WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:12.780 --> 00:00:16.900
Meillä on täällä Anne Raunio,
Tytti Kontula ja

2
00:00:16.900 --> 00:00:21.520
Ulla-Maija Liukko Suomen
ympäristökeskuksesta haastateltavina.

3
00:00:21.520 --> 00:00:26.420
No niin. Meillä on sellainen mielenkiintoinen
kysymys, kuin että kuka päättää mikä

4
00:00:26.420 --> 00:00:34.420
on "luontotyyppi"? Tämähän liittyy nyt siihen,
että kun lajien uhanalaisuutta arvioidaan,

5
00:00:34.420 --> 00:00:38.800
niin silloin arvioinnin kohteet ovat
tieteellisesti kuvattuja taksoneita,

6
00:00:38.800 --> 00:00:42.120
tyypillisesti lajeja tai alalajeja.

7
00:00:42.120 --> 00:00:46.000
Ja se on aika selkeä kuvio.
Mutta luontotyyppien kohdalla

8
00:00:46.000 --> 00:00:52.060
tilanne on hieman erilainen.

9
00:00:52.060 --> 00:00:57.390
Tässä Suomen luontotyyppien
uhanalaisuusarvioinnissa, sehän on julkaistu

10
00:00:57.390 --> 00:01:01.700
aikamoisena pumaskana, niin siinä
yli puolet sivumäärästä

11
00:01:01.700 --> 00:01:06.660
sisältää luontotyyppien kuvauksia.

12
00:01:06.660 --> 00:01:12.810
Kuka ne on kirjoittanut
ja millä perustein?

13
00:01:12.810 --> 00:01:18.050
No sitä luontotyyppien luokittelua, tai
tyypittelyä, on kehittänyt se

14
00:01:18.050 --> 00:01:24.710
sama asiantuntijajoukko, joka
sitten tekee arviointiakin.

15
00:01:24.710 --> 00:01:29.770
Eli viime kädessä he ikäänkuin päättävät
mitä ne luontotyypit ovat, mutta

16
00:01:29.770 --> 00:01:33.270
eihän sitä ole kukaan yksin tehnyt.
Vaan monissa luontotyyppi-,

17
00:01:33.270 --> 00:01:37.450
tai siis useimmissa luontotyyppiryhmissä
on kuitenkin nojattu vahvasti

18
00:01:37.450 --> 00:01:41.540
sellaiseen suomalaiseen
perinteeseen. Jos esimerkiksi

19
00:01:41.540 --> 00:01:45.300
vaikkapa nyt suokasvillisuutta
on kuitenkin

20
00:01:45.300 --> 00:01:50.500
pitkään, vuosikymmeniä, tutkittu ja
tyypitelty, niin se näkyy siellä

21
00:01:50.500 --> 00:01:52.960
meidän luontotyyppiluokittelun taustalla.

22
00:01:52.960 --> 00:01:57.280
Mutta sitten toki on sellaisia
luontotyyppiryhmiä, joissa on jouduttu

23
00:01:57.280 --> 00:02:06.220
ihan niin kuin nollasta aloittamaan
se tyypittely, kuten vaikkapa kalliot.

24
00:02:06.220 --> 00:02:12.380
Miten, Anne, muistelet niitä luontotyyppien
arvioinnin alkumetrejä,

25
00:02:12.380 --> 00:02:17.970
lähtikö se työ liikkeelle tästä
luontotyypittelystä?

26
00:02:17.970 --> 00:02:23.230
No siitä, ja sitten myös tästä
arviointimenetelmän hahmottelusta,

27
00:02:23.230 --> 00:02:26.310
joka me silloin tehtiin
itse, kansallisesti.

28
00:02:26.310 --> 00:02:31.140
Mutta toki se on ollut iso työ
sitten päätyä tähän

29
00:02:31.140 --> 00:02:33.090
kattavaan luontotyyppien luokitteluun.

30
00:02:33.090 --> 00:02:37.730
Sellaista meillä ei ollut Suomessa
valmiina, joka olisi käsittänyt kaikki

31
00:02:37.730 --> 00:02:43.710
luontotyyppiryhmät. On ollut
erilaisia, lähinnä metsien ja soitten,

32
00:02:43.710 --> 00:02:47.500
ehkä tämmöiseen luonnon talouskäyttöön
liittyviä luokitteluja.

33
00:02:47.500 --> 00:02:49.300
Mutta

34
00:02:49.300 --> 00:02:52.290
ekologisia luokitteluja
ei tosiaan ollut valmiina.

35
00:02:52.290 --> 00:02:55.700
Mutta siinä täytyy sitten ottaa
myös jossain määrin huomioon

36
00:02:55.700 --> 00:02:58.470
muitakin kuin
ekologisia piirteitä.

37
00:02:58.470 --> 00:03:05.030
Eli myös se käytännön asia, että
miten uhanalaisuusarvioinnissa

38
00:03:05.030 --> 00:03:07.410
tarvittavaa tietoa on saatavissa

39
00:03:07.410 --> 00:03:13.230
niillä luokitteluyksiköillä, jotka valitaan.
Sen takia esimerkiksi järvien

40
00:03:13.230 --> 00:03:19.130
tyypittelyssä mentiin aika paljon samaan
kuin mitä käytetään vesipuitedirektiivissä,

41
00:03:19.130 --> 00:03:27.010
jotta sitä kautta kertyy sitten
jatkossa tietoa.

42
00:03:27.010 --> 00:03:31.550
Joo, se arviointiyksikkö, eli se
luontotyyppi, niin se on tavallaan

43
00:03:31.550 --> 00:03:36.640
vähän semmoinen
sopimuksenvarainen asia.

44
00:03:36.640 --> 00:03:38.960
Ja sillä on hyvät ja huonot puolensa.

45
00:03:38.960 --> 00:03:45.160
Nythän kun IUCN haluaa tehdä globaalia
ekosysteemien uhanalaisuusarviointia, niin se

46
00:03:45.160 --> 00:03:50.390
työ alkaa myös sitten luontotyypittelyllä,
tai ekosysteemien määrittelyllä, eli siellä

47
00:03:50.390 --> 00:03:57.290
on nyt sitten työn alla myös semmoinen
globaali ekosysteemitypologia. Ja se jää

48
00:03:57.290 --> 00:03:59.880
nähtäväksi sitten, miten nämä
Suomen luontotyypit istuu siihen.

49
00:03:59.880 --> 00:04:07.370
Se on itse asiassa juuri julkaistu,

50
00:04:07.370 --> 00:04:10.940
se on Naturessa julkaistu se typologia,

51
00:04:10.940 --> 00:04:21.120
tässä ihan viikko tai pari sitten.
- Oi, täytyy heti lukea.

52
00:04:21.120 --> 00:04:28.280
No niin. Jos jatketaan lajien ja luontotyyppien
arvioinnin erojen miettimistä, niin minkälaisia

53
00:04:28.280 --> 00:04:34.680
eroja näiden arviointien käytänteissä on? Jos
ajatellaan vaikkapa sitä, miten arviointi

54
00:04:34.680 --> 00:04:39.840
etenee? Tuossa äsken tulikin esiin, että
luontotyyppipuolella lähdetään aika usein

55
00:04:39.840 --> 00:04:44.920
siitä liikkeelle, että mikä se arviointiyksikkö
on, eli tehdään ne luontotyyppien

56
00:04:44.920 --> 00:04:48.000
määritelmät ja kuvaukset.

57
00:04:48.000 --> 00:04:53.040
Lajipuolella taas ne tieteellisesti
kuvatut taksonit on se lähtökohta

58
00:04:53.040 --> 00:04:58.030
eli siinä on yksi selkeä ero.

59
00:04:58.030 --> 00:05:03.930
Mutta jos ajatellaan työskentelyä projektina
tämän alkupisteen jälkeen, ja se projekti päättyy

60
00:05:03.930 --> 00:05:08.640
Punaisen listan julkaisuun eli siihen,
että se pumaska saadaan paperille ja

61
00:05:08.640 --> 00:05:13.260
nettiin ihmisten nähtäville,
niin mitä siinä välillä tapahtuu?

62
00:05:13.260 --> 00:05:19.960
Haluatko Ulla-Maija kiteyttää
lajien uhanalaisuusarvioinnin prosessin?

63
00:05:19.960 --> 00:05:25.380
Siinäkin tapahtuu aika paljon,
ihan sellaisella ylätasolla,

64
00:05:25.380 --> 00:05:30.060
niin se alkaa valmistautumisella
ja valmistelutoimilla.

65
00:05:30.060 --> 00:05:34.200
Sen jälkeen järjestäydytään
ja koulutetaan ihmisiä.

66
00:05:34.200 --> 00:05:37.260
Sitten siinä on se varsinainen
arviointi ja sitten tulee

67
00:05:37.260 --> 00:05:40.120
tämä yhteenveto- ja raportointivaihe.

68
00:05:40.120 --> 00:05:44.120
Ja jos tämä kysymys tarkennetaan

69
00:05:44.120 --> 00:05:47.040
tähän varsinaiseen arviointiin, niin

70
00:05:47.040 --> 00:05:53.690
kun se arviointijoukko on järjestäytynyt
ja kouluttautunut ja lukenut ohjeet

71
00:05:53.690 --> 00:05:57.310
niin he aloittavat siitä,
että ottavat ne [aiemmat] lajilistat

72
00:05:57.310 --> 00:06:01.080
esille ja katsovat ovatko ne ajantasalla.

73
00:06:01.080 --> 00:06:07.020
Ja tekevät päätöksen siitä, millä
tavalla arviointiin mukaanotettavat

74
00:06:07.020 --> 00:06:09.640
lajijoukot rajataan.
Onko vanhat rajaukset -

75
00:06:09.640 --> 00:06:14.100
tarkoitan nyt sitä, kun siellä on lajeja
jotka jätetään arvioimatta,

76
00:06:14.100 --> 00:06:18.000
tai ne eivät sovellu
arviointiin, että onko ne

77
00:06:18.000 --> 00:06:21.140
ajan tasalla, sillä tavalla.

78
00:06:21.140 --> 00:06:22.960
Onko tullut uusia lajeja tai

79
00:06:22.960 --> 00:06:25.370
onko tullut taksonomisia muutoksia.

80
00:06:25.370 --> 00:06:29.220
Kaikki tällainen on siinä ensivaiheessa.

81
00:06:29.220 --> 00:06:32.820
Ja sellainen yleisohje on ollut,
että sen jälkeen kun lajilista

82
00:06:32.820 --> 00:06:36.140
on valmiina, niin sieltä otettaisiin ne

83
00:06:36.140 --> 00:06:39.420
niinsanotut NE-lajit, eli jotka
jätetään arvioinnin ulkopuolelle;

84
00:06:39.420 --> 00:06:47.000
ja NA-lajit, jotka on arviointiin soveltumattomia;
ja sitten ilmiselvät LC-lajit.

85
00:06:47.000 --> 00:06:49.400
Nämä, ikään kuin,

86
00:06:49.400 --> 00:06:52.220
hoidettaisiin ensin
pöydältä pois ja

87
00:06:52.220 --> 00:06:55.080
sitten sen jälkeen paneudutaan niihin lajeihin

88
00:06:55.080 --> 00:06:59.400
joita pitää tutkailla
tarkemmin, pitää mennä kriteerit

89
00:06:59.400 --> 00:07:03.100
läpi, miettiä sitä
luokittelua ja niin poispäin.

90
00:07:03.100 --> 00:07:07.750
Ja kun tämä on tehty,
ja tämä siis tehdään työryhmissä,

91
00:07:07.750 --> 00:07:12.400
jotka tekee arviointityötä.

92
00:07:12.400 --> 00:07:15.940
Työryhmä tekee esityksen ohjausryhmälle

93
00:07:15.940 --> 00:07:20.340
siitä omasta arviointituloksestaan. Niitä
käydään ohjausryhmän kanssa läpi, ja kun

94
00:07:20.340 --> 00:07:26.360
ne on hyväksytty, niin sen jälkeen
ne henkilöt tai osa siitä työryhmästä -

95
00:07:26.360 --> 00:07:30.180
tai kaikki riippuu vähän siitä
miten ovat sen itse sopineet, niin

96
00:07:30.180 --> 00:07:33.560
he tekevät siitä yhteenvedon,

97
00:07:33.560 --> 00:07:37.900
artikkelin, tai miksi sitä kutsutaankaan,
jotka on sitten siellä Punaisessa kirjassa.

98
00:07:37.900 --> 00:07:43.300
Ja sen jälkeen siinä on toimituskunta,
joka tekee yhteenvetoja ja

99
00:07:43.300 --> 00:07:46.880
kirjoittaa sen Punaisen kirjan
ja toimittaa sen.

100
00:07:46.880 --> 00:07:49.320
Ja sitten on tietysti se -

101
00:07:49.320 --> 00:07:53.140
Punaisen kirjan lisäksi siellä on esimerkiksi
verkkopalvelua ja tiedotusta ja kaikkea

102
00:07:53.140 --> 00:07:58.900
tällaista, että näin se prosessi
lyhykäisyydessään menee.

103
00:07:58.900 --> 00:08:06.920
Onko luontotyyppipuolella yhtä sujuva prosessi?

104
00:08:06.920 --> 00:08:09.750
Miten Anne luonnehtisit?

105
00:08:09.750 --> 00:08:15.090
Perusperiaate siinä
etenemisessä on samantyyppinen,

106
00:08:15.090 --> 00:08:17.770
mutta ehkä siellä luontotyyppipuolella on

107
00:08:17.770 --> 00:08:25.610
vielä enemmän aineistojen ja
tietolähteiden tulkintaa ja jalostamista.

108
00:08:25.610 --> 00:08:31.250
Eli asiantuntijoiden täytyy miettiä
muun muassa sitä, kun eri tietolähteissä

109
00:08:31.250 --> 00:08:36.750
eri luontotyyppejä on kutsuttu eri nimillä,
niin miten ne sitten vastaa toisiaan

110
00:08:36.750 --> 00:08:39.970
ja mitä aineistoja
voidaan käyttää ja mitä ei.

111
00:08:39.970 --> 00:08:41.770
Ja tosiaan luontotyypeillä

112
00:08:41.770 --> 00:08:45.980
toistaiseksi on aika harvoin valmiina
kattavia ja selkeitä

113
00:08:45.980 --> 00:08:51.140
aineistoja, joista voitaisiin jotenkin suoraan
laskea niitä laadun ja määrän muutoksia,

114
00:08:51.140 --> 00:08:56.560
niin se vaatii sitten usein vaikkapa
paikkatietoanalyysejä tai aineistojen

115
00:08:56.560 --> 00:09:01.960
yhdistämisiä, niin että saataisiin
paremmin irti luontotyyppitietoa.

116
00:09:01.960 --> 00:09:08.040
Eli siinä on aika paljon myös
vaativaa paikkatietotyöskentelyä, ja ehkä

117
00:09:08.040 --> 00:09:13.890
luontotyyppien esiintymien
mallintamista.

118
00:09:13.890 --> 00:09:17.210
Ja se menetelmä vaatii osaamista,

119
00:09:17.210 --> 00:09:22.310
siis arvioiminen ei ole helppoa,
ja itse asiassa tuolla lajipuolella

120
00:09:22.310 --> 00:09:24.110
IUCN edellyttääkin lajien uhanalaisuuden

121
00:09:24.110 --> 00:09:28.770
arvioitsijoilta tiettyä koulutusta,
puhutaan tämmöisestä assessorikoulutuksesta.

122
00:09:28.770 --> 00:09:34.090
Luontotyyppipuolella ei taida olla
tämmöistä vielä lanseerattuna, vaan enemmän

123
00:09:34.090 --> 00:09:38.930
luotetaan siihen, että koordinaattorit
huolehtivat siitä, että asiantuntijat

124
00:09:38.930 --> 00:09:45.860
ovat asian tasalla.
Eikö näin?

125
00:09:45.860 --> 00:09:51.740
Vai oletko Tytti miettinyt meille
jonkinlaista uutta koulutusagendaa?

126
00:09:51.740 --> 00:09:53.540
No en ole.

127
00:09:53.540 --> 00:09:59.160
En ole nyt ehtinyt sellaista miettiä.
Meillä yleensä ne asiantuntijaryhmät

128
00:09:59.160 --> 00:10:02.350
ovat organisoituneet sillä tavalla, että

129
00:10:02.350 --> 00:10:09.800
niissä on sellainen avainhenkilö,
sihteeri, joka on sitten hyvin

130
00:10:09.800 --> 00:10:16.540
sanoisinko tiiviissä valvonnassa, tai kuuluu
tähän tiiviiseen projektiryhmään,

131
00:10:16.540 --> 00:10:23.270
joka on omaksunut ne kriteerit
niin hyvin että voidaan luottaa että

132
00:10:23.270 --> 00:10:29.390
se sitten tosiaan menee kaikkien
sääntöjen mukaan.

133
00:10:29.390 --> 00:10:33.920
Ehkä täytyy ottaa seuraavassa
arvioinnissa sitten Tytille vielä

134
00:10:33.920 --> 00:10:39.470
nimikkeeksi se assessori, niin
se vielä sitten lisää sitä painoarvoa,

135
00:10:39.470 --> 00:10:43.830
että hän määrittelee kuinka asiat tehdään.

136
00:10:43.830 --> 00:10:47.760
Se kuulostaa hienolta se assessori.

137
00:10:47.760 --> 00:10:52.200
Joo, ei lajeillakaan ole nyt ihan noin

138
00:10:52.200 --> 00:10:58.570
tiukasti tätä katsottu, että kyllä
se on mennyt ilman assessoreita,

139
00:10:58.570 --> 00:11:04.370
tämä lajien arviointi.
Siinä on se ohjausryhmä, joka on

140
00:11:04.370 --> 00:11:09.010
asetettu muun muassa sitä varten,
että kun ne arvioinnit käydään

141
00:11:09.010 --> 00:11:13.790
sen ryhmän kanssa läpi, niin
silloin katsotaan, että ne on kriteerien

142
00:11:13.790 --> 00:11:16.650
mukaan tehty ja keskenään

143
00:11:16.650 --> 00:11:20.480
samalla tavalla tehty
erilaisia tulkintoja niistä

144
00:11:20.480 --> 00:11:23.600
luokitteluista.

145
00:11:23.600 --> 00:11:30.060
Joo se assessorikoulutushan on itse
asiassa globaaleja lajien

146
00:11:30.060 --> 00:11:33.720
arviointeja varten,
niitä tekeville suunnattu.