WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:05.050 --> 00:00:09.190 Jatketaan moduuli kolme: liikuntatieteet. Tällä kertaa 2 00:00:09.190 --> 00:00:14.660 tutustutaan biomekaniikan perusteisiin. 3 00:00:14.660 --> 00:00:18.640 Eli biomekaniikka on tieteenala, joka käsittelee urheilijoihin vaikuttavia 4 00:00:18.640 --> 00:00:22.100 voimia ja näiden voimien aiheuttamien vaikutuksia. 5 00:00:22.100 --> 00:00:31.180 Siksi on ratkaisevan tärkeää, että valmentaja ymmärtää biomekaniikan hyvin. 6 00:00:31.180 --> 00:00:33.030 Eli 7 00:00:33.030 --> 00:00:38.220 biomekaniikan ja urheiluvalmennuksen osalta pitää miettiä, että lapset 8 00:00:38.220 --> 00:00:42.750 ja nuoret harjoittelevat ja oppivat motorisia taitoja. 9 00:00:42.750 --> 00:00:46.270 Ja on erittäin tärkeää, että he oppivat näitä hyvin, koska 10 00:00:46.270 --> 00:00:49.980 hyvin harjoitellut, opitut ja opetetut 11 00:00:49.980 --> 00:00:54.640 perustaidot luovat sitten perustan kaikille tuleville saavutuksille 12 00:00:54.640 --> 00:00:58.150 ja mahdolliselle menestykselle urheilussa. 13 00:00:58.150 --> 00:01:02.220 Hyviä liikkumistaitoja, joka opitaan nuoruudessa, 14 00:01:02.220 --> 00:01:06.510 siirtyvät siihen vanhempaan vaiheeseen. 15 00:01:06.510 --> 00:01:10.500 Toisaalta huippu-urheilussa tarvitaan tarkkaa tekniikkaa 16 00:01:10.500 --> 00:01:15.860 ja tarkkaa suorittamista, joka voi olla ratkaisevan tärkeä 17 00:01:15.860 --> 00:01:19.680 siinä huippu-urheilukilpailussa. 18 00:01:19.680 --> 00:01:25.720 Se voi tarkoittaa tietyn kilpailun häviämistä tai voittamista 19 00:01:25.720 --> 00:01:29.970 tai huippuvaiheen saavuttamista. 20 00:01:29.970 --> 00:01:34.030 Eli paras suorituskyvyn parantaminen ja säätäminen tulee 21 00:01:34.030 --> 00:01:38.670 yksityiskohtien huolellisesta huomioimisesta. 22 00:01:38.670 --> 00:01:45.160 Tämä voi tapahtua biomekaniikan avulla. 23 00:01:45.160 --> 00:01:50.840 Eli mietitään luurankolihasten biomekaniikka. Eli ihminen liikkuu 24 00:01:50.840 --> 00:01:53.440 luiden ja nivelten niin sanottujen vipujen avulla. 25 00:01:53.440 --> 00:01:58.420 Meidän luut ja nivelet toimivat vähän niin kuin vipuina. 26 00:01:58.420 --> 00:02:03.440 Luuranko lihakset toimivat biomekaniikan järjestelmänä. 27 00:02:03.440 --> 00:02:09.040 Eli se on mikä tuottaa voimaa liikuttamaan niitä vipuja. 28 00:02:09.040 --> 00:02:13.260 Eli luut ja nivelet muodostavat vipuja. 29 00:02:13.260 --> 00:02:20.700 Nivel toimii niin kuin tukipisteenä, luu jota lihas liikuttaa, 30 00:02:20.700 --> 00:02:23.280 toimii vipuna. 31 00:02:23.280 --> 00:02:27.960 Lihas taas on ponnistuksen takana oleva voima eli lihas tuottaa sitä voimaa 32 00:02:27.960 --> 00:02:35.230 tehdä sitä liikettä, näiden luiden ja nivelien kautta. 33 00:02:35.230 --> 00:02:37.170 34 00:02:37.170 --> 00:02:43.150 Liikutettava esine edustaa kuormaa, eli esimerkiksi omia raajoja. 35 00:02:43.150 --> 00:02:48.590 Niissä on paino ja niitä pitää liikuttaa. Pallo, kun se pitää heittää, 36 00:02:48.590 --> 00:02:51.130 se on se liikkuva esine. 37 00:02:51.130 --> 00:02:56.750 Tai jos sinulla on maila kädessä tai joku paino mikä pitää nostaa. 38 00:02:56.750 --> 00:03:01.400 Painovoiman ja lihaksen vaikutus voi vaikuttaa vipuun 39 00:03:01.400 --> 00:03:06.380 eli luuhun ja saada aikaan liikkeen. 40 00:03:06.380 --> 00:03:12.610 Esimerkiksi jos mietitään painovoimaa ja lihasta: kun paino lasketaan maahan, 41 00:03:12.610 --> 00:03:19.030 painovoima aiheuttaa sitä liikettä. Kun taas lihasmassa vastustaa 42 00:03:19.030 --> 00:03:23.390 exentriseen liikkeeseen vaadittavia lihassupistuksia. 43 00:03:23.390 --> 00:03:26.490 Eli jos mietitään kuntosalilla 44 00:03:26.490 --> 00:03:32.670 olevaan kun me nostetaan painoja, kun se paino 45 00:03:32.670 --> 00:03:37.260 lähestyy maata niin me lasketaan sitä maan suuntaan, 46 00:03:37.260 --> 00:03:41.430 se on se painovoima, joka aiheuttaa sitä liikettä. 47 00:03:41.430 --> 00:03:45.680 Kun taas sinä hidastat sitä eksentrisellä liikkeellä, 48 00:03:45.680 --> 00:03:50.060 niin se vaatii lihas supistusta. 49 00:03:50.060 --> 00:03:55.020 Tutustutaan sitten biomekaniikan termeihin eli: painopiste, 50 00:03:55.020 --> 00:03:56.820 tämä on se piste, 51 00:03:56.820 --> 00:03:59.940 johon kehon tai jonkun segmentin tai esineen paino keskittyy. 52 00:03:59.940 --> 00:04:04.300 Se ei ole kiinteä piste, se riippuu siitä missä paino sijaitsee. 53 00:04:04.300 --> 00:04:12.080 Se voi olla myöskin kehon ulkopuolella, riippuen kehon asennosta. 54 00:04:12.080 --> 00:04:17.400 Kehon oman osan 55 00:04:17.400 --> 00:04:22.760 eli esimerkiksi raajan liike siirtää painopistettä liikkeen suuntaan. 56 00:04:22.760 --> 00:04:26.680 Eli esimerkiksi, jos minulla on painopiste, sanotaanpa vaikka tässä ja 57 00:04:26.680 --> 00:04:31.200 minä lähden liikuttamaan minun kättä ylös, niin minun painopiste siirtyy 58 00:04:31.200 --> 00:04:35.900 sinne samaan suuntaan kuin mihin se käsi on nostettu. 59 00:04:35.900 --> 00:04:41.380 Jos taas liikutaan takaisin, niin se painopiste siirtyi taas keskemmälle. 60 00:04:41.380 --> 00:04:47.460 Jos lähden nostamaan kädet ylös, niin se painopiste siirtyy myöskin ylös. 61 00:04:47.460 --> 00:04:50.640 Eli jos mulla on molemmat kädet ylhäällä näin, niin sitten se painopiste 62 00:04:50.640 --> 00:04:53.300 siirtyy ylös, sitten kun taas laske niitä, 63 00:04:53.300 --> 00:04:59.690 se painopiste laskee alemmas. 64 00:04:59.690 --> 00:05:03.500 Sitten jos mietitään miehiä ja naisia: 65 00:05:03.500 --> 00:05:09.050 Onko heidän painopisteensä samat ja miksi? 66 00:05:09.050 --> 00:05:14.670 Miehillä tyypillisesti on enemmän painoa ylävartalossa, 67 00:05:14.670 --> 00:05:20.330 hartioilla, joten heidän painopisteensä on yleensä korkeampi. 68 00:05:20.330 --> 00:05:26.640 Naisilla taas vähän alempana, koska niillä on vähän enemmän siellä 69 00:05:26.640 --> 00:05:28.610 alakropassa painoa. 70 00:05:28.610 --> 00:05:41.690 Eli painopiste vaihtelee siis eri sukupuolesta myöskin iästä ja pituudesta riippuen. 71 00:05:41.690 --> 00:05:45.310 Sitten jos me mietitään tätä painopistettä: 72 00:05:45.310 --> 00:05:49.020 ja painovoimalinja, eli painovoimalinja on vähän niin kuin semmoinen 73 00:05:49.020 --> 00:05:53.160 kuvitteellinen pystysuora viiva tai linja. 74 00:05:53.160 --> 00:06:00.350 Eli se on kohtisuorassa maahan nähden, joka kulkee kehon painopisteen kautta 75 00:06:00.350 --> 00:06:05.380 suora alaspäin maahan. Se on vähän niin kuin maan vetovoima, 76 00:06:05.380 --> 00:06:07.180 siitä se lähtee liikkeelle. 77 00:06:07.180 --> 00:06:11.950 Jos minä nostan sen käden, painopiste siirtyy siihen suuntaan, 78 00:06:11.950 --> 00:06:20.190 niin myöskin se linja siirtyy siitä ja lähtee kulkemaan suoraan alaspäin. 79 00:06:20.190 --> 00:06:26.410 Jos minä liikutan vartalon ihan sivuttain se painopiste sieltä siirtyy ja 80 00:06:26.410 --> 00:06:31.490 sitten sieltä lähtee suora linja alaspäin. Mutta aina siitä painopisteen tai 81 00:06:31.490 --> 00:06:37.050 massan keskipisteestä lähtee painovoimalinja alaspäin, 82 00:06:37.050 --> 00:06:43.600 joka sitten vie meidät siihen tukipisteeseen. Tukipiste tai tukikohta on se alue esimerkiksi 83 00:06:43.600 --> 00:06:50.790 siinä maassa tai siinä paikassa, missä on kontakti maahan tai 84 00:06:50.790 --> 00:06:54.260 tuolin tai johonkin esineeseen. 85 00:06:54.260 --> 00:06:59.320 Eli se on se alue, jota rajaavat kehon osat, jotka 86 00:06:59.320 --> 00:07:02.860 ovat kosketuksissa tukipinnan kanssa. 87 00:07:02.860 --> 00:07:06.740 Eli jos seison paikallaan, minulla on jalat lähellä toisiaan, 88 00:07:06.740 --> 00:07:10.500 niin ainoastaan minun jalat ovat tukipisteen kohde. 89 00:07:10.500 --> 00:07:15.940 Jos taas minä laitan käden maahan, sitten minulla on kaksi jalkaa sekä käsi, jotka on 90 00:07:15.940 --> 00:07:21.230 kosketuspinnassa. Tai esimerkiksi jos laitan käden siihen pöytään niin 91 00:07:21.230 --> 00:07:24.870 nyt minulla on ylimääräinen kosketuspiste tukipintaan, joten 92 00:07:24.870 --> 00:07:32.190 minun tukikohta tai tukipiste suurenee. 93 00:07:32.190 --> 00:07:35.160 No niin eli mietitään sitä tukipistettä: 94 00:07:35.160 --> 00:07:40.680 piirretään tähän ihminen, 95 00:07:40.680 --> 00:07:46.960 pikku ukkeli, joka seisoo tällä tavalla. 96 00:07:46.960 --> 00:07:51.980 Sen tukipiste on nyt tässä. 97 00:07:51.980 --> 00:07:55.010 Tukikohta, missä ne jalat tulevat 98 00:07:55.010 --> 00:07:58.760 kontaktiin tukipinnan kanssa. 99 00:07:58.760 --> 00:08:06.350 Sanotaanpa vaikka, että (vaihdetaan väriä tässä välissä) 100 00:08:06.350 --> 00:08:10.680 painopiste on vaikka tuolla suurin piirtein 101 00:08:10.680 --> 00:08:16.960 navan kohdalla yleensä ja sitten piirretään 102 00:08:16.960 --> 00:08:24.520 linja tai se vetovoima/painovoiman linja mikä menee suoraan alaspäin. 103 00:08:24.520 --> 00:08:26.960 Näin. 104 00:08:26.960 --> 00:08:32.240 Se on siinä suurin piirtein tukipisteen keskellä. 105 00:08:32.240 --> 00:08:36.890 Lähdetään vaihtamaan sitä asentoa. 106 00:08:36.890 --> 00:08:40.960 Eli taas tämä sama henkilö, mutta tällä kertaa 107 00:08:40.960 --> 00:08:49.510 jalat ovat leveämmällä, niin nyt meidän tukipinta 108 00:08:49.510 --> 00:08:54.170 on isompi ja leveämpi. 109 00:08:54.170 --> 00:09:01.680 Sanotaanpa vaikka, että painopiste on pikkuisen alaspäin siitä, missä se oli viimeksi. 110 00:09:01.680 --> 00:09:08.120 Laitetaan se vaikka tuohon. Niin se vetovoima 111 00:09:08.120 --> 00:09:15.380 tulee tästä keskeltä taas suoraan alaspäin. 112 00:09:15.380 --> 00:09:19.690 Jos me lisätään tälle henkilölle 113 00:09:19.690 --> 00:09:25.010 esimerkiksi kävelykeppi, 114 00:09:25.010 --> 00:09:29.960 laitetaan vielä se leveä asento. 115 00:09:29.960 --> 00:09:34.300 Näin sitten siellä on kävelykeppi tuossa kädessä 116 00:09:34.300 --> 00:09:39.220 ja sekin koskee siihen maahan, niin nyt 117 00:09:39.220 --> 00:09:44.280 meillä on vielä isompi tukipinta. 118 00:09:44.280 --> 00:09:49.280 Nyt kun me otetaan kaikki 119 00:09:49.280 --> 00:09:52.980 osat eli tämä käsi on kiinni 120 00:09:52.980 --> 00:09:57.240 kävelykepissä niin siirretään painopiste vaikka 121 00:09:57.240 --> 00:10:06.790 tuonne ja piirretään: 122 00:10:06.790 --> 00:10:11.050 tästä lähtee 123 00:10:11.050 --> 00:10:15.800 maahan vetovoima eli se kuvitteellinen linja, mikä 124 00:10:15.800 --> 00:10:22.300 sitten menee meidän painopisteestä. Voidaan myöskin miettiä 125 00:10:22.300 --> 00:10:31.350 Sitä samaa tikku-ukkelia: 126 00:10:31.350 --> 00:10:39.370 seisoo näin, 127 00:10:39.370 --> 00:10:46.980 seisoo nyt näin tai seisoo 128 00:10:46.980 --> 00:10:55.460 Nyt kädet ilmassa. Niin se painopiste 129 00:10:55.460 --> 00:10:59.570 sanotaan vaikka, että se on suurin piirtein navan kohdalla 130 00:10:59.570 --> 00:11:01.950 tässä tavallisessa asennossa. 131 00:11:01.950 --> 00:11:07.610 Sitten kun nostetaan sitä kättä, se painopiste siirtyy siihen suuntaan missä se 132 00:11:07.610 --> 00:11:14.810 raaja liikkuu ja nyt kun kädet nostetaan ylös, meillä on enemmän painoa täällä 133 00:11:14.810 --> 00:11:21.360 yläpuolella, joten se painopiste siirtyy pikkuisen ylöspäin. 134 00:11:21.360 --> 00:11:26.680 Jos me lähdetään vielä kumartamaan, 135 00:11:26.680 --> 00:11:32.610 nyt piirretään sivuttain eli meillä on 2 jalkaa tässä 136 00:11:32.610 --> 00:11:36.720 ja taivutetaan näin, pää on alas ja 137 00:11:36.720 --> 00:11:42.330 kädet on alhaalla, niin se voi ollakin, että se painopiste siirtyy 138 00:11:42.330 --> 00:11:48.250 esimerkiksi tänne vähän sen kropan ulkopuolelle. 139 00:11:48.250 --> 00:11:53.030 Jos me katsotaan sitä tukikohtaa. 140 00:11:53.030 --> 00:11:59.110 Tässä on tämmöinen ja tässä on samanlaista, 141 00:11:59.110 --> 00:12:01.700 tässä on myös samanlaista. 142 00:12:01.700 --> 00:12:06.240 Tässä jos sanotaan vaikka, että sekä kädet että jalat 143 00:12:06.240 --> 00:12:15.160 ovat kosketuksessa siihen tukipintaan, niin tämä on leveämpi tukipinta. 144 00:12:15.160 --> 00:12:19.120 Ainahan se liikkuu suora alaspäin keskelle. 145 00:12:19.120 --> 00:12:26.920 Nyt tässä siirtyi toi vetovoimalinja tai painovoimalinja sinne tukipisteen reunaan. 146 00:12:26.920 --> 00:12:30.520 Ja tässä on pidempi korkeampi. 147 00:12:30.520 --> 00:12:36.500 Eli mieti, miten tämä kaikki voi vaikuttaa tasapainon pitämiseen. 148 00:12:36.500 --> 00:12:41.550 Ja toi on ihan keskellä. eli mikä näistä on sitten 149 00:12:41.550 --> 00:12:46.680 Kaikkein vakain asento? 150 00:12:46.680 --> 00:12:50.180 Esimerkiksi tässä seiväshyppääjällä: 151 00:12:50.180 --> 00:12:55.960 tässä oikeasti halutaan, että se massan keskipiste olisi kropan ulkopuolella, koska 152 00:12:55.960 --> 00:13:02.630 se helpottaa pääsyä riman yli, niin ettei osu rimaan niin raajat on liikutettu 153 00:13:02.630 --> 00:13:09.360 ylöspäin ja kaikki on suorana ja yritetään heittää että massan keskipiste tulisi täällä kropan 154 00:13:09.360 --> 00:13:13.720 ulkopuolelle esimerkiksi. 155 00:13:13.720 --> 00:13:18.550 Sanotaanpa vaikka tuohon kohtaan. 156 00:13:18.550 --> 00:13:25.130 Niin tämä helpottaa sitä suoritusta niin, että se tapahtuu onnistuneesti. 157 00:13:25.130 --> 00:13:30.810 Toinen esimerkki otetaan tässä oikealla olevalla jääkiekon pelaajalla: valmius asento 158 00:13:30.810 --> 00:13:37.170 perus valmiusasento jääkiekossa, niin kaikki ne kohdat hänen kropasta tai mitkä kiinnittyvät 159 00:13:37.170 --> 00:13:40.900 hänen kroppaan esimerkiksi maila tässä vaiheessa 160 00:13:40.900 --> 00:13:46.840 tai tässä esimerkissä joka koskee siihen tukipintaan. 161 00:13:46.840 --> 00:13:53.010 eli jäähän. Nyt meillä on molemmat terät eli luistimet, jotka 162 00:13:53.010 --> 00:13:56.940 tekevät tämmöisen leveän asennon. 163 00:13:56.940 --> 00:14:02.790 Ja sitten vielä se maila: koko mailan lapa on koskee jäätä, 164 00:14:02.790 --> 00:14:07.930 niin meidän tukipinta on näin leveä. 165 00:14:07.930 --> 00:14:13.060 Tämän lisäksi hän on laskenut hänen massansa. 166 00:14:13.060 --> 00:14:15.800 167 00:14:15.800 --> 00:14:21.880 Eli yleensä painopiste olisi vähän korkeampi, mutta koska polvet on koukussa, hän on laskenut 168 00:14:21.880 --> 00:14:27.070 massaa kokonaan alaspäin ja sitten vielä ottanut mailan käyttöön. 169 00:14:27.070 --> 00:14:31.150 Niin sanotaanpa vaikka että massan keskipiste olisi 170 00:14:31.150 --> 00:14:34.940 ehkä tuossa ja jos me siitä piirretään 171 00:14:34.940 --> 00:14:38.300 painon vetovoimalinja suora alaspäin, niin 172 00:14:38.300 --> 00:14:46.770 se on aika lailla keskellä sitä tukipinta aluetta. 173 00:14:46.770 --> 00:14:53.620 Toinen termi, johon olisi tärkeätä tutustua biomekaniikan suhteen on voima. 174 00:14:53.620 --> 00:14:58.620 Eli voimaa on kaikki mikä pystyy muuttamaan kehon lepotilaa 175 00:14:58.620 --> 00:15:02.180 tai tasaista suoraviivaista liikettä. 176 00:15:02.180 --> 00:15:06.190 Eli jos seison vaan tässä ja päätän liikkua, minun 177 00:15:06.190 --> 00:15:10.710 pitää tuottaa voimaa, että pystyn liikkumaan. 178 00:15:10.710 --> 00:15:16.220 Jos juoksen tai jos minä haluan kiihdyttää tai 179 00:15:16.220 --> 00:15:20.830 hidastaa, minun pitää tuottaa voimaa sen tehdäkseni. 180 00:15:20.830 --> 00:15:29.440 Voima voi olla joko työntävä tai vetävä, mikä aiheuttaa puristusta tai jännitystä. 181 00:15:29.440 --> 00:15:34.740 Liike syntyy, jos toinen puoli työntää tai vetää enemmän kuin toinen, että 182 00:15:34.740 --> 00:15:40.090 jos olen paikallani tässä, minulla on sitten hauislihas ja ojentajat, jotka molemmat 183 00:15:40.090 --> 00:15:45.410 tekevät samaa työtä, jolloin käsi ei liiku. Jos taas hauis lähtee toimimaan enemmän kuin 184 00:15:45.410 --> 00:15:53.300 ojentaja, niin sitten syntyy liikettä. 185 00:15:53.300 --> 00:15:58.860 Voima voi olla mitä tahansa toimintaa tai vaikutus, joka liikuttaa kehoa 186 00:15:58.860 --> 00:16:03.870 tai vaikuttaa kehon liikkumiseen/liikkeeseen. 187 00:16:03.870 --> 00:16:09.060 On olemassa myös sisäisiä ja ulkoisia voimia. 188 00:16:09.060 --> 00:16:15.930 Eli kaiken kaikkiaan voimat ohjaavat tai hallitsevat kehon liikettä. 189 00:16:15.930 --> 00:16:22.150 Voiman luomiseksi yhden kappaleen on vaikutettava toiseen kappaleeseen. 190 00:16:22.150 --> 00:16:28.130 Esimerkkejä sisäisistä voimista voi olla: lihasten supistuminen, 191 00:16:28.130 --> 00:16:32.570 nivelsiteiden tuki tai luinen tuki. 192 00:16:32.570 --> 00:16:40.250 Kun taas ulkoiset voimat voivat olla painovoimaa tai vetovoimaa, painoa ja kitkaa. 193 00:16:40.250 --> 00:16:48.470 Ne vaikuttavat siihen paljonko voimaa tarvitaan. 194 00:16:48.470 --> 00:16:54.000 Jatketaan eteenpäin ja mietitään stabiliteettia tai vakautta. 195 00:16:54.000 --> 00:16:59.400 Se vaikuttaa kehon kykyyn liikkua tai vastustaa sitä liikkumista. 196 00:16:59.400 --> 00:17:03.190 Se on niin sanottu meidän tasapaino. 197 00:17:03.190 --> 00:17:10.650 Käytetään päivittäin kiinteissä liikkuvissa tehtävissä, eli sitä käytetään koko ajan. 198 00:17:10.650 --> 00:17:17.540 Tasapainon ylläpitäminen on pääasiassa refleksiivistä. 199 00:17:17.540 --> 00:17:19.340 Eli, kun 200 00:17:19.340 --> 00:17:22.130 tapahtuu jotakin ja meidän pitää siihen reagoida, 201 00:17:22.130 --> 00:17:26.090 että pidämme tasapainoa yllä. 202 00:17:26.090 --> 00:17:32.070 Palautetta antavat esimerkiksi silmät, korvat, iho, lihakset, 203 00:17:32.070 --> 00:17:34.650 nivelet, jänteet ja niin edelleen. 204 00:17:34.650 --> 00:17:39.310 Eli jos me suljetaan silmät, kun me seisomme paikallaan, on paljon vaikeampi 205 00:17:39.310 --> 00:17:45.480 pitää yllä tasapainoa, kuin jos meillä on silmät auki. 206 00:17:45.480 --> 00:17:49.440 Kun taas, jos korvat on tukossa, se tuntuu inhottavalta ja silloin voi 207 00:17:49.440 --> 00:17:53.740 menettää helpommin tasapainon. 208 00:17:53.740 --> 00:17:58.380 Tasapainon vaikuttaa myös paino: oman kehon paino. 209 00:17:58.380 --> 00:18:05.800 Esimerkiksi raskaana olevan tasapainon painopiste siirtyy ja tasapaino kokonaisuudessaan 210 00:18:05.800 --> 00:18:12.210 on vaikeampaa ylläpitää, kuin jos ei ole ylimääräistä painoa. 211 00:18:12.210 --> 00:18:16.690 Sukupuoli ja tottumus tehtävään: 212 00:18:16.690 --> 00:18:21.590 jos olet tottunut juoksemaan tietyllä tyylillä, niin on helpompaa 213 00:18:21.590 --> 00:18:25.210 ylläpitää tasapainoa jo harjoitellulla ja opitulla tyylillä. 214 00:18:25.210 --> 00:18:29.790 Eli jos mietit esimerkiksi taaperoa, joka oppii kävelemään, 215 00:18:29.790 --> 00:18:35.800 se on ihan uusi liike hänelle, jolloin hän heiluu keikkuu ja keinuu. 216 00:18:35.800 --> 00:18:40.540 Mutta sitten taas kun harjoittelee ja oppii niin lähteekin paljon nopeammin vauhdilla ja 217 00:18:40.540 --> 00:18:49.340 on helpompi ylläpitää tasapainoa. Sitten on vielä liikenopeus. 218 00:18:49.340 --> 00:18:54.840 Nouskaa ylös nyt teidän työkoneen takaa. 219 00:18:54.840 --> 00:18:57.940 Tehdään pieni aktiviteetti yhdessä. 220 00:18:57.940 --> 00:19:00.910 Haluan, että suoritatte seuraavat liikkeet: 221 00:19:00.910 --> 00:19:09.490 seiso nyt tasajalkaa ja hitaasti lonkasta lähtien nosta jalkaa 222 00:19:09.490 --> 00:19:16.940 sivuttain eli abduktio liike lonkasta tai loitonnus. 223 00:19:16.940 --> 00:19:23.650 Siirrä se jalka sivulle. Ette varmaan näe mitä teen. 224 00:19:23.650 --> 00:19:31.660 Yritän seistä vielä taaempana, eli siirrä tasapaino toiseen jalkaan ja nosta sivuttain 225 00:19:31.660 --> 00:19:36.850 sitä toista jalkaa. Mitä huomaat lihaksissa? 226 00:19:36.850 --> 00:19:43.330 Mitä huomaat keskivartalossa ja lantiossa? Jaloissa? 227 00:19:43.330 --> 00:19:46.780 Miltä tuntuu tehdä sellainen liike? 228 00:19:46.780 --> 00:19:49.900 Sinun tukipinta on pienentynyt, 229 00:19:49.900 --> 00:19:57.740 painopiste varmaan siirtyy ja lihakset joutuu tuottamaan enemmän voimaa. 230 00:19:57.740 --> 00:20:06.260 Onko sinun tasapaino heikentynyt? Entä sinun stabiliteetti? 231 00:20:06.260 --> 00:20:08.100 Entäs 232 00:20:08.100 --> 00:20:12.240 se tukipinta: puhuimme siitä mitä tapahtuisi, jos sinun painopiste 233 00:20:12.240 --> 00:20:19.880 siirtyisi tukipisteen tai tukikohdan ulkopuolelle? 234 00:20:19.880 --> 00:20:23.030 Eli tasapainon menettäminen: 235 00:20:23.030 --> 00:20:25.450 jotta tasapaino säilyisi 236 00:20:25.450 --> 00:20:31.190 painovoiman tai vetovoimalinjan on pysyttävä tukipisteen sisällä yleensä, 237 00:20:31.190 --> 00:20:38.190 mutta urheilussa varsinkin, tämä ei useinkaan ole normaali tilanne. 238 00:20:38.190 --> 00:20:44.360 Sama havaitaan ihan perus ihmiskehon liikkeessä. Esimerkiksi kun kävellään ulkona jäällä tai 239 00:20:44.360 --> 00:20:50.690 talvella, siellä voi liukastua helposti ja tasapaino siirtyy tukipisteen 240 00:20:50.690 --> 00:20:56.310 tai tukikohdan ulkopuolelle ja on suuri mahdollisuus, että ihminen kaatuu siinä tapauksessa. 241 00:20:56.310 --> 00:21:00.920 Urheilussa, kun harhautetaan tai vaihdetaan suuntaa, 242 00:21:00.920 --> 00:21:05.830 kun esimerkiksi luistellaan kovaa, 243 00:21:05.830 --> 00:21:09.110 tai pitää reagoida vastustajaan. 244 00:21:09.110 --> 00:21:14.550 Nämä kaikki ovat tilanteita, mitkä saattavat johtaa sellaiseen tilanteeseen, että kropan 245 00:21:14.550 --> 00:21:20.400 tukipiste tai painopiste siirtyy tukipinnan ulkopuolelle. 246 00:21:20.400 --> 00:21:27.710 Eli se, että me pystytään ylläpitämään tai säilyttämään tasapainoa. 247 00:21:27.710 --> 00:21:34.790 Siihen me tarvitaan yleensä lihasvoimia. 248 00:21:34.790 --> 00:21:39.830 Se ei kuitenkaan aina toimi ja välillä kaadutaan. 249 00:21:39.830 --> 00:21:44.880 Nyt katsotaan esimerkkiä vielä siitä tasapainon menettämisestä urheilulajissa. 250 00:21:44.880 --> 00:21:50.870 Eli esimerkiksi tässä on tämmöinen surffaaja, joilla useasti on aika helppoa 251 00:21:50.870 --> 00:21:56.770 menettää tasapaino, koska on monta eri asiaa jotka vaikuttavat siihen. 252 00:21:56.770 --> 00:22:03.500 Tämä surffailija on 253 00:22:03.500 --> 00:22:12.320 myöskin epätasapainossa useammasta syystä, mutta jos me mietitään vain keskimassan 254 00:22:12.320 --> 00:22:20.240 tai massan keskipistettä, niin me nähdään että hän on aika pystyasennossa ja hänen kädet 255 00:22:20.240 --> 00:22:24.700 ovat heitetty taaksepäin, koska hän on jo menettämässä tasapainoa. 256 00:22:24.700 --> 00:22:30.130 Eli se massan keskipiste on varmaan pikkuisen noussut ja siirtynyt taaemmas. 257 00:22:30.130 --> 00:22:34.540 Sanotaanpa vaikka, että se on suurin piirtein tuossa ja sitten me voidaan 258 00:22:34.540 --> 00:22:39.390 katsoa myöskin tätä tukipintaa tai sitä missä me ollaan. 259 00:22:39.390 --> 00:22:42.100 Missä me kosketetaan sitä tukipintaa? 260 00:22:42.100 --> 00:22:47.640 Eli kuvitellaan nyt, että ainoastaan tämä etujalka koskee surffilautaan, 261 00:22:47.640 --> 00:22:56.180 takajalka on jo menettänyt sen vakauden, niin kun me piirrämme tästä massan 262 00:22:56.180 --> 00:23:01.480 keskipisteestä linjan suoraa alas. 263 00:23:01.480 --> 00:23:10.310 Me nähdään, että se on kokonaan 264 00:23:10.310 --> 00:23:16.890 tukipinnan ulkopuolella, eli tässä on näin paljon matkaa 265 00:23:16.890 --> 00:23:22.490 siihen surffilautaan. Tässä on hyvä todennäköisyys, että surffaaja 266 00:23:22.490 --> 00:23:29.660 menettää tasapainon ja joutuu uimaan. Niin miten me voimme 267 00:23:29.660 --> 00:23:34.810 mahdollistaa tasapainon säilyminen? 268 00:23:34.810 --> 00:23:38.920 Eli mitä ovat ne jutut, mitä voimme tehdä? Painopisteen 269 00:23:38.920 --> 00:23:42.090 laskeminen esimerkiksi. 270 00:23:42.090 --> 00:23:46.630 Eli jos mietimme niin sanottua valmius asentoa monessa urheilulajissa: 271 00:23:46.630 --> 00:23:51.320 meillä on polvet taivutettuna, niin painopiste siirtyy siitä alaspäin eli siihen 272 00:23:51.320 --> 00:23:56.130 suuntaan missä raajat liikkuvat. Kun tasapaino matalampi, niin 273 00:23:56.130 --> 00:23:59.980 silloin on helpompaa ylläpitää tasapainoa. 274 00:23:59.980 --> 00:24:05.220 Pitämällä painopisteen tukipisteen tai tukikohdan sisällä. 275 00:24:05.220 --> 00:24:11.420 Eli laajentamalla esimerkiksi tukikohtaa. 276 00:24:11.420 --> 00:24:17.420 Jos me seisomme jalat yhdessä meillä on aika pieni tukipiste 277 00:24:17.420 --> 00:24:21.900 tai se kohta mikä on tukipintaan kontaktissa. 278 00:24:21.900 --> 00:24:26.160 Jos me levitämme jalkoja ja 279 00:24:26.160 --> 00:24:29.200 kenties lisätään jääkiekkomaila, jolla kosketaan 280 00:24:29.200 --> 00:24:32.680 jäähän, sitten me laskemme vielä polvet alas: 281 00:24:32.680 --> 00:24:39.480 nyt meillä on paljon isompi tukipinta eli myös mailan kontakti siihen jäähän tai pintaan 282 00:24:39.480 --> 00:24:46.980 laajentaa sitä tukikohtaa, jonka sisällä vetovoimalinja pysyy. 283 00:24:46.980 --> 00:24:51.540 Toisaalta myös, jos seistään yhdellä jalalla niin kun me teimme, niin 284 00:24:51.540 --> 00:24:54.220 meillä on pienempi tukipinta. 285 00:24:54.220 --> 00:24:59.220 Jos me halutaan säilyttää tasapaino paremmin: voit esimerkiksi laittaa yhden käden pöytään. 286 00:24:59.220 --> 00:25:01.200 Niin nyt 287 00:25:01.200 --> 00:25:06.220 yksi jalka on kiinni tai kontaktissa lattiaan, 288 00:25:06.220 --> 00:25:08.610 toinen käsi 289 00:25:08.610 --> 00:25:16.770 koskee pöytää ja pöydällä on aika iso tukipiste maahan. 290 00:25:16.770 --> 00:25:21.050 Eli levittämällä painopistettä helpotamme 291 00:25:21.050 --> 00:25:23.720 tasapainon ylläpitämistä. 292 00:25:23.720 --> 00:25:28.500 Lisäämällä painoa: mitä painavampi esine on 293 00:25:28.500 --> 00:25:33.010 sitä vaikeampi sitä on liikuttaa. 294 00:25:33.010 --> 00:25:36.770 Sitten mietitään vielä kitkaa. 295 00:25:36.770 --> 00:25:45.350 Eli jos mietitään uusia kenkiä liikuntasalin lattialla vs. vanhaa kenkää 296 00:25:45.350 --> 00:25:51.010 jossain, esimerkiksi jäisessä pinnassa. 297 00:25:51.010 --> 00:25:53.790 Kummassa tilanteessa sinulla on parempi tasapaino? 298 00:25:53.790 --> 00:26:01.850 Eli kitka auttaa ylläpitämään tasapainoa. 299 00:26:01.850 --> 00:26:08.830 Liikkuessasi pidä huomio kiinteässä kohteessa. 300 00:26:08.830 --> 00:26:11.230 Liikkeen 301 00:26:11.230 --> 00:26:16.290 tuttuus, eli onko se uusi liike joka harjoittelet vai oletko 302 00:26:16.290 --> 00:26:20.350 suorittanut jo monta toistoa? 303 00:26:20.350 --> 00:26:22.990 Nämä myöskin vaikuttavat tasapainoon. 304 00:26:22.990 --> 00:26:26.430 Jos et et ole tottunut tekemään tiettyä liikettä, se on 305 00:26:26.430 --> 00:26:30.870 paljon vaikeampaa ylläpitää tasapainoa. 306 00:26:30.870 --> 00:26:39.150 Siksi niitä toistoja pitää tulla, että me pystytään suorittamaan vaikeita liikkeitä. 307 00:26:39.150 --> 00:26:44.210 Sitten pitää miettiä vakautta tai stabiliteettia vs. liikkuvuutta, eli 308 00:26:44.210 --> 00:26:47.730 mikä tuottaa hyvää vakautta, stabiliteetti vai tasapaino? 309 00:26:47.730 --> 00:26:50.670 Me puhuimme leveästä tukipisteestä, 310 00:26:50.670 --> 00:26:52.990 painopisteen matalana pitämisestä 311 00:26:52.990 --> 00:26:58.190 ja sitten painopiste myöskin tukipisteen keskellä. 312 00:26:58.190 --> 00:27:03.660 Suurempi kehon massa ja suurempi kitka 313 00:27:03.660 --> 00:27:07.790 auttavat stabiliteetin ylläpitoa. 314 00:27:07.790 --> 00:27:12.190 Toisaalta hyvä liikkuvuus on vähän niin kuin päinvastoin 315 00:27:12.190 --> 00:27:15.280 tai vastakohta stabiliteetille. 316 00:27:15.280 --> 00:27:19.990 Eli hyvä hyvä liikkuvuus vaatii pienen tukipisteen, 317 00:27:19.990 --> 00:27:27.480 korkeamman painopisteen ja painopisteen voimalinjan lähelle tukipisteen reunaa sekä 318 00:27:27.480 --> 00:27:33.350 pienemmän kehon massan ja pienemmän kitkan eli se on kompromissi. 319 00:27:33.350 --> 00:27:39.340 Joko stabiliteetti tai liikkuvuus. 320 00:27:39.340 --> 00:27:43.340 Minkä haluat? Ja kuinka haluat suorittaa tilanteen tai 321 00:27:43.340 --> 00:27:47.360 urheilusuorituksen. 322 00:27:47.360 --> 00:27:53.040 Molemmat eivät voi olla 323 00:27:53.040 --> 00:27:58.580 samaan aikaan maksimissa. 324 00:27:58.580 --> 00:28:04.780 Siirrytään vielä liike analysointiin tutustumiseen. 325 00:28:04.780 --> 00:28:09.300 Eli jokainen liike, mitä tehdään esimerkiksi urheilussa, 326 00:28:09.300 --> 00:28:15.200 voidaan jakaa ainakin kolmeen eri vaiheeseen: valmisteluvaiheeseen, suoritusvaiheeseen 327 00:28:15.200 --> 00:28:22.240 ja sitten siirtovaiheeseen. Valmistautumisvaihe on esimerkiksi tässä 328 00:28:22.240 --> 00:28:30.940 kuvassa, jossa nähdään 3 eri vaihetta, eli siinä missä maila tuodaan takaviistosta, 329 00:28:30.940 --> 00:28:34.130 maila pidetään korkealla 330 00:28:34.130 --> 00:28:40.670 ja se lähtee liikkeelle kohti palloa, kun halutaan lyödä tai osua palloon. 331 00:28:40.670 --> 00:28:44.290 Eli valmistautumisvaihe on se 332 00:28:44.290 --> 00:28:51.370 koko liike, kunnes maila koskettaa palloa. Suoritusvaihe alkaa 333 00:28:51.370 --> 00:28:56.970 siitä hetkestä, kun maila koskettaa sitä palloa ja jatkuu siihen hetkeen, kun mailan 334 00:28:56.970 --> 00:29:00.690 lapa menettää kosketuksen palloon. 335 00:29:00.690 --> 00:29:03.650 Eli siinä vaiheessa kun olemme kosketuksissa esineeseen niin 336 00:29:03.650 --> 00:29:07.220 se on meidän suoritusvaihe. 337 00:29:07.220 --> 00:29:11.310 Sitten on viimeisenä siirtymävaihe, eli se alkaa siitä hetkestä 338 00:29:11.310 --> 00:29:15.710 kun mailan lapa menettää kosketuksen palloon ja jatkuu 339 00:29:15.710 --> 00:29:20.070 siihen saakka, että seuraava liike alkaa. 340 00:29:20.070 --> 00:29:24.580 Siis meillä on se alkuvaihe: maila lähtee liikkeelle, kosketaan palloon, 341 00:29:24.580 --> 00:29:29.470 suoritusvaihe ja sitten siellä on se siirtovaihe. 342 00:29:29.470 --> 00:29:38.930 Eli aina on 3 erillistä vaihetta. 343 00:29:38.930 --> 00:29:44.520 Aina on 3 erillistä vaihetta ja ne vaikuttavat usein toisiinsa. 344 00:29:44.520 --> 00:29:52.650 Eli huono valmistelu johtaa joskus huonoon toteutukseen. 345 00:29:52.650 --> 00:29:58.220 Jos mietitään näitä kolmea vaihetta liikeanalyysissä: 346 00:29:58.220 --> 00:30:00.610 valmisteluvaiheessa 347 00:30:00.610 --> 00:30:05.090 keho asetetaan siten, että se on seuraavan vaiheen kannalta 348 00:30:05.090 --> 00:30:08.250 edullinen tai hyödyllinen eli siellä suoritusvaiheessa. 349 00:30:08.250 --> 00:30:13.410 Me maksimoidaan liikkeen amplitudi, eli tämä on vain esimerkki siitä 350 00:30:13.410 --> 00:30:21.490 mailalla palloon lyömisestä ja taas me venytämme ensin agonistin eli 351 00:30:21.490 --> 00:30:26.400 työtä tekevän lihaksen. 352 00:30:26.400 --> 00:30:31.100 Ja kuormitamme sitä elastisella energialla. 353 00:30:31.100 --> 00:30:36.120 Tätä ladattua, niin sanottua "ladattua energiaa" sitten hyödynnetään siellä 354 00:30:36.120 --> 00:30:39.880 suoritusvaiheessa, eli vähän niin kuin lataisimme lihaksiin energiaa 355 00:30:39.880 --> 00:30:45.220 niihin tai siihen lihakseen, mitä aiotaan käyttää suoritukseen. Sitten kun lähdetään suoritusvaiheeseen, 356 00:30:45.220 --> 00:30:50.380 käytetään ja hyödynnetään sitä energiaa mitä olemme ladanneet lihakseen tuottamaan 357 00:30:50.380 --> 00:30:55.480 voimaa, jotta voimme suorittaa parhaimmalla tavalla. 358 00:30:55.480 --> 00:31:01.180 Liikkeet yleensä aloitetaan suuremmilla lihaksilla ja jatketaan pienemmillä 359 00:31:01.180 --> 00:31:08.800 nopeammilla lihaksilla eli nopeus kasvaa suorituksen aikana. 360 00:31:08.800 --> 00:31:12.450 Sitten kun meillä on se siirtovaihe, se on enemmän 361 00:31:12.450 --> 00:31:16.640 semmoinen liikkeen hallittu hidastuminen. 362 00:31:16.640 --> 00:31:20.780 Eli jos ei hidasteta, kun heitetään tai lyödään 363 00:31:20.780 --> 00:31:25.840 palloa, liike vain jatkaisi eteenpäin. 364 00:31:25.840 --> 00:31:30.390 Eli yleensä se on se antagonisti lihas eli 365 00:31:30.390 --> 00:31:33.260 vastavaikuttajalihas, 366 00:31:33.260 --> 00:31:37.280 joka auttaa eksentristä supistumista, että me voimme 367 00:31:37.280 --> 00:31:46.820 hallita ja hidastaa liikettä. Eli 368 00:31:46.820 --> 00:31:51.480 nopeasti katsoimme ja tutustuimme biomekaniikkaan 369 00:31:51.480 --> 00:31:56.000 ja siihen, miten urheiluvalmentaja voi sitä hyödyntää ja mitä pitäisi ehkä 370 00:31:56.000 --> 00:32:02.550 miettiä ,käyttää ja tutkia omassa lajissaan. 371 00:32:02.550 --> 00:32:11.590 Tukiteksti ja lukemisto tähän osaan löytyy esimerkiksi kurssikirjasta luku 9: performance analysis 372 00:32:11.590 --> 00:32:17.730 and supporting coach feedback ja tämä aineisto tukee myöskin sitä teknologia käyttö urheilussa 373 00:32:17.730 --> 00:32:23.320 osaa tässä moduulissa, missä teillä tulee toinenkin luettava teksti. 374 00:32:23.320 --> 00:32:28.570 Sitten tukee myöskin luku 15, jos te haluatte vähän 375 00:32:28.570 --> 00:32:35.590 miettiä tätä biomekaniikan termistö ja vähän syventyä tähän asiaan. 376 00:32:35.590 --> 00:32:43.850 Luku 15 siitä lukuaineistossa olevasta foundations sports coaching -kirjasta sivut: 161–168 377 00:32:43.850 --> 00:32:49.390 nämä auttavat ja tukevat ymmärtämistä ja 378 00:32:49.390 --> 00:32:53.210 tutustumista siihen biomekaniikkaan ja miten se liittyy urheiluvalmennukseen.