WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:05.190 --> 00:00:07.660
Hei. Tänään mennään

2
00:00:07.660 --> 00:00:17.360
moduuli kolmosessa, eli liikuntatieteen
moduulissa, anatomia ja fysiologia, osa ykkönen.

3
00:00:17.360 --> 00:00:21.720
Eli miksi pitäisi tietää
ihmisen anatomiasta?

4
00:00:21.720 --> 00:00:26.540
Urheiluvalmentajalla on oltava hyvät
tiedot anatomiasta ja fysiologiasta

5
00:00:26.540 --> 00:00:30.600
ja hänen on ymmärrettävä
miten keho toimii.

6
00:00:30.600 --> 00:00:34.440
Se on olennaista turvallisten ja
tehokkaiden liikuntaohjelmien määräämiseksi

7
00:00:34.440 --> 00:00:40.060
ja yleiskatsaus anatomian keskeisiin
periaatteisiin, jotka ovat tärkeitä

8
00:00:40.060 --> 00:00:43.660
päteville liikunnan ammattilaisille.

9
00:00:43.660 --> 00:00:48.600
Esimerkiksi voit auttaa valmentamalla
urheilijaa fyysisesti ja toteuttaa

10
00:00:48.600 --> 00:00:53.510
kunto- ja harjoitusohjelmaa
kunnolla ja tieteellisellä tavalla.

11
00:00:53.510 --> 00:00:58.710
Eli ihmisen anatomia ja fysiologia.
Meidän ihmisten keho koostuu erilaisista

12
00:00:58.710 --> 00:01:04.880
järjestelmistä, kuten esimerkiksi
iho, luusto, lihas, verenkierto

13
00:01:04.880 --> 00:01:11.520
ja nämä elintärkeät toiminnot
toimivat yhdessä elämän ylläpitämiseksi.

14
00:01:11.520 --> 00:01:18.090
Kaikki kehon solut ovat riippuvaisia
toisistaan eri elinjärjestelmien

15
00:01:18.090 --> 00:01:22.200
on toimittava yhdessä elämän ylläpitämiseksi.

16
00:01:22.200 --> 00:01:25.180
Esimerkiksi ruoansulatusjärjestelmä
ottaa ravintoaineita,

17
00:01:25.180 --> 00:01:31.210
pilkkoo ne ja poistaa imeytyymättömän aineen.

18
00:01:31.210 --> 00:01:36.690
Sydän ja verenkiertoelimistö jakaa
happea eli hengityselimistöstä, ja

19
00:01:36.690 --> 00:01:43.540
ravintoaineet
ruoansulatusjärjestelmästä veren kautta

20
00:01:43.540 --> 00:01:47.260
kaikkiin elimistön soluihin
ja toimittaa sitten jätteet

21
00:01:47.260 --> 00:01:51.480
ja hiilidioksidin poistoelimiin.

22
00:01:51.480 --> 00:01:55.560
Eli kaikki nää toimivat yhdessä.

23
00:01:55.560 --> 00:02:02.700
Kaiken kaikkiaan ravintoaineet siirtyvät
verestä, interstitiaaliseen tilaan ja

24
00:02:02.700 --> 00:02:10.520
sieltä soluihin ja jätteet
kulkevat päinvastaiseen suuntaan.

25
00:02:10.520 --> 00:02:14.250
Miksi anatomian kieleen pitäisi tutustua?

26
00:02:14.250 --> 00:02:19.470
Että me saadaan selkeää viestintää, pystytään
keskustella ja kommunikoida hyvin

27
00:02:19.470 --> 00:02:27.030
esimerkiksi muiden valmentajien,
fysioterapeuttien, lääkäreiden kanssa, että

28
00:02:27.030 --> 00:02:30.810
siellä on selkeä viestintä,
että kaikki ymmärtää toisiaan.

29
00:02:30.810 --> 00:02:36.270
Sillä pystyy myös kuvaamaan esimerkiksi
liikunnassa, liikuntatieteessä, hyvinvoinnissa ja

30
00:02:36.270 --> 00:02:46.760
terveydessä tyypillisiä rakenteita,
asentoja ja liikkeitä.

31
00:02:46.760 --> 00:02:48.560
Kaiken kaikkiaan

32
00:02:48.560 --> 00:02:53.480
jos me mietitään ihmisten anatomiaa
ihmiskehon osien rakenteesta

33
00:02:53.480 --> 00:02:59.840
puhutaan eli mikä se osa
on ja missä se on kehossa.

34
00:02:59.840 --> 00:03:06.520
Eli se rakenne on ihmisen anatomia.
Kun taas mietitään ihmisten fysiologiaa

35
00:03:06.520 --> 00:03:10.600
siinä puhutaan enemmän miten
se keho toimii eli nää

36
00:03:10.600 --> 00:03:15.160
kaikki anatomian osat miten ne toimii.

37
00:03:15.160 --> 00:03:18.100
Sitten vielä on biomekaniikka,

38
00:03:18.100 --> 00:03:22.260
ja tähän liittyy enemmän
siihen liikkeen luominen.

39
00:03:22.260 --> 00:03:24.060
Eli

40
00:03:24.060 --> 00:03:30.770
se kehon rakenne on paikalla
se kehon osa toimii

41
00:03:30.770 --> 00:03:35.460
ja miten se liikkuu eli liikkumistavat.

42
00:03:35.460 --> 00:03:42.020
Eli anatomia ja fysiologia
ovat sinänsä erottamattomia

43
00:03:42.020 --> 00:03:45.980
koska toimintaa heijastaa aina rakenne.

44
00:03:45.980 --> 00:03:57.140
Toisin sanoen, elin voi suorittaa vain
sellaisia toimintoja, jotka se rakenne sallii.

45
00:03:57.140 --> 00:03:59.690
Ja sitten on vielä, jos
me lähdetään eteenpäin

46
00:03:59.690 --> 00:04:09.450
tässä anatomiassa, on anatomista kieltä
ja kehon liikkeisiin liittyvät termit.

47
00:04:09.450 --> 00:04:15.970
Eli urheilussa kehon on suoritettava erilaisia
liikkeitä eri suuntiin, että voi esimerkiksi juosta,

48
00:04:15.970 --> 00:04:22.510
voi uida, hypätä, ottaa kiinni, potkaista,
heittää ja lyödä palloa mailalla.

49
00:04:22.510 --> 00:04:25.120
Meidän pitää pystyä selittää

50
00:04:25.120 --> 00:04:28.730
nämä liikkeet ja taas
siihen tulee se viestintä,

51
00:04:28.730 --> 00:04:31.960
miten ne tapahtuu, kuinka
ne tapahtuu, millä tavalla

52
00:04:31.960 --> 00:04:35.730
ne tapahtuu, että niihin voi vaikuttaa.

53
00:04:35.730 --> 00:04:42.090
Eli urheiluvalmentajalta edellytetään
tietämystä siitä, miten nämä liikkeet kuvataan,

54
00:04:42.090 --> 00:04:48.630
eli esimerkiksi biomekaniikan termien ja
anatomian termien avulla, ja erityisten anatomisten

55
00:04:48.630 --> 00:04:55.890
osiin toiminnasta, jotka vaikuttavat
suorittajan kykyyn suorittaa liike tai

56
00:04:55.890 --> 00:05:01.590
taito. Eli pitää osata kertoa
urheilijalle tai toisilleen

57
00:05:01.590 --> 00:05:05.750
miten se urheilija liikkuu.

58
00:05:05.750 --> 00:05:09.120
Eli, jos me nyt lähdetään
tutustumaan vähän kehoon liikkeisiin

59
00:05:09.120 --> 00:05:13.420
liittyviin termeihin, tässä on pari esimerkkiä.

60
00:05:13.420 --> 00:05:17.710
Anteriorinen on se kehon

61
00:05:17.710 --> 00:05:25.900
etuosa eli tää kuva tässä vasemmassa
näyttää anteriorisen kuvan kehosta.

62
00:05:25.900 --> 00:05:34.190
Ja kuva oikealla näyttää
posteriorisen kuvan eli selkäpuolelta.

63
00:05:34.190 --> 00:05:41.440
Mediaalinen tarkoittaa sitä keskiosaa tai keskilinjaa
eli meidän kropassa on semmoinen selkeä

64
00:05:41.440 --> 00:05:46.090
keskilinja, joka halkaisee meidät
kahtia vasemmalle ja oikealla puolelle.

65
00:05:46.090 --> 00:05:54.250
Se mitä mediaalinen on, sen selitetään olevan
joku rakenne tai joku asento, se mitä

66
00:05:54.250 --> 00:06:00.360
lähempänä sitä keskilinjaa me ollaan
eli mediaalinen. Lateraalinen taas tarkoittaa,

67
00:06:00.360 --> 00:06:09.260
että sivulle päin eli se mitä
lateraalisempi liike tai asento

68
00:06:09.260 --> 00:06:17.170
tai rakenne on sitä kauempana
se on siitä mediaalisesta linjasta.

69
00:06:17.170 --> 00:06:25.180
Sitten voidaan miettiä kehon eri
liikkeitä, suorituksia, esimerkiksi

70
00:06:25.180 --> 00:06:29.390
fleksio ja ekstensio tai
taivutus ja ojennus.

71
00:06:29.390 --> 00:06:34.870
Eli jos mietitään se lähtökohtainen
asento tai se viiteasento, se on

72
00:06:34.870 --> 00:06:40.230
aina katse eteenpäin, kämmenet suoraan
eteenpäin, anteriorisesta osasta katsotaan

73
00:06:40.230 --> 00:06:48.370
eli edestä. Jos mietitään fleksiota
eli taivutuksessa kaksi lähimmäistä luuta

74
00:06:48.370 --> 00:06:52.270
siirtyy lähemmäksi toisiaan.
Eli kyynärpäiden fleksio

75
00:06:52.270 --> 00:06:58.280
tapahtuu näin.
Jos me katsotaan sitä sivulta,

76
00:06:58.280 --> 00:07:07.030
kyynärpäiden fleksio tapahtuu, näin edelleen
kämmenet eteenpäin. Ekstensio tai ojennus:

77
00:07:07.030 --> 00:07:13.310
mennään takaisin lähtökohtaiseen
asentoon, eli siihen viiteasentoon.

78
00:07:13.310 --> 00:07:17.450
Sitten on vielä hyperekstensio,
niin se tarkoittaa, että me mennään

79
00:07:17.450 --> 00:07:22.890
tästä lähtökohtaisesta tai viiteasennosta
vielä yli eli olkapäiden hyper-

80
00:07:22.890 --> 00:07:28.640
ekstensio lähtee
taaksepäin tänne suuntaan.

81
00:07:28.640 --> 00:07:31.400
Sitten olkapäiden fleksio,

82
00:07:31.400 --> 00:07:36.320
olkapäiden ekstensio ja hyperekstensio.

83
00:07:36.320 --> 00:07:38.400
Kaikki kämmenet eteenpäin,

84
00:07:38.400 --> 00:07:42.150
siinä on se lähtökohtainen asento.

85
00:07:42.150 --> 00:07:49.400
Sitten on adduktio tai lähennys ja
abduktio tai loitonnus. Eli abduktio,

86
00:07:49.400 --> 00:07:54.610
jos me mietitään olkapäät
taas, abduktioliike

87
00:07:54.610 --> 00:08:01.230
tai loitonnus, kädet siirtyy lateraalisesti
ja kauemmas siitä mediaalilinjasta

88
00:08:01.230 --> 00:08:05.730
ja kauemmas siitä kropasta.
Adduktio eli lähennys,

89
00:08:05.730 --> 00:08:12.200
nyt on olkapäiden adduktio, eli kädet
lähestyy vartaloa eli mediaalliseen suuntaan.

90
00:08:12.200 --> 00:08:16.820
Sitten meillä on sisäinen ja
ulkoinen kierto tai rotaatio.

91
00:08:16.820 --> 00:08:20.340
Eli luun pitkän akselin ympäri

92
00:08:20.340 --> 00:08:26.140
kierretään, eli olkapäät nyt
lähtee sisäinen ja ulkoinen kierto.

93
00:08:26.140 --> 00:08:29.830
Sitten viimeisenä me voidaan miettiä
toinen esimerkki eli lateraalinen fleksio

94
00:08:29.830 --> 00:08:34.770
tai sivutaivutus eli
taas tää viiteasento ja

95
00:08:34.770 --> 00:08:38.660
tässä on se vartalon sivu taivutus.

96
00:08:38.660 --> 00:08:47.710
Se on yksi esimerkki tai pään
sivu taivutus.

97
00:08:47.710 --> 00:08:54.070
Eli tutustutaan pikkuhiljaa näihin
termeihin, niistä on lisää teidän lukemisessa.

98
00:08:54.070 --> 00:08:58.710
Sitten siirrytään eteenpäin
tutustumaan tuki- ja liikuntaelimistöön.

99
00:08:58.710 --> 00:09:01.490
Eli mitä se tuki- ja
liikuntaelimistö oikeasti on?

100
00:09:01.490 --> 00:09:05.650
Se sisältää lihakset ja luut.

101
00:09:05.650 --> 00:09:08.470
Se antaa vartalolle sen yleisen muodon.

102
00:09:08.470 --> 00:09:13.990
Se antaa rakenteellista tukea ja se
suojaa elimiä ja se koostuu

103
00:09:13.990 --> 00:09:17.580
luustosta ja lihaksista.

104
00:09:17.580 --> 00:09:23.440
Jos mietitään miten lihas ja luu eli se
tuki- ja liikuntaelimistö pystyy suojaamaan

105
00:09:23.440 --> 00:09:29.780
elimiä, niin mieti sitä sydäntä
siellä rintakehän sisällä.

106
00:09:29.780 --> 00:09:36.020
Eli se rintakehä ja kaikki
ne lihakset sen ympärillä suojaa

107
00:09:36.020 --> 00:09:40.260
sydäntä ja keuhkoja, jotka ovat siellä alla.

108
00:09:40.260 --> 00:09:44.720
Jos miettii kalloa ja aivoja siellä
sisällä, ne aivot on suojeltu.

109
00:09:44.720 --> 00:09:53.500
Aivot saa suojan ympäröivästä kallosta.

110
00:09:53.500 --> 00:09:56.000
Me katsotaan näitä osia sitten erikseen.

111
00:09:56.000 --> 00:10:03.140
Aloitetaan luurangosta. Luuranko liittyy
kehon muotoon, rakenteeseen ja liikkeeseen.

112
00:10:03.140 --> 00:10:07.590
Se sisältää kaikki luut ja nivelet
ja se toimii kudosten ja elinten

113
00:10:07.590 --> 00:10:12.940
runkona eli se on mikä tarjoaa
kiinnityspisteitä lihaksille, että

114
00:10:12.940 --> 00:10:16.990
ne pystyy liikuttamaan niitä luita.

115
00:10:16.990 --> 00:10:20.290
Se tuottaa uusia verisoluja,
niitä tehdään siellä luun

116
00:10:20.290 --> 00:10:25.010
sisällä, ja luut sinänsä
ovat eläviä elimiä.

117
00:10:25.010 --> 00:10:28.850
Ne eivät ole vaan kovia paloja,
ne ovat eläviä elimiä.

118
00:10:28.850 --> 00:10:33.950
Ne varastoi kalsiumia, rautaa
ja energiaa, esimerkiksi rasvaa. Eli

119
00:10:33.950 --> 00:10:38.580
se luuranko kokoaa
kaikki luut ja nivelet.

120
00:10:38.580 --> 00:10:43.400
Se on yksinkertaisesti
ajateltuna torni luita, joka

121
00:10:43.400 --> 00:10:50.240
on koottu yhteen nivelten
avulla tietyllä tavalla ja

122
00:10:50.240 --> 00:10:55.780
suunnittelulla,
ja jotka ovat

123
00:10:55.780 --> 00:11:02.370
täydellisesti rakennettu ja tasapainossa,
jotta ihminen voi juosta, voi hypätä,

124
00:11:02.370 --> 00:11:04.760
voi taipua.

125
00:11:04.760 --> 00:11:13.510
Lihasten kiinnityskohdat muodostavat
semmoisen vipusysteemin, joka tuottaa liikettä

126
00:11:13.510 --> 00:11:15.310
näiden

127
00:11:15.310 --> 00:11:23.050
luiden avulla. Uusia verisoluja tuotetaan
luiden sisällä olevassa punaisessa luuytimessä

128
00:11:23.050 --> 00:11:30.570
ja elävät elimet, jotka varastoivat sitä
kalsiumia, rautaa ja energiaa rasvan muodossa.

129
00:11:30.570 --> 00:11:41.660
Eli luuranko on
vähän niin kuin kehys meidän koko kropalle.

130
00:11:41.660 --> 00:11:47.400
Jos mietitään luuston rakennetta ja toimintaa,
luut ovat sekä joustavia että jäykkiä,

131
00:11:47.400 --> 00:11:51.270
eli se joustavuus johtuu niiden
sisältämistä proteiinista

132
00:11:51.270 --> 00:11:56.480
ja jäykkyys johtuu mineraaleista,
esimerkiksi kalsiumista ja fosforista.

133
00:11:56.480 --> 00:12:05.880
Orgaanisen aineksen eli proteiinien ja epäorgaanisten
ainesten eli mineraalien määrä vaihtelee

134
00:12:05.880 --> 00:12:14.300
iän myötä. Lapsuudessa ja aikuisuudessa
rusto muuttuu luuksi, luut muuttuvat

135
00:12:14.300 --> 00:12:22.980
luutumisprosessin kautta, luihin kertyy
kalsiumia, joka tekee niistä kovia ja syntyy 

136
00:12:22.980 --> 00:12:27.040
kollageenikuituja, jotka
tekevät luista kevyitä.

137
00:12:27.040 --> 00:12:33.180
Kehon ikääntyessä epäorgaanisen aineksen
määrä vähenee ja luiden joustavuus heikkenee.

138
00:12:33.180 --> 00:12:44.460
Tämä johtaa murtumien
lisääntymiseen esimerkiksi vanhuudessa.

139
00:12:44.460 --> 00:12:50.360
On viisi erilaista luutyyppiä.
Aloitetaan pitkillä luilla. Nämä

140
00:12:50.360 --> 00:12:55.080
pitkät luut ovat pidempiä
kuin ne ovat leveitä.

141
00:12:55.080 --> 00:12:58.150
Ne on yleensä ne raajojen tärkeimmät luut

142
00:12:58.150 --> 00:13:04.510
ja ne kasvavat lapsuudessa enemmän
kun kaikki muut luuluokat. Nämä

143
00:13:04.510 --> 00:13:10.430
pitkät luut ovat ne, jotka määrittää
aikuisen lopullisen pituuden.

144
00:13:10.430 --> 00:13:12.860
Esimerkiksi on reisiluu ja sääriluu,

145
00:13:12.860 --> 00:13:17.370
ne ovat tämmöisiä pitkiä luita
ja ne ovat mitkä toimivat esimerkiksi

146
00:13:17.370 --> 00:13:25.010
vipujen tavoin kehon liikuttamisessa.

147
00:13:25.010 --> 00:13:26.930
Sitten meillä on lyhyitä

148
00:13:26.930 --> 00:13:32.070
luita ja nämä ovat yhtä
pitkiä kun ne ovat leveitä.

149
00:13:32.070 --> 00:13:39.120
Ne ovat usein kuutiomaisia tai pyöreitä
muodoltaan. Esimerkiksi ranteessa

150
00:13:39.120 --> 00:13:44.040
ja ranteen kanavan
luut tässä kohdassa

151
00:13:44.040 --> 00:13:48.770
ja jalkaterään ja jalkapöydän luut.
Ja nämä

152
00:13:48.770 --> 00:13:57.640
lyhyet luut antavat voimaa
ja ne stabiloivat niveliä.

153
00:13:57.640 --> 00:14:01.620
Tämän jälkeen meillä
on tasainen luutyyppi.

154
00:14:01.620 --> 00:14:05.700
Nämä tasaisen luutyypin luut vaihtelee.

155
00:14:05.700 --> 00:14:10.380
Ne vaihtelevat suuresti
kooltaan sekä muodoltaan, mutta niiden

156
00:14:10.380 --> 00:14:14.360
yhteinen piirre on, että
ne ovat hyvin ohuita

157
00:14:14.360 --> 00:14:17.450
yhdessä suunnassa.

158
00:14:17.450 --> 00:14:21.060
Esimerkiksi kallossa
meillä on tasaisia luita,

159
00:14:21.060 --> 00:14:27.390
meillä on otsa, takaraivo, päälaen luut,
meidän kylkiluut ovat myöskin, ne ovat hyvin

160
00:14:27.390 --> 00:14:32.660
ohuita yhdessä kohdassa. Meidän
lonkkaluut, lapaluu,

161
00:14:32.660 --> 00:14:36.400
nämä on kaikki esimerkkejä
tasaisista luista ja niiden

162
00:14:36.400 --> 00:14:43.090
päätarkoitus on suojata sisäelimiä.

163
00:14:43.090 --> 00:14:48.460
Sitten meillä on niin sanottuja
epäsäännöllisen muotoisia luita.

164
00:14:48.460 --> 00:14:52.860
Niiden muoto ei oikeastaan kuulu
mihinkään muihin luutyyppeihin,

165
00:14:52.860 --> 00:14:56.730
eli niillä on ihan oma kategoria.

166
00:14:56.730 --> 00:15:01.930
Nikama on esimerkki tästä,
ristiluu, häntäluu ja niiden

167
00:15:01.930 --> 00:15:07.280
tarkoitus on enemmän kehon tukeminen.

168
00:15:07.280 --> 00:15:12.060
Viimeiseksi meillä on semmoisia
luita nimeltään sesamoidit

169
00:15:12.060 --> 00:15:16.880
ja nämä muodostuvat vasta
syntymän jälkeen.

170
00:15:16.880 --> 00:15:19.780
Yleensä ne muodostuvat
jänteiden sisällä.

171
00:15:19.780 --> 00:15:27.890
Semmoinen paras esimerkki siitä on patella,
tai polvilumpio.

172
00:15:27.890 --> 00:15:34.070
Meidän ranteessa on myöskin tämmöinen luu, mikä on
hyvä esimerkki, nimeltään pisiform.

173
00:15:34.070 --> 00:15:37.160
Se on siellä rannekanavassa.

174
00:15:37.160 --> 00:15:40.960
Ja näiden luiden tarkoitus on,
että ne voi antaa mekaanisen edun

175
00:15:40.960 --> 00:15:46.580
lihakselle tai lihaksille,
jotka vetävät jänteestä.

176
00:15:46.580 --> 00:15:51.090
Eli jos mietitään sitä polvilumpiota,
meillä on meidän reisilihas, joka

177
00:15:51.090 --> 00:15:57.020
kiinnittyy polvilumpion kautta sinne

178
00:15:57.020 --> 00:16:04.370
säären etuosaan.

179
00:16:04.370 --> 00:16:09.790
Sitten meillä on vielä nivelet,
jotka pitää kaikki luut luurangossa

180
00:16:09.790 --> 00:16:11.850
yhdessä toisiinsa.

181
00:16:11.850 --> 00:16:16.870
Meillä on erityyppisiä niveliä
eli meillä on liikkumattomat nivelet,

182
00:16:16.870 --> 00:16:21.690
jotka sijaitsevat esimerkiksi
kallon litteiden luiden välissä.

183
00:16:21.690 --> 00:16:26.710
Meillä on hieman leikkaavat nivelet,
joita on esimerkiksi selkärangassa,

184
00:16:26.710 --> 00:16:30.140
kylkiluissa ja rintalastan nivelissä.

185
00:16:30.140 --> 00:16:33.380
Ne liikkuu vähän,
mutta ei kovin paljon.

186
00:16:33.380 --> 00:16:40.400
Sitten viimeisenä meillä on vapaasti liikkuvat
nivelet, joita kutsutaan myös synoviaaliniveliksi

187
00:16:40.400 --> 00:16:43.280
ja niitä on monta kehon osissa.

188
00:16:43.280 --> 00:16:46.720
Esimerkiksi kyynärpää
on synoviaalinen

189
00:16:46.720 --> 00:16:55.520
nivel. Niissä on yleensä synoviaali-
nestettä, joka ympäröi niitä, joka auttaa

190
00:16:55.520 --> 00:16:59.810
mahdollistamaan nivelen vapaan liikkuvuuden.

191
00:16:59.810 --> 00:17:03.980
Nivelsiteet kiinnittyvät
niveliin ja niiden tehtävänä

192
00:17:03.980 --> 00:17:12.860
on pitää luut yhdessä nivelessä,
rajoittaa nivelen liikelaajuus

193
00:17:12.860 --> 00:17:20.740
ja rajoittaa liikerataa
ja estää esimerkiksi sijoiltaan menoa.

194
00:17:20.740 --> 00:17:25.330
On tärkeä urheiluvalmentajana tietää
näistä, koska yleinen urheiluvamma

195
00:17:25.330 --> 00:17:28.910
on nivelsiteen repeämä tai repeytyminen,

196
00:17:28.910 --> 00:17:36.490
joka yleensä johtuu siitä, että nivel ja sen
liikerata tai sen liikelaajuus on mennyt yli

197
00:17:36.490 --> 00:17:44.550
sen mihin se on ollut suunniteltu,
eli nivel liikkuu

198
00:17:44.550 --> 00:17:58.670
liikaa tai yli sen liikeradan
tarkoituksen ja siitä syntyy urheiluvamma.

199
00:17:58.670 --> 00:18:00.870
Tähän luentoon avuksi

200
00:18:00.870 --> 00:18:05.530
voitte lukea teidän
Moodlessa olevasta kansiosta

201
00:18:05.530 --> 00:18:09.050
kappaleesta Foundations of
Sports Coaching eli tuki-

202
00:18:09.050 --> 00:18:14.990
lukemista. Luku kymmenen: anatomia ja
fysiologia, sivut 103–107

203
00:18:14.990 --> 00:18:19.280
auttaa ymmärtämistä,
perustietoja anatomiasta

204
00:18:19.280 --> 00:18:28.640
ja fysiologiasta.
Osa 2 jatkuu sitten lihaksilla.