WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:13.000 --> 00:00:19.000
Lajien ja luontotyyppien arvioinnin keskeiset
erot on sellainen yksi teema, mistä

2
00:00:19.000 --> 00:00:25.180
on mielenkiintoista keskustella.
Voitaisiin seuraavaksi vertailla hieman

3
00:00:25.180 --> 00:00:29.460
uhanalaisuuden arviointia
lajien ja luontotyyppien välillä.

4
00:00:29.460 --> 00:00:32.820
Kansainvälinen IUCN-menetelmä alunperin
kehitettiin nimenomaan lajien arviointiin.

5
00:00:32.820 --> 00:00:38.070
Tai oikeastaan lajien ja alalajien, eli
se oikea termi on taksoni, eli

6
00:00:38.070 --> 00:00:44.200
tieteellisesti kuvattujen ja nimettyjen
eliöryhmien uhanalaisuuden arviointiin on tämä

7
00:00:44.200 --> 00:00:50.700
lajimenetelmä kehitetty. Ja luontotyyppejä -
tai IUCN:n ohjeissa puhutaan ekosysteemeistä -

8
00:00:50.700 --> 00:00:55.840
niitä varten on sitten myöhemmin
kehitetty soveltava menetelmä, joka

9
00:00:55.840 --> 00:01:00.370
pohjautuu osittain siihen aiempaan

10
00:01:00.370 --> 00:01:06.240
lajien arvioinnin vakiintuneisiin
termeihin ja käytänteisiin ja periaatteisiin,

11
00:01:06.240 --> 00:01:10.220
mutta siinä on sitten vähän
erilainen teoreettinen tausta

12
00:01:10.220 --> 00:01:12.450
millä lailla sitä

13
00:01:12.450 --> 00:01:17.010
luontotyyppien uhanalaisuuden arviointia
tehdään. Eli kriteerit on erilaiset

14
00:01:17.010 --> 00:01:21.130
kuin siellä lajien
arvioinnin puolella.

15
00:01:21.130 --> 00:01:27.350
Minkälaisia semmoisia periaatteellisia
yhteneväisyyksiä te näkisitte

16
00:01:27.350 --> 00:01:33.610
lajien ja luontotyyppien arvioinnissa?
Haluaako Tytti vaikka

17
00:01:33.610 --> 00:01:35.920
miettiä tätä kysymystä.

18
00:01:35.920 --> 00:01:42.830
No joo, sellaiset ainakin
periaatteelliset yhteneväisyydet on että

19
00:01:42.830 --> 00:01:48.720
sekä lajeilla että luontotyypeillä
tarkastellaan määrän muutoksia, ja sitten

20
00:01:48.720 --> 00:01:54.490
toisaalta niiden
arviointiyksiköiden harvinaisuutta.

21
00:01:54.490 --> 00:02:00.270
Lajeilla se tarkoittaa yksilöiden
määrää tai populaatiokokoa, ja sitten

22
00:02:00.270 --> 00:02:06.480
luontotyypeillä yleensä tarkastellaan
pinta-alaa ja pinta-alan muutoksia.

23
00:02:06.480 --> 00:02:11.280
Ja sitten tosiaan molemmilla
selvitetään harvinaisuutta tutkimalla

24
00:02:11.280 --> 00:02:19.480
niiden levinneisyys- ja esiintymisalueita.

25
00:02:19.480 --> 00:02:21.560
Se oli täsmällinen yhteenveto.

26
00:02:21.560 --> 00:02:24.870
Onko Annella täydennettävää?

27
00:02:24.870 --> 00:02:31.970
No tavallaan se arvioinnin proseduuri on
samantyyppinen, eli tarkastellaan useita

28
00:02:31.970 --> 00:02:37.590
eri tekijöitä ja sitten niistä muodostuu
se lopullinen kokonaisuus.

29
00:02:37.590 --> 00:02:42.180
Uhanalaisuusluokan määrää se kriteeri
joka antaa kriittisimmän

30
00:02:42.180 --> 00:02:45.540
tuloksen, se on samantyyppistä.

31
00:02:45.540 --> 00:02:50.520
Tavallaan isossa kuvassa siellä
on kriteerit, jotka ovat itsenäisiä ja

32
00:02:50.520 --> 00:02:56.920
niitä kaikkia sovelletaan, ja
varovaisuusperiaatteen mukaisesti

33
00:02:56.920 --> 00:03:07.500
sitten päädytään siihen
luokkaan joka kaikista vakavin.

34
00:03:07.500 --> 00:03:10.080
No arvioinneissa,

35
00:03:10.080 --> 00:03:12.330
kun puhutaan lajien ja
luontotyyppien arvioinneista,

36
00:03:12.330 --> 00:03:16.690
Niissä on kaksi semmoista aivan
keskeistä avainkäsitettä eli

37
00:03:16.690 --> 00:03:21.230
lajisukupuutto ja luontotyypin romahdustila.

38
00:03:21.230 --> 00:03:24.410
Mitä nämä ovat ja miten ne eroavat toisistaan?

39
00:03:24.410 --> 00:03:28.800
Haluatko Ulla-Maija selittää
lajisukupuuton meille.

40
00:03:28.800 --> 00:03:33.280
Silloin kun puhutaan lajisukupuutosta niin
silloin puhutaan globaalista arvioinnista.

41
00:03:33.280 --> 00:03:38.720
Eli kun laji kuolee sukupuuttoon, niin silloin

42
00:03:38.720 --> 00:03:42.880
se geenivara on loppu, sitä ei
enää ole. Eläjiä ei enää ole, eli

43
00:03:42.880 --> 00:03:46.700
se laji on hävinnyt eikä
sitä takaisin saada.

44
00:03:46.700 --> 00:03:50.650
Alueellisesti sitten
puhutaan häviämisestä, eli laji

45
00:03:50.650 --> 00:03:54.720
on siltä kyseiseltä
arviointialueelta hävinnyt.

46
00:03:54.720 --> 00:04:00.680
Luontotyyppi-ihmiset

47
00:04:00.680 --> 00:04:06.130
voivat varmaan sitten luonnehtia, että mikä
on vastaava termi luontotyyppipuolella.

48
00:04:06.130 --> 00:04:10.550
Mutta että tämä on tämmöinen
lopullinen

49
00:04:10.550 --> 00:04:15.230
häviäminen.
Sukupuutto.

50
00:04:15.230 --> 00:04:19.690
No jos minä aloitan
luontotyypeistä. Niin

51
00:04:19.690 --> 00:04:28.860
se voi yksinkertaisimmillaan olla tuollainen
vastaava lopullinen totaalinen häviäminen.

52
00:04:28.860 --> 00:04:33.730
Jos ajatellaan jotain sellaista
tuhoavaa maankäyttöä, vaikka että louhitaan

53
00:04:33.730 --> 00:04:39.450
jotain pois tai kaivetaan jotain pois, niin
silloin siinä hävitetään vaikka joku harju tai kallio

54
00:04:39.450 --> 00:04:43.660
ja jos niin tehtäisiin niille
kaikille esiintymille, niin voitaisiin sanoa että

55
00:04:43.660 --> 00:04:46.320
se on aika totaalisesti
hävinnyt ja siis romahdustilassa

56
00:04:46.320 --> 00:04:48.460
se luontotyyppi.

57
00:04:48.460 --> 00:04:52.160
Mutta sitten kaikki luontotyypit
ei tosiaan käyttäydy tällä

58
00:04:52.160 --> 00:04:55.880
tavalla, vaan jos
ajatellaan vaikka järviä

59
00:04:55.880 --> 00:04:59.810
niin järvet on ja pysyy,
koska vettä tulee taivaalta

60
00:04:59.810 --> 00:05:03.370
aina ja jonnekin maaston
kohtiin se sitten valuu.

61
00:05:03.370 --> 00:05:05.170
Mutta kun meillä

62
00:05:05.170 --> 00:05:09.450
tuossa luontotyyppien uhanalaisuus-
arvioinnissa järvityyppejä määritellään

63
00:05:09.450 --> 00:05:13.150
niin siellä on sellaisia
määrittelyominaisuuksia.

64
00:05:13.150 --> 00:05:19.530
Esimerkiksi tällaisia abioottisia
tekijöitä niin kuin vaikka veden väri, joka

65
00:05:19.530 --> 00:05:24.580
sitten määrittää sen tietyn tyypin,
minkälaisesta järvestä on kysymys.

66
00:05:24.580 --> 00:05:27.890
Niin voitaisiin ajatella vaikka
tämmöinen skenaario, että

67
00:05:27.890 --> 00:05:33.520
nytkin on Suomessa meneillään
tällainen vesien ruskettumiskehitys.

68
00:05:33.520 --> 00:05:41.180
Ja tosiaan jos se riittävän vakavasti
ja voimakkaasti tapahtuisi laajoilla

69
00:05:41.180 --> 00:05:45.230
pinta-aloilla, niin kävisi sillä tavalla,
että meidän kirkasvetiset järvet

70
00:05:45.230 --> 00:05:48.690
kaikki ylittäisi jonkin
tietyn raja-arvon, jolloin ne

71
00:05:48.690 --> 00:05:51.500
enää eivät ole kirkasvetisiä järviä.

72
00:05:51.500 --> 00:05:54.950
Se järvi sinällään ei ole kadonnut
mihinkään, mutta se on siirtynyt jonkin

73
00:05:54.950 --> 00:05:58.130
sellaisen raja-arvon yli, että
sitä ei voi enää kutsua samaksi

74
00:05:58.130 --> 00:06:04.830
luontotyypiksi. Ja silloin se olisi päätynyt
sinne romahdustilaan niin kun eri tavalla.

75
00:06:04.830 --> 00:06:11.550
Ja siitä sanoisin vielä, lajien ja
luontotyyppien tästä niin sanotun sukupuuton

76
00:06:11.550 --> 00:06:16.650
ja sitten romahdustilan erosta,
että se on tosiaan sellainen että jos

77
00:06:16.650 --> 00:06:22.570
laji globaalisti menee
sukupuuttoon niin sitähän ei sitten enää

78
00:06:22.570 --> 00:06:27.530
sieltä elvytetä, mutta ekosysteemeille
tai luontotyypeille tämä voi joissakin

79
00:06:27.530 --> 00:06:31.110
tapauksissa olla semmoinen palautuva tila.

80
00:06:31.110 --> 00:06:35.980
Jos sen luontotyypin luonteenomaiset
lajit ovat sinnitelleet jossain muualla,

81
00:06:35.980 --> 00:06:39.960
niin ennallistamalla eli laittamalla
sitä luontotyyppiä taas kuntoon,

82
00:06:39.960 --> 00:06:44.960
se voidaan saada
palautettua joissakin tapauksissa.

83
00:06:44.960 --> 00:06:50.320
Voisiko sanoa näin, että luontotyyppien
kohdalla tämä romahdustila on vähän semmoinen

84
00:06:50.320 --> 00:06:55.560
epämääräisempi käsite, kun
lajien kohdalla se sukupuutto on aika selkeä?

85
00:06:55.560 --> 00:07:00.100
Kyllä, lajeilla se on tosi selkeä,
mutta siis mitä suurimmassa määrin romahdustila

86
00:07:00.100 --> 00:07:05.460
voi olla ihan sopimuskysymys
luontotyypeillä. Että me joudutaan määrittelemään

87
00:07:05.460 --> 00:07:11.940
sellainen taso. Esimerkiksi tässä
järvitapauksessa, niin sehän on ihmisen

88
00:07:11.940 --> 00:07:15.980
määrittelemä taso siinä
siinä veden värissä.

89
00:07:15.980 --> 00:07:19.860
Sen jälkeen kun se menee sen tason
alapuolelle, niin tämän sopimuksen

90
00:07:19.860 --> 00:07:24.860
mukaan emme kutsu niitä
enää kirkasvetisiksi järviksi.

91
00:07:24.860 --> 00:07:29.730
Ja itse kun olen tehnyt perinnebiotooppien
eli perinneympäristöjen luontotyyppien

92
00:07:29.730 --> 00:07:34.800
uhanalaisuusarviointia, ja ne taas
kun ovat hirveän dynaamisia luontotyyppejä, niin

93
00:07:34.800 --> 00:07:38.800
niille on tyypillistä
muutos toiseksi luontotyypiksi.

94
00:07:38.800 --> 00:07:43.820
Jos puhutaan esimerkiksi metsälaitumista
niin niitten romahdustila on tavallaan

95
00:07:43.820 --> 00:07:50.640
se kun ne muuttuvat vaikka talousmetsäksi
ja sitten siinä voi olla mahdollisuuksia

96
00:07:50.640 --> 00:07:53.790
ennallistaa tai entistää sitä metsälaidunta

97
00:07:53.790 --> 00:07:56.610
oikeanlaisilla
hoitotoimilla, mutta

98
00:07:56.610 --> 00:08:02.960
aina se ei ole mahdollista
vaan se voi myös avohakkuiden ja

99
00:08:02.960 --> 00:08:09.950
maanmuokkauksen myötä muuttua niin
radikaalisti se alue, että sitten sitä

100
00:08:09.950 --> 00:08:15.790
ei enää pysty entiselleen
siihen metsälaiduntilaan ennallistamaan.

101
00:08:15.790 --> 00:08:21.550
Olisitko muuten Anne halunnut
kommentoida tätä romahdustilan käsitettä?

102
00:08:21.550 --> 00:08:25.570
No ei oikeastaan lisättävää, mutta
semmoinen vaan ehkä vielä kiteytys,

103
00:08:25.570 --> 00:08:32.930
että luontotyypeillä häviäminen
voi tapahtua joko määrän vähenemisen

104
00:08:32.930 --> 00:08:35.970
kautta tai sitten laadun muutoksen kautta.

105
00:08:35.970 --> 00:08:42.900
Ja on usein vaikea ymmärtää tämä laadun
muutoksen kautta tapahtuva romahdustila.

106
00:08:42.900 --> 00:08:49.430
Onko muuten lajien ja luontotyyppien
arvioinnissa muita periaatteellisia eroja?

107
00:08:49.430 --> 00:08:53.270
Tuossa käytiin läpi noita
yhteneväisyyksiä ja sitten vertailtiin

108
00:08:53.270 --> 00:08:56.710
sitä häviämistä siellä lajipuolella

109
00:08:56.710 --> 00:09:01.860
sukupuuttokäsitteen kautta ja 
toisaalta luontotyyppipuolella on se

110
00:09:01.860 --> 00:09:07.180
romahdustila, mutta onko jotain
muuta periaatteellista eroa,

111
00:09:07.180 --> 00:09:10.240
minkä haluaisitte tuoda esiin?

112
00:09:10.240 --> 00:09:15.320
Minä ehkä näkisin, että ylipäätään
se että luontotyypeistä tosiaan arvioidaan

113
00:09:15.320 --> 00:09:20.200
myös sitä laadullista muutosta, niin
se on ehkä semmoinen elementti, jota

114
00:09:20.200 --> 00:09:25.350
siellä lajipuolella
ei ihan vastaavana ole.

115
00:09:25.350 --> 00:09:30.870
No ehkä sellainen, että
luontotyypeillä puhtaasti

116
00:09:30.870 --> 00:09:38.090
pelkkä harvinaisuus ei riitä uhanalaisuuteen
tai uhanalaistumiseen, vaan

117
00:09:38.090 --> 00:09:43.820
siihen täytyy aina liittyä
selkeää taantumista, taantumiskehitystä.