi lauseen muodostamista 4 00:00:12.740 --> 00:00:16.500 koskevia esimerkkejä 5 00:00:16.500 --> 00:00:20.820 Tarkoitus on antaa 6 00:00:20.820 --> 00:00:25.770 muutamia yksinkertaisia esimerkkejä, joiden 7 00:00:25.770 --> 00:00:29.500 pointtina on yksinkertaisesti, 8 00:00:29.500 --> 00:00:37.000 että saadaan käsitys siitä kuinka tämä järjestelmä toimii. 9 00:00:37.000 --> 00:00:40.570 Ensimmäiseksi 10 00:00:40.750 --> 00:00:42.790 on 11 00:00:43.000 --> 00:00:44.530 sovittava 12 00:00:44.750 --> 00:00:46.280 mitä 13 00:00:46.500 --> 00:00:51.090 peruslauseita me otamme käyttöön. Tässä esimerkissä aluksi 14 00:00:51.250 --> 00:00:54.310 on lause A 15 00:00:54.500 --> 00:00:57.560 ja B ja C. 16 00:00:57.750 --> 00:01:03.120 Sovimme tässä yksinkertaisesti, että lauseella A 17 00:01:03.120 --> 00:01:08.130 tarkoitetaan samaa kuin luonnollisen kielen lauseella 18 00:01:08.130 --> 00:01:13.260 "ihminen on eläin" ja tämä on siis vain sopimus. Sopimus voidaan tehdä miten tahansa 19 00:01:13.260 --> 00:01:18.500 kunhan se on väitelause. 20 00:01:18.500 --> 00:01:21.560 Käytämme nyt isoja alkukirjaimia, 21 00:01:21.750 --> 00:01:25.320 isoja symboleja, 22 00:01:25.500 --> 00:01:31.020 sen osoittamiseksi että kyseessä on lause ja nyt emme 23 00:01:31.020 --> 00:01:36.500 tarvitse tässä atomilauseita merkitseviä pieniä kirjaimia. 24 00:01:36.500 --> 00:01:41.900 Jos sovimme, että A tarkoittaa "ihminen on eläin", 25 00:01:41.900 --> 00:01:44.500 ja B: "ihminen on luova" 26 00:01:44.500 --> 00:01:50.250 C: "kivet ovat mineraaleja", niin voimme sitten negaatio- 27 00:01:50.250 --> 00:01:56.000 merkkiä käyttäen muodostaa näiden lauseiden vastakohdat; 28 00:01:56.000 --> 00:02:00.530 eli negaatio A tarkoittaisi samaa kuin suomen 29 00:02:00.530 --> 00:02:05.030 kielen lause "ihminen ei ole eläin" tai "ei ole niin 30 00:02:05.030 --> 00:02:09.500 että ihminen on eläin" 31 00:02:09.500 --> 00:02:15.500 Vastaavasti negaatio B tarkoittaa lausetta "ihminen ei 32 00:02:15.500 --> 00:02:21.500 ole luova" tai "ei ole niin että ihminen on luova". 33 00:02:21.500 --> 00:02:26.900 negaatio C tarkoittaa ilmaisua "ei 34 00:02:26.900 --> 00:02:32.500 ole niin että kivet ovat mineraaleja" 35 00:02:32.500 --> 00:02:37.750 36 00:02:37.750 --> 00:02:44.500 Konjunktioon eli "ja"- ilmaisuun liittyen: 37 00:02:44.500 --> 00:02:52.000 jos sanomme että "A ja B" logiikan kielellä 38 00:02:52.000 --> 00:02:54.550 eli "A konjunktio B", niin 39 00:02:54.750 --> 00:02:59.610 suomen kielellä se tarkoittaa samaa kuin "ihminen 40 00:02:59.610 --> 00:03:03.750 on eläin ja ihminen on luova". 41 00:03:03.750 --> 00:03:10.500 Tämä on konjunktio muotoinen lause, eli "ja"- muotoinen lause. 42 00:03:10.500 --> 00:03:14.070 A ja C 43 00:03:14.250 --> 00:03:18.660 tarkoittaisi samaa kuin että "ihminen on eläin 44 00:03:18.660 --> 00:03:23.250 ja kivet ovat mineraaleja". 45 00:03:23.250 --> 00:03:26.310 Negaatio A 46 00:03:26.500 --> 00:03:29.560 ja C 47 00:03:29.750 --> 00:03:33.920 tarkoittaisi lausetta: "ihminen ei ole eläin 48 00:03:33.920 --> 00:03:37.750 ja kivet ovat mineraaleja". 49 00:03:37.750 --> 00:03:42.340 Tämä on myös "ja"- muotoinen lause, se 50 00:03:42.500 --> 00:03:48.860 koostuu kahdesta osalauseesta, joista ensimmäinen on negaatio-muotoinen lause, eli 51 00:03:48.860 --> 00:03:55.000 ihminen ei ole eläin, ja sitten 52 00:03:55.000 --> 00:04:00.750 lauseesta "kivet ovat mineraaleja". 53 00:04:00.750 --> 00:04:07.000 Lopuksi 54 00:04:07.000 --> 00:04:12.040 Negaatio B ja negaatio C: "ihminen ei ole luova, 55 00:04:12.040 --> 00:04:16.500 ja kivet eivät ole mineraaleja". 56 00:04:16.500 --> 00:04:21.120 Puhuttuna suomenkieliset ilmaisut eivät aina 57 00:04:21.120 --> 00:04:26.000 ole yksiselitteisiä, 58 00:04:26.000 --> 00:04:32.150 voitaisiin joissakin tapauksissa olla hiukan epämääräisiä 59 00:04:32.150 --> 00:04:38.500 ja olemmekin usein puhutussa kielessä epämääräisiä, ei ole aina selvä mikä on puhutun 60 00:04:38.500 --> 00:04:40.540 lauseen 61 00:04:40.750 --> 00:04:45.220 varsinainen rakenne yksiselitteisessä mielessä, mutta tässä 62 00:04:45.220 --> 00:04:49.630 logiikan kielessä kaikki lauseet ovat 63 00:04:49.630 --> 00:04:54.250 yksiselitteisesti ymmärrettävissä, niillä on täsmälleen yksi 64 00:04:54.250 --> 00:04:56.800 ja oikea tulkinta. 65 00:04:57.000 --> 00:05:00.060 Ja 66 00:05:00.250 --> 00:05:06.500 koska luonnollinen kieli voi olla epämääräinen, niinkin joskus joudutaan hiukan 67 00:05:06.500 --> 00:05:10.580 yksiselitteisyyden vuoksi 68 00:05:10.750 --> 00:05:12.280 69 00:05:12.500 --> 00:05:20.000 muodostamaan lauseita, jotka ovat ehkä huonoa Suomen kieltä tai huonoa luonnollista kieltä, 70 00:05:20.000 --> 00:05:22.040 mutta 71 00:05:22.250 --> 00:05:27.500 yksiselitteisyys on tärkeä ominaisuus monessa yhteydessä. 72 00:05:27.500 --> 00:05:32.750 Tässä nyt kannattaa huomioida 73 00:05:32.750 --> 00:05:39.000 kirjallisessa muotoilussa, esimerkiksi kolmannessa lauseessa, on käytetty pilkkua 74 00:05:39.000 --> 00:05:42.960 erottamaan kaksi päälausetta, ja siis kaksi päälausetta 75 00:05:42.960 --> 00:05:47.000 on yhdistetty "ja"- termillä. 76 00:05:47.000 --> 00:05:52.750 Pilkku on merkityksellinen 77 00:05:52.750 --> 00:05:57.340 sillä selkeästi erotellaan kaksi päälausetta toisistaan. 78 00:05:57.500 --> 00:06:02.180 Tämä vähän komplisoidummissa tapauksissa tulee hyvin 79 00:06:02.180 --> 00:06:05.500 keskeiseksi huomioida 80 00:06:05.500 --> 00:06:11.250 no näissä kannattaa. Näissä kannattaa huomioida myöskin tuon negaation vaikutusalue, 81 00:06:11.250 --> 00:06:17.500 huomautus tuolla dian alalaidassa: 82 00:06:17.500 --> 00:06:20.560 negaatio 83 00:06:20.750 --> 00:06:26.540 koskettaa välittömästi sen oikealla puolella olevaa 84 00:06:26.540 --> 00:06:31.790 kokonaista lausetta ja esimerkissäni 85 00:06:31.790 --> 00:06:36.250 3.- lauseessa 86 00:06:36.250 --> 00:06:40.840 negaation vaikutusalue ulottuu vain tuohon A- lauseeseen, 87 00:06:41.000 --> 00:06:46.100 siis ei ole niin että se loppulause, 88 00:06:46.100 --> 00:06:51.500 sen jälkeen tuleva olisi siinä vaikutusalueella. 89 00:06:51.500 --> 00:06:58.250 Tämä on aika ilmeinen asia, mutta tähän kannattaa kiinnittää huomio. Neljännessä lauseessa puolestaan sitten 90 00:06:58.250 --> 00:07:04.500 tämän ensimmäisen esiintyvän negaation vaikutusalue on B, ja vain se, 91 00:07:04.500 --> 00:07:10.750 ja sitten jälkimmäisen negaation vaikutusalueella on tuo C ja vain se. 92 00:07:10.750 --> 00:07:18.250 Sulkeitä käyttämällä sitten voitaisiin muodostaa erityyppisiä lauseita. 93 00:07:18.250 --> 00:07:20.800 jos hiukan 94 00:07:21.000 --> 00:07:23.550 poikkeamme 95 00:07:23.750 --> 00:07:28.340 aiheesta tai ennakoimme, esimerkiksi jos ajateltaisiin tätä 96 00:07:28.340 --> 00:07:32.750 ilmaisua negaatio-B ja ja negaatio-C ja muutettaisiin se 97 00:07:32.750 --> 00:07:38.000 siten että siinä olisi sulkeet tässä 98 00:07:38.000 --> 00:07:41.570 B:n ja 99 00:07:41.750 --> 00:07:45.320 negaatio-C:n ympärillä, 100 00:07:45.500 --> 00:07:49.970 tähän tapaan, niin silloin tämän ensimmäisen negaation vaikutusalue 101 00:07:49.970 --> 00:07:54.410 olisi tämä välittömästi oikealla puolella oleva kokonaisuus eli tämä B ja negaatio C. 102 00:07:54.410 --> 00:07:59.000 Tällöin merkitys kuitenkin muuttuisi 103 00:07:59.000 --> 00:08:04.250 ja se luettaisiin: "ei ole niin, että 104 00:08:04.250 --> 00:08:09.350 ihminen on luova ja kivet eivät tule mineraaleja" joka tarkoittaisi 105 00:08:09.350 --> 00:08:14.150 varsin eri asia kuin tämä alkuperäinen lause: "ihminen ei ole 106 00:08:14.150 --> 00:08:19.250 luova ja kivet eivät ole mineraaleja". 107 00:08:19.250 --> 00:08:23.330 Jatkamme vielä 108 00:08:23.500 --> 00:08:26.560 Edellä 109 00:08:26.750 --> 00:08:32.810 oleva negaatio ja konjunktio esimerkkien suhteen hiukan monimutkaisempia tapauksia, 110 00:08:32.810 --> 00:08:37.750 Tässä sulkeilla on muokattu 111 00:08:37.750 --> 00:08:41.320 vähän tätä lauseen lukujärjestystä, 112 00:08:41.500 --> 00:08:43.030 ja 113 00:08:43.250 --> 00:08:49.000 tässä esimerkiksi, ensimmäisessä tapauksessa niin "A ja B" - 114 00:08:49.000 --> 00:08:55.750 lause on negeerattu, eli tämä konjunktiokokonaisuus on negeerattu. 115 00:08:55.750 --> 00:08:58.300 Olen 116 00:08:58.500 --> 00:09:02.070 tätä negaation vaikutusaluetta merkinnyt täällä, 117 00:09:02.250 --> 00:09:04.290 laittanut markkeeraamaan 118 00:09:04.500 --> 00:09:07.050 sulkeet 119 00:09:07.250 --> 00:09:09.800 "ei ole niin, että 120 00:09:10.000 --> 00:09:13.570 ihminen eläin ja ihminen on luova". 121 00:09:13.750 --> 00:09:19.500 Eli tässä sanotaan: "ei ole niin että, molemmat näistä pitää paikkansa", eli 122 00:09:19.500 --> 00:09:22.560 "ei ole niin, että ihminen on eläin ja luova". 123 00:09:22.750 --> 00:09:27.220 Toinen esimerkki, jossa 124 00:09:27.220 --> 00:09:31.250 on jo vähän enemmän negaatioita, 125 00:09:31.250 --> 00:09:32.780 tämä siis 126 00:09:33.000 --> 00:09:38.220 on negaatio- muotoinen lause, negaatio kohdistuu tähän koko muuhun 127 00:09:38.220 --> 00:09:43.500 lauseeseen, se on lausetta muodostettaessa tullut viimeisenä, ja 128 00:09:43.500 --> 00:09:47.580 tämä negaatio kohdistuu nyt lauseeseen, joka 129 00:09:47.750 --> 00:09:49.790 koostuu 130 00:09:50.000 --> 00:09:56.210 konjunktiosta ja tämä konjunktio on sellainen, 131 00:09:56.210 --> 00:10:02.000 jossa on kaksi osalausetta, jotka molemmat ovat negaation muotoisia: 132 00:10:02.000 --> 00:10:08.750 "ei ole niin, että ihminen ei ole luova, ja että kivet eivät ole mineraaleja". 133 00:10:08.750 --> 00:10:12.830 Eli tässä negeerataan se, että 134 00:10:13.000 --> 00:10:20.500 molemmat osalauseista tästä konjunktion osalauseista ovat paikkansa pitäviä. 135 00:10:20.500 --> 00:10:26.080 Eli negeerataan se, että ei kumpikaan näistä, 136 00:10:26.080 --> 00:10:31.000 ihmisen luovuudesta tai kivien mineraaliudesta ei pitäisi paikkaansa. 137 00:10:31.000 --> 00:10:35.590 Kolmanneksi 138 00:10:35.750 --> 00:10:42.000 täällä on: "Ei ole niin, että 139 00:10:42.000 --> 00:10:46.080 ihminen on ja ei ole luova". 140 00:10:46.250 --> 00:10:50.870 Sanotaan siis, että "ei pidä paikkaansa että 141 00:10:50.870 --> 00:10:55.750 sekä on ei ole niin että ihminen on luova". 142 00:10:55.750 --> 00:11:01.750 Lopuksi 143 00:11:01.750 --> 00:11:07.750 sitten huomio, joka saattaa tuntua oudolta luonnollisen kielen näkökulmasta, voimme 144 00:11:07.750 --> 00:11:11.830 iteroida lauseenmuodostusta siten, että 145 00:11:12.000 --> 00:11:17.250 jos meillä on lause B, 146 00:11:17.250 --> 00:11:22.350 niin se voidaan negeerata, eli sanoa sen vastakohta, ja jos tämä on 147 00:11:22.350 --> 00:11:27.750 lause, niin myöskin sen vastakohta eli negaatio on lause, 148 00:11:27.750 --> 00:11:34.500 ja jos tämä on lause niin sitten myöskin sen negaatio on lause. 149 00:11:34.500 --> 00:11:39.090 Meillä olisi negaation negaation negaatio B. 150 00:11:39.250 --> 00:11:46.000 Suomeksi: "ei ole niin, että 151 00:11:46.000 --> 00:11:50.590 ei pidä paikkaansa se, että ihminen ei ole luova". 152 00:11:50.750 --> 00:11:55.040 Tähän ilmaisuun olen sitä laatiessani 153 00:11:55.040 --> 00:11:59.250 laittanut tähän sulkeita. 154 00:11:59.250 --> 00:12:02.310 155 00:12:02.500 --> 00:12:04.030 156 00:12:04.250 --> 00:12:05.780 157 00:12:06.000 --> 00:12:11.750 Sulkeilla voidaan 158 00:12:11.750 --> 00:12:15.320 ilmaista 159 00:12:15.500 --> 00:12:19.970 se, että missä järjestyksessä 160 00:12:19.970 --> 00:12:24.350 negaatiot luetaan. Viimeisenä on tullut 161 00:12:24.350 --> 00:12:29.000 tämä ensimmäinen negaatio, ja niin edespäin. 162 00:12:29.000 --> 00:12:33.080 Vaikka on niin, että 163 00:12:33.250 --> 00:12:40.000 ilmaisu on jokseenkin kömpelö ja aika harvoin esiintyy näin 164 00:12:40.000 --> 00:12:46.270 moneen kertaan iteroituja negaatioita niin silti se on kieliopin mukainen 165 00:12:46.270 --> 00:12:52.000 ilmaisu sekä logiikan kielessä että suomen kielessä. 166 00:12:52.000 --> 00:12:57.250 Iteraatio on varsin tärkeä myöskin 167 00:12:57.250 --> 00:13:02.710 luonnollisten kielten ominaisuus ja kovin kompleksitkin lauseet 168 00:13:02.710 --> 00:13:08.250 ovat mahdollisia vaikka niitä harvemmin esiintyy. 169 00:13:08.250 --> 00:13:13.500 Otetaan vielä uusia esimerkkejä. 170 00:13:13.500 --> 00:13:19.560 Jos sovitaan, että D- lauseella tarkoitetaan ilmaisua "ilmasto 171 00:13:19.560 --> 00:13:25.500 lämpenee", E- lauseella "aurinko on aktiivinen", 172 00:13:25.500 --> 00:13:27.540 tällöin: 173 00:13:27.750 --> 00:13:32.340 "ilmasto lämpenee tai aurinko on aktiivinen": 174 00:13:32.500 --> 00:13:34.540 "D tai E" - 175 00:13:34.750 --> 00:13:38.320 ilmaisulla logiikan kielessä. 176 00:13:38.500 --> 00:13:42.070 Edelleen, 177 00:13:42.250 --> 00:13:48.500 sanomme että: "ihminen on luova tai ilmasto ei lämpene, ja aurinko on aktiivinen", 178 00:13:48.500 --> 00:13:54.750 voimme sanoa tämän: B tai tai negaatio D, ja E" 179 00:13:54.750 --> 00:13:59.730 Ja tässä on huomattava, että tämä on ja- muotoinen 180 00:13:59.730 --> 00:14:03.810 lause; eli konjunktiolla yhdistetään nämä kaksi 181 00:14:03.810 --> 00:14:08.250 osalausetta "B tai negaatio-D" ja "E" toisiinsa. 182 00:14:08.250 --> 00:14:13.500 Eli väitetään, että on sekä näin 183 00:14:13.500 --> 00:14:15.030 että näin. 184 00:14:15.250 --> 00:14:20.470 Täällä pilkku on nyt osoittamassa 185 00:14:20.470 --> 00:14:25.250 sitä, että mikä tässä on se pääasiallinen muoto. 186 00:14:25.250 --> 00:14:27.800 Päälauseeksi tässä on 187 00:14:28.000 --> 00:14:29.530 yhdistetty 188 00:14:29.750 --> 00:14:33.890 "aurinko on aktiivinen" - ilmaisu ja sitten 189 00:14:33.890 --> 00:14:38.250 tuo "ihminen on luova 190 00:14:38.250 --> 00:14:41.310 tai ilmasto ei lämpene". 191 00:14:41.500 --> 00:14:46.630 Jos teitä pilkkua tässä ei olisi, se ilmaisu luettuna 192 00:14:46.630 --> 00:14:51.100 olisi epäselvä. Mikä tässä on se pääasiallinen 193 00:14:51.100 --> 00:14:55.540 muoto? Onko se ja- muotoinen lause vai 194 00:14:55.540 --> 00:15:00.430 paremminkin tai- muotoinen lause, eli pilkulla on tärkeä 195 00:15:00.430 --> 00:15:05.290 funktio tässä yhteydessä. On syytä huomata että tämän lauseen 196 00:15:05.290 --> 00:15:09.700 merkityssisältö muuttuisi, jos pää- 197 00:15:09.700 --> 00:15:14.500 konnektiivi tai pääasiallinen muoto olisi tuo "tai" 198 00:15:14.500 --> 00:15:17.050 tässä lauseessa. 199 00:15:17.250 --> 00:15:23.500 Puhutussa kielessä tämä erottelu ei tule välttämättä selville. 200 00:15:23.500 --> 00:15:28.510 Itse yritän painottaen ja taukoja pitäen ilmaista 201 00:15:28.510 --> 00:15:33.000 näitä lauseen muotoja. 202 00:15:33.000 --> 00:15:36.570 Sitten täällä lopuksi 203 00:15:36.750 --> 00:15:42.500 on tällainen lause jossa sulkeita on käytetty. 204 00:15:42.500 --> 00:15:47.660 Jos lähdetään lauseitten ja sulkeiden sisältä käsin katsomaan miten tämä 205 00:15:47.660 --> 00:15:53.000 on rakentunut, niin täällä ensin kaarisulkeiden sisällä on A ja B - 206 00:15:53.000 --> 00:15:59.750 lause yhdistetty konjunktiolla. Sitten tämä on yhdistetty 207 00:15:59.750 --> 00:16:05.150 C-lauseeseen käyttäen disjunktiota, ja sitten lopuksi 208 00:16:05.150 --> 00:16:09.320 kun tämä koko asiaa laitettu hakasulkeisiin 209 00:16:09.320 --> 00:16:13.640 niin se on sitten negeerattu, eli sanomme: 210 00:16:13.640 --> 00:16:18.110 että "ei ole niin, että ihminen on eläin ja ihminen on 211 00:16:18.110 --> 00:16:23.000 luova, tai kivet ovat mineraaleja". 212 00:16:23.000 --> 00:16:27.080 Eli tässä negeerataan se, että 213 00:16:27.250 --> 00:16:33.000 214 00:16:33.000 --> 00:16:34.530 tämä tai tämä 215 00:16:34.750 --> 00:16:39.340 tai molemmat pitävät paikkansa. 216 00:16:55.250 --> 00:17:02.000 Edelleen esimerkkejä, ja tässä nyt sitten implikaatioon liittyviä asioita. 217 00:17:02.000 --> 00:17:07.750 Ensiksi lause: 218 00:17:07.750 --> 00:17:13.000 B implikoi sen, että negaatio D. 219 00:17:13.000 --> 00:17:19.750 Saamme: "jos ihminen on luova, ilmasto ei lämpene" 220 00:17:19.750 --> 00:17:25.500 Toiseksi: "jos ilmasto lämpenee, 221 00:17:25.500 --> 00:17:28.560 ihminen ei ole luova". 222 00:17:28.750 --> 00:17:32.830 Aika selkeitä esimerkkejä. 223 00:17:33.000 --> 00:17:37.590 Kolmanneksi sanomme: 224 00:17:37.750 --> 00:17:41.830 "jos E ja D 225 00:17:42.000 --> 00:17:44.550 niin negaatio B". 226 00:17:44.750 --> 00:17:51.000 Suomeksi: "jos aurinko on aktiivinen ja ilmasto lämpenee, 227 00:17:51.000 --> 00:17:54.570 niin ihminen ei ole luova". 228 00:17:54.750 --> 00:17:59.940 Ideana tässä lauseessa 229 00:17:59.940 --> 00:18:05.010 on sanoa, että auringon aktiivisuus yhdessä 230 00:18:05.010 --> 00:18:09.390 ilmaston lämpenemisen kanssa implikoi 231 00:18:09.390 --> 00:18:14.250 sen, että ihminen ei ole luova. 232 00:18:14.250 --> 00:18:17.820 Jos halutaan sanoa lopulta se, että 233 00:18:18.000 --> 00:18:21.060 sikäli kun tämä 234 00:18:21.250 --> 00:18:25.330 alussa oleva ehto täyttyy 235 00:18:25.500 --> 00:18:31.750 niin se on riittävä sille että tämä 236 00:18:31.750 --> 00:18:34.300 ehdon seuraus tai sen implikaatio 237 00:18:34.500 --> 00:18:39.750 tapahtuu 238 00:18:39.750 --> 00:18:46.500 Eli molempien täyttyessä niin sitten tämä jälkiosa tapahtuu. 239 00:18:46.500 --> 00:18:50.580 Neljänneksi: 240 00:18:50.750 --> 00:18:51.770 Tässä 241 00:18:52.000 --> 00:18:57.750 kielletään se, 242 00:18:57.750 --> 00:19:04.500 että tälläinen implikaatio on voimassa, eli että "ei ole niin, että 243 00:19:04.500 --> 00:19:11.250 jos ihminen ei ole luova, niin ilmasto lämpenee." 244 00:19:11.250 --> 00:19:16.560 Tämä voidaan ilmaista myöskin niin, että "ihmisen ei-luovuus 245 00:19:16.560 --> 00:19:21.750 ei implikoi ilmaston lämpenemistä" 246 00:19:21.750 --> 00:19:24.810 Tämä "ei implikoi" 247 00:19:25.000 --> 00:19:31.150 siis liittyy nimenomaan tähän ensimmäiseen negaatioon ja sitten tähän implikaatioon ja 248 00:19:31.150 --> 00:19:37.000 mikä ei implikoi mitäkin on tässä sen merkitys. 249 00:19:42.250 --> 00:19:48.500 Otetaan vielä esimerkkejä lauseista: 250 00:19:48.500 --> 00:19:53.240 "jos sanomme, että F- lause merkitsee samaa kuin 251 00:19:53.240 --> 00:19:58.040 "ihminen käyttää kieltä", G samaa kuin että "ihminen 252 00:19:58.040 --> 00:20:02.930 on itsetietoinen", ja H samaa kuin että "ihminen on moraalinen", 253 00:20:02.930 --> 00:20:07.500 Niin voimme esimerkiksi seuraavan tyyppisiä lauseita muotoilla: 254 00:20:07.500 --> 00:20:12.750 "H jos ja vain jos G ja F" 255 00:20:12.750 --> 00:20:18.750 H tapahtuu samanaikaisesti ja 256 00:20:18.750 --> 00:20:24.720 on tapahtunutta samanaikaisesti kuin G:n ja F:n konjunktio. 257 00:20:24.720 --> 00:20:30.090 Eli sanomme että "ihminen on moraalinen jos ja vain jos ihminen on itsetietoinen 258 00:20:30.090 --> 00:20:35.500 käyttää kieltä". Tässä sisällöllisesti 259 00:20:35.500 --> 00:20:42.340 liitetään läheisesti yhteen moraalisuus ja sitten tällainen ominaisuuksien 260 00:20:42.340 --> 00:20:47.500 pari kuin itsetietoisuus ja kieltä käyttäminen. 261 00:20:47.500 --> 00:20:54.250 Eli jos vaikkapa haluaisimme määritellä moraalisuutta 262 00:20:54.250 --> 00:21:01.030 niin joku saattaisi sanoa, että moraalisuuden välttämättömät 263 00:21:01.030 --> 00:21:06.750 ja riittävät ehdot ovat itsetietoisuus ja kieltä käyttävä. 264 00:21:06.750 --> 00:21:11.340 Sitten katsomme 265 00:21:11.500 --> 00:21:16.360 toista esimerkkiä: "ihminen on luova 266 00:21:16.360 --> 00:21:20.740 jos ja vain jos ihminen käyttää kieltä tai tämä on itsetietoinen tai on 267 00:21:20.740 --> 00:21:25.450 moraalinen", tällöin sitten sanottaisiin että 268 00:21:25.450 --> 00:21:30.000 ihmisen luovuus 269 00:21:30.000 --> 00:21:31.530 270 00:21:31.750 --> 00:21:34.300 on kytköksissä 271 00:21:34.500 --> 00:21:40.750 kieltä käyttävyyteen, itsetietoisuuteen tai moraalisuuteen tai näitten 272 00:21:40.750 --> 00:21:43.300 yhdistelmään. 273 00:21:43.500 --> 00:21:48.390 274 00:21:48.390 --> 00:21:52.680 Tässä nyt alustavasti joitakin esimerkkejä liittyen 275 00:21:52.680 --> 00:21:57.500 lauseenmuodostukseen, sitten 276 00:21:57.500 --> 00:22:01.430 näiden lisäksi on olemassa esimerkkimoniste jossa on lukuisia 277 00:22:01.430 --> 00:22:05.500 esimerkkejä siitä, miten 278 00:22:05.500 --> 00:22:11.080 lauseita muodostetaan, ja ideana on, että kurssin alkupuolella opitaan 279 00:22:11.080 --> 00:22:15.760 kääntämään luonnollisen kielen ilmaisuja logiikan kielelle 280 00:22:15.760 --> 00:22:20.500 ja logiikan kielen ilmaisuja luonnollisille kielille. 281 00:22:20.500 --> 00:22:25.030 Hyvin tärkeää on oppia tämä kielioppi, tämä on varsin 282 00:22:25.030 --> 00:22:29.500 yksinkertainen kieli, 283 00:22:29.500 --> 00:22:35.290 j luonnollisesti tämä muistuttaa ja funktioltaan on samankaltainen kuin matematiikassa; 284 00:22:35.290 --> 00:22:40.870 aluksi on opiskeltu, että mitä tarkoittaa plus ja miinusmerkki miten ne toimivat, miten niitä 285 00:22:40.870 --> 00:22:46.660 käytetään, miten yhtäläisyysmerkit ja niin edespäin toimivat, ja sulkeet 286 00:22:46.660 --> 00:22:52.250 toimii hyvin samaan tapaan kuin matematiikan kielessä ja 287 00:22:52.250 --> 00:22:57.680 samoin kuin matematiikassa tarkoitus on yksiselitteisyyden varmistaminen, 288 00:22:57.680 --> 00:23:02.250 samoin logiikassa myös. 289 00:23:02.250 --> 00:23:02.430