WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:08.780 --> 00:00:13.210 Mistä yrityksen hiilijalanjälki koostuu ja miten päästöjen lähteitä jaotellaan? Tällä 2 00:00:13.210 --> 00:00:16.840 videolla tutustutaan yrityksen hiilijalanjäljen muodostumiseen. 3 00:00:16.840 --> 00:00:20.980 Käydään läpi vähän päästöjen lähteitä yrityksissä ja niitten jaottelua tällaisiin scope- 4 00:00:20.980 --> 00:00:26.120 kategorioihin, tutustutaan myös hiilijalanjäljen laskentaprosessin vaiheisiin ja siihen, 5 00:00:26.120 --> 00:00:30.780 millaisia lähestymistapoja yrityksellä voi laskennan suhteen olla. 6 00:00:30.780 --> 00:00:34.620 Aloitetaan kertaamalla vielä, että mitä se hiilijalanjälki oikein tarkoittikaan. 7 00:00:34.620 --> 00:00:38.440 Eli hiilijalanjälki on mittari tai työkalu, joka auttaa hahmottamaan 8 00:00:38.440 --> 00:00:42.700 ja hallitsemaan jonkun toiminnallisen kokonaisuuden, kuten vaikka yrityksen 9 00:00:42.700 --> 00:00:45.860 toiminnan negatiivisia ilmastovaikutuksia. 10 00:00:45.860 --> 00:00:50.420 Eli hiilijalanjälki siis kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä tämä 11 00:00:50.420 --> 00:00:54.420 toiminta aiheuttaa ja se sisältää kaikki tähän kokonaisuuteen, 12 00:00:54.420 --> 00:00:59.280 Eli vaikka yritykseen liittyvät merkittävät päästöjen lähteet. Kuten muistetaan, 13 00:00:59.280 --> 00:01:01.600 niin hiilijalanjäljen suuruus ilmaistaan massana. 14 00:01:01.600 --> 00:01:04.970 Eli puhutaan kilogrammoista tai tonneista, mikä 15 00:01:04.970 --> 00:01:06.900 sitten onkaan mittakaava. Ja yksikkönä 16 00:01:06.900 --> 00:01:12.100 Siellä toimii hiilidioksidiekvivalentti, joka yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen 17 00:01:12.100 --> 00:01:17.160 erilaiset lämmitysvaikutukset yhdeksi luvuksi. 18 00:01:17.160 --> 00:01:20.620 No nimenomaan yritykselle hiilijalanjälkeä laskettaessa tarkastellaan 19 00:01:20.620 --> 00:01:22.590 yleensä yhtä kalenterivuotta ja 20 00:01:22.590 --> 00:01:26.530 Laskenta tapahtuu takautuvasti, eli nyt voitaisiin laskea hiilijalanjälkeä vaikkapa 21 00:01:26.530 --> 00:01:32.900 viime vuoden tietojen perusteella. Se hiilijalanjälki voidaan laskea ihan yrityksen koko toiminnalle 22 00:01:32.900 --> 00:01:38.240 tai sitten esimerkiksi tietylle toimipaikalle tai tuotantoprosessille tai jollekin pienemmälle 23 00:01:38.240 --> 00:01:41.750 osa-alueelle siellä yrityksen sisällä. 24 00:01:41.750 --> 00:01:45.030 Ja tosiaan tähän yrityksen hiilijalanjälkeen tulisi sisältyä kaikki 25 00:01:45.030 --> 00:01:47.430 ne merkittävät päästölähteet sieltä toiminnasta. 26 00:01:47.430 --> 00:01:50.650 Eli kaikki ne toiminnan osa- alueet, joista ajatellaan 27 00:01:50.650 --> 00:01:52.790 että syntyy merkittävässä määrin päästöjä. 28 00:01:52.790 --> 00:01:58.110 Sen verran siis että sillä on sen tuloksen kannalta merkitystä. 29 00:01:58.110 --> 00:01:59.970 Ja toki ennen sitä päästöjen 30 00:01:59.970 --> 00:02:02.130 Laskemista voi olla vähän haastavaa arvioida, että mistä niitä syntyy 31 00:02:02.130 --> 00:02:05.710 ja mikäkin määrä, niin siinä mielessä tietysti laskennassa kannattaisi 32 00:02:05.710 --> 00:02:08.850 huomioida sitä toimintaa mahdollisimman laajasti. 33 00:02:08.850 --> 00:02:13.050 Toisaalta voi olla ihan järkevää aloittaa sitä hiilijalanjäljen laskentaa vähän suppeammin 34 00:02:13.050 --> 00:02:18.030 ja laajentaa laskentaa sitten seuraavilla kerroilla 35 00:02:18.030 --> 00:02:20.380 Vähän laajemmaksi. 36 00:02:20.380 --> 00:02:22.970 Mutta yhtä kaikki olennaiset päästöjen lähteet olisi 37 00:02:22.970 --> 00:02:26.800 tärkeätä saada mukaan siihen laskentaan. 38 00:02:26.800 --> 00:02:30.660 Yrityksen hiilijalanjälki sisältää sekä suoria päästöjä sieltä yrityksen 39 00:02:30.660 --> 00:02:36.640 omasta toiminnasta, että sitten epäsuoria päästöjä arvoketjun varrelta. Vielä 40 00:02:36.640 --> 00:02:40.730 tarkemmin näitä päästöjä jaotellaan 3 tämmöiseen eri kategoriaan eli puhutaan 41 00:02:40.730 --> 00:02:45.770 scopeista, mutta niistä lisää hetken päästä. 42 00:02:45.770 --> 00:02:48.730 Mutta katsotaan ensin, että mitä ne päästöjen lähteet siellä yrityksessä voi 43 00:02:48.730 --> 00:02:53.810 olla, eli millaisista asioista se hiilijalanjälki sitten koostuu. 44 00:02:53.810 --> 00:02:58.530 Näitä päästöjen lähteitä yrityksissä eli toimintoja, mistä niitä kasvihuonekaasupäästöjä 45 00:02:58.530 --> 00:03:05.430 voi aiheutua, on monenlaisia ja hiilijalanjäljen muodostuminen on tosi toimialakohtaista 46 00:03:05.430 --> 00:03:10.500 ja nää vaikutukset voi olla tosi erilaisia, paitsi niillä lähteiltään, myöskin suuruudeltaan 47 00:03:10.500 --> 00:03:13.630 eri yritysten ja toimialojen välillä. 48 00:03:13.630 --> 00:03:18.620 Mutta yleisesti voidaan sanoa, että päästöjä syntyy esimerkiksi energian käytöstä, 49 00:03:18.620 --> 00:03:23.540 Liikkumisesta ja kuljetuksista, jätteiden käsittelystä, erilaisista 50 00:03:23.540 --> 00:03:25.660 tavaroiden ja palveluiden hankinnoista, 51 00:03:25.660 --> 00:03:31.440 joita yritykset tekee tai sitten vaikkapa tuotantoprosesseissa. Käytännössä kaikki yrityksen 52 00:03:31.440 --> 00:03:36.100 toiminnan osa alueet on myös päästöjen lähteitä ja kaikesta toiminnasta niitä päästöjä 53 00:03:36.100 --> 00:03:41.580 syntyy joko suoraan tai epäsuorasti enemmän tai vähemmän, eli ihan kaikenlaisille 54 00:03:41.580 --> 00:03:46.810 yrityksille on mahdollista se hiilijalanjälki laskea. 55 00:03:46.810 --> 00:03:51.150 Mut keskeisiä päästöjen lähteitä on usein semmoiset toiminnot ja asiat, mitkä 56 00:03:51.150 --> 00:03:54.140 on muutenkin sen yrityksen toiminnan kannalta keskeisiä. 57 00:03:54.140 --> 00:03:59.220 Ja tää tietysti vaihtelee paljon siitä toimialasta ja yrityksen toiminnan luonteesta riippuen 58 00:03:59.220 --> 00:04:05.610 joku yritys vaikka valmistaa jotakin tuotteita, on tehtaita ja ja prosesseja ja muuta, kun sitten 59 00:04:05.610 --> 00:04:10.820 taas jonkun toisen yrityksen työ tapahtuu vaikka kokonaan verkossa, niin voidaan kuvitella että 60 00:04:10.820 --> 00:04:16.280 vaikutukset on aika erilaisia niin lähteiltään kun suuruudeltaan, mutta esimerkiksi energiaa 61 00:04:16.280 --> 00:04:19.230 tarvitaan varmaan kaikissa yrityksissä jossain muodossa. 62 00:04:19.230 --> 00:04:24.870 Voi olla, että ehkä jotain tiloja on tai erilaisia resursseja ja niin edelleen. 63 00:04:24.870 --> 00:04:29.150 Ylipäätään tämä koko hiilijalanjäljen selvittämisen prosessi lähtee 64 00:04:29.150 --> 00:04:32.210 liikkeelle siitä, että hahmotetaan sitä toiminnan kokonaisuutta. 65 00:04:32.210 --> 00:04:34.390 Mitä kaikkea tähän toimintaan liittyy? 66 00:04:34.390 --> 00:04:39.250 Missä näistä toiminnoista niitä päästöjä voisi syntyä? 67 00:04:39.250 --> 00:04:43.600 On siis aika yrityskohtaista, että mihin siinä hiilijalanjäljen laskennassa kannattaa keskittyä, 68 00:04:43.600 --> 00:04:47.230 mutta yhtä kaikki, tärkeintä olisi tunnistaa juuri tän yrityksen kohdalla 69 00:04:47.230 --> 00:04:51.070 Ne merkittävät päästöjen lähteet. Sitä kautta päästään sitten kiinni myöskin 70 00:04:51.070 --> 00:04:54.350 kaikkein vaikuttavimpiin päästöjen vähentämistoimiin, kun tiedetään, 71 00:04:54.350 --> 00:04:59.590 että mitkä on ne isoimmat vaikutuskohdat. 72 00:04:59.590 --> 00:05:03.910 Semmoinen asia on hyvä muistaa, että se hiilijalanjäljen laskeminen totta kai tukee 73 00:05:03.910 --> 00:05:09.090 sitä päästöjen vähentämistä ja niitä toimenpiteitä, mutta hiilijalanjäljen laskenta ei 74 00:05:09.090 --> 00:05:13.130 ole mikään edellytys sille, etteikö toimintaa voisi jo muuttaa. 75 00:05:13.130 --> 00:05:17.460 Eli niitä ratkaisuja toiminnan päästöjen vähentämiseksi voi tehdä jo nyt, vaikka 76 00:05:17.460 --> 00:05:21.410 se hiilijalanjäljen laskenta olisikin vielä mietinnässä tai työn alla. 77 00:05:21.410 --> 00:05:29.010 Tää laskenta tarjoaa sitten myöhemmin tarkempaa tietoa sinne toimenpiteiden tueksi. 78 00:05:29.010 --> 00:05:33.600 Yritysten päästölähteitä jaotellaan tosiaan tosiaan usein tämmöisiin 79 00:05:33.600 --> 00:05:36.730 3 kategoriaan, eli puhutaan scopeista. 80 00:05:36.730 --> 00:05:40.770 Tää scope-jaottelu on peräisin yhdestä paljon käytetystä hiilijalanjälki- 81 00:05:40.770 --> 00:05:43.830 standardista eli GHG protokollasta. 82 00:05:43.830 --> 00:05:48.720 Tätä jaottelua tehdään sen takia että se vähän selkeyttää sitä laskentaa ja 83 00:05:48.720 --> 00:05:54.280 myöskin auttaa eri organisaatioiden välisen vertailtavuuden kanssa. 84 00:05:54.280 --> 00:05:59.740 Ja sitä on hahmoteltu tässä kaaviossa, joka nyt näkyy. Näistä kategorioista 85 00:05:59.740 --> 00:06:04.520 Ensimmäinen eli scope 1näkyy tuossa kuvan keskivaiheella sinisellä, 86 00:06:04.520 --> 00:06:09.340 niin se sisältää yrityksen suorat päästöt eli päästöt jotka syntyy yrityksen 87 00:06:09.340 --> 00:06:12.810 omistamista tai hallinnoimista lähteistä. 88 00:06:12.810 --> 00:06:16.740 Suorat päästöt syntyy suoraan siellä yrityksen toiminnassa paikan päällä, esimerkiksi 89 00:06:16.740 --> 00:06:21.440 ajoneuvojen käytöstä tai omasta energiantuotannosta, kuten vaikka öljylämmityksestä 90 00:06:21.440 --> 00:06:25.370 tai muusta vastaavasta. Muistisääntönä voi ehkä ajatella, että 91 00:06:25.370 --> 00:06:28.480 Nää yrityksen suorat päästöt eli scope ykkösen päästöt tulee 92 00:06:28.480 --> 00:06:31.770 omasta piipusta tai omasta pakoputkesta. 93 00:06:31.770 --> 00:06:35.730 Ja näihin scope ykkösen päästöjen lähteisiin yrityksellä on usein eniten 94 00:06:35.730 --> 00:06:41.360 vaikuttamisvaltaa kun ne on omassa hallinnassa olevia. 95 00:06:41.360 --> 00:06:45.790 Sitten toiseen kategoriaan eli scope kakkoseen, näkyy tuossa kuvassa keltaisella 96 00:06:45.790 --> 00:06:48.960 nuolella, niin sinne kuuluu puolestaan epäsuorat päästöt 97 00:06:48.960 --> 00:06:54.500 Ostoenergiasta, epäsuorat päästöt siis syntyy jossain muualla kuin siellä yrityksessä paikan 98 00:06:54.500 --> 00:06:58.200 päällä, mutta ne on kuitenkin seurausta sen yrityksen toiminnasta. 99 00:06:58.200 --> 00:07:00.240 Eli yritys siis ostaa käyttöönsä energiaa, 100 00:07:00.240 --> 00:07:07.100 Oli se sitten sähköä, lämmitystä, jäähdytystä tai mitä tahansa energiamuotoa ja näiden 101 00:07:07.100 --> 00:07:13.280 tuotannon päästöt sitten lasketaan tän yrityksen scope kakkosen päästöiksi. 102 00:07:13.280 --> 00:07:18.520 Näihin ostoenergian päästöihin vaikuttaa paitsi se, että paljonko sitä energiaa kulutetaan niin 103 00:07:18.520 --> 00:07:24.940 myöskin se, että miten sitä energiaa tuotetaan. Ja joskus kuulee puhuttavan oman 104 00:07:24.940 --> 00:07:29.820 toiminnan päästöistä, niin sillä tarkoitetaan yleensä näitä scope ykkösen ja kakkosen päästöjä, 105 00:07:29.820 --> 00:07:35.570 eli niitä omia suoria päästöjä ja ostoenergian päästöjä. 106 00:07:35.570 --> 00:07:41.510 Ja oikeastaan kaikki loput yrityksen toiminnan päästöt, eli puhutaan muista epäsuorista 107 00:07:41.510 --> 00:07:43.970 päästöistä, niin ne kuuluu sitten sinne viimeiseen kategoriaan 108 00:07:43.970 --> 00:07:47.080 Eli scope kolmoseen joka näkyy tässä kuvan molemmissa 109 00:07:47.080 --> 00:07:50.550 reunoissa noilla pinkeillä nuolilla. 110 00:07:50.550 --> 00:07:52.630 Nää muut epäsuorat päästöt 111 00:07:52.630 --> 00:07:56.490 On siis arvoketjun eri vaiheissa syntyviä päästöjä, jotka on seurausta yrityksen 112 00:07:56.490 --> 00:08:00.410 toiminnasta, mutta syntyy jossain muualla siellä arvoketjun varrella 113 00:08:00.410 --> 00:08:04.190 kuin täällä meidän yrityksessä paikan päällä ja tuossa kuvan alareunassa kulkeekin 114 00:08:04.190 --> 00:08:07.310 tommoinen arvoketjua kuvaava jana. 115 00:08:07.310 --> 00:08:11.170 Ja niin kun nähdään siitä niin nää kolmosen päästöt sijoittuu siellä arvoketjussa 116 00:08:11.170 --> 00:08:15.110 sekä ennen että jälkeen tän meidän tarkasteltavan yrityksen. 117 00:08:15.110 --> 00:08:18.750 Eli voidaan puhua tämmöisistä upstream eli ylävirran päästölähteistä 118 00:08:18.750 --> 00:08:22.230 ja downstream eli alavirran päästölähteistä. 119 00:08:22.230 --> 00:08:25.230 Ja jos jossain puhutaan arvoketjun päästöistä, niin sillä siis 120 00:08:25.230 --> 00:08:29.470 tarkoitetaan yleensä näitä scope kolmosen päästöjä. 121 00:08:29.470 --> 00:08:34.190 Scope kolmosen epäsuoriin päästöihin kuuluu siis esimerkiksi kuljetukset ja logistiikka, 122 00:08:34.190 --> 00:08:38.510 mitä yrityksellä voi olla, yrityksen tuottamien jätteiden käsittely, 123 00:08:38.510 --> 00:08:42.430 Kaikki erilaiset tavarat ja palvelut ja muut hankinnat, joita 124 00:08:42.430 --> 00:08:45.110 yritys tekee, niistä aiheutuvat päästöt. 125 00:08:45.110 --> 00:08:49.310 Jos myydään jotakin tuotteita, niin niiden elinkaaren aikaiset päästöt eli se 126 00:08:49.310 --> 00:08:54.810 valmistusprosessi ja myöskin käyttö ja lopulta käytöstä poisto. 127 00:08:54.810 --> 00:08:59.860 Ja sitten esimerkiksi työmatkaliikenne, liikematkustus 128 00:08:59.860 --> 00:09:06.850 On myöskin scope kolmosen päästölähteitä. Ja näitä päästökategorioita täällä scope 3:ssa 129 00:09:06.850 --> 00:09:12.330 on yhteensä 15, joista kaikki ei tietysti koske kaikkia yrityksiä vaan laskentaan otetaan 130 00:09:12.330 --> 00:09:20.910 sitten mukaan niistä olennaiset päästöjen lähteet. 131 00:09:20.910 --> 00:09:24.970 Siinä hiilijalanjäljen muodostumisessa voi tosiaan olla paljonkin eroa yritysten 132 00:09:24.970 --> 00:09:28.610 toimialasta ja muutenkin siitä toiminnan luonteesta riippuen. 133 00:09:28.610 --> 00:09:32.280 Eli tääkin on yrityskohtaista, että mitkä päästöjen lähteet on 134 00:09:32.280 --> 00:09:34.850 keskeisimpiä ja mitkä scopet sitten muodostaa 135 00:09:34.850 --> 00:09:39.470 Kuinkakin suuren osan siitä yrityksen hiilijalanjäljestä. Jos mietitään esimerkiksi 136 00:09:39.470 --> 00:09:44.930 vaikka kuljetusalan yritystä, tällaisen yrityksen päästöt voi olla suurimmaksi 137 00:09:44.930 --> 00:09:47.770 osaksi niitä suoria eli scope ykkösen päästöjä. 138 00:09:47.770 --> 00:09:50.550 Kun sitten taas vaikka jollakin vähittäiskaupan yrityksellä 139 00:09:50.550 --> 00:09:55.360 Scope kolmonen saattaakin olla selvästi suuri. 140 00:09:55.360 --> 00:09:58.660 Ideaalitilanteessa tähän hiilijalanjälki- laskelmaan sisältyisi ihan kaikki 141 00:09:58.660 --> 00:10:02.310 siihen toimintaan liittyvät päästöt, mutta todellisuudessa ihan niihin 142 00:10:02.310 --> 00:10:04.420 kaikkiin ei välttämättä vielä päästä käsiksi. 143 00:10:04.420 --> 00:10:09.760 Erityisesti ton scope kolmosen osalta siellä voi olla tiedon saanti vähän haastavaa, kun 144 00:10:09.760 --> 00:10:14.640 mukana on muitakin toimijoita ja voi olla pitkiäkin hankintaketjuja mukana. 145 00:10:14.640 --> 00:10:18.020 Toisaalta monilla yrityksillä merkittävä osa siitä hiilijalanjäljestä muodostuu 146 00:10:18.020 --> 00:10:21.980 just näistä epäsuorista arvoketjun päästöistä, joten olisi tärkeää yrittää 147 00:10:21.980 --> 00:10:25.440 saada niitäkin mukaan laskennan piiriin. 148 00:10:25.440 --> 00:10:30.080 Voi olla, että ensimmäisellä laskentakerralla voi olla hankalaa saada saada esimerkiksi 149 00:10:30.080 --> 00:10:34.220 alihankkijoilta tai yhteistyökumppaneilta näitä päästötietoja, mutta sitä mukaa 150 00:10:34.220 --> 00:10:38.660 kun niitä yhä enemmän kysellään, niin yleensä sitä tietoa aletaan myöskin sitten 151 00:10:38.660 --> 00:10:44.370 enemmän keräämään ja jatkossa homma helpottuu. 152 00:10:44.370 --> 00:10:48.950 Ehkä semmoisena yleisenä käytäntönä voidaan pitää, että tähän hiilijalanjälkilaskelmaan 153 00:10:48.950 --> 00:10:53.410 sisällytetään ihan vähintään ne scope ykkösen ja kakkosen päästöt ja sitten sieltä 154 00:10:53.410 --> 00:10:58.780 scope kolmosesta merkittävimmät päästöjen lähteet. 155 00:10:58.780 --> 00:11:01.360 Otetaan vielä kertauksena: scope 1 156 00:11:01.360 --> 00:11:05.780 kategoria sisältää siis suorat päästöt omista polttoprosesseista, 157 00:11:05.780 --> 00:11:08.900 tarkoittaa omistettuja ja hallinnassa olevia ajoneuvoja. 158 00:11:08.900 --> 00:11:16.140 Oli ne sitten autoja tai työkoneita tai mitä tahansa, ja sitten oma energiantuotanto. Muistisääntönä 159 00:11:16.140 --> 00:11:20.300 oli se, että oma piippu tai oma pakoputki niin ne on suoria päästöjä. 160 00:11:20.300 --> 00:11:24.060 Päästöt syntyy siis paikan päällä suoraan siellä yrityksen omassa toiminnassa 161 00:11:24.060 --> 00:11:28.610 ja näihin sillä yrityksellä on kaikkein eniten vaikutusvalta. 162 00:11:28.610 --> 00:11:32.770 Scope kakkonen taas sisälsi ostoenergian päästöt, eli oli sitten sähköä, 163 00:11:32.770 --> 00:11:37.670 lämmitystä, jäähdytystä, höyryä ja nää oli niitä epäsuoria päästöjä, koska 164 00:11:37.670 --> 00:11:40.630 ne syntyy muualla kuin täällä meidän yrityksessä. 165 00:11:40.630 --> 00:11:44.190 Mutta ne on kuitenkin suoraan seurausta siitä yrityksen toiminnasta 166 00:11:44.190 --> 00:11:50.110 eli energian käytöstä. Ja sitten oli vielä scope 3 joka sisältää muut epäsuorat 167 00:11:50.110 --> 00:11:54.290 päästöt eli kaikki päästöjen lähteet sieltä arvoketjun varrelta, esimerkiksi 168 00:11:54.290 --> 00:11:57.940 jätteiden käsittely, vedenkulutus, hankinnat, 169 00:11:57.940 --> 00:12:01.000 Matkustus, kaikki kuljetukset ja logistiikka, myytyjen 170 00:12:01.000 --> 00:12:05.990 tuotteiden päästöt ja niin edelleen. 171 00:12:05.990 --> 00:12:09.950 Näitä päästölähteitä löytyy sieltä arvoketjusta ennen ja jälkeen tätä laskentaa 172 00:12:09.950 --> 00:12:14.770 tekevän yrityksen ja nää oli niitä epäsuoria päästöjä tosiaan koska ne syntyy muualla, 173 00:12:14.770 --> 00:12:20.880 mutta on seurausta tän laskevan yrityksen toiminnasta. 174 00:12:20.880 --> 00:12:25.580 Tän scope-jaottelun tarkoituksena on paitsi selkeyttää tätä laskentaa, niin 175 00:12:25.580 --> 00:12:29.640 myöskin välttää niin sanottua tämmöistä kaksoislaskentaa scope ykkösen ja 176 00:12:29.640 --> 00:12:34.180 scope kakkosen osalta. Kun näitä päästöjä jaotellaan oikein, niin silloin 177 00:12:34.180 --> 00:12:39.090 eri yritykset ei laske samoja päästöjä omikseen. 178 00:12:39.090 --> 00:12:42.190 Joka tapauksessa yhden yrityksen epäsuorat päästöt on aina 179 00:12:42.190 --> 00:12:45.650 jonkun toisen yrityksen suoria päästöjä. 180 00:12:45.650 --> 00:12:51.340 Jos mietitään vaikka tämmöistä esimerkkiä, että on joku energiantuottaja 181 00:12:51.340 --> 00:12:57.930 yritys joka tuottaa siis sähköä vaikkapa, niin tän sähköntuotannon päästöt 182 00:12:57.930 --> 00:13:01.970 on heille niitä scope ykkösen suoria päästöjä. 183 00:13:01.970 --> 00:13:08.750 Sitten on joku sähkölaite ja sen käyttäjä niin silloin tän saman sähkön päästöt 184 00:13:08.750 --> 00:13:14.250 onkin tän laitteen käyttäjän scope kakkosen päästöjä eli tota niitä ostoenergian 185 00:13:14.250 --> 00:13:20.790 päästöjä, vaikka puhutaan edelleen samasta päästöpotista. Ja sitten taas tän sähkölaitteen 186 00:13:20.790 --> 00:13:23.390 valmistajan ja myyjän scope kolmosen päästöjä, 187 00:13:23.390 --> 00:13:27.290 Eli niitä arvoketjun päästöjä. Voi kuulostaa vähän monimutkaiselta ja sitä se välillä 188 00:13:27.290 --> 00:13:32.690 onkin, mutta näin nää ketjut linkittyy toisiinsa. 189 00:13:32.690 --> 00:13:35.650 Ja kaikilla näillä eri toimijoilla on pikkuisen erilaiset mahdollisuudet 190 00:13:35.650 --> 00:13:38.750 ja keinot näiden samojen päästöjen vähentämiseksi. 191 00:13:38.750 --> 00:13:43.690 Mutta kaikilla niillä on kuitenkin näitä mahdollisuuksia ja ilmaston 192 00:13:43.690 --> 00:13:47.940 kannalta ei toki ole sinänsä merkitystä, vaikka 2 yritystä laskisikin samat 193 00:13:47.940 --> 00:13:50.770 päästöt omikseen ja pyrkisi niitä pienentämään. 194 00:13:50.770 --> 00:13:53.830 Mutta tällä kaksoislaskennalla voi olla merkitystä vaikkapa silloin 195 00:13:53.830 --> 00:13:58.140 jos suunnitellaan päästöjen kompensoimista. 196 00:13:58.140 --> 00:14:02.740 No nyt ollaan tutustuttu yrityksen hiilijalanjäljen muodostumiseen ja tähän päästölähteiden 197 00:14:02.740 --> 00:14:06.540 scope-luokitteluun. Tän pohjalta onkin hyvä perehtyä sitten seuraavaksi 198 00:14:06.540 --> 00:14:07.020 tarkemmin tähän hiilijalanjäljen laskemiseen.