WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.270 --> 00:00:12.100
Hei olen ulla nuutinen opinto ja uraohjauksen
yliopistolehtori itä suomen yliopistosta.

2
00:00:12.100 --> 00:00:21.300
Tänään käsittelemme teemaa sisällön
analyysi laadullisessa tutkimuksessa.

3
00:00:21.300 --> 00:00:28.350
Diasarja sisältää 3 erilaista
kohtaa mihin tänään pysähdymme.

4
00:00:28.350 --> 00:00:32.780
Ensimmäinen on taustaa
sisällön analyysistä.

5
00:00:32.780 --> 00:00:39.740
Toisissa kohdassa pysähdymme sisään
analyysin käyttö tutkimuksessa.

6
00:00:39.740 --> 00:00:45.300
Ja kolmantena kohtana esittelen
teille esimerkin omaisesti aineiston

7
00:00:45.300 --> 00:00:52.600
lähtöisen sisällön
analyysin toteuttamisen.

8
00:00:52.600 --> 00:01:01.570
Aloitetaan ensimmäisestä kohdasta
eli taustaa sisällön analyysistä.

9
00:01:01.570 --> 00:01:05.970
Siis sellainen analyysi voi
olla sinuna sinulle jo nimenä

10
00:01:05.970 --> 00:01:10.780
tuttu ja ja ehkäpä myös menetelmänäkin.

11
00:01:10.780 --> 00:01:16.380
Mutta on tärkeää kuitenkin pysähtyä
vielä tarkastelemaan sitä, että

12
00:01:16.380 --> 00:01:22.590
mistä sisällön analyysi
nähdään olevan peräisin.

13
00:01:22.590 --> 00:01:25.620
Ensimmäisen näkemyksen mukaan.

14
00:01:25.620 --> 00:01:32.900
Ja aika yleisen näkemyksen mukaan se
nähdään hoitotieteenllisena lähestymisena.

15
00:01:32.900 --> 00:01:38.180
Ja ja tällöin nähdään, että
sisällönanalyysin juuret ajoittuvat

16
00:01:38.180 --> 00:01:42.370
jo tuhatkahdeksansataa luvulle.

17
00:01:42.370 --> 00:01:47.020
Jolloin sitä hyödynnettiin ja
käytettiin tämmöisten uskonnollisten

18
00:01:47.020 --> 00:01:52.360
tekstien ja hymnien analysoinnissa.

19
00:01:52.360 --> 00:01:56.840
No tieteellisenä menetelmänä
sisällön analyysi otettiin

20
00:01:56.840 --> 00:02:00.150
käyttöön kuitenkin
tuhatyhdeksänsataaviisi.

21
00:02:00.150 --> 00:02:06.590
50 luvulla ja tällöin se
sijoittuu sosiaalitieteeteisiin.

22
00:02:06.590 --> 00:02:13.460
Tuolla on sosiaalitieteessä näkyy tämmöinen
määrällinen sisällönanalyysin perinteet.

23
00:02:13.460 --> 00:02:19.720
Ja ne oli hyvin pitkät skandinaviassa ja
ja niiden katsottiin pohjautuvan tämmöiseen

24
00:02:19.720 --> 00:02:28.190
sosiaalifilosofiseen sekä anglo
amerikkalaiseen empirismin.

25
00:02:28.190 --> 00:02:31.490
No toisen näkemyksen mukaan.

26
00:02:31.490 --> 00:02:37.410
Sisällön analyysi pohjautuu
amerikkalaiseen näkemykseen.

27
00:02:37.410 --> 00:02:45.630
Matthew onse sosiaalipsykologi ja michael
hubermann kasvatustieteilijä lähtivät

28
00:02:45.630 --> 00:02:54.590
yksi rakentamaan tällaista sisällön
analyysiin liittyvää tutkimusta.

29
00:02:54.590 --> 00:03:02.490
Ja ja he puhuvat monessa lähtiessään tämmöisestä
laadullisesta tutkimusprojektista, joka ajoittuu

30
00:03:02.490 --> 00:03:07.970
tuota yhdeksänsataaseitsemänkymmentä
seitsemänkymmentäkahdeksan vuoteen.

31
00:03:07.970 --> 00:03:16.270
Ja jo tuolloin tää heidän rakentama
sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe kohdistui

32
00:03:16.270 --> 00:03:22.090
koulujen kehittämiseen
liittyvän kenttätutkimukseen.

33
00:03:22.090 --> 00:03:27.670
Tuon vuoden jälkeen monet tutkijat
sitten osallistui, kiinnostuivat

34
00:03:27.670 --> 00:03:33.380
aiheesta ja osallistuivat
sitten mielsin ja hubermanin.

35
00:03:33.380 --> 00:03:41.490
Näihin tutkimuksiin ja ja tätä yksi
tehtiin ja rakennettiin ja kehitettiin tätä.

36
00:03:41.490 --> 00:03:49.690
Mais ubermanin.
Näköistä sisällönanalyysiä.

37
00:03:49.690 --> 00:03:54.850
Myöhemmin siihen tuli saldanha
mukaan ja ja nykyään heiltä

38
00:03:54.850 --> 00:04:00.320
löytyykin monta hyvää
teosta tämän näkemyksen.

39
00:04:00.320 --> 00:04:04.600
Avaamiseksi ja ja siihen perehtymiseksi.

40
00:04:04.600 --> 00:04:10.860
Tässä aineistossa diasarjan
loppupuolella tulen esittelemään teille

41
00:04:10.860 --> 00:04:18.260
maalis hubermanin ja salasanan
näkemyksen mukaisesti aineistolähtöistä

42
00:04:18.260 --> 00:04:28.510
sisällönanalyysin näkemyksen ja toteutus.
Tutkimuksessa.

43
00:04:28.510 --> 00:04:35.170
On siis 2 näkemystä siitä, miten
sisällönanalyysi on rantautunut

44
00:04:35.170 --> 00:04:40.130
esimerkiksi suomeen ja ja tutkimukseen.

45
00:04:40.130 --> 00:04:43.730
Menemme sitten seuraavaksi.

46
00:04:43.730 --> 00:04:48.050
Kakkosvaiheeseen elikkä
miten tätä sisällön analyysia

47
00:04:48.050 --> 00:04:54.450
käy, voidaan sitten käyttää tutkimuksessa.

48
00:04:54.450 --> 00:05:01.440
Sisällön analyysin käyttö
tutkimuksessa osa yksi.

49
00:05:01.440 --> 00:05:10.650
Nähdään, että sisällön analyysi on on
yleisnimi aineiston analysoimiseksi.

50
00:05:10.650 --> 00:05:14.930
Ja tällä tarkoitetaan sitä
monipuolisuutta, mikä siihen

51
00:05:14.930 --> 00:05:17.650
aineiston analysointiin liittyy.

52
00:05:17.650 --> 00:05:26.330
Elikkä aineistoa voidaan
vertailla tyypitellä ja luokitella.

53
00:05:26.330 --> 00:05:31.170
Sisällön analyysia voidaan
hyödyntää sekä valitatiiviisessa

54
00:05:31.170 --> 00:05:34.690
että kvantitatiivisessa tutkimuksessa.

55
00:05:34.690 --> 00:05:41.930
Ja tämä tuo siihen niin kuin
moninaisuuden näkökulmaan.

56
00:05:41.930 --> 00:05:49.250
Olet saattanut jo törmätäkin asiaan tai näkökulmaan,
että sisällön analyysia voidaan määritellä

57
00:05:49.250 --> 00:05:56.750
hyvin eri tavoin liittyen siitä
taustasta mistä mistä tarkastellaan.

58
00:05:56.750 --> 00:06:03.090
Yleisesti ajatellaan sen olevan
menettelytapa, jolla analysoidaan dokumentteja

59
00:06:03.090 --> 00:06:09.080
systemaattisesti ja
mahdollisimman objektiivisesti.

60
00:06:09.080 --> 00:06:13.700
Ja tässä diasarjassa siellä loppupuolella.

61
00:06:13.700 --> 00:06:21.560
Käyttämään niin aineistolähtöinen
sisällönanalyysi on analysoitu systemaattisesti.

62
00:06:21.560 --> 00:06:25.530
Tulet sen huomaamaan.

63
00:06:25.530 --> 00:06:31.280
Analyysia käytetään kuvailemaan
jotakin tiettyä ilmiötä.

64
00:06:31.280 --> 00:06:34.000
Sitä tutkimuksen kohdetta.

65
00:06:34.000 --> 00:06:38.740
Ja, jonka jälkeen voidaan sitten
luoda tästä kohteesta erilaisia

66
00:06:38.740 --> 00:06:44.780
kategorioita, käsitteitä,
käsitejärjestelmiä.

67
00:06:44.780 --> 00:06:52.720
Käsitekarttoja ja niiden
kautta sitten jopa malleja.

68
00:06:52.720 --> 00:06:58.320
Sisällön analyysi edellyttää
kuitenkin tutkijalta.

69
00:06:58.320 --> 00:07:06.660
Sitä, että hän kykenee pelkistämään aineiston
ja muodostamaan tästä pelkistysksestä

70
00:07:06.660 --> 00:07:20.830
sitten niitä käsitteitä ja jotka sitten
kuvaavat luotettavasti sitä tutkittavaa ilmiötä.

71
00:07:20.830 --> 00:07:27.670
Sisällön analyysia voidaan hyödyntää
tää käyttää aineiston analyysissa.

72
00:07:27.670 --> 00:07:32.270
Esimerkiksi grounditeori menetelmässä.

73
00:07:32.270 --> 00:07:38.390
Esimerkiksi ihmisen
vuorovaikutuksen tutkimuksessa.

74
00:07:38.390 --> 00:07:42.890
Tai fenomenologiaisessa
tutkimuksessa, jossa tarkastellaan

75
00:07:42.890 --> 00:07:48.770
ihmisten kokemuksia tai
käsityksiä kuvaamista.

76
00:07:48.770 --> 00:07:53.710
Mutta myös etnografiaisessa
tutkimuksessa, jossa tutkitaan

77
00:07:53.710 --> 00:08:01.080
ihmisten elämäntavan kuvaamista.

78
00:08:01.080 --> 00:08:09.380
Sisällön analyysi ja grounded teoria
lähestyvät toimintatavoiltaan aika

79
00:08:09.380 --> 00:08:17.720
paljon toisiaan ja sen takia tässä haluan
nostaa sinulle yksi esimerkin siitä.

80
00:08:17.720 --> 00:08:22.160
Growth teori elikkä GT.

81
00:08:22.160 --> 00:08:28.860
Hyödynnetään silloin kun halutaan tuoda
jotain uutta tutkittavasta ilmiöstä.

82
00:08:28.860 --> 00:08:37.400
Tai josta jos ilmiöstä on vain
hyvin vähän olemassa tietoa.

83
00:08:37.400 --> 00:08:45.360
Tai tutkimusalueesta ei ole
riittävästi tietoa olemassa.

84
00:08:45.360 --> 00:08:51.340
Growth teoria suuntautuu sellaiseen
toimintaan, joka tapahtuu uudessa tilanteessa

85
00:08:51.340 --> 00:08:58.930
tai jossa ennalta arvaamattomien
tekijöiden mahdollisuus on suuri.

86
00:08:58.930 --> 00:09:04.360
Crown teoriassa elikkä tässä GT, ssä
mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksia

87
00:09:04.360 --> 00:09:10.950
jen etsiminen ilmiöstä sekä sitten
niitten elementtien tunnistaminen.

88
00:09:10.950 --> 00:09:17.750
Ja ja tämän jälkeen kategoriointi ja niiden
välisten suhteiden tutkiminen, että mitä,

89
00:09:17.750 --> 00:09:24.470
minkälaisia suhteita niistä alkaa
muodostua ja näkymään niistä.

90
00:09:24.470 --> 00:09:29.620
Grandteorian aineiston analysointi etenee.

91
00:09:29.620 --> 00:09:36.170
Pelkistäen seuraavasti, elikkä
saatu aineisto pilkotaan aluksi.

92
00:09:36.170 --> 00:09:40.220
Tämän jälkeen se käsitteellistä.
Tiedetään.

93
00:09:40.220 --> 00:09:44.840
Ja sitten järjestellään uudestaan.

94
00:09:44.840 --> 00:09:51.350
Tässä GT aineiston analysoinnissa on
nähtävissä hyvin paljon aineistolähtöistä

95
00:09:51.350 --> 00:09:56.510
sisällön analyysin mukaista toimintatapaa.

96
00:09:56.510 --> 00:10:01.120
Elikkä aineistolähtöinen
sisällönanalyysin eteneminen.

97
00:10:01.120 --> 00:10:07.830
Käynnistyy myös aineiston hankkimisen
jälkeen aineiston pelkistämisellä.

98
00:10:07.830 --> 00:10:15.410
Elikkä aineistoa luetaan useita kertoja
ja sieltä lähdetään nostamaan esille.

99
00:10:15.410 --> 00:10:17.570
Niinku samantyyppisiä asioita.

100
00:10:17.570 --> 00:10:20.870
Elikkä aineisto pilkotaan.

101
00:10:20.870 --> 00:10:29.810
Jonka jälkeen se lähdetään uudelleen
ryhmittelemään ja lopulta käsitteellistämään.

102
00:10:29.810 --> 00:10:33.690
Tässä näet 2 analysointitapaa.

103
00:10:33.690 --> 00:10:42.010
Elikkä ensimmäinen tässä vasemmalla
on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

104
00:10:42.010 --> 00:10:48.080
Eräästä tutkimuksesta.
Ja ja toinen on yleis.

105
00:10:48.080 --> 00:10:54.420
Opastus bränditteorian
analyysin etenemisestä.

106
00:10:54.420 --> 00:11:01.380
Ensimmäisessä vaiheessa näet,
kuinka aineistolähtöinen analyysi

107
00:11:01.380 --> 00:11:05.600
on lähdetty pilkkomaan
ensimmäisessä vaiheessa.

108
00:11:05.600 --> 00:11:09.560
Elikkä pelkistämisen vaiheessa.

109
00:11:09.560 --> 00:11:18.170
Siten, että aineistosta on nostettu
tutkimuksen kannalta oleellisia ilmiöitä.

110
00:11:18.170 --> 00:11:24.930
Suorina lainauksiana tähän
alkuperäisiä ilmauksia kategoriaan.

111
00:11:24.930 --> 00:11:33.080
Tämän jälkeen.
Aineistoa lähdetään redusoidamaan elikkä.

112
00:11:33.080 --> 00:11:38.630
Pelkistämään ilmauksia
suorista lainauksista.

113
00:11:38.630 --> 00:11:47.590
Ja ja siitä mennään sitten eteenpäin
koodaten klusterointivaiheeseen, jossa

114
00:11:47.590 --> 00:11:55.440
pelkistetystä ilmauksesta muodostetaan
alaluokkaa ja tämän jälkeen pääluokka.

115
00:11:55.440 --> 00:11:59.360
Ja näin analyysi etenee koko ajan.

116
00:11:59.360 --> 00:12:08.090
Tiivistäen sitä tulokulmaa näkemystä
siitä ilmiöstä mitä ollaan käsittelemässä.

117
00:12:08.090 --> 00:12:13.940
Grounded, teorian.
Menetelmässä.

118
00:12:13.940 --> 00:12:19.090
On samantyyppisiä tulokulmia.

119
00:12:19.090 --> 00:12:24.100
Aineiston hankinnan
jälkeen aineistoa lähdetään.

120
00:12:24.100 --> 00:12:27.790
Straussin ja korpin kehittämän.

121
00:12:27.790 --> 00:12:32.980
3 vaiheisen koodauksen
mukaan tarkastelemaan.

122
00:12:32.980 --> 00:12:38.310
Ensimmäisessä vaiheessa
puhutaan avoimesta koodauksesta.

123
00:12:38.310 --> 00:12:44.810
Jossa aineistoa koodataan
ilman ennakkokäsityksiä.

124
00:12:44.810 --> 00:12:49.090
Ja ja siinä kiinnitetään huomiota
siihen aineistossa esiintyviin

125
00:12:49.090 --> 00:12:53.250
mielenkiinnon kohteisiin liittyen ilmiöön.

126
00:12:53.250 --> 00:13:02.270
Ja ja siihen merkittäviin
tapahtumiin mitä mitä haluaa tutkia.

127
00:13:02.270 --> 00:13:10.190
Kolmivaiheisen koodauksesta eteenpäin
mentäessä puhutaan aksiaalisesta koodauksesta.

128
00:13:10.190 --> 00:13:14.360
Jossa aineistoa ryhmitellään
ennalta määrättyihin tarkka

129
00:13:14.360 --> 00:13:19.530
rajaisiin luokkiin ja alaluokkiin.

130
00:13:19.530 --> 00:13:27.500
Ja ja kategorioita
liitetään tämän jälkeen yksi.

131
00:13:27.500 --> 00:13:37.200
Ja tässä vaiheessa tavoitteena on löytää
uusien näkökulmia valmiisiin kategorioihin.

132
00:13:37.200 --> 00:13:43.560
Viimeisessä vaiheessa puhutaan
valikoivasta koodauksesta.

133
00:13:43.560 --> 00:13:50.170
Jossa muodostuneita kategorioita
tarkastellaan uudelleen.

134
00:13:50.170 --> 00:13:56.010
Ja kysymyksessä on tällöin
kategorioiden integrointi ja vertailu.

135
00:13:56.010 --> 00:14:01.630
Tavoitteena on selvittää kategorioiden
keskinäiset suhteet muodostaa ylä

136
00:14:01.630 --> 00:14:09.280
ja alec kategorioita sekä
ydin kategorioiden etsiminen.

137
00:14:09.280 --> 00:14:20.820
Elikkä hyvin samantyyppisestä
näkemyksestä on tässä kyse.

138
00:14:20.820 --> 00:14:30.600
Sisällönanalyysi voidaan tehdä joko
intuitiivisesti elikkä aineistolähtöisesti.

139
00:14:30.600 --> 00:14:35.110
Jolla tarkoitetaan, että analyysissä
luokitellaan luokitteluun,

140
00:14:35.110 --> 00:14:40.790
rakennetaan pääsääntöisesti
siitä aineistosta käsin.

141
00:14:40.790 --> 00:14:47.000
Abdultiivisesti elikkä teoria.

142
00:14:47.000 --> 00:14:52.140
Jossa aineiston analyysi ei
suorastaan perustu teoriaan, mutta

143
00:14:52.140 --> 00:14:57.660
kytkeytyy siihen ja
on siten havaittavissa.

144
00:14:57.660 --> 00:15:02.300
Ja tällöin aineistosta tehdyille
luokituksilla etsitään tukea ja

145
00:15:02.300 --> 00:15:08.430
vahvistusta teoriasta ja
aikaisemmasta tutkimuksesta.

146
00:15:08.430 --> 00:15:14.090
Tutkija voi tällöin myös tehdä
huomioita empirian vastaavamattomuudesta

147
00:15:14.090 --> 00:15:19.860
aiempiin tutkimuksiin ja
luoda uusia luokituksia.

148
00:15:19.860 --> 00:15:24.660
Taide eduktiivisesti
elikkä teoria lähtöisesti.

149
00:15:24.660 --> 00:15:30.860
Jossa aineiston analyyseja
ohjaa valmisteoria jo etukäteen.

150
00:15:30.860 --> 00:15:35.700
Tutkija on hankkinut tämän
teorian oman tutkimuksensa.

151
00:15:35.700 --> 00:15:42.200
Ja analyysissä käytettävä luokittelu
johdetaan tästä valitusta teoriasta.

152
00:15:42.200 --> 00:15:49.380
Tavoitteena on usein myös teorian
testaaminen uudessa yhteydessä.

153
00:15:49.380 --> 00:15:52.560
Ja tuossa aikaisemmin mainitsin.

154
00:15:52.560 --> 00:15:59.840
Sen, että sisällönanalyysiä voidaan
hyödyntää kvantitatiivisessa tutkimuksessa.

155
00:15:59.840 --> 00:16:04.820
Ja ja tällöin hyödynnettävyys
on esimerkiksi siinä, että

156
00:16:04.820 --> 00:16:09.270
lasketaan kuinka monta
kertaa tietty käsite.

157
00:16:09.270 --> 00:16:13.930
Sisältää tai ilmaistaan siinä aineistossa.

158
00:16:13.930 --> 00:16:18.210
Tai kuinka moni tutkittava
ilmaisee tietyn asian elikkä

159
00:16:18.210 --> 00:16:22.530
puhutaan esiintymistiheysydestä?

160
00:16:22.530 --> 00:16:29.430
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa sisällön analyysi
soveltuu erityisesti, kun tutkimuskohdeistuu

161
00:16:29.430 --> 00:16:35.700
ihmisten kokemuksiin, käsityksiin
tai toiminnan tutkimukseen.

162
00:16:35.700 --> 00:16:41.650
Ja hyvin perinteisesti.
Nää tutkimukset ovat.

163
00:16:41.650 --> 00:16:48.930
Ovat toteutettu siten, että
ne on kirjallisessa muodossa.

164
00:16:48.930 --> 00:16:56.240
Sisällön analyysissa hyödynnetään
tai tutkijat käyttävät yleensä.

165
00:16:56.240 --> 00:17:04.840
Seuraavia aineistoja, joita on kerätty
kyselyillä haastatteluilla kirjoitelmalla.

166
00:17:04.840 --> 00:17:08.910
Tai erilaisilla havainnoinnilla.

167
00:17:08.910 --> 00:17:15.290
Ja aineistot ovat yleensä
litteroituja aineistoja.

168
00:17:15.290 --> 00:17:23.730
Ja esimerkiksi omassa väitöstutkimuksessa niin
jota nyt tässä diasarjan loppupuolella esittelen

169
00:17:23.730 --> 00:17:31.940
teille, niin olen käyttänyt aineistona
opiskelijoiden oppimispäiväkirjoja.

170
00:17:31.940 --> 00:17:38.160
Ja aineiston määrän määrän sitten
vaikuttaa kvalitatiivisen tutkimukselle.

171
00:17:38.160 --> 00:17:42.350
Tyypilliset käytettävissä
olevat tunnu tutkimusala.

172
00:17:42.350 --> 00:17:46.370
Aikajan resurssit jotka tulee huomioida.

173
00:17:46.370 --> 00:17:50.230
Aineisto tai sisällönanalyysiä.

174
00:17:50.230 --> 00:17:57.450
Käyttäessä tai miettiessä.

175
00:17:57.450 --> 00:18:03.790
Sisällön analyysin muotoina nähdään
jo nyt tässä sinulle varmasti jo

176
00:18:03.790 --> 00:18:09.140
tutumpana olevat
aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

177
00:18:09.140 --> 00:18:13.920
Jossa todella pyritään
luomaan se tutkimusaineistosta.

178
00:18:13.920 --> 00:18:17.550
Teoreettinen kokonaisuus.

179
00:18:17.550 --> 00:18:23.090
Analyysiyksiköt valitaan siitä
aineistosta tutkimuksen tarkoituksen

180
00:18:23.090 --> 00:18:27.070
ja tehtävän asettelun mukaisesti.

181
00:18:27.070 --> 00:18:33.780
Ja nää tutkimusyksiköt eivät ole
etukäteen sovittuja tai harkittuja.

182
00:18:33.780 --> 00:18:40.050
Esimerkiksi omassa väitöstutkimuksessa
niin aineistolähtöisyys.

183
00:18:40.050 --> 00:18:45.450
Nousi siten esille, että
opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista

184
00:18:45.450 --> 00:18:50.630
alkoi näkyä opetusharjoittelun liittyviä.

185
00:18:50.630 --> 00:18:56.050
Kommentteja, joissa opiskelijat kertoivat.

186
00:18:56.050 --> 00:19:00.590
Rehtoreiden tai esimiesten
käyttäytymisestä.

187
00:19:00.590 --> 00:19:06.910
Ja ja lähestyttyvyydestä
ja sen vaikutuksesta sitten.

188
00:19:06.910 --> 00:19:11.620
Sitten opettajiin ja ja opiskelijoihin.

189
00:19:11.620 --> 00:19:18.400
Ja tämä oli merkittävä aineistolähtöinen
havainto sieltä aineistosta.

190
00:19:18.400 --> 00:19:24.160
Toinen merkittävänä
havaintona nostan opettaja.

191
00:19:24.160 --> 00:19:28.360
Näiden opiskelijoiden
opettajaopiskelijoiden opettajan kouluttajaan

192
00:19:28.360 --> 00:19:34.920
liittyvät nostot, joita
joita opiskelijat kertoivat.

193
00:19:34.920 --> 00:19:41.260
Teoria ohjaava sisällönanalyysi on
tässä on tutkijan ajatteluprosessissa

194
00:19:41.260 --> 00:19:48.920
vaihtelee sekä aineistolähtöisyys
että valmiit mallit.

195
00:19:48.920 --> 00:19:54.500
Ja esimerkiksi siinä omassa
väitöstutkimuksessa niin.

196
00:19:54.500 --> 00:19:58.740
Peilautuu tämä teoria ohjaava
sisällön analyysi, että

197
00:19:58.740 --> 00:20:06.120
aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

198
00:20:06.120 --> 00:20:12.320
Ja viimeisenä on teorialähtöinen
sisällönanalyysi, jossa joka todellakin nojaa

199
00:20:12.320 --> 00:20:18.720
siihen tiettyyn valittuun
teoriaan tai mallin mitä haluaa.

200
00:20:18.720 --> 00:20:22.530
Haluaa sitten sinne omassa tutkimuksessa.

201
00:20:22.530 --> 00:20:27.560
Tarkastella esimerkiksi
omassa opettajaopisto.

202
00:20:27.560 --> 00:20:30.600
Joihin liittyvässä
tutkimuksessa olisin voinut tämän

203
00:20:30.600 --> 00:20:34.820
teorian lähtöisen sisällönanalyysi.
Se valita.

204
00:20:34.820 --> 00:20:41.200
Muun muassa siten, että
että ammatillisen kasvun.

205
00:20:41.200 --> 00:20:48.580
Yksi.
Kirjoittaja tai mallin rakentaja gagan.

206
00:20:48.580 --> 00:20:53.300
Ja olisin voinut hänen
tätä näkemystään sitten.

207
00:20:53.300 --> 00:20:55.920
Hyödyntää siinä tutkimuksessa.

208
00:20:55.920 --> 00:21:01.380
Niin ja ja, peilata sitä
tulokulmaa niin kaka niin eri

209
00:21:01.380 --> 00:21:05.080
vaiheisiin ja näin olisin rakentanutkin.

210
00:21:05.080 --> 00:21:11.960
Tutkimuksesta teoria
lähtöisen sisällönanalyysin.

211
00:21:11.960 --> 00:21:17.500
Tällä dialla näet erilaisia.

212
00:21:17.500 --> 00:21:25.920
Tutkimuksia, joita olen käynyt
sinulle hakemassa tuolta pinnasta.

213
00:21:25.920 --> 00:21:32.650
Ja ja voit voit käydä
niitä itsekin hakemassa.

214
00:21:32.650 --> 00:21:36.190
Ja näitä löytyy näihin jokaiseen.

215
00:21:36.190 --> 00:21:40.830
Muotoon elikkä sekä
aineistolähtöiseen teoria ohjaavaan,

216
00:21:40.830 --> 00:21:46.660
että teoria lähtöiseen
sisällön analyysiin.

217
00:21:46.660 --> 00:21:54.820
Rakennettu ja tutkimuksia ja ja niistä saa
monella tavalla sitten itselleen näkemystä

218
00:21:54.820 --> 00:22:05.670
ja kokemuksia siitä, että kuinka sen analyysin
voi toteuttaa kyseisellä menetelmällä.

219
00:22:05.670 --> 00:22:11.130
Olemme etenemässä diasarjan
viimeiseen osioon, elikkä kolmanteen.

220
00:22:11.130 --> 00:22:22.410
Elikkä tähän esimerkkiin aineiston
lähtöisen sisällön analyysin toteuttamisesta.

221
00:22:22.410 --> 00:22:27.010
Aineiston lähtöisen
sisällönanalyysin tavoitteena on luoda

222
00:22:27.010 --> 00:22:32.130
aineistosta teoreettinen kokonaisuus.

223
00:22:32.130 --> 00:22:40.370
Jota ei ole etukäteen harkittu
tai päätetty analyysiyksikköksi.

224
00:22:40.370 --> 00:22:44.460
Vaan tämä esiin nouseva ilmiö.

225
00:22:44.460 --> 00:22:51.390
Nousee sieltä aineistosta ainutlaatuisena.

226
00:22:51.390 --> 00:22:57.890
Aineistolähtöistä sisällönanalyysiä
on on kritisoitu hyvinkin

227
00:22:57.890 --> 00:23:02.610
paljon siitä, että että tavoitteena on.

228
00:23:02.610 --> 00:23:09.250
Tutkijan kyetä tarkastelemaan varsin
objektiivisesti tutkittavaa ilmiötä

229
00:23:09.250 --> 00:23:14.950
ja ja nostamaan tän
objektiivisuuden kautta sitten.

230
00:23:14.950 --> 00:23:20.410
Ne näitä tutkimusryhmiä,
joita siitä aineistosta.

231
00:23:20.410 --> 00:23:28.020
No tämä objektiivisuus tutkimusta kohtaan
on usein mahdoton, sillä tutkimuskysymysten

232
00:23:28.020 --> 00:23:33.450
tulee aina suunnata aineiston
analyysiä ja näin ollen.

233
00:23:33.450 --> 00:23:40.760
Siellä on elementtejä myös
teoriaohjaa vasta analyysistä.

234
00:23:40.760 --> 00:23:44.310
Tämän vuoksi aineistolähtöistä analyysi.

235
00:23:44.310 --> 00:23:52.400
Jaa hyödyntävä tutkijan tuleekin kirjoittaa
tutkimuksensa esiin ymmärrys, jossa hän avaa

236
00:23:52.400 --> 00:23:59.930
oman näkemyksensä tietämyksensä ja
kokemuksensa tästä tutkittavasta aiheesta.

237
00:23:59.930 --> 00:24:06.510
Jolla hän myös todentaa lukijalle
sen, että miten hän on tähän asiaan

238
00:24:06.510 --> 00:24:11.330
perehtynyt ja ja mitä kautta
hän tulee nostamaan näitä.

239
00:24:11.330 --> 00:24:17.250
Ilmiöitä sitten esille.

240
00:24:17.250 --> 00:24:24.520
Tässä näet aineisto lähtöisen
sisällönanalyysin etenemisen.

241
00:24:24.520 --> 00:24:32.790
Ensimmäisessä vaiheessa saa tuo
aineistoa, kuunnellaan sekä luetaan.

242
00:24:32.790 --> 00:24:36.390
Ja.
Jos olet.

243
00:24:36.390 --> 00:24:42.200
Haastattelemassa niin niin pyrin
myös litteroimaan se aineisto.

244
00:24:42.200 --> 00:24:47.730
Jos tulet käyttämään
aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

245
00:24:47.730 --> 00:24:54.300
Myös toisessa vaiheessa
on tutkijan tärkeää lukea.

246
00:24:54.300 --> 00:25:04.550
Aineistoa monta monta kertaa ja ja
tällä tavalla perehtyä siihen sisältöön.

247
00:25:04.550 --> 00:25:11.910
Kolmannessa vaiheessa.
Alkaa pelkistettyjen ilmausten etsiminen.

248
00:25:11.910 --> 00:25:17.180
Ja alleviivaaminen erilaisin värein.

249
00:25:17.180 --> 00:25:22.480
Ja sitä kautta sitten mennään
ilmausten listaamiseen.

250
00:25:22.480 --> 00:25:27.630
Kuinka monta erilaista
ilmausta sieltä löytyy?

251
00:25:27.630 --> 00:25:37.390
Ja ja tässä sitten on apuna ne eri
väriset tussit tai tai muut merkki kynät.

252
00:25:37.390 --> 00:25:42.930
Viidennessä vaiheessa haetaan
samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, mutta

253
00:25:42.930 --> 00:25:47.810
olet varmasti jo tuolla
aikaisemmin tullut huomaamaan niitä.

254
00:25:47.810 --> 00:25:55.290
Elikkä nämä 3 edellistä
kohtaa alkaa sekoittua.

255
00:25:55.290 --> 00:26:03.270
Ja ja sitä kautta mitä enemmän pystyy
lukemaan aineistoa ja ja merkitsemään sitä.

256
00:26:03.270 --> 00:26:10.310
Niin sitä nopeampaa se etenee niin kun
eteenpäin kuudenteen vaiheeseen elikkä

257
00:26:10.310 --> 00:26:19.130
ilmausten yhdistämiseen ja sitä
kautta alaluokkien muodostamiseen.

258
00:26:19.130 --> 00:26:26.220
Kun alaluokat on muodostettu niin niitä
aletaan yhdistämään ja sitä kautta.

259
00:26:26.220 --> 00:26:31.250
Tullaan yläluokkien muodostamiseen.

260
00:26:31.250 --> 00:26:35.190
Ja kun nämä on saatu tehtyä, niin sitten.

261
00:26:35.190 --> 00:26:39.860
Tullaan yläluokkien muodossa
yhdistämisen jälkeen.

262
00:26:39.860 --> 00:26:44.960
Siihen koko avaan
käsitteen muodostamiseen.

263
00:26:44.960 --> 00:26:51.620
Tämä selkeytyy seuraavilla dioilla.

264
00:26:51.620 --> 00:26:55.330
Ja ennen kuin mennään siihen
analyysiin, niin kerron

265
00:26:55.330 --> 00:26:59.350
hieman tästä tutkimuksen taustasta.

266
00:26:59.350 --> 00:27:07.430
Elikkä tässä näkyvän aineiston
analysoinnissa ovat kohdejoukkona

267
00:27:07.430 --> 00:27:11.840
olleet 14 opettajaopiskelija.
Joo.

268
00:27:11.840 --> 00:27:17.470
Ja tutkimusaineiston ovat
muodostaneet opiskelijoiden.

269
00:27:17.470 --> 00:27:19.950
Kirjoittamat oppimispäiväkirja.

270
00:27:19.950 --> 00:27:27.370
Viat ja jokainen opiskelija
kirjoitti, 4 oppimispäiväkirjaa.

271
00:27:27.370 --> 00:27:35.450
Jolloin oppimispäiväkirjoja
muodostuu yhteensä kolmekymmentäkuusi.

272
00:27:35.450 --> 00:27:39.950
Taustalla oli ammatillisen
kasvun polkumalli.

273
00:27:39.950 --> 00:27:47.090
Joka eteni 4 eri vaiheen
mukaan, minä, sinä me ja he.

274
00:27:47.090 --> 00:27:54.750
Ja jokaisen.
Vaiheen alussa opiskelijat saivat.

275
00:27:54.750 --> 00:27:56.730
Saivat näkyvä.

276
00:27:56.730 --> 00:28:02.480
Pintaa heille annettiin sellaisia kysymyksiä,
joita pohdittavia asioita, asioita,

277
00:28:02.480 --> 00:28:10.010
joista he saivat valita sitten
sellaiset, jotka resonoivat heitä.

278
00:28:10.010 --> 00:28:16.050
Ja kunkin vaiheen lopussa
päiväkirjat kerättiin.

279
00:28:16.050 --> 00:28:26.040
Ja ja ne lähti analysointiin.

280
00:28:26.040 --> 00:28:30.960
Aineiston analysoinnin ensimmäinen
vaihe on aineiston resursointi.

281
00:28:30.960 --> 00:28:34.620
Elikkä pelkistäminen.

282
00:28:34.620 --> 00:28:39.310
Ja tässä aineistosta karsitaan
pois kaikki tutkimuksen

283
00:28:39.310 --> 00:28:46.220
kannalta epäolennaisenna pidetyt asiat.

284
00:28:46.220 --> 00:28:51.080
Redusoida niillä voidaan tarkoittaa
myös aineiston tiivistämistä

285
00:28:51.080 --> 00:28:55.420
tai pilkkomista erilaisiin osiin.

286
00:28:55.420 --> 00:29:01.350
Ja ja resursointiohjaa sitä
tutkimustehtävää ja aineistosta koodataan

287
00:29:01.350 --> 00:29:07.760
tutkimuksen tutkimukselle
olennaiset ilmiöt.

288
00:29:07.760 --> 00:29:15.300
Ja tässä tässä kohtaa on tärkeää, että
nämä resursoinnista nostettavat asiat tai

289
00:29:15.300 --> 00:29:27.440
ilmiöt on alkuperäisiä ilmauksia
ja nämä kirjoitetaan sitten ylös.

290
00:29:27.440 --> 00:29:30.620
Ja olen tuonne loppuun merkinnyt.

291
00:29:30.620 --> 00:29:33.540
Miten itse toimin silloin?

292
00:29:33.540 --> 00:29:35.720
Siellä on omassa tutkimuksessani.

293
00:29:35.720 --> 00:29:45.270
Elikkä luin oppimispäiväkirjoja useita
kertoja ja peilasin niitä tutkimustehtäviin.

294
00:29:45.270 --> 00:29:52.590
Ja käytin ilmiöiden kuvaamisen erivärisiä
kyniä, joiden avulla sitten pyrin hahmottamaan

295
00:29:52.590 --> 00:30:01.540
minkälaisista ilmiöistä opiskelijat
kirjoittivat oppimispäiväkirjojaissaan.

296
00:30:01.540 --> 00:30:09.070
Ja tässä näet tämän resursoinnin ensimmäisen
vaiheen elikkä alkuperäisiä ilmauksena.

297
00:30:09.070 --> 00:30:15.520
Olen tuonut tuonne ensimmäisiin
sarakkeisiin, elikkä täällä.

298
00:30:15.520 --> 00:30:20.230
Vasemmalla.
Näitä.

299
00:30:20.230 --> 00:30:25.870
Tutkijan kannalta tärkeitä havaintoja.

300
00:30:25.870 --> 00:30:32.590
Ja ja tämän jälkeen kun olen tehnyt
näitä nostoja, niin olen lähtenyt

301
00:30:32.590 --> 00:30:38.000
tekemään pelkistetystä
siitä nostetusta asiasta.

302
00:30:38.000 --> 00:30:42.420
Elikkä tässä kohtaa opettaja
ryhmän vetäjänä toimiessaan

303
00:30:42.420 --> 00:30:45.690
voi edistää vuorovaikutteisuutta.

304
00:30:45.690 --> 00:30:51.420
Ja hyvän ilmapiirin muodostumista omien
ryhmien toiminnassa, niin olen pelkistynyt.

305
00:30:51.420 --> 00:30:56.510
Ilmauksen opettaja voi omalla toiminnallaan
edistää ryhmien vuorovaikutteisuutta

306
00:30:56.510 --> 00:30:59.350
ja hyvän ilmapiirin syntymistä.

307
00:30:59.350 --> 00:31:07.520
Ja näin olen sitten edennyt pidemmälle
ja tässä pelkistetyssä ilmauksissa on

308
00:31:07.520 --> 00:31:15.630
tärkeää se, että että ei liian
tiiviiksi rakenna sitä kirjoitusta.

309
00:31:15.630 --> 00:31:22.910
Tästä alkuperäisestä ilmauksesta elikkä
ettei se asia se ydin mitä haluaa nostaa

310
00:31:22.910 --> 00:31:30.560
sieltä esille ettei se huku
tässä pelkistyksen vaiheessa.

311
00:31:30.560 --> 00:31:36.300
Aineiston lähtöisen sisällönanalyysin
toisessa analyysivaiheessa

312
00:31:36.300 --> 00:31:44.040
edetään klusterointiin.
Elikkä aineiston ryhmittelyyn.

313
00:31:44.040 --> 00:31:49.640
Ja retusointivaiheessa elikkä siinä
ensimmäisessä analysointivaiheessa

314
00:31:49.640 --> 00:31:55.350
poimitut ilmiöt käydään tässä
vaiheessa huolellisesti läpi.

315
00:31:55.350 --> 00:32:02.650
Ja niistä pyritään etsimään
samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia.

316
00:32:02.650 --> 00:32:07.610
Ja tällöin saman kaltaiset ilmiöt
ryhmitellään samaan luokkaan

317
00:32:07.610 --> 00:32:11.010
ja nimetään sisältöä kuvaavalla tai.

318
00:32:11.010 --> 00:32:18.740
Tai ilmiön piirteet tästä.
Tästä havainnosta.

319
00:32:18.740 --> 00:32:24.140
Tässä vaiheessa aineisto
tiivistyy hyvinkin paljon ja.

320
00:32:24.140 --> 00:32:32.960
Ja koska nää alkuperäisiäilmoitukset pyritään
yhdistämään niin niin aineisto lähtee tiivistymään

321
00:32:32.960 --> 00:32:40.010
ja on tärkeää sitten muistaa se, että
ei tiivistä liikaa sitä aineistoa ettei.

322
00:32:40.010 --> 00:32:49.210
Ettei sitten häviä se
alkuperäinen ajatus siitä.

323
00:32:49.210 --> 00:32:53.480
Ja klusteroinnin tarkoituksena on.

324
00:32:53.480 --> 00:32:59.150
Rakentaa siitä analyysistä alaluokkaa.

325
00:32:59.150 --> 00:33:06.880
Ja seuraavassa näet seuraavassa
diassa on esitelty sitten kuinka se on?

326
00:33:06.880 --> 00:33:13.460
Omassa tutkimuksessa rakentunut.

327
00:33:13.460 --> 00:33:19.900
Elikkä tässä näet sen pelkistetyn
ilmauksen, mikä rakentui siellä.

328
00:33:19.900 --> 00:33:27.470
Edeltävässä diassa.
Ja alaluokaksi on rakentanut sitten.

329
00:33:27.470 --> 00:33:32.790
Näille 2 pelkistetyllä ilmauksella.

330
00:33:32.790 --> 00:33:39.710
Minkälainen on hyvä opettaja ja
toisessa sitten opettajan rooli?

331
00:33:39.710 --> 00:33:45.500
Elikkä minun näkemykseni elikkä
tutkijan näkemyksen mukaan

332
00:33:45.500 --> 00:34:00.480
he puhuvat opettajan rooleista tässä.

333
00:34:00.480 --> 00:34:05.460
Ja aineiston analyysin viimeisessä
vaiheessa elikkä abstraktioinnin

334
00:34:05.460 --> 00:34:13.190
vaiheessa puhutaan käsitteellistämisestä.
Elikkä.

335
00:34:13.190 --> 00:34:19.580
Edetään kohti teoreettisia
käsitteitä ja johtopäätöksiä.

336
00:34:19.580 --> 00:34:21.570
Ja.

337
00:34:21.570 --> 00:34:26.070
Aineiston abstraktiointi
jatkuu yleensä niin pitkään kuin

338
00:34:26.070 --> 00:34:29.470
se on aineiston sisällön
kannalta mahdollista.

339
00:34:29.470 --> 00:34:32.300
Elikkä tämä voi olla hyvinkin pitkä.

340
00:34:32.300 --> 00:34:38.330
Pitkä prosessi sitten
siellä loppuvaiheessa.

341
00:34:38.330 --> 00:34:45.650
Aineistolähtöisessä sisällön analyysissä
luokitellaan järjestelmällisesti pelkistetty

342
00:34:45.650 --> 00:34:53.690
ilmausten jälkeen ala
yläluokka ja lopulta pääluokka.

343
00:34:53.690 --> 00:35:06.090
Ja ja tässä esimerkki omasta aineistosta
elikkä aineiston abstraktiointivaiheesta.

344
00:35:06.090 --> 00:35:10.790
Elikkä tuossa alaluokassa
minkälainen on hyvä opettaja ja

345
00:35:10.790 --> 00:35:15.810
toinen havainto oli opettajan rooli minkä?

346
00:35:15.810 --> 00:35:19.410
Minkä tota tai mikä
nousi sieltä aineistosta?

347
00:35:19.410 --> 00:35:25.220
Nostin suoraan pääluokaksi
reflektoinnin merkitys.

348
00:35:25.220 --> 00:35:33.370
Tässä opettajan toiminnassa.

349
00:35:33.370 --> 00:35:38.690
Ja tässä näet sitten yksi ilmiön.

350
00:35:38.690 --> 00:35:45.800
Aineiston lähtöisen analysointiprosessin.
Etenemisen.

351
00:35:45.800 --> 00:35:51.140
Ja jokainen ilmiö, minkä olen siihen
omaan tutkimukseeni kirjoittanut

352
00:35:51.140 --> 00:36:04.090
tai nostanut esille on käynyt samanlaisen.
Prosessin.

353
00:36:04.090 --> 00:36:09.930
Sisällön analyysiin ja tässä
loppu esimerkissä olleeseen

354
00:36:09.930 --> 00:36:13.160
aineistolähtöistä sisällön analyysin.

355
00:36:13.160 --> 00:36:17.000
Menetelmään liittyy vahvasti,
kuten tutkimuksen yleensäkin.

356
00:36:17.000 --> 00:36:20.740
Tutkimuksen luotettavuus pohdinnat.

357
00:36:20.740 --> 00:36:28.150
Ja tutkijan on hyvä tiedostaa nämä
ja ja kirjoittaa ja lukea näistä

358
00:36:28.150 --> 00:36:32.550
ne luotettavuuden
luotettavuuteen liittyviä.

359
00:36:32.550 --> 00:36:40.370
Asioista hyvissä ajoin.
Tässä diasarjalla esimerkkitapauksessa.

360
00:36:40.370 --> 00:36:48.760
Olleeseen tutkimukseen hyödyn siinä
lincolnin ja kuubanin rakentama kriteeristöä.

361
00:36:48.760 --> 00:36:53.450
Ja tutkijana päädyin silloin
hyödyntämään tätä kriteeri.

362
00:36:53.450 --> 00:36:57.080
Siksi, että siihen oli viitattu.

363
00:36:57.080 --> 00:37:04.400
Sekä tässä aineiston lähtöisen sisällön
analyysin, että sisällönanalyysin.

364
00:37:04.400 --> 00:37:09.040
Niinku taustateoriaioissa elikkä
miles huberman mä oon superman

365
00:37:09.040 --> 00:37:14.500
saldanha ja salasanan
eri lähteissä he olivat.

366
00:37:14.500 --> 00:37:22.610
Viitanneet näihin lincolnin ja kuubaan
ja ja mielestäni nää viittaukset olivat.

367
00:37:22.610 --> 00:37:28.910
Puoltavia tämän.
Tämän luotettavuuden tarkasteluun.

368
00:37:28.910 --> 00:37:35.230
Toisena tärkeänä kriteerinä pidin,
kun tarkastelin eri luotettavuus.

369
00:37:35.230 --> 00:37:41.090
Mittareita niin se että lin
kolin ja kuubanin kriteeristön.

370
00:37:41.090 --> 00:37:46.710
Oli hyödynnetty.
Monissa tutkimuksissa.

371
00:37:46.710 --> 00:37:52.670
Ja ja tämä toisi tää
luotettava luotettavuutta myös.

372
00:37:52.670 --> 00:38:04.880
Tämän.
Luotettavuusmittariiston hyödyntämiseen.

373
00:38:04.880 --> 00:38:13.500
Ja ja tässä lopuksi tähän
diasarjan eri lähteitä.

374
00:38:13.500 --> 00:38:16.560
Suosittelen lämpimästi, että.

375
00:38:16.560 --> 00:38:23.460
Mikäli tulet käyttämään sisällön
analyysia, tutustu eri lähteisiin ja

376
00:38:23.460 --> 00:38:28.670
tehtyihin tutkimuksiin, saat
sieltä monen monella tavalla.

377
00:38:28.670 --> 00:38:32.840
Neuvoja ja vinkkejä tämän
menetelmän toteuttamiseen.