WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.180 --> 00:00:02.980
Tervehdys.

2
00:00:02.980 --> 00:00:05.610
Mä oon toni kosonen
ohjauksen yliopistolehtori.

3
00:00:05.610 --> 00:00:12.610
Tän luennon aiheena on faktanäkökulma ja
realismilla laadullisessa tutkimuksessa.

4
00:00:12.610 --> 00:00:16.840
Tän luennon kulku ja
sisällöt ovat seuraavanlaisia.

5
00:00:16.840 --> 00:00:21.310
Tässä luennossa liikutaan tämmöisen
laadullisen tutkimuksen perusnäkökulma tai

6
00:00:21.310 --> 00:00:26.160
paradigma tasolla tasolla ja tässä
luennon alkupuolella esittelen.

7
00:00:26.160 --> 00:00:32.490
Yksi jaottelun laadullisen tutkimuksen
perusnäkökulmasta ja samalla.

8
00:00:32.490 --> 00:00:36.030
Paikannetaan tätä fakta näkökulmaa.

9
00:00:36.030 --> 00:00:38.430
Näin tähän niinku kirjoon erilaisia.

10
00:00:38.430 --> 00:00:44.030
Laadullisen tutkimuksen perusnäkökulmia
ja määritellään, että mistä on kysymys.

11
00:00:44.030 --> 00:00:45.900
Tämän jälkeen mennään vähän syvemmälle.

12
00:00:45.900 --> 00:00:49.850
Fakta näkökulman tieteen
filosofisiin perustoihin.

13
00:00:49.850 --> 00:00:53.930
Ja puhutaan erityisesti
realistisesta tieteen filosofiasta,

14
00:00:53.930 --> 00:00:59.360
realismista ja kriittisestä realismista.
Sen yksi.

15
00:00:59.360 --> 00:01:07.160
Keskeisenä ja tärkeänä muotona.
Sitten loppupuolella.

16
00:01:07.160 --> 00:01:09.950
Hahmotellaan hieman
minkälaista faktan näkökulmaa ja

17
00:01:09.950 --> 00:01:16.920
realistinen laadullinen tutkimus on.

18
00:01:16.920 --> 00:01:20.670
Fakta, näkökulma tai realistinen
näkökulma ovat tämmöisiä hyvin

19
00:01:20.670 --> 00:01:25.070
niinku intuitiivisia
tapoja hahmottaa maailmaa.

20
00:01:25.070 --> 00:01:28.890
Meille ihmisille esimerkiksi kun
me lähdetään pohtimaan laadullisen

21
00:01:28.890 --> 00:01:32.510
opinnäytetyön
tutkimusaihetta tää kohdetta.

22
00:01:32.510 --> 00:01:35.230
Niin me ajatellaan, että me
lähdetään tutkimaan oikeasti

23
00:01:35.230 --> 00:01:37.930
tuolla todellisuudessa olevia ilmiöitä.

24
00:01:37.930 --> 00:01:44.190
Mitä nämä ilmiöt ikinä sitten
onkaan ja tätä näkökulmaa erityisesti

25
00:01:44.190 --> 00:01:47.640
voisi ajatella, että leipää tämmöinen.

26
00:01:47.640 --> 00:01:53.980
Ajatus, että se on kysymys hyvin itsestään
selvistä asioista, koska tää on hyvin lähellä

27
00:01:53.980 --> 00:02:00.390
sitä semmoista arkista ymmärrystä
todellisuudesta, mikä meillä on.

28
00:02:00.390 --> 00:02:03.330
Mutta samalla tähän liittyy sitten.

29
00:02:03.330 --> 00:02:06.700
Tämmöisiä sudenkuoppia joihin.

30
00:02:06.700 --> 00:02:12.620
Joihin opinnäytetyön tekijät ja myös
ammattitutkijat ja törmää tai heidän

31
00:02:12.620 --> 00:02:16.990
voi niinku havaita havaita
törmäävän tämmöisiin haasteisiin.

32
00:02:16.990 --> 00:02:21.830
Erityisesti tässä luennossa
niin kun haluan puhua ja korostaa

33
00:02:21.830 --> 00:02:25.570
teorian roolia merkityksen ymmärtämistä.

34
00:02:25.570 --> 00:02:32.510
Tutkimus tutkimuksessa ja sitten
tutkimuskohteen määrittelyssä erityisesti.

35
00:02:32.510 --> 00:02:38.700
Eli yleinen tämmöinen ongelma
on se, että ajatellaan, että.

36
00:02:38.700 --> 00:02:45.690
Tutkittavasta ilmiöstä saadaan tietoa suoraan
ikä kysymällä siitä tutkittavilta ja tutkittavilta

37
00:02:45.690 --> 00:02:50.260
saadaan suoraan ikään kuin
vastauksia tutkimuskysymyksiin.

38
00:02:50.260 --> 00:02:55.310
Tää esimerkkinä tämmöisestä ilmiöstä
tai kysymyksestä voisi olla esimerkiksi

39
00:02:55.310 --> 00:03:01.120
sellainen, että miten perhetausta
vaikuttaa koulutusvalintoihin.

40
00:03:01.120 --> 00:03:04.020
Jos ollaan kiinnostuneita
koulutusvalinnoista.

41
00:03:04.020 --> 00:03:11.270
Ja perheen roolista niinku siinä, että millä
tavalla ne koulutusvalinnat muotoutuvat.

42
00:03:11.270 --> 00:03:14.430
Laadullisen tutkimuksen kannalta.

43
00:03:14.430 --> 00:03:19.650
Ensiksi on tärkeää huomata, että
vaikuttaa on vaikutusten ja syy.

44
00:03:19.650 --> 00:03:25.490
Seurausten tutkiminen on jotain
sellaista, jota josta varoitetaan

45
00:03:25.490 --> 00:03:31.900
ja jota ei niin kun ajatella, että.
On mahdollista tutkia.

46
00:03:31.900 --> 00:03:37.020
Realismin näkökulma tähän on hieman
toisenlainen, eli ajatellaan, että jollain tavalla

47
00:03:37.020 --> 00:03:40.780
on mahdollista tarkastella myös
laadullisella tutkimuksella.

48
00:03:40.780 --> 00:03:45.500
Kausala eli kausalaisuuksia
mennään siihen tuolla myöhemmin.

49
00:03:45.500 --> 00:03:48.600
Mutta.

50
00:03:48.600 --> 00:03:53.450
Kysymykseen, miten perhe tuosta
vaikuttaa koulutusvalintoihin?

51
00:03:53.450 --> 00:03:59.600
Intuitiivinen tapa
lähestyä tätä kysymystä.

52
00:03:59.600 --> 00:04:04.280
Voisi olla se, että lähdetään
kysymään suoraan tutkittavilta

53
00:04:04.280 --> 00:04:07.100
esimerkiksi haastattelemalla.

54
00:04:07.100 --> 00:04:12.210
Miten perhetaustaasi on
vaikuttanut koulutusvalintoihin?

55
00:04:12.210 --> 00:04:16.530
Tämä on ihan relevantti kysymys.
Mutta.

56
00:04:16.530 --> 00:04:21.050
Tästä puuttuu semmoinen
tietynlainen teoreettinen syvyys.

57
00:04:21.050 --> 00:04:24.630
Ja se liittyy erityisesti
siihen, että mitä me ajatellaan,

58
00:04:24.630 --> 00:04:29.640
että mitä se vastaus
tämmöiseen kysymykseen.

59
00:04:29.640 --> 00:04:34.520
Edustaa millä tavalla
se oikeasti kuvaa niitä?

60
00:04:34.520 --> 00:04:40.880
Mekanismeja ja niitä niinku
vaikutussuhteita ja mekanismeja jotka siellä.

61
00:04:40.880 --> 00:04:50.270
Jossain niin kun oikeasti on niitten
koulutusvalintojen tekemiseen taustalla.

62
00:04:50.270 --> 00:04:54.420
Eli on niinku aika kyseenalaista
se, että me saadaan niin kun.

63
00:04:54.420 --> 00:04:58.890
Jollain tavalla sellaista niin kun.
Realistista.

64
00:04:58.890 --> 00:05:02.030
Tietoa kysymällä me saadaan jotain tietoa.

65
00:05:02.030 --> 00:05:05.690
Me saadaan ehkä hyvinkin
relevanttia tietoa siitä.

66
00:05:05.690 --> 00:05:09.480
Koulutusvalinnan tausta asioista.

67
00:05:09.480 --> 00:05:12.680
Mitään nämä ihmiset sitten,
mistä hän alkaa puhua mitä

68
00:05:12.680 --> 00:05:17.970
he nostaa siihen keskeisiksi asioiksi.
Mutta.

69
00:05:17.970 --> 00:05:25.200
Tai syytä niin kun teoreettisesti
niinku huolella määritellä.

70
00:05:25.200 --> 00:05:28.570
Usein edetään tämmöisestä ajatuksesta
siihen, että sitten tämmöinen

71
00:05:28.570 --> 00:05:32.160
aineistolähtöinen
sisällönanalyysi tämmöistä.

72
00:05:32.160 --> 00:05:38.490
Haastatteluaineistosta ikään kuin tuottaa
ne tutkimuksen tulokset eli tavoitetaan

73
00:05:38.490 --> 00:05:43.920
esimerkiksi nää vaikutukset
koulutusvalintaan sitä kautta.

74
00:05:43.920 --> 00:05:52.160
Saadaan koko kirjo rapea niitä
erilaisia asioita mitä ihmiset raportoi.

75
00:05:52.160 --> 00:05:55.390
Mutta voi kysyä, että onko näissä
sitten oikeasti kysymys niistä

76
00:05:55.390 --> 00:06:00.140
niistä niin kun mekanismeista
jotka vaikuttaa siihen.

77
00:06:00.140 --> 00:06:05.140
Valinnan tekoon.

78
00:06:05.140 --> 00:06:10.550
Tässä tämmöisessä ajattelussa, että
saadaan ikään kuin suoraan vastauksia.

79
00:06:10.550 --> 00:06:14.430
Tarkastelemalla todellisuutta
semmoisiin ilmiöihin, jotka

80
00:06:14.430 --> 00:06:17.780
me määritellään niinku
hyvin suoraviivaisesti.

81
00:06:17.780 --> 00:06:24.530
Niin tässä taustalla voi ajatella, että on
tämmöinen positiivinen tieteen filosofia.

82
00:06:24.530 --> 00:06:31.460
Ja positiivisesti.
Pyrkivät.

83
00:06:31.460 --> 00:06:35.100
Palauttamaan palauttamaan.

84
00:06:35.100 --> 00:06:38.060
Sen todellisuuden
semmoisia niinku havainto.

85
00:06:38.060 --> 00:06:40.900
Termeihin kääntämään sen.

86
00:06:40.900 --> 00:06:48.350
Todellisuuden ilmiöt semmoiseksi,
niinku hyvin tarkasti rajautuiiksi.

87
00:06:48.350 --> 00:06:50.590
Käsitteeksi.

88
00:06:50.590 --> 00:06:55.130
Joita voi, joiden kautta voidaan niinku
suoraan tarkastella sitä todellisuutta

89
00:06:55.130 --> 00:06:58.290
ja tehdä havaintoja niin
kuin asioiden tilasta.

90
00:06:58.290 --> 00:07:03.120
Tästä hieman enemmän
puhutaan tuolla myöhemmin.

91
00:07:03.120 --> 00:07:05.850
Mutta.

92
00:07:05.850 --> 00:07:13.000
Tämä realistinen tieteen
filosofia on tietynlainen.

93
00:07:13.000 --> 00:07:18.780
Liike pois positiivisista ja tietynlainen
vastaus niinku tän positivismin haasteisiin

94
00:07:18.780 --> 00:07:23.740
niin sitä myös puhutaan myöhemmin,
mutta sitten tässä on sellainen haaste.

95
00:07:23.740 --> 00:07:25.560
Että.

96
00:07:25.560 --> 00:07:31.000
Tämä realismi tämmöisenä
niinku laadullisen tutkimuksen.

97
00:07:31.000 --> 00:07:35.330
Näkökulmana tai tämmöisenä
tieteen filosofisena perustana.

98
00:07:35.330 --> 00:07:40.720
On hieman hieman.
Hämärästi hahmottuva.

99
00:07:40.720 --> 00:07:46.530
Ja ei ehkä niin vakiintunut
kuin tämmöinen tulkinnallinen.

100
00:07:46.530 --> 00:07:49.230
Näkökulma.

101
00:07:49.230 --> 00:07:53.150
Tulkinnallinen ihmistiede tai
sosiaalinen konstruktionismi semmoisena

102
00:07:53.150 --> 00:07:58.650
laadullisen tutkimuksen taustafilosofiana.

103
00:07:58.650 --> 00:08:06.790
Se tuntuu, että se on hieman lapsenkengissä
jatkuvasti, vaikka suomessakin on näitä realismin

104
00:08:06.790 --> 00:08:12.110
puolestapuhujia ja tutkimuksia
toteutetaan kriittiseen realismiin.

105
00:08:12.110 --> 00:08:14.070
Pohjautuen.

106
00:08:14.070 --> 00:08:18.810
Mutta se hieman niin
kuin hahmottuu hankalasti.

107
00:08:18.810 --> 00:08:20.990
Niin tätä pyritään nyt tällä luennolla.

108
00:08:20.990 --> 00:08:27.960
Pikkaisen yrittää valottaa.

109
00:08:27.960 --> 00:08:30.860
Lähdetään sitten tähän ensimmäiseen
osaan laadullisen tutkimuksen

110
00:08:30.860 --> 00:08:38.360
perusnäkökulmasta ja paradigma.
Fakta näkökulma.

111
00:08:38.360 --> 00:08:45.440
Käsitteenä ja sen.
Vastinparina näytenäkökulma.

112
00:08:45.440 --> 00:08:51.660
Ovat alkujaan sosiologi
pertti alasuutari esittelemiä.

113
00:08:51.660 --> 00:08:57.160
Käsitteitä, jotka on erittäin
havainnollisia siinä, että miten eritellään.

114
00:08:57.160 --> 00:09:00.870
Perus näkökulmia niinku laadullisten
aineistojen ymmärtämiseen

115
00:09:00.870 --> 00:09:04.540
ja lähestymiseen ja tarkasteluun.

116
00:09:04.540 --> 00:09:09.300
Perustaltaan tässä on kysymys siitä,
että fakta näkökulmassa tehdään ero

117
00:09:09.300 --> 00:09:15.000
maailmaan ja siitä esitettyjen väitteiden
välillä ja ajatellaan, että aineiston

118
00:09:15.000 --> 00:09:19.240
kautta esimerkiksi haastattelun kautta
puheen kautta voidaan saada tietoa

119
00:09:19.240 --> 00:09:22.250
aineiston takana olevasta todellisuudesta.

120
00:09:22.250 --> 00:09:26.040
Tosiasioista tai faktoista.

121
00:09:26.040 --> 00:09:31.900
Eli aineisto kuvaa jollain tavalla tai
antaa viitteitä semmoista tosiasioista tai

122
00:09:31.900 --> 00:09:36.570
faktoista, jotka ovat tuolla
todellisuudessa asioiden tilastosta.

123
00:09:36.570 --> 00:09:39.290
Miten ne on todellisuudessa?

124
00:09:39.290 --> 00:09:42.450
Näytönnäkökulma puolestaan
lähestyy laadullista aineistoa.

125
00:09:42.450 --> 00:09:45.290
Esimerkiksi haastattelupuhetta tai.

126
00:09:45.290 --> 00:09:48.110
Kulttuuri, kulttuurisia tekstejä.

127
00:09:48.110 --> 00:09:53.550
Itsessään niinku tutkimuksen
kiinnostuksen kohteena.

128
00:09:53.550 --> 00:09:56.130
Tähän liittyy siis sosiaalinen
konstruktionismin ja

129
00:09:56.130 --> 00:10:00.100
diskurssianalyysi, jossa tarkastellaan.

130
00:10:00.100 --> 00:10:04.120
Tekstiä tai puhetta tämmöisenä
kulttuurisena tapoina

131
00:10:04.120 --> 00:10:07.470
jäsentää ja rakentaa todellisuutta.

132
00:10:07.470 --> 00:10:12.330
Ne on itsessään siinä
tekstissä tapahtuu se toiminta.

133
00:10:12.330 --> 00:10:16.670
Jolla.
Ikään kuin rakennetaan sitä todellisuutta.

134
00:10:16.670 --> 00:10:20.380
Tästä näkökulmasta.

135
00:10:20.380 --> 00:10:24.560
Puhuvat sosiaalisen konstruktionismin
ja diskurssiin ja narratiivisen

136
00:10:24.560 --> 00:10:31.330
tutkimukseen keskittyvät luennot.
Laajasti.

137
00:10:31.330 --> 00:10:37.890
Fakta näkökulman sisällä pertti alasuutari
erittelee 2 näkökulmaa puheaineistoa.

138
00:10:37.890 --> 00:10:41.510
Erityisesti puheaineistoa.

139
00:10:41.510 --> 00:10:46.650
Eli indikaattorin näkökulma tarkoittaa sitä,
että puheen kautta esimerkiksi haastateltavien

140
00:10:46.650 --> 00:10:51.830
kertomuksen kautta saadaan tietoa sen
taustalla olevasta todellisuudesta.

141
00:10:51.830 --> 00:10:55.500
Eli me saadaan tietoa.

142
00:10:55.500 --> 00:10:58.760
Nää haastateltavat ymmärretään
ikään kuin informatteinä,

143
00:10:58.760 --> 00:11:05.640
jotka kertovat esimerkiksi semmoista.
Ja ammattikäytönnoista.

144
00:11:05.640 --> 00:11:11.500
Joita esimerkiksi ohjaus esimerkiksi ohjausalan
ihmisten ammatti käytännöstä tai psykologian

145
00:11:11.500 --> 00:11:16.450
alan ihmisten ammatti käytännöistä
tai opettajien ammattikäytännöstä.

146
00:11:16.450 --> 00:11:22.920
Se kertoo faktoja, mitä siellä tapahtuu,
mitä tehdään, miten toimitaan esimerkiksi.

147
00:11:22.920 --> 00:11:27.310
Todistusnäkökulma on sitten
toinen näkökulma, jossa.

148
00:11:27.310 --> 00:11:29.460
Saadaan sen.

149
00:11:29.460 --> 00:11:33.060
Puheen kautta samalla tietoa
puhujan niinku kokemuksesta ja

150
00:11:33.060 --> 00:11:36.670
kokemuksellisesti
subjektiivisesta näkökulmasta.

151
00:11:36.670 --> 00:11:40.610
Miten hän kokee sen niin
kun toiminnan siellä?

152
00:11:40.610 --> 00:11:45.300
Todellisuudessa miten
hän kokee ne tapahtumat?

153
00:11:45.300 --> 00:11:50.100
Ja tää on tärkeä erittely,
koska tämä tulee sitten lähelle

154
00:11:50.100 --> 00:11:54.220
sitä realistisen tieteen
filosofian tavallaan.

155
00:11:54.220 --> 00:12:00.340
Tämmöistä monitasoista
näkökulmaa niinku todellisuuteen.

156
00:12:00.340 --> 00:12:06.290
Josta puhutaan tuossa myöhemmin.

157
00:12:06.290 --> 00:12:11.110
Nyt lähestytään tämmöistä
mun niin kun erittäin.

158
00:12:11.110 --> 00:12:14.020
Havainnollisesti kokemaan.

159
00:12:14.020 --> 00:12:16.760
Jäsennystä laadulliseen tutkimukseen.

160
00:12:16.760 --> 00:12:20.630
Näkökulmista 3 näkökulmasta.

161
00:12:20.630 --> 00:12:27.550
Jotka arja jokinen esittelee tuolla
laadullisen tutkimuksen verkko käsikirjassa.

162
00:12:27.550 --> 00:12:34.190
Ja tämä jaottelu on siltä kannalta erittäin
hyvä, että tässä tavallaan pure niin

163
00:12:34.190 --> 00:12:39.360
kun keskitytään siihen aineistoon vähän
niin kun alasuutari jaottelussa tämä vastaa

164
00:12:39.360 --> 00:12:43.470
hyvin paljon sitä ja on
ikään kuin jonkunlainen jatke.

165
00:12:43.470 --> 00:12:45.750
Todella alan suuntainen.

166
00:12:45.750 --> 00:12:50.900
Jaottelulle tai toisenlainen,
niin kun jäsennys siitä.

167
00:12:50.900 --> 00:12:53.280
Eli keskiössä on aineisto.

168
00:12:53.280 --> 00:12:55.380
Ja miten me ajatellaan niinku aineistoja?

169
00:12:55.380 --> 00:13:00.580
Mitä me ajatellaan esimerkiksi
haastatteluunpuheen kautta?

170
00:13:00.580 --> 00:13:04.130
Minkälaisia asioita me voidaan tutkia?

171
00:13:04.130 --> 00:13:08.530
Haastattelu on aika hyvä esimerkki
tässä, koska se mahdollistaa

172
00:13:08.530 --> 00:13:12.340
niin kun näitten kaikkien
näkökulmien tarkastelun.

173
00:13:12.340 --> 00:13:16.890
Tekstiaineiston kautta esimerkiksi.

174
00:13:16.890 --> 00:13:23.410
Yleisönosastokirjoitukset lehdessä
tai tai lehden pääkirjoitukset.

175
00:13:23.410 --> 00:13:28.810
Niistä on hyvin hankalaa
analysoida kokemuksia oikeastaan.

176
00:13:28.810 --> 00:13:33.360
Esimerkiksi eli on vaikea niinku
päästä tai ajatella sitä, että miten

177
00:13:33.360 --> 00:13:36.750
niillä pääsisi niin kun
yksilöllisiin kokemuksiin käsiksi.

178
00:13:36.750 --> 00:13:43.070
Tämän vuoksi haastatteluaineisto on hyvä esimerkki
tässä niinku kuvaamaan näitä näkökulmia, mutta

179
00:13:43.070 --> 00:13:48.230
nämä soveltuu tietysti myös kaikenlaisten
laadullisten aineistojen niin kun.

180
00:13:48.230 --> 00:13:56.910
Luonteen ja.
Luonteen pohdintaan.

181
00:13:56.910 --> 00:14:03.000
Eli arja jokinen erittelee
nää näkökulmat. 3.

182
00:14:03.000 --> 00:14:07.390
Fakta näkökulma kokemusnäkökulma
ja konstruktionistinen näkökulma,

183
00:14:07.390 --> 00:14:14.980
joka pohjaa sosiaalisen
konstruktionismin. Ja.

184
00:14:14.980 --> 00:14:18.740
Tässä en lähde erittelemään
tarkasti näitä kaikkia kategorioita,

185
00:14:18.740 --> 00:14:21.600
joita arja jokinen tässä jäsentäelee.

186
00:14:21.600 --> 00:14:28.560
Niistä voitte lukea tarkemmin tuolla
laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirjasta.

187
00:14:28.560 --> 00:14:32.960
Ja kuvaan kohtaa
tavallaan silleen kokoavan.

188
00:14:32.960 --> 00:14:35.020
Näitä näkökulmia, jotka koen.

189
00:14:35.020 --> 00:14:41.240
Rikkoen erittäin niinku
hyödylliseksi erittely.

190
00:14:41.240 --> 00:14:46.190
Tässä arja jokisen jäsenyydessä
on nyt yksi merkillepantava.

191
00:14:46.190 --> 00:14:50.050
Asia kun jos luette
esimerkiksi täältä laadullisen

192
00:14:50.050 --> 00:14:56.280
tutkimuksen verkko käsikirjassa tästä.
Niin.

193
00:14:56.280 --> 00:15:04.460
Arja jokinen kuvaa fakta näkökulmaa, että
se perustuu positiivisiin ja tämä ilmentää

194
00:15:04.460 --> 00:15:08.130
ehkä semmoista mitä haluan tässä
nyt vähän tuoda tuoda esiin.

195
00:15:08.130 --> 00:15:11.620
Tämä ilmentää semmoista tieteen
filosofista keskustelua, jota

196
00:15:11.620 --> 00:15:15.530
laadullisen tutkimuksen kentällä käydään.

197
00:15:15.530 --> 00:15:18.710
Eli arja jokinen tässä kuvaa.

198
00:15:18.710 --> 00:15:24.050
Fakta näkökulmaa tää kielen roolia
erityisesti tässä faktonäkökulmasta

199
00:15:24.050 --> 00:15:31.930
näin että kieli heijastaa todellisuutta.
Eli sä haastattelupuhe.

200
00:15:31.930 --> 00:15:37.810
Heijastaa jollain tavalla niinku sitä
todellisuutta esimerkiksi kokemusnäkökulmasta.

201
00:15:37.810 --> 00:15:42.130
Kieli on väline sanoittaa kokemusta
eli haastattelupuheen kautta päästään

202
00:15:42.130 --> 00:15:46.800
käsiksi ihmisten yksilöllisiin
subjektiivisiin kokemuksiin.

203
00:15:46.800 --> 00:15:50.740
Ja konstruktionismin näkökulmasta
kieli rakentaa todellisuutta, kuten

204
00:15:50.740 --> 00:15:55.580
ajatellaan, että
diskurssianalyysissa esimerkiksi.

205
00:15:55.580 --> 00:15:59.470
Mutta kieli heijastaa todellisuutta.

206
00:15:59.470 --> 00:16:06.830
Niin se on hyvin tyypillinen ajatus, joka liittyy
tämmöiseen positiiviseen tieteen filosofiaan,

207
00:16:06.830 --> 00:16:12.170
mistä tuossa aiemmin jo vähän puhuin,
että suoraviivaisesti tavallaan se kieli.

208
00:16:12.170 --> 00:16:16.320
Se haastattelupuhe kertoo
niinku tosiasioista.

209
00:16:16.320 --> 00:16:23.970
Jotka todellisuudessa
tuolla jossain on. Ja.

210
00:16:23.970 --> 00:16:30.680
Sellainen niinku realistinen tieteen
filosofia taas ottaa tähän etäisyyttä.

211
00:16:30.680 --> 00:16:34.090
Tietyllä erityisellä tavalla.

212
00:16:34.090 --> 00:16:40.140
Ja sillä tavalla oikeastaan.
Miten tuossa?

213
00:16:40.140 --> 00:16:44.500
Tuossa tuota pertti alasuutari.

214
00:16:44.500 --> 00:16:49.770
Sisällyttää myös tän
kokemuksen tarkastelun tähän.

215
00:16:49.770 --> 00:16:51.980
Tähän tuota.

216
00:16:51.980 --> 00:16:56.210
Fakta näkökulmaan eli tässä
on tämmöistä huojuvuutta.

217
00:16:56.210 --> 00:17:01.630
Eli arja jokinen erottaa tän faktan
näkökulma ja kokemusnäkökulma.

218
00:17:01.630 --> 00:17:06.890
Ja pertti alasuutari
niputtaa ne ikään kuin yksi.

219
00:17:06.890 --> 00:17:10.980
Että me saadaan faktoja niistä
subjektiivisista kokemuksista.

220
00:17:10.980 --> 00:17:14.040
Myös.
Mutta.

221
00:17:14.040 --> 00:17:17.980
Tässä on siis tärkeä huomioida.

222
00:17:17.980 --> 00:17:22.460
Sellainen näkökulma, että on
sellaisia kokemusnäkökulma jotka

223
00:17:22.460 --> 00:17:26.610
ottaa jyrkästi etäisyyttä
faktan näkökulmaan.

224
00:17:26.610 --> 00:17:34.130
Esimerkiksi tämmöinen fenomenologinen
tieteen filosofia ja tämmöinen tulkinnallisen

225
00:17:34.130 --> 00:17:39.040
ihmisyys ymmärtävän
ihmistieteen tieteen filosofia.

226
00:17:39.040 --> 00:17:44.330
Eli on oikeastaan 2 erilaisia
näkökulmia tähän kokemukseen.

227
00:17:44.330 --> 00:17:49.730
Ja samoin on erilaisia näkökulmia konstruktionismin
ja tämmöiseen niinku kulttuurisiin.

228
00:17:49.730 --> 00:17:52.860
Rakennelmiin.

229
00:17:52.860 --> 00:17:57.260
Jotka voi myös tulkita realistisen
tieteen filosofian näkökulmassa.

230
00:17:57.260 --> 00:18:00.600
Eli tämä jaottelu ei
ole niin yksinkertainen.

231
00:18:00.600 --> 00:18:03.880
Miltä se pintaan näyttää, mutta
siitä huolimatta se on niin,

232
00:18:03.880 --> 00:18:08.020
kun erittäin hyödyllinen
tämmöinen niin kun.

233
00:18:08.020 --> 00:18:13.470
Jaottelu.

234
00:18:13.470 --> 00:18:16.450
Tässä on hieman tarkennusta
ja nyt yritän pureutua ja

235
00:18:16.450 --> 00:18:20.210
kuvata näitä sitten vähän tarkemmin vielä.

236
00:18:20.210 --> 00:18:23.610
Eli ensimmäinen näkökulma fakta näkökulma.

237
00:18:23.610 --> 00:18:28.970
Tässä tutkimuksen kohteena on
ihmisen ulkopuolinen maailma,

238
00:18:28.970 --> 00:18:33.190
ikään kuin objektiivinen maailma.

239
00:18:33.190 --> 00:18:36.890
Ja alasuutari indikaattorin näkökulma.

240
00:18:36.890 --> 00:18:40.790
Soveltuu silloin kun me halutaan
tietoa esimerkiksi haastatteluaineiston

241
00:18:40.790 --> 00:18:43.110
kautta tämmöisestä
objektiivisesta maailmasta.

242
00:18:43.110 --> 00:18:49.700
Ne ihmiset raportoi niistä tapahtumista ja
me voidaan kysyä, että onko nää raportit?

243
00:18:49.700 --> 00:18:52.810
Uskottavia.
Onko he todenmukaisia?

244
00:18:52.810 --> 00:19:00.500
Ihmiset saattaa myös erehtyä
raportoinnissaan raportoida väärin.

245
00:19:00.500 --> 00:19:04.400
Toi sitten samalla.

246
00:19:04.400 --> 00:19:08.290
Kyse on niinku sisäisestä
subjektiivisesta maailmasta.

247
00:19:08.290 --> 00:19:11.690
Ikään kuin objektiivisesta
näkökulmasta tarkasteltuna.

248
00:19:11.690 --> 00:19:16.390
Eli me voidaan lukea ihmisten puhetta
todistuksena heidän kokemuksistaan

249
00:19:16.390 --> 00:19:20.790
ja ottaa nämä kokemukset todesta.

250
00:19:20.790 --> 00:19:27.050
Ja näitä realistisessa näkökulmassa
tarkastellaan niinku yksi.

251
00:19:27.050 --> 00:19:31.750
Faktan näkökulmasta.

252
00:19:31.750 --> 00:19:36.290
Tutkimuksen kohteena ovat näin
ollen esimerkiksi prosessit,

253
00:19:36.290 --> 00:19:42.060
käytännöt, toiminta,
käyttäytyminen, mekanismit.

254
00:19:42.060 --> 00:19:48.110
Ja erilaiset rakenteet,
sosiaaliset rakenteet.

255
00:19:48.110 --> 00:19:54.920
Sitten kokemusnäkökulma eroaa tästä.

256
00:19:54.920 --> 00:19:59.780
Ja tässä mä oon niinku
tarkentanut tätä kokemusnäkökulma.

257
00:19:59.780 --> 00:20:03.620
Tarkemmin tuohon ymmärtävään ihmistieteen.

258
00:20:03.620 --> 00:20:07.440
Eli sellaisen ihmistieteen
piiriin, joka ottaa etäisyyttä

259
00:20:07.440 --> 00:20:10.790
selittävistä ihmistieteet eli.

260
00:20:10.790 --> 00:20:14.430
Alkujaan tästä positiivista.

261
00:20:14.430 --> 00:20:21.840
Taustalla on tieteen filosofin fenomenologia
ja hermeneutiikka tulkinnan teoriat.

262
00:20:21.840 --> 00:20:27.900
Eli kokemusnäkökulmasta haastatteluaineiston
kautta esimerkiksi pyritään pääsemään

263
00:20:27.900 --> 00:20:32.160
käsiksi ihmisten niinku sisäiseen
subjektiiviseen maailmaan.

264
00:20:32.160 --> 00:20:38.190
Joka on merkitysten välittämää.
Eli meillä on jaettuja.

265
00:20:38.190 --> 00:20:43.530
Ymmärrysksia ja merkityksiä.

266
00:20:43.530 --> 00:20:47.080
Joita annetaan ilmiölle ja kokemuksille.

267
00:20:47.080 --> 00:20:50.900
Ja me pyritään pureutumaan niin
kuin ihmisten kokemusmaailmaan

268
00:20:50.900 --> 00:20:52.900
jossain tietyssä kontekstissa.

269
00:20:52.900 --> 00:20:59.880
Esimerkiksi ja keskeinen kysymys on se, että tavoitetaanko
se aito kokemus tämmöisessä fenomenologiaisessa

270
00:20:59.880 --> 00:21:05.630
tutkimuksessa ja sen takia fenomenologinen
tutkimuksen arvioinnissa on keskeistä, niin kuin

271
00:21:05.630 --> 00:21:09.160
arvioida se, että onko
saavutettu esimerkiksi.

272
00:21:09.160 --> 00:21:15.480
Tarpeeksi luottamuksellinen suhde
tutkittavien kanssa, jotta he voivat kertoa sen

273
00:21:15.480 --> 00:21:21.540
aidon kokemuksensa, joka jota ei tämmöinen
niin kun sosiaalisen suotavavuuden esimerkiksi

274
00:21:21.540 --> 00:21:30.160
kysymykset väritä, mitä on
sopivaa kertoa esimerkiksi.

275
00:21:30.160 --> 00:21:33.970
Sitten konstruktionistinen näkökulma.

276
00:21:33.970 --> 00:21:37.230
Tarkastelee sitä kieltä ja puhetta
ikään kuin semmoisena niinku

277
00:21:37.230 --> 00:21:41.120
vuorovaikutuksena ja tapahtumana jossa.

278
00:21:41.120 --> 00:21:47.370
Sitä rakennetaan sitä
todellisuutta jäsennetään.

279
00:21:47.370 --> 00:21:54.590
Tutkimuksen kohteena on vuorovaikutus
puhe ja tekstitoimintana.

280
00:21:54.590 --> 00:21:59.010
Kulttuuriset jäsennyksen
merkitykset ja diskurssit.

281
00:21:59.010 --> 00:22:01.950
Joilla rakennetaan todellisuutta.

282
00:22:01.950 --> 00:22:07.010
Ja tämmöisestä näkökulmasta ajatellaan,
että ei ole relevanttia tavallaan

283
00:22:07.010 --> 00:22:11.790
asettaa kysymystä niistä ihmisten
kokemuksista edes aidoista.

284
00:22:11.790 --> 00:22:14.530
Kokemuksista.

285
00:22:14.530 --> 00:22:19.350
Eikä ole relevanttia
tavoitella niinku tietoa.

286
00:22:19.350 --> 00:22:22.970
Sieltä semmoisesta
objektiivisesta maailmasta, joka on

287
00:22:22.970 --> 00:22:27.610
jollain tavalla sen tekstin ulkopuolella.
Pysytään.

288
00:22:27.610 --> 00:22:30.540
Johdonmukaisesti sillä.

289
00:22:30.540 --> 00:22:35.350
Sen tekstiin ja puheen tasolla ja sen
diskurssin tasolla ja tarkastellaan

290
00:22:35.350 --> 00:22:40.760
niitä kulttuurisia tapoja jäsentää.
Jäsentää ja.

291
00:22:40.760 --> 00:22:47.440
Sitä variaatiota erilaisissa
tavoissa puhua asioista.

292
00:22:47.440 --> 00:22:53.260
Tässä tieteenfilosofioina taustalla on
sosiaalinen konstruktionismi, relativismia anti

293
00:22:53.260 --> 00:22:59.310
realismi, joista puhutaan laajasti tuolla
sosiaalisesta konstruktionismin ja diskurssianalyysin

294
00:22:59.310 --> 00:23:05.890
ja narratiivit analyysiä ja
sitten levyssä luennoissa.

295
00:23:05.890 --> 00:23:09.250
Mutta siis nämä 3 näkökulmaa.

296
00:23:09.250 --> 00:23:14.240
Tarjoavat semmoiset niinku hyvin tarkat näkökulmat
siihen, että miten me ymmärretään ylipäätään

297
00:23:14.240 --> 00:23:19.670
että mistä vaikka haastattelu puheessa
on kysymys ja mitä me tarkastellaan.

298
00:23:19.670 --> 00:23:26.510
Ja tutkijan on jollain tavalla
niinku valittava näistä ja asetuttava

299
00:23:26.510 --> 00:23:28.950
näihin kategorioihin ja näkökulmiin.

300
00:23:28.950 --> 00:23:35.740
Paikka siellä on sellaista niin kun.

301
00:23:35.740 --> 00:23:40.040
Ylityksiä näiden kategorioiden yli,
että ne ei tää puhdas muotoisesti

302
00:23:40.040 --> 00:23:43.430
välttämättä ilmene,
mutta meidän on niin kun.

303
00:23:43.430 --> 00:23:45.610
Päätettävää.

304
00:23:45.610 --> 00:23:50.580
Laajassa mielessä ja meidän on
tiedostettava, että minkälainen.

305
00:23:50.580 --> 00:23:57.320
Meidän niinku ehkä tarkempi semmoinen.
Metodologinen.

306
00:23:57.320 --> 00:24:01.930
Lähestymistapa niin minkä minkä
tyyppiseen näkökulmaan laajempaan

307
00:24:01.930 --> 00:24:04.210
tämmöisen näkökulmaan se sijoittuu.