WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.390 --> 00:00:03.950
Tässä videossa tutustutaan
solujen perusrakenteeseen

2
00:00:03.950 --> 00:00:09.750
ja solu organismeihin eli soluelimiin.

3
00:00:09.750 --> 00:00:12.810
Kun lähdetään käymään läpi
solujen perusrakennetta.

4
00:00:12.810 --> 00:00:17.810
Yleensä aloitetaan bakteereista ja
syy tälle on varmaankin se, että ne

5
00:00:17.810 --> 00:00:23.320
ovat rakenteeltaan
yksinkertaisempia kuin ihmisen solut.

6
00:00:23.320 --> 00:00:27.320
Mutta tässä vaiheessa mulla ainakin
herää yleensä kysymys, että miten tämä

7
00:00:27.320 --> 00:00:32.380
nyt liittyy ihmisen fysiologiaan ja
onko tää bakteerien rakenteen tunteminen

8
00:00:32.380 --> 00:00:36.820
edes tarpeellista kun
puhutaan meistä ihmisistä?

9
00:00:36.820 --> 00:00:40.680
Ja siksipä mä otin tähän heti
alkuun käsittelyn kysymyksen,

10
00:00:40.680 --> 00:00:45.240
rakennutko sinä bakteereista?

11
00:00:45.240 --> 00:00:48.450
Ja kuinka ollakaan kyllä rakentunut.

12
00:00:48.450 --> 00:00:55.040
Eli bakteerit on osa meidän kehoa ja
olennainen osa meidän terveyden ylläpitoa.

13
00:00:55.040 --> 00:01:00.360
Eli mikrobit ovat erottamaton
ja tärkeä osa ihmiskehoa.

14
00:01:00.360 --> 00:01:05.760
Mikrobiksi lasketaan esimerkiksi
bakteerit, hiivat ja virukset.

15
00:01:05.760 --> 00:01:09.060
Meidän suolistossa asustaa
miljardeja mikrobeja.

16
00:01:09.060 --> 00:01:15.200
Pääasiassa ne ovat bakteereja ja ne
muodostavat suoliston mikrobiomin.

17
00:01:15.200 --> 00:01:24.810
Ihmisellä nämä suolistoa asuttavat mikrobit
painavat arviolta noin puolitoista kiloa.

18
00:01:24.810 --> 00:01:28.050
Siirrytään takaisin perustietoihin.

19
00:01:28.050 --> 00:01:31.890
Eli nyt kun me tiedetään, että näitä
kavereita on meillä melkoinen määrä

20
00:01:31.890 --> 00:01:37.200
mukana koko ajan, niin
tarkastellaan vähän tätä rakennetta.

21
00:01:37.200 --> 00:01:41.860
Esitmallinen solu eli probiootti
eroaa aitotumaiset eli eukaristia

22
00:01:41.860 --> 00:01:48.120
eniten siinä, että sen
perimä on solu limassa.

23
00:01:48.120 --> 00:01:52.370
Esiteollisella solulla
ei siis ole tumaa koteloa.

24
00:01:52.370 --> 00:01:58.820
Sen lisäksi solukalvo on rajaa usein
soluseinän ja mahdollisesti vielä kapseli.

25
00:01:58.820 --> 00:02:02.060
Esiteollisella soluilla on myös
solun ulkopuolisia erityisiä

26
00:02:02.060 --> 00:02:07.550
rakenteita, kuten tässä
näkyvät karvat ja siimat.

27
00:02:07.550 --> 00:02:10.650
Ja sitten maallisella solulla,
vaikka se onkin aitomallista solua.

28
00:02:10.650 --> 00:02:14.970
Yksinkertaisempi on kuitenkin kaikki
solun toimintaan vaativat rakenteet.

29
00:02:14.970 --> 00:02:20.410
Sillä on perimä, joka ohjaa
sen solun toimintaan ja sillä on

30
00:02:20.410 --> 00:02:25.410
myös geenin luenta ja
proteiinisynteesikoneisto.

31
00:02:25.410 --> 00:02:29.180
Koska solu organillien eli soluelinten
tehtävät ovat samoja solutyypistä riippumatta.

32
00:02:29.180 --> 00:02:37.940
Niin käydään ne läpi
aitotumalla sen solun yhteydessä.

33
00:02:37.940 --> 00:02:41.770
Seuraavaksi siirrytään siis aito
kummallisiin soluihin, joista meidänkin

34
00:02:41.770 --> 00:02:46.750
keho niitä mikrobeja
lukuunottamatta siis koostuu.

35
00:02:46.750 --> 00:02:50.550
Ja nyt huomataan, että rakenne onkin
paljon monimutkaisempi ja soluelimiä.

36
00:02:50.550 --> 00:02:55.680
Eli näitä solu organismeja
on melkoinen määrä.

37
00:02:55.680 --> 00:02:59.700
Suurin ero esittämällä sen solun
on nyt se, että perimä sijaitseekin

38
00:02:59.700 --> 00:03:04.540
solu liman sijaan suojassa tuma kotelossa.

39
00:03:04.540 --> 00:03:07.660
Lähdetään seuraavaksi käymään
tärkeimmät solu organismit

40
00:03:07.660 --> 00:03:13.670
eli soluelimet yksitellen läpi.

41
00:03:13.670 --> 00:03:17.770
Tuma on yleensä solun suurin
organic ja sen sisällä sijaitsee

42
00:03:17.770 --> 00:03:23.420
solun geneettinen materiaali
eli perimä eli DNA.

43
00:03:23.420 --> 00:03:27.950
Tumaa voidaan sanoa myös solun aivoiksi.

44
00:03:27.950 --> 00:03:30.060
Kuten oppikirjoissa usein kuvataan.

45
00:03:30.060 --> 00:03:34.490
Tuman muoto on useimmiten
pyöreä tai soikea.

46
00:03:34.490 --> 00:03:37.690
Tuma esiintyy useimmissa
soluissa, mutta esimerkiksi

47
00:03:37.690 --> 00:03:40.860
kypsissä punasoluissa ei ole tumaa.

48
00:03:40.860 --> 00:03:44.860
Eikä muitakaan soluelimiä,
kun puhutaan ihmisestä.

49
00:03:44.860 --> 00:03:51.470
Tämä johtuu siitä, että ne pärjäävät
ilmankin kuljettaessaan happea hiilidioksidia.

50
00:03:51.470 --> 00:03:55.570
Uusimmissa tutkimuksissa on
havaittu, että tumassa on useita

51
00:03:55.570 --> 00:04:00.210
eri tehtäviin erikoistuneita alueita.

52
00:04:00.210 --> 00:04:04.470
Asia on yksi– 5 tuumaa kohti
ja niihin ovat keskittyneet

53
00:04:04.470 --> 00:04:08.420
rikoslaista RA tuottavat geenit.

54
00:04:08.420 --> 00:04:12.260
Ne tuottavat RNA, ta ja proteiineja
ja esimerkiksi rikos omien rakenneosia

55
00:04:12.260 --> 00:04:18.700
rikosmeihin palataan
myöhemmin tällä kurssilla.

56
00:04:18.700 --> 00:04:22.360
Tuma siis säilyttää
tiedon yksilön perimästä.

57
00:04:22.360 --> 00:04:26.520
Sen lisäksi transkriptio tapahtuu tumassa.

58
00:04:26.520 --> 00:04:31.500
Myös transkriptioosta kuulet
lisää myöhemmin tällä kurssilla.

59
00:04:31.500 --> 00:04:36.280
Eli ei riitä se, että geneettinen
materiaali on tallessatumassa,

60
00:04:36.280 --> 00:04:39.760
vaan sen täytyy myös toimia.

61
00:04:39.760 --> 00:04:43.840
Ja nyt huomaatte täällä kuvan
alareunassa tällaisen vaalean palkin, niin

62
00:04:43.840 --> 00:04:49.160
tässä on aina polku sinne
vastaavaan kurssimateriaalin solun.

63
00:04:49.160 --> 00:04:52.260
Eli kun menette solun nettiin
ja navigoitte tätä reittiä,

64
00:04:52.260 --> 00:04:55.450
niin löydätte lisätietoa asiasta.

65
00:04:55.450 --> 00:05:00.330
Nämä kuuluvat kurssin materiaaleihin
ja tentittävään materiaaliin.

66
00:05:00.330 --> 00:05:08.170
Linkit tuonne soluunettiin löytyvät
myös kurssin moodle alueelta.

67
00:05:08.170 --> 00:05:11.400
Tumakotelo suoraan jatkuu solu limakalvo.

68
00:05:11.400 --> 00:05:14.960
Sitä sanotaan myös endo plasmakalvo.

69
00:05:14.960 --> 00:05:20.020
Yli puolet solun sisäisestä
kalvosta kuuluu solu limakalvoostoon.

70
00:05:20.020 --> 00:05:25.400
Samassa solussa on sekä rikosolien
peittämää karkeapintaista soluun limakalvoa,

71
00:05:25.400 --> 00:05:30.700
että rikos eli sileäpintaiset
soluun limakalvoista.

72
00:05:30.700 --> 00:05:35.060
Karkeapintainen solu limakalvo
on määrältään hallitseva, etenkin

73
00:05:35.060 --> 00:05:39.040
jos solu erittää vilkkaasti proteiineja.

74
00:05:39.040 --> 00:05:43.690
Proteiinien valmistus eli
proteiinisynteesi eli translaatio

75
00:05:43.690 --> 00:05:48.630
tapahtuu karkean solu limakalvon rikos.

76
00:05:48.630 --> 00:05:52.910
Proteiinien laskostuminen eli proteiinin
saattaminen sen toiminnalliseen

77
00:05:52.910 --> 00:05:57.760
muotoon tapahtuu myös kalvoston sisällä.

78
00:05:57.760 --> 00:06:01.540
Kun proteiinisynteesi on
tapahtunut ja proteiini on valmis.

79
00:06:01.540 --> 00:06:05.330
Se kuljetetaan joko kalkin
laitteelle jatkojalostukseen tai jos

80
00:06:05.330 --> 00:06:13.470
siinä meni jotain vikaan
lyssa meille hajotettava.

81
00:06:13.470 --> 00:06:17.170
No jos kaikki meni tähän asti hyvin
ja proteiinin rakentuu ja laskeutui

82
00:06:17.170 --> 00:06:20.020
oikein, niin se viedään
kolmekin laitteelle.

83
00:06:20.020 --> 00:06:24.020
Ja tämä kalkin laite on solun postikeskus.

84
00:06:24.020 --> 00:06:28.220
Vaikka tolkin laite on oppikirjakuvissa
usein kivasti erillään ja vieläpä

85
00:06:28.220 --> 00:06:31.820
eri värinenkin alue, niin
rajan vetäminen on vaikeaa.

86
00:06:31.820 --> 00:06:35.260
Sileän solu limakalvooston ja sen
vierellä olevan golfin laitteen

87
00:06:35.260 --> 00:06:40.950
välillä ja usein käytetäänkin
nimitystä golfin alue.

88
00:06:40.950 --> 00:06:45.930
Culkin laitteessa proteiinien muokkaus
jatkuu ja niihin lisätään sokeriosia.

89
00:06:45.930 --> 00:06:51.690
Jos on tarpeen riippuen siis siitä
millainen proteiini on kyseessä.

90
00:06:51.690 --> 00:06:55.590
Sitten sekä proteiinit että
golfille tulevat lipidit lajitellaan

91
00:06:55.590 --> 00:06:58.240
ja niihin lisätään osoitellaput eli.

92
00:06:58.240 --> 00:07:01.750
Onko se menossa esimerkiksi
solun ulkopuolelle?

93
00:07:01.750 --> 00:07:10.110
Solukalvon vaiko mahdollisesti ysomeihin?

94
00:07:10.110 --> 00:07:16.220
Lysol terminä tarkoittaa vapaasti
käännettynä lyyti eli hajottava kappaletta.

95
00:07:16.220 --> 00:07:22.320
Solujen dyson ja toimivat
solujen jätehuoltoyksikköinä.

96
00:07:22.320 --> 00:07:27.180
Lyssa on alhainen PH ja paljon
hajottavia entsyymejä ja se

97
00:07:27.180 --> 00:07:31.660
on usein solun viimeinen hajottava osasto.

98
00:07:31.660 --> 00:07:36.400
Eli esimerkiksi kun kaikki lähtee menemään
pieleen proteiini synteesissä tulee vaikka

99
00:07:36.400 --> 00:07:40.620
vääränlainen aminohappoketju,
joka laskostuu päin prinkkalaa.

100
00:07:40.620 --> 00:07:48.360
Syntyy oikein kunnon maanantaikappale niin
se kuljetetaan mysöville hajotettavaksi.

101
00:07:48.360 --> 00:07:52.880
Kerroksissaomit ovat kalvon ympäröimiä
soluelimiä, jotka osallistuvat majoitustoiminnan

102
00:07:52.880 --> 00:07:58.600
lisäksi moniin aineenvaihdunnallisia
eli metaboliisiin reaktioihin.

103
00:07:58.600 --> 00:08:03.410
Kerroksissa meidän on erityisen
runsaasti maksassa, joka varastoi hajottaa

104
00:08:03.410 --> 00:08:08.370
ja syntetisoi lipidejä sekä
munuaisissa, joissa solmit osallistuvat

105
00:08:08.370 --> 00:08:12.160
myrkyllisten yhdisteiden harjoitukseen.

106
00:08:12.160 --> 00:08:19.360
Maksa ja munuaisoluissa petoksissa ovat
yleensä myös suurempia kuin muissa soluissa.

107
00:08:19.360 --> 00:08:25.820
Millä lailla lyssnamit ja perus
siis tehtäviltään eroavat toisistaan.

108
00:08:25.820 --> 00:08:30.280
Toisin kuin mysömeilla, niin perus meillä
on paljon myös aineenvaihdunnallisia

109
00:08:30.280 --> 00:08:35.370
tehtäviä, kuten näkyy myös
tuosta solunetin polusta.

110
00:08:35.370 --> 00:08:39.810
Veroksi someissa on eri entsyymit,
koostumus kuin mysömeissa.

111
00:08:39.810 --> 00:08:44.580
Teoksessa meissä on esimerkiksi
oksidatiivista entsyymejä.

112
00:08:44.580 --> 00:08:49.010
Kerroksissa meillä on siten laajempi
toiminta repertuaari kuin lsomeilla.

113
00:08:49.010 --> 00:08:53.250
Ne osallistuvat muun muassa rasvojen
ja proteiinien hajottamiseen ja samalla

114
00:08:53.250 --> 00:08:58.110
tarjoavat rajatun ympäristön
vetyperoksidin synnylle.

115
00:08:58.110 --> 00:09:07.830
Veroksi SUOMI nimi tulee itse
asiassa juuri vetyperoksidi sanasta.

116
00:09:07.830 --> 00:09:11.850
Viimeisenä ehkäpä
yksituimmista soluelimiä.

117
00:09:11.850 --> 00:09:15.990
Mitokondriot ovat solujen
voimalaitoksia eli pattereita.

118
00:09:15.990 --> 00:09:19.450
Ilman näitä mistään ei tulisi mitään.

119
00:09:19.450 --> 00:09:23.490
Mitokondriot ovat solujen
hengityskeskuksia ja niiden määrä ja koko

120
00:09:23.490 --> 00:09:28.150
soluissa vaihtelee solun
energiantarpeesta riippuen.

121
00:09:28.150 --> 00:09:33.850
Vaikka nää mitokondriot kuvataan usein
oppikirjoissa soikeina tai palloina,

122
00:09:33.850 --> 00:09:39.050
ne ovat yleensä todellisuudessa paremminkin
putkimaisia rakenteita ja dynaamisia

123
00:09:39.050 --> 00:09:43.520
eli ne voivat muuttaa koko ajan muotoaan.

124
00:09:43.520 --> 00:09:47.260
Mitokondriot ovat luultavasti elämän
alkuvaiheessa tumallisten solujen

125
00:09:47.260 --> 00:09:51.880
esimuotojen syömisiä bakteereja, jotka
ovat sopeutuneet elämään turvallisten

126
00:09:51.880 --> 00:09:55.720
solujen sisällä yhteistyössä.

127
00:09:55.720 --> 00:10:00.610
Bakteerien tapaan mitokondriot
lisääntyvät itsenäisesti jakautumalla.

128
00:10:00.610 --> 00:10:05.760
Jakautumisen lisäksi ne
voivat myös yhdistyä toisiinsa.

129
00:10:05.760 --> 00:10:11.020
Mitokondrio on tuman lisäksi ainoa
paikka solussa, jossa on DNA, ta.

130
00:10:11.020 --> 00:10:18.780
Kuitenkin suurin osa mitokondrioidenkin
perimästä sijaitsee tumakotelon sisällä.

131
00:10:18.780 --> 00:10:23.190
Mitokondriot tuottavat suurimman
osan solun tarvitsemasta energiasta.

132
00:10:23.190 --> 00:10:26.870
Ne muuttavat ravintoaineisiin
sidotun kemiallisen energian ATP,

133
00:10:26.870 --> 00:10:34.520
ksi, joka on solujen
pääasiallinen energianlähde.

134
00:10:34.520 --> 00:10:38.340
Tässä oli lyhyt koonti solu organi.

135
00:10:38.340 --> 00:10:43.210
Muistathan käydä lukemassa lisätietoa
solun netistä polku kullekin sivulle näkyy

136
00:10:43.210 --> 00:10:47.420
kunkin solu organismi tekstin
alla sekä kurssin moodle alueelle.