WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:05.210 --> 00:00:12.590
Jatketaan moduuli kolmosessa liikuntatieteen
eli anatomia fysiologia osa 2.

2
00:00:12.590 --> 00:00:15.630
Tässä katsotaan nyt lihasten
rakennetta ja toimintaa.

3
00:00:15.630 --> 00:00:17.720
Me ollaan tutustuttu luurankoon,

4
00:00:17.720 --> 00:00:21.790
nyt siirrytään siihen lihaksistoon.
Jokainen lihas on erillinen

5
00:00:21.790 --> 00:00:26.270
elin, joka koostuu
lihaskudoksesta, verisuonista,

6
00:00:26.270 --> 00:00:31.170
jänteistä, ne jänteet
kiinnittää lihaksen luuhun, ja

7
00:00:31.170 --> 00:00:35.620
hermoista. Lihaskudosta on myös sydämessä,

8
00:00:35.620 --> 00:00:40.650
ruoansulatuselimistössä ja verisuonissa.

9
00:00:40.650 --> 00:00:44.950
Lihastoiminnot sisältävät esimerkiksi
liikettä, eli miten me liikutaan,

10
00:00:44.950 --> 00:00:51.350
lihakset auttaa siinä, asennon ylläpito,
eli lihasjänteys, lämpö, eli se tuottaa

11
00:00:51.350 --> 00:00:56.260
lämpöä ja sitten nivelten
vakaus, että me pysytään pystyssä.

12
00:00:56.260 --> 00:01:03.190
Ihmisen kropassa puolet
ihmisen painosta on lihasta.

13
00:01:03.190 --> 00:01:07.150
Eri lihasten toimintojen ja niiden
sijainnin tunnistaminen ja ymmärtäminen

14
00:01:07.150 --> 00:01:10.830
on valmentajan kannalta olennaisen tärkeää.

15
00:01:10.830 --> 00:01:15.450
Valmentajan on tunnettava eri lihasten
tehtävät, jotka määräävät taidon

16
00:01:15.450 --> 00:01:20.330
suorittamisen sekä eri
lihasryhmien liikkeiden järjestys.

17
00:01:20.330 --> 00:01:24.250
Muutoin on olemassa
loukkaantumisen ja tehottoman taidon

18
00:01:24.250 --> 00:01:28.340
suorittamisen mahdollisuus.

19
00:01:28.340 --> 00:01:31.970
Liikettä tapahtuu urheilussa,
koska lihakset lyhenevät eli

20
00:01:31.970 --> 00:01:37.340
ne supistuvat ja
pitenevät, eli ne venyvät

21
00:01:37.340 --> 00:01:44.720
joko juoksemiseksi, hyppäämiseksi,
kiinniottamiseksi, potkaisemiseksi

22
00:01:44.720 --> 00:01:50.840
tai heittämiseksi. Kehossa on
yli 600 tahdonalaista lihasta

23
00:01:50.840 --> 00:01:57.380
eli sinä käsket niitä liikkumaan.
Jos minä tahdon, että mun kyynärpää

24
00:01:57.380 --> 00:02:00.380
koukistuu, niin minä annan sen signaalin,

25
00:02:00.380 --> 00:02:05.790
minä kerron itselleni aivojen kautta,
että minä haluan että tää biceps lähtee

26
00:02:05.790 --> 00:02:10.980
supistumaan, joka koukistaa
sitten kyynärpäätä.

27
00:02:10.980 --> 00:02:15.710
Tämä jatkuva supistumisen ja
ojentumisen liike tuottaa kehoon lämpöä,

28
00:02:15.710 --> 00:02:20.400
eli kun lihakset supistuu,
se tuottaa lämpöä.

29
00:02:20.400 --> 00:02:23.630
Se antaa meille yksilöllisen muodon.

30
00:02:23.630 --> 00:02:31.020
Se suojaa vastaelimiämme ja se kierrättää verta.

31
00:02:31.020 --> 00:02:33.330
Eli jos lihas haluaa
toimia, meidän pitää kiertää

32
00:02:33.330 --> 00:02:36.490
verta sinne, että ne saa sitä ravintoa

33
00:02:36.490 --> 00:02:42.390
mutta sitten myöskin se lihaksen
supistuminen auttaa verta palautumaan

34
00:02:42.390 --> 00:02:47.990
sydämeen verisuonien kautta ja
se puristaa niitä verisuonia

35
00:02:47.990 --> 00:02:55.610
ja työntää sitä verta eteenpäin.

36
00:02:55.610 --> 00:03:04.570
Lihaksia on periaatteessa 3 eri tyyppiä
eli on poikkijuovainen tai luurankolihas,

37
00:03:04.570 --> 00:03:10.230
meillä on sileä lihas ja sitten
sydänlihas. Luurankolihakset kiinnittyvät

38
00:03:10.230 --> 00:03:15.150
luustoon ja niitä ohjataan, kuten
sanottiin aiemmin, tietoisesti eli ne

39
00:03:15.150 --> 00:03:20.810
on tahdonalaisia lihaksia.
Kun henkilö päättää liikkua

40
00:03:20.810 --> 00:03:25.730
sä voit lähteä liikkumaan ja
niitä kutsutaan usein tän takia

41
00:03:25.730 --> 00:03:29.860
ns tahdonalaiseksi lihaksiksi.

42
00:03:29.860 --> 00:03:35.480
Sileitä lihaksia esiintyy
useimmiten kerroksittain.

43
00:03:35.480 --> 00:03:42.780
Ne muodostuvat esimerkiksi
ruoansulatuskanavan, virtsarakon, verisuonten ja

44
00:03:42.780 --> 00:03:47.920
ihon lihaosaan ja niitä kutsutaan
usein tahdosta riippumattomiksi

45
00:03:47.920 --> 00:03:58.130
lihaksiksi, eli sinä et komenna niitä
tekemään, vaan ne toimii ihan automaattisesti.

46
00:03:58.130 --> 00:04:04.970
Sydänlihas taas on siellä
sydämessä, ja se supistaa sitä

47
00:04:04.970 --> 00:04:10.050
sydäntä, eli se pumppaa ja
kiertää verta meidän kropassa.

48
00:04:10.050 --> 00:04:15.010
Se on myogeeninen, mikä tarkoittaa,
että se supistuu automaattisesti

49
00:04:15.010 --> 00:04:19.090
tarvitsematta
hermostollista stimulaatiota.

50
00:04:19.090 --> 00:04:23.530
Eli sen sisällä on sen oma
niin sanottu hermosto, joka

51
00:04:23.530 --> 00:04:31.830
käy vaikka hermosto ei olisi
sitä ohjaamassa.

52
00:04:31.830 --> 00:04:35.910
Kuitenkin sydäntä ohjataan
hermostollisesti, mutta se pystyy

53
00:04:35.910 --> 00:04:42.350
toimia ilman sitä hermoston stimulaatiota.

54
00:04:42.350 --> 00:04:47.150
Lihaskudoksen ominaisuudet. Lihaskudoksen
4 toiminnallista ominaisuutta:

55
00:04:47.150 --> 00:04:53.570
supistumiskyky, venyvyys, elastisuus
ja jännittävyys. Supistumiskyky

56
00:04:53.570 --> 00:04:55.520
on varmaan mihin parhaiten tunnetaan

57
00:04:55.520 --> 00:05:00.000
niitä lihaksia, se on
perustavanlaatuinen ominaisuus.

58
00:05:00.000 --> 00:05:04.110
Se on lihaksen kyky
supistua vasteena ärsykkeelle,

59
00:05:04.110 --> 00:05:10.300
eli jos meillä esimerkiksi joku paino,
joka me halutaan nostaa, se on se ärsyke ja me

60
00:05:10.300 --> 00:05:17.710
voidaan supistaa sitä lihasta, jotta
saadaan nostettua sitä painavaa esinettä.

61
00:05:17.710 --> 00:05:21.620
Venyvyys eli lihaksella on tietty pituus,

62
00:05:21.620 --> 00:05:26.810
mutta sillä on myöskin kyky venyä leporajoja
pidemmälle, että tämä biceps-lihas

63
00:05:26.810 --> 00:05:32.220
tässä pystyy venymään pidemmäksi kun mitä
siinä on rajoitettu siinä.

64
00:05:32.220 --> 00:05:36.800
Elastisuus eli sen kykyä palata
alkuperäiseen pituuteensa.

65
00:05:36.800 --> 00:05:40.480
Eli jos mietit esimerkiksi
kuminauhaa, sen pystyy venyttää

66
00:05:40.480 --> 00:05:45.920
pitkäksi, pidemmälle kun sen oma leporaja,

67
00:05:45.920 --> 00:05:53.600
mutta sitten jos sitä irrotetaan, niin se
palaa takaisin sen alkuperäisen kokoon.

68
00:05:53.600 --> 00:05:55.810
Ja sitten lopuksi jännittävyys.

69
00:05:55.810 --> 00:06:00.960
Se on lihaksen kyky vastaanottaa
ja reagoida. Eli pystytään

70
00:06:00.960 --> 00:06:03.520
pitää sitä kropan tasapainoa,

71
00:06:03.520 --> 00:06:08.680
pystytään siirtyä, jos joku esimerkiksi
urheilulajissa halutaan harhauttaa,

72
00:06:08.680 --> 00:06:12.980
siirtää sitä vastustajaa tai me voidaan
reagoida siihen, että vastustaja siirtyy

73
00:06:12.980 --> 00:06:20.130
oikealle, niin mekin siirrytään
sinne samaan suuntaan.

74
00:06:20.130 --> 00:06:27.090
Eli sitten pystyy vastaanottaja
reagoida tilanteisiin.

75
00:06:27.090 --> 00:06:32.140
Luurankolihaksen hyvä
toiminta edellyttää tehoa,

76
00:06:32.140 --> 00:06:36.270
voimaa, kestävyyttä ja joustavuutta.

77
00:06:36.270 --> 00:06:42.270
Eli teho on aikayksikköä
kohden tehdyn työn määrä.

78
00:06:42.270 --> 00:06:47.450
Esimerkki siitä on, että
voit tuottaa vähän voimaa vetääksesi

79
00:06:47.450 --> 00:06:50.990
itsesi ylös tuolilta tai
räjähtävää voimaa lähteäksesi

80
00:06:50.990 --> 00:06:57.260
lähtötelineistä 100m sprintin alussa esimerkiksi.

81
00:06:57.260 --> 00:07:05.340
Voima on lihaksen tai lihasryhmän kyky
käyttää suurinta voimaa yhdellä ponnistuksella.

82
00:07:05.340 --> 00:07:13.060
Se perustuu yleensä nostettuun painoon
tai yhdellä kertaa tuotetun voiman määrään.

83
00:07:13.060 --> 00:07:20.040
Kestävyys taas on lihaksen kyky ylläpitää
voimaa tai kehittää sitä toistuvaksi.

84
00:07:20.040 --> 00:07:25.480
Se on joko staattinen taikka
dynaaminen eli seisomisessa

85
00:07:25.480 --> 00:07:32.500
sulla on kestävyys sun lihaksissa, koska
ne ylläpitää sinuun seisoma-asentoa. Koko ajan

86
00:07:32.500 --> 00:07:36.820
on pieniä lihaksia, jotka supistuu,
että sä pysyt siellä pystyasennossa.

87
00:07:36.820 --> 00:07:40.470
Se on staattista kestävyyttä,
tai esimerkki

88
00:07:40.470 --> 00:07:44.230
staattisesta kestävyydestä.

89
00:07:44.230 --> 00:07:49.020
Dynaaminen liike taas esimerkiksi

90
00:07:49.020 --> 00:07:51.690
kun juokset pitkiä matkoja,

91
00:07:51.690 --> 00:07:59.530
lihakset supistuu
jatkuvasti ja dynaamisesti

92
00:07:59.530 --> 00:08:01.820
jokaisella askeleella.

93
00:08:01.820 --> 00:08:05.880
Kestävyys on kuitenkin elintärkeää
hyvän terveyden kannalta.

94
00:08:05.880 --> 00:08:10.240
Eli kun me puhuttiin siitä
ryhdistä ja liikuntakyvystä.

95
00:08:10.240 --> 00:08:13.840
Sitten joustavuus.

96
00:08:13.840 --> 00:08:17.800
Joustavuus on nivelen
liikkeen amplitudi ja helppous,

97
00:08:17.800 --> 00:08:20.900
eli miten paljon se pystyy liikkumaan.

98
00:08:20.900 --> 00:08:25.660
Se voi vaikuttaa merkittävästi
liikkumiskykyyn ja elämänlaatuun ikääntyessä

99
00:08:25.660 --> 00:08:29.130
varsinkin. Mietitään, että jos

100
00:08:29.130 --> 00:08:33.150
sun nivel, olkapää on
semmoinen hyvä esimerkki,

101
00:08:33.150 --> 00:08:38.870
olkapää pystyy liikkua
aika laajasti.

102
00:08:38.870 --> 00:08:44.180
Jos sulla on joku vamma, joka on
tapahtunut tai sä oot loukkaantunut ja

103
00:08:44.180 --> 00:08:49.770
tää olkapää ei pysty liikkua
siellä oikeassa liikeradassa,

104
00:08:49.770 --> 00:08:55.080
niin sä et pysty nostaa kättä
ylemmäksi kun puoliväliin mihin sen pitäisi.

105
00:08:55.080 --> 00:09:00.870
Se rajoittaa huomattavasti
mitä sä pystyt tehdä.

106
00:09:00.870 --> 00:09:03.430
Joustavuus voi olla

107
00:09:03.430 --> 00:09:07.430
staattista eli henkilön kyky
liikuttaa niveltä sujuvasti

108
00:09:07.430 --> 00:09:10.170
koko sen liikealueella.

109
00:09:10.170 --> 00:09:13.000
Se voi myöskin olla dynaamista.

110
00:09:13.000 --> 00:09:18.240
Eli se kuvastaa tietyn nivelen
nopean liikkeen vastustuskykyä.

111
00:09:18.240 --> 00:09:22.000
Se riippuu nivelen luuraakenteesta,
ympäröivään lihasmassan

112
00:09:22.000 --> 00:09:24.720
liikkeelle asettamista rajoituksista,

113
00:09:24.720 --> 00:09:28.590
normaalista lihasjännityksestä,
sidekudostuksen notkeudesta

114
00:09:28.590 --> 00:09:32.230
sekä nivelsiteiden ja
jänteiden rakenteesta.

115
00:09:32.230 --> 00:09:43.950
Eli meidän nivelet pystyy
liikkua tietyissä suunnissa.

116
00:09:43.950 --> 00:09:49.920
Luurankolihaksen ominaisuudet
eli toimintalihasryhmän roolit.

117
00:09:49.920 --> 00:09:54.460
Jokaisessa liikkeessä on mukana
ryhmän lihaksia, jotka toimivat

118
00:09:54.460 --> 00:09:58.620
yhdessä ja jokaisella on oma tehtävänsä.

119
00:09:58.620 --> 00:10:03.860
Tätä kutsutaan toimintalihasryhmäksi
ja yksittäiset roolit ovat seuraavat:

120
00:10:03.860 --> 00:10:08.330
Esimerkiksi meidän
agonisti eli pääliikkuja.

121
00:10:08.330 --> 00:10:15.750
Tämä on se lihas, joka ensisijaisesti
on vastuussa tietystä liikkeestä.

122
00:10:15.750 --> 00:10:23.420
Eli esimerkiksi istumaannousu,
kun sä teet istumaannousu-liikkeen

123
00:10:23.420 --> 00:10:30.360
se agonisti tässä tapauksessa
on yleensä rectus abdominus eli päävatsalihas.

124
00:10:30.360 --> 00:10:33.920
Sitten meillä on antagonisti,

125
00:10:33.920 --> 00:10:40.060
joka on lihas, joka rentoutuu
kun pääliikkuja supistuu.

126
00:10:40.060 --> 00:10:44.770
Esimerkiksi jos mietitään
hauiskäännön antagonistia

127
00:10:44.770 --> 00:10:50.770
ne ovat ne ojentajat eli
agonisti on hauislihas ja sitten

128
00:10:50.770 --> 00:10:59.700
antagonistit ovat
ojentajat eli tricepsit.

129
00:10:59.700 --> 00:11:07.190
Sitten meillä on synergisesti sekä
kiinnittäjä tai fixator. Synergisesti avustaa

130
00:11:07.190 --> 00:11:09.830
välillisesti.

131
00:11:09.830 --> 00:11:17.580
Eli esimerkiksi lihakset stabiloivat
lapaluuta yläkäsivarren liikkeen aikana.

132
00:11:17.580 --> 00:11:25.200
Eli tää synergisesti seuraa tai tukee toista
lihasta tietyn liikkeen suorittamisessa.

133
00:11:25.200 --> 00:11:29.900
Sitten on kiinnittäjä tai fixator,
jonka tehtävä on nivelen tai kehon

134
00:11:29.900 --> 00:11:35.890
osan pitäminen vakaana liikkeen aikana.

135
00:11:35.890 --> 00:11:43.260
Niveltä pidetään paikallaan tai
liikkumattomana, jotta agonisti voi toimia.

136
00:11:43.260 --> 00:11:48.120
Jos lihakset eivät kiinnittäisi
rannetta liikkumattomaksi,

137
00:11:48.120 --> 00:11:50.110
se taipuisi

138
00:11:50.110 --> 00:11:57.280
aina kun nyrkki suljetaan, koska sormen
taivuttajalihakset kulkevat ranteen läpi.

139
00:11:57.280 --> 00:12:01.470
Eli joka kerta kun
tehdään nyrkki,

140
00:12:01.470 --> 00:12:04.180
jos nämä

141
00:12:04.180 --> 00:12:09.760
kiinnittäjät tai
nää fixatorit ranteen

142
00:12:09.760 --> 00:12:14.100
lihaksissa eivät
kiinnitä sitä rannetta liikkumattomaksi

143
00:12:14.100 --> 00:12:18.340
kun taivutaan sormia, se myöskin

144
00:12:18.340 --> 00:12:21.410
taivuttaisi meidän rannetta.

145
00:12:21.410 --> 00:12:34.960
Joten tässä kun ne pidetään
paikoillaan, me pystytään tehdä nyrkki.

146
00:12:34.960 --> 00:12:41.180
Sitten meillä on erilaisia lihas-
supistustyyppejä. Lihassupistukset määritellään

147
00:12:41.180 --> 00:12:46.640
lihaksen pituuden muutosten
perusteella supistuksen aikana.

148
00:12:46.640 --> 00:12:50.650
Molempiin liittyy voimantuottoa.

149
00:12:50.650 --> 00:12:55.350
Eli lihakset ovat ainoastaan
vetävät, ne eivät työnnä.

150
00:12:55.350 --> 00:12:58.630
Ne ainoastaan vetää.
Lihas kiinnittyy jänteen

151
00:12:58.630 --> 00:13:03.120
kautta luuhun, ja kun se lihas supistuu,

152
00:13:03.120 --> 00:13:06.380
se vetää sitä toista luuta
tai toista raajaa lähemmäksi

153
00:13:06.380 --> 00:13:11.760
esimerkiksi.
Sitten kun se rentoutuu,

154
00:13:11.760 --> 00:13:18.000
nyt se ei työnnä se rentoutuu, se pääsee
laskemaan sitä kättä alas. Isotooninen

155
00:13:18.000 --> 00:13:22.700
on semmoinen supistus, jossa
lihaksen pituus muuttuu.

156
00:13:22.700 --> 00:13:31.120
Meillä on 2 tyyppiä tätä: konsentrinen
eli lihas lyhenee esimerkiksi taas biceps

157
00:13:31.120 --> 00:13:36.210
tai hauislihas supistetaan,

158
00:13:36.210 --> 00:13:42.550
niin se lyhenee.
Tässä tapauksessa se on konsentrinen liike.

159
00:13:42.550 --> 00:13:48.750
Nyt meillä on niin kova paino meidän kädessä,
että meidän lihas ei pysty sitä ylläpitää tässä

160
00:13:48.750 --> 00:13:54.870
asennossa, niin se lähtee vetämään meidän kättä
alas, mutta me kuitenkin yritetään pitää sitä

161
00:13:54.870 --> 00:14:01.800
tässä samassa asennossa, mutta tässä
tapauksessa lihas tuottaa voimaa,

162
00:14:01.800 --> 00:14:07.020
mutta se ei pysty ylläpitämään sitä
voimaa, joka on kädessä, joten meillä on

163
00:14:07.020 --> 00:14:12.280
eksentrinen eli lihas pitenee
vaikka se yrittää tuottaa voimaa.

164
00:14:12.280 --> 00:14:18.400
Esimerkiksi painon laskeminen hitaasti
painovoimaa vastaan tai jarrutuksessa.

165
00:14:18.400 --> 00:14:24.850
Jos sinä esimerkiksi juokset täyttä vauhtia ja
sun pitää pysähtyä äkillisesti, niin se lihas

166
00:14:24.850 --> 00:14:34.900
tuottaa voimaa, mutta se lihas pitenee
samaan aikaan. Se on eksentrinen supistus,

167
00:14:34.900 --> 00:14:39.720
koska se lihas pitenee
siinä supistuksen aikana.

168
00:14:39.720 --> 00:14:47.500
Isometrisessa supistuksessa taas se lihas
tuottaa voimaa eli se supistuu

169
00:14:47.500 --> 00:14:54.940
mutta se ei veny eikä se
lyhene se pysyy samana.

170
00:14:54.940 --> 00:14:58.880
Eli voima kehittyy, mutta
lihaksen pituus pysyy samana.

171
00:14:58.880 --> 00:15:03.780
Esimerkiksi, jos sinä pidät
lankkuasentoa, sinun keskivartalo

172
00:15:03.780 --> 00:15:06.150
ja muut lihakset supistuu,

173
00:15:06.150 --> 00:15:08.740
ne tuottaa voimaa, mutta ne ei liiku.

174
00:15:08.740 --> 00:15:12.000
Semmoinen hyvä esimerkki olisi,
että laitat kädet seinää

175
00:15:12.000 --> 00:15:14.400
vasten ja työnnät niin kovaa kun pystyt,

176
00:15:14.400 --> 00:15:20.600
sä tunnet, että se lihas joka supistuu tuottaa
voimaa mutta se lihas pysyy samanpituisena.

177
00:15:20.600 --> 00:15:25.670
Se on isometrinen
lihassupistustyyppi.

178
00:15:25.670 --> 00:15:30.660
Ja tämä tuo meidät
luurankolihaksen rakenteeseen.

179
00:15:30.660 --> 00:15:36.080
Lihakset ovat pakkautuneet
lihassolujen nipuksi

180
00:15:36.080 --> 00:15:41.420
ja kutakin kuitukimppua ympäröi
perimysium.

181
00:15:41.420 --> 00:15:47.100
Jokainen lihassolu sisältää myofibrillejä
ja myofibrillit sisältää

182
00:15:47.100 --> 00:15:53.000
myofilamentteja eli proteiinit
nimeltään aktiini,

183
00:15:53.000 --> 00:15:57.260
joka on ohuempi, sitten on
myosiini, myös proteiini mutta

184
00:15:57.260 --> 00:16:00.100
on vähän aktiinia paksumpi.

185
00:16:00.100 --> 00:16:08.480
Lihassupistukset ovat mahdollisia,
kun nämä myofilamentit liukuvat toistensa yli,

186
00:16:08.480 --> 00:16:16.070
kun ne aktivoituvat
biokemiallisten reaktioiden avulla.

187
00:16:16.070 --> 00:16:21.960
Ja jos tarpeeksi monta kuitua
aktivoituu, syntyy lihassupistus.

188
00:16:21.960 --> 00:16:26.380
Ja kun useat lihassolut
lyhenevät samanaikaisesti koko

189
00:16:26.380 --> 00:16:30.560
lihas supistuu, jolloin
jänne vetää lihasta,

190
00:16:30.560 --> 00:16:34.660
johon se on kiinnittynyt,
ja aiheuttaa liikkeen.

191
00:16:34.660 --> 00:16:41.160
Eli kehonliike, raajan liike, me
tarvitaan sitä esineiden heittämiseen,

192
00:16:41.160 --> 00:16:45.350
lyömiseen tai pysäyttämiseen
esimerkiksi.

193
00:16:45.350 --> 00:16:52.230
Nyt lähden kuvaamaan minkälaista
on luurankolihaksen rakenne.

194
00:16:52.230 --> 00:16:57.420
Eli kuvitellaan että tää
hieno piirustus tässä

195
00:16:57.420 --> 00:17:08.860
on vaikka pitkä luu.
Siihen kiinnittyy jänne

196
00:17:08.860 --> 00:17:11.450
valkoisena tällä tavalla

197
00:17:11.450 --> 00:17:17.020
ja sitten siihen jänteen kautta
luuhun on kiinnitetty lihas,

198
00:17:17.020 --> 00:17:24.540
eli poikkijuovainen tai luurankolihas.

199
00:17:24.540 --> 00:17:28.180
Jos me leikataan tätä lihasta

200
00:17:28.180 --> 00:17:33.130
halki, me voidaan katsoa
sinne sisälle, että täällä

201
00:17:33.130 --> 00:17:35.980
on monta vähän

202
00:17:35.980 --> 00:17:43.840
suurempaa nippua,
jatketaan tuota tästä eteenpäin,

203
00:17:43.840 --> 00:17:55.060
jonka sisällä on meidän pitkiä
lihassoluja, monta.

204
00:17:55.060 --> 00:18:03.470
Eli ne on niputettu tällä
tavalla pieniin paketteihin.

205
00:18:03.470 --> 00:18:15.940
Jokaisen näiden lihassolujen

206
00:18:15.940 --> 00:18:22.360
sisällä on proteiinit aktiini ja myosiini

207
00:18:22.360 --> 00:18:34.400
mitä kautta lihakset supistuvat.
Sitten

208
00:18:34.400 --> 00:18:42.250
meillä on myöskin hermosto,
joka johtaa miten

209
00:18:42.250 --> 00:18:45.250
se lihas

210
00:18:45.250 --> 00:18:52.260
käyttäytyy, supistuuko
vai ei. Kuvitellaan

211
00:18:52.260 --> 00:18:58.720
että tässä olisi hermosto,

212
00:18:58.720 --> 00:19:09.500
josta lähtee, täällä on 2 eri väriä tähän,

213
00:19:09.500 --> 00:19:17.910
tästä lähtee neuroneja eli hermosto, 
joka vie signaalia

214
00:19:17.910 --> 00:19:25.040
eri lihassoluille. Eli tää voisi kiinnittyä
vaikka tuohon ja sitten siihen viimeiseen

215
00:19:25.040 --> 00:19:34.440
ja se vie signaalin
lihakselle eli se ei kiinnity jokaiseen

216
00:19:34.440 --> 00:19:39.120
lihassoluun mutta osaan niistä.

217
00:19:39.120 --> 00:19:43.240
Sitten vielä tulee takaisinpäin,

218
00:19:43.240 --> 00:19:47.130
laitetaan vaikka punaisella,

219
00:19:47.130 --> 00:19:52.510
toiseen suuntaan takaisin signaaleja.

220
00:19:52.510 --> 00:19:58.000
Niin yksi motorinen yksikkö,

221
00:19:58.000 --> 00:20:01.010
koostuu

222
00:20:01.010 --> 00:20:08.320
yhdestä motorisesta
hermosolusta eli tää sininen tässä,

223
00:20:08.320 --> 00:20:15.920
ja kaikista sen
hermottamista lihassoluista.

224
00:20:15.920 --> 00:20:19.960
Eli vaikka tämä,
väritetään se nyt vihreäksi,

225
00:20:19.960 --> 00:20:23.590
ja tämä, koska mä piirsin sen vaan niihin.

226
00:20:23.590 --> 00:20:29.280
Eli se on yksi motorinen yksikkö.
Kun riittävästi niiltä saa signaalia

227
00:20:29.280 --> 00:20:33.430
supistua, niin noi lihassolut supistuu.

228
00:20:33.430 --> 00:20:40.670
Mitä enemmän me saadaan rekrytoitua,
sitä enemmän siitä lihaksen osasta

229
00:20:40.670 --> 00:20:45.600
supistuu,
tietysti tilanteen mukaan. Eli meillä on luu,

230
00:20:45.600 --> 00:20:48.730
jänne, lihas,

231
00:20:48.730 --> 00:20:53.460
sitten meillä on lihassolunippuja
tai kimppuja tämmöisessä paketissa.

232
00:20:53.460 --> 00:20:58.360
Tässä on esimerkki ja sitten vielä
sen sisällä on niitä lihassoluja

233
00:20:58.360 --> 00:21:03.040
monta ja lihassolut on tämmöisiä pitkiä

234
00:21:03.040 --> 00:21:07.820
soluja, jotka sisältävät
proteiinit myosiini ja aktiini.

235
00:21:07.820 --> 00:21:12.800
Yksi motorinen yksikkö eli tää motorinen

236
00:21:12.800 --> 00:21:18.900
hermosolu, joka vie
hermoston signaalia siihen

237
00:21:18.900 --> 00:21:27.120
lihassoluun. 
Lihasten rekrytoinnin koko periaate.

238
00:21:27.120 --> 00:21:31.390
Motoristen yksiköiden ryhmät
toimivat usein yhdessä koordinoidakseen

239
00:21:31.390 --> 00:21:38.800
yhden lihaksen supistuksia.
Syntyvän voiman määrää

240
00:21:38.800 --> 00:21:45.940
lihassolujen määrä. Eli jos sulla on kevyt esine,
meillä on pieni määrä lihassoluja, jotka

241
00:21:45.940 --> 00:21:52.000
on rekrytoitu ja se koko
lihas ei supistu mutta vaan osa siitä.

242
00:21:52.000 --> 00:21:56.490
Painava esine,
tarvitaan enemmän lihassoluja

243
00:21:56.490 --> 00:22:05.580
rekrytoitavaksi, että pystytään ylittää sitä
esineen painoa ja esimerkiksi nostaa sitä.

244
00:22:05.580 --> 00:22:07.590
Ihmiset

245
00:22:07.590 --> 00:22:12.090
ovat laiskoja kaikissa tilanteissa
ja me käytetään ainoastaan se

246
00:22:12.090 --> 00:22:17.090
minimimäärä mikä tarvitaan, niin
tässä tapauksessa käytetään aina

247
00:22:17.090 --> 00:22:20.410
minimimäärä mitä tarvitaan
siihen liikkeeseen.

248
00:22:20.410 --> 00:22:25.720
Eli jos pitää nostaa kynä,
meillä on kevyt esine,

249
00:22:25.720 --> 00:22:30.540
pieni määrä lihassoluja on
rekrytoitu ja päästään nostamaan kynä.

250
00:22:30.540 --> 00:22:32.500
Jos meillä on jotain painavampaa,

251
00:22:32.500 --> 00:22:38.400
esimerkiksi kahvikuppi,
tarvitaan enemmän voimaa siihen

252
00:22:38.400 --> 00:22:44.740
nostamiseen, niin enemmän lihassoluja
tulee rekrytoida tähän tarpeeseen.

253
00:22:44.740 --> 00:22:50.480
Ei sitä koko lihasta aina käytetä.

254
00:22:50.480 --> 00:22:54.460
Sitten lihassoluja
on erilaisia tyyppejä.

255
00:22:54.460 --> 00:23:02.100
Meillä on hitaasti supistuvia, eli matala-
intensiteettisiä, mutta pitkäkestoisia lihassoluja

256
00:23:02.100 --> 00:23:06.180
ja meillä on nopeasti supistuvia
eli ne ovat räjähtäviä,

257
00:23:06.180 --> 00:23:12.980
nopeita supistumaan, mutta lyhytkestoisia.

258
00:23:12.980 --> 00:23:17.170
Hitaat solut käyttää enemmän
happea eli niitä sanotaan

259
00:23:17.170 --> 00:23:19.360
hitaasti hapettavat solut tai tyypin

260
00:23:19.360 --> 00:23:26.460
I lihassolut, jotka supistuvat
hitaammin mutta kestävät väsymystä.

261
00:23:26.460 --> 00:23:31.240
Eli pitkäkestoiset toiminnot,
kuten esimerkiksi maratonjuoksu

262
00:23:31.240 --> 00:23:35.070
ja ryhdin ylläpito.

263
00:23:35.070 --> 00:23:45.170
Ne tarvitsevat
energia toimiakseen, mihin happea tarvitaan.

264
00:23:45.170 --> 00:23:51.110
Glykoottiset tai nopeammat lihassolut
eli tyypin II lihassolut supistuvat

265
00:23:51.110 --> 00:23:55.390
nopeasti, mutta ne väsyvät myös nopeasti.

266
00:23:55.390 --> 00:23:58.370
Eli siihen esimerkiksi
voimantuottotoimintaan, kuten

267
00:23:58.370 --> 00:24:03.080
sprintti, hyppääminen, voimanosto,
näihin tarvitaan enemmän

268
00:24:03.080 --> 00:24:10.960
tyypin II lihassoluja. Ne ovat
anaerobisia eli ilman happea

269
00:24:10.960 --> 00:24:13.930
aineenvaihdunnassa.

270
00:24:13.930 --> 00:24:20.860
Meillä on myöskin keskipitkät,
hapettavat, nopeat solut eli tyyppi IIb.

271
00:24:20.860 --> 00:24:25.050
Ominaispiirteet ovat silleen,
että ne supistuvat nopeasti,

272
00:24:25.050 --> 00:24:32.020
eli nopea supistuminen ja suuri
aerobinen sekä anaerobinen energiansaanti.

273
00:24:32.020 --> 00:24:42.540
Eli niillä on vähän semmoinen
keskipitkän aikavälin väsymys.

274
00:24:42.540 --> 00:24:46.410
Sitten nivelsiteet ja jänteet.

275
00:24:46.410 --> 00:24:50.320
Nivelsiteet ylläpitävät jokaista niveltä.

276
00:24:50.320 --> 00:24:56.720
Ne ovat sidekudoksen muodostamia
kaistaleita, kiinnittyvät luusta luuhun eli

277
00:24:56.720 --> 00:25:03.240
nivelsiteet kiinnittyy luusta luuhun
verrattuna jänteet, joka ovat

278
00:25:03.240 --> 00:25:06.140
lihaksesta luuhun.

279
00:25:06.140 --> 00:25:12.300
Nivelsiteen toiminnot. Se auttaa
vakauttamaan niveltä, rajoittaa nivelten

280
00:25:12.300 --> 00:25:17.810
liikkuvuutta ja estävät
ei-toivottuja liikkeitä.

281
00:25:17.810 --> 00:25:21.790
Eli tärkeintä tässä on nivelsiteet
kiinnittyvät luuhun, ylittävät

282
00:25:21.790 --> 00:25:25.960
nivelen ja kiinnittyvät toiseen luuhun.

283
00:25:25.960 --> 00:25:29.740
Lihakset sen sijaan kiinnittyvät
luuhun joko suoraan

284
00:25:29.740 --> 00:25:37.940
tai jänteiden välityksellä eli epäsuorasti.
Jänteet

285
00:25:37.940 --> 00:25:41.140
koostuvat kuitukudoksesta,

286
00:25:41.140 --> 00:25:44.280
niillä on kevyt verisuonitus,

287
00:25:44.280 --> 00:25:49.700
ne ovat runsaasti
innervoituneet eli hermotettuja.

288
00:25:49.700 --> 00:25:53.540
Jänteet ovat toiminnallisesti
esimerkiksi lihasvoiman

289
00:25:53.540 --> 00:25:58.240
siirtoelin, eli kun se lihas supistuu,

290
00:25:58.240 --> 00:26:03.780
se menee jänteen kautta siihen
kiinnityskohtaan siihen luuhun eli se auttaa

291
00:26:03.780 --> 00:26:09.850
siirtämään sitä luuta lähemmäs
toista luuta esimerkiksi.

292
00:26:09.850 --> 00:26:16.120
Jänteet myöskin auttaa liikkeiden
koordinoinnissa ja tarkkuudessa.

293
00:26:16.120 --> 00:26:21.840
Jänteet voivat olla hyvin
lyhyitä tai myöskin hyvin pitkiä.

294
00:26:21.840 --> 00:26:23.770
Eli meillä on

295
00:26:23.770 --> 00:26:31.120
esimerkiksi täällä käsivarressa lyhyitä jänteitä
on muitakin paikkoja, joissa on jänteet

296
00:26:31.120 --> 00:26:39.970
ovat hyvin lyhyitä, jos on pieniä lihaksia. Mutta
sitten taas jos mietitään esimerkiksi akillesjännettä,

297
00:26:39.970 --> 00:26:46.490
se on oikein pitkä ja se gastrognemius tai
se pohjelihas on aika korkealla verrattuna

298
00:26:46.490 --> 00:26:59.540
miten pitkän matkan se
akillesjänne kulkee.

299
00:26:59.540 --> 00:27:05.450
Eli nyt ollaan käyty läpi
anatomian ja fysiologian perusteet.

300
00:27:05.450 --> 00:27:12.910
Lisälukemisesta kannattaa mennä läpi
luku 10, sivut 103-107

301
00:27:12.910 --> 00:27:17.850
tuosta ylimääräisestä Foundations
of Sports Coaching -kirjasta, joka

302
00:27:17.850 --> 00:27:21.880
löytyy lukuaineistosta Moodle-sivuissa.

303
00:27:21.880 --> 00:27:25.580
Tää on semmoista tukitekstiä ja -lukemista,
joka auttaa teitä ymmärtämään

304
00:27:25.580 --> 00:27:30.460
niitä anatomian sekä fysiologian perusteita,
mitä tässä käytiin läpi.