WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.880 --> 00:00:08.160
Mä olen hannele pitkänen, tutkijatohtori
Jyväskylän yliopistosta opettajankoulutuslaitoksen

2
00:00:08.160 --> 00:00:12.750
ja ohjausalan koulutus
ja tutkimusryhmästä.

3
00:00:12.750 --> 00:00:16.650
Tällä luennolla puhutaan sosiaalisesta
konstruktionismista, mikä on muun muassa

4
00:00:16.650 --> 00:00:24.970
diskurssianalyysin taustalla
oleva laajempi viitekehys.

5
00:00:24.970 --> 00:00:28.220
Tällä luennolla käsitellään
seuraavia asioita.

6
00:00:28.220 --> 00:00:32.930
Ensinnä tarkastellaan mitä sosiaalisella
konstruktionismilla tarkoitetaan.

7
00:00:32.930 --> 00:00:36.230
Sen jälkeen katsotaan mikä on
sosiaalisen konstruktionismin

8
00:00:36.230 --> 00:00:39.230
tieteen historiallinen syntyhistoria.

9
00:00:39.230 --> 00:00:43.550
Sen jälkeen siirrytään katsomaan, millaisia
yleisiä taustoja, rajoituksia ja tieteen

10
00:00:43.550 --> 00:00:49.170
filosofisia lähtökohtia sosiaalisen
konstruktionismin liittyy ja lopuksi katsotaan,

11
00:00:49.170 --> 00:00:54.860
millaisia metodologisia ja menetelmällisiä
implikaatioita sosiaalisen konstruktionismin

12
00:00:54.860 --> 00:01:01.240
soveltamisesta tutkimuksellisena
viitekehyksenä seuraa.

13
00:01:01.240 --> 00:01:07.000
Sosiaalisella konstruktionismin
yleisesti ottaen tarkoitetaan.

14
00:01:07.000 --> 00:01:13.280
Sosiaalisella konstruktionismin viitataan
tieteen filosofiseen perinteeseen ja siihen

15
00:01:13.280 --> 00:01:18.870
linkittyvän tutkimukselliseen viitekehykseen,
jonka ytimessä on ymmärrys sosiaalisen

16
00:01:18.870 --> 00:01:24.110
todellisuuden ja sen ilmiöiden
sosiaalisesta rakentuneetisuudesta.

17
00:01:24.110 --> 00:01:28.850
Sosiaalista todellisuutta ei siten
jäsenestä inhimillisestä toiminnasta ja

18
00:01:28.850 --> 00:01:33.920
käytännöstä irrallisena
todellisuutena, vaan tuloksena näistä.

19
00:01:33.920 --> 00:01:40.490
Sosiaalinen todellisuus käsitykseen uskomukseen
normieineen, arvoineen sekä kategorioineen on

20
00:01:40.490 --> 00:01:46.500
siten erilaisissa sosiaalisen vuorovaikutuksen
ja neuvottelujen prosesseissa sekä laajemmin

21
00:01:46.500 --> 00:01:54.990
yhteiskunnallisen toiminnan ja
käytäntöjen tasolla jatkuvasti rakentuva.

22
00:01:54.990 --> 00:01:59.840
Sosiaalista todellisuutta tuotetaan
ensinnäkin osana aivan tavallista

23
00:01:59.840 --> 00:02:03.330
arkea ja sen käytäntöjä ja toimintaa.

24
00:02:03.330 --> 00:02:06.960
Sekä niissä tapahtuvaa vuorovaikutusta.

25
00:02:06.960 --> 00:02:13.280
Myös ohjaus eri muotoinen on arjessa
tapahtuvaa sosiaalista toimintaa ja käytäntö,

26
00:02:13.280 --> 00:02:18.030
jossa samalla tulla osallistuneeksi
sosiaalisen todellisuuden ja siihen sisältyvien

27
00:02:18.030 --> 00:02:24.760
uskomusten ja
ajattelutapojen tuottamiseen.

28
00:02:24.760 --> 00:02:30.880
Toisaalta sosiaalisen todellisuuden rakentumista
ohjaavat ja kehystävät erilaiset laajemmat

29
00:02:30.880 --> 00:02:37.600
yhteiskunnalliset käytännöt, tavat ja
rakenteet ja niitä vastaavat diskurssit.

30
00:02:37.600 --> 00:02:42.430
Tieteen talouden, politiikan ja
kulttuurin käytännöt ja niiden tuottama

31
00:02:42.430 --> 00:02:48.540
tieto on osa tätä rakentumisen prosessia
vahvistaen tietyn kaltaisia tulkintoja,

32
00:02:48.540 --> 00:02:53.760
todellisuudesta ja
hiljentäen toisenlaisia.

33
00:02:53.760 --> 00:03:00.350
Se mitä ihmiset pitävät ja puhuvat todellisuutena
ja totena on pitkälti tulosta näissä

34
00:03:00.350 --> 00:03:06.690
eri tasoilla tapahtuvista vastavuoroisesti
toisiaan tukevista prosesseista ja niiden piirissä

35
00:03:06.690 --> 00:03:11.980
rakentumista juo ja muotoutumista
jaetuista ymmärryksestä.

36
00:03:11.980 --> 00:03:19.710
Ja niiden sisäistämisesta viime
kädessä ihmisten jaetuksi uskomuksesi.

37
00:03:19.710 --> 00:03:25.580
Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen
on jatkuvassa ja dynaamisessa liikkeessä.

38
00:03:25.580 --> 00:03:29.350
Sosiaalinen, todellisuus
ja sen jäsentämisen tavat

39
00:03:29.350 --> 00:03:38.340
eivät toisin sanoen ole muuttumattomia.
Ja pysyviä.

40
00:03:38.340 --> 00:03:43.200
Sosiaalinen konstruktionismi
ei ole yksi yhtenäinen suuntaus.

41
00:03:43.200 --> 00:03:47.120
Vaan ennemminkin kattotermi
erilaisille suuntaukselle, joiden

42
00:03:47.120 --> 00:03:51.740
väliltä on löydettävissä
perheen yhtäläisyyttä.

43
00:03:51.740 --> 00:03:56.270
Toisin sanoen erilaiset konstruktionistiset
lähestymistavat jakavat löyhästi samankaltaisia

44
00:03:56.270 --> 00:04:03.560
lähtökohtia ja periaatteita, mutta
niiden soveltamisen kirjo on laaja.

45
00:04:03.560 --> 00:04:08.480
Sosiaalisen konstruktionismin suuntaus
kumpua monilla eri tieteenaloilla

46
00:04:08.480 --> 00:04:11.960
ja traditioiden piirissä
käydyn keskustelun pohjalta.

47
00:04:11.960 --> 00:04:14.900
Sen taustat ovat siten moninaiset.

48
00:04:14.900 --> 00:04:19.590
Sosiaalisen konstruktionismin ajatusta on
ollut suuntaamassa muun muassa filosofian,

49
00:04:19.590 --> 00:04:25.150
sosiologian ja tiedon sosiologian
kriittisen, psykologian ja sosiaalipsykologian

50
00:04:25.150 --> 00:04:30.040
ja kirjallisuuden tutkimuksen
aloilla käyty keskustelu.

51
00:04:30.040 --> 00:04:34.800
Nykyisin sosiaalisen konstruktionismin
sovellukset ja muodot ovat moninaisia

52
00:04:34.800 --> 00:04:39.000
ja niitä on hyödynnetty laajasti ihmisiä
yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen

53
00:04:39.000 --> 00:04:44.250
kentällä ja ja tieteen aloilla.

54
00:04:44.250 --> 00:04:50.140
Hyvin yleisellä tasolla sosiaalista konstruktionismia
yhdistää post modernistinen sen ajattelun

55
00:04:50.140 --> 00:04:56.550
ja järkeilyn tapa, joka suhtautuu
kriittisesti modernin edistystä ajatteluun.

56
00:04:56.550 --> 00:05:01.790
Ja muun muassa sen uskoon lineaarisesti
ja jatkuvasti kehittyvästä tieteestä.

57
00:05:01.790 --> 00:05:05.930
Yhteiskunnallisten
haasteiden ratkaisemiseksi.

58
00:05:05.930 --> 00:05:07.870
Osana tätä modernin kritiikkiä.

59
00:05:07.870 --> 00:05:12.790
Se suhtautuu epäilevästi niin kutsuttuihin
perinteisiin tieteisiin ja niiden

60
00:05:12.790 --> 00:05:17.220
yksilöllisiin ja toisaalta
rakenteelliseen selittämisenmalleihin.

61
00:05:17.220 --> 00:05:21.310
Se hylkääkin yksilön toimintaa
kokonaisvaltaisesti selittämään pyrkivät

62
00:05:21.310 --> 00:05:25.440
perinteiset yksilökeskeisen
psykologiset teoriat.

63
00:05:25.440 --> 00:05:27.240
Kuin taas.

64
00:05:27.240 --> 00:05:29.550
Toisaalta yhteiskunnan toimintaa
kokonaisvaltaisesti selittämään

65
00:05:29.550 --> 00:05:34.650
pyrkivät sosiologiset teoriat.

66
00:05:34.650 --> 00:05:40.470
Tällä luennolla tarkastelemassa sosiaalista
konstruktionismia yleisellä tasolla.

67
00:05:40.470 --> 00:05:45.610
Tarkempaa perehtymistä varten tarjolla on
runsaasti kirjallisuutta esimerkiksi tieteen,

68
00:05:45.610 --> 00:05:51.000
filosofian ja eri tieteenalojen
tutkimusmenotologioiden osalta.

69
00:05:51.000 --> 00:05:55.800
Ennen kuin siirrymme käsittelemään tarkemmin
sosiaalisen konstruktionismin perusoikeuksia

70
00:05:55.800 --> 00:06:02.500
ja lähtökohtia, tarkastelemme lyhyesti
sosiaalisen konstruktionismin ilmaantumista ihmis

71
00:06:02.500 --> 00:06:11.180
ja yhteiskuntatieteiden kentälle
osana kielellistä käännettä.

72
00:06:11.180 --> 00:06:16.820
Erityisesti tuhatyhdeksänsataakuusikymmentä luvulta
alkaen yhteiskuntatieteellisen ja filosofisen

73
00:06:16.820 --> 00:06:21.870
tutkimuksen kentällä tapahtui
niin kutsuttu kielellinen käänne.

74
00:06:21.870 --> 00:06:25.130
Sen myötä levittäytyy laajasti
ajatuskielestä sosiaalista todellisuutta

75
00:06:25.130 --> 00:06:30.440
tuottavana ja rakentavana välineenä.

76
00:06:30.440 --> 00:06:34.220
Ilmaantuminen tapahtui eräänlaisena
vastareaktiona vallitsevalle, positiiviselle

77
00:06:34.220 --> 00:06:41.270
ja empirestiselle ihmis ja
yhteiskuntatieteet ja sen ihanteille.

78
00:06:41.270 --> 00:06:46.130
Jonka päämääränä karkeasti ottaen oli
selvittää inhimillisen todellisuuden

79
00:06:46.130 --> 00:06:52.440
ja sen ilmiöiden perimmäinen
ihmisestä riippumaton luonne.

80
00:06:52.440 --> 00:06:57.660
Kielellistä käännettä edustavat tutkijat
puolestaan hylkäsivät ajatuksen siitä,

81
00:06:57.660 --> 00:07:03.140
että tuo todellisuus olisi objektiivisesti
selitettävissä ja selitys kielen

82
00:07:03.140 --> 00:07:07.700
avulla kuvattavissa niin, että se välittäisi
todellisuuden luonteen mahdollisimman

83
00:07:07.700 --> 00:07:13.270
tarkkaan ja virheettömästi
ja neutraalisti.

84
00:07:13.270 --> 00:07:18.050
Kielellisen käänteen keskeinen
teesi olikin, että voimme tuntea

85
00:07:18.050 --> 00:07:22.260
tai päästä todellisuuteen
vain kielen välityksellä.

86
00:07:22.260 --> 00:07:26.140
Kieli ja sen merkit eivät
kuitenkaan vastaa todellisuutta

87
00:07:26.140 --> 00:07:34.400
representoiden tai heijastaen niitä.

88
00:07:34.400 --> 00:07:39.530
Kielen käsitteellä ja kategorialla ei ole
sitä mitään tämän mukaisesti vastaavuutta

89
00:07:39.530 --> 00:07:44.910
todellisuuden entiteettien asioiden,
ilmiöiden tai olioiden kanssa.

90
00:07:44.910 --> 00:07:47.710
Sen sijaan kieli käsitteineen
osallistuu tuon todellisuuden

91
00:07:47.710 --> 00:07:52.120
ja sitä koskevien
kategorioiden tuottamiseen.

92
00:07:52.120 --> 00:07:57.240
Näin ollen kieli ei myöskään näyttäydy
neutraalina tai puhtaana viestinnän

93
00:07:57.240 --> 00:08:02.120
välineenä, joka välittää kuulijalle
tai lukijalleen todellisuuden sellaisena

94
00:08:02.120 --> 00:08:08.030
kuin se on ihmismielestä
ja havainnoista riippumatta.

95
00:08:08.030 --> 00:08:13.420
Kielellinen käänne oli merkittävä käänne tutkimuksen
kentällä, jossa positivismin ja empirismin

96
00:08:13.420 --> 00:08:19.510
hengessä oli nimenomaisesti pyritty todellisuuden
mahdollisimman tarkkaan kuvaamiseen ja selittämiseen

97
00:08:19.510 --> 00:08:26.080
sellaisena kuin se todella
on havaitsijasta riippumatta.

98
00:08:26.080 --> 00:08:29.360
Vaikka kielellisen käänteen
ilmaantuminen voidaan paikantaa

99
00:08:29.360 --> 00:08:33.400
1900 ja 60 ja 70 luvulle käännettä.

100
00:08:33.400 --> 00:08:37.180
Edeltää kuitenkin pitkä
kehityskaari, jossa jo luodaan pohjaa.

101
00:08:37.180 --> 00:08:42.640
Ajattelu ainakin
tuhatkahdeksansataa luvulta alkaen.

102
00:08:42.640 --> 00:08:47.820
Kielellisen ja sinne rinnakkaisen
postmodernin käänteen jälkeen sosiaalinen

103
00:08:47.820 --> 00:08:51.980
konstruktionismi on saanut jopa
valtaa valtavirtaista asemaa.

104
00:08:51.980 --> 00:08:56.760
Yhteiskunta ja ihmistieteissä.

105
00:08:56.760 --> 00:09:00.260
Sosiaalisen konstruktionismin
valtavirtaista.

106
00:09:00.260 --> 00:09:04.940
Näkyy lukemattomana määränä tieteellistä
kirjallisuutta, joka käsittelee

107
00:09:04.940 --> 00:09:10.360
ja analysoi jonkin ilmiön ja
asian sosiaalisten rakentumista.

108
00:09:10.360 --> 00:09:16.410
Tästä osoituksena tieteen filosofi ajan hacking
on nostanut omassa sosiaalisesta konstruktionismia

109
00:09:16.410 --> 00:09:23.360
filosofisesti tarkastelevassa teoksen ja
sen esipuheessa listauksen erilaisia asioita,

110
00:09:23.360 --> 00:09:27.590
joita on sosiaalisen
konstruktionismin hengessä tutkittu.

111
00:09:27.590 --> 00:09:43.550
Listaus häkin kirjasta on vain pieni
otos tähän tutkimuksen laajaan alueeseen.

112
00:09:43.550 --> 00:09:47.080
Seuraavaksi siirrymme tarkastelemaan
sosiaalisen konstruktionismin

113
00:09:47.080 --> 00:09:54.980
taustaoletukset ja lähtökohtia.

114
00:09:54.980 --> 00:09:59.550
Sosiaalisen konstruktionismin
suuntauksia yhdistää kriittinen ote

115
00:09:59.550 --> 00:10:04.850
itsestäänselvänä ja luonnollisena
pidettyjä asioita, luonnehdintoja

116
00:10:04.850 --> 00:10:10.200
jaotteluja tai vallitsevia
olosuhteita kohtaan.

117
00:10:10.200 --> 00:10:16.140
Nämä itsestäänselvyyksinä ja luonnollisina
pidetyt seikat eivät siten näyttäydy tutkijalle

118
00:10:16.140 --> 00:10:22.180
maailman todellisina ja muuttumattomina
asian tiloina ja objektiivisena totuuksina,

119
00:10:22.180 --> 00:10:29.120
vaan eri tavoin sosiaalisesti rakentuneena
ymmärryksen ajattelun toiminnan ja käytäntöjen

120
00:10:29.120 --> 00:10:34.820
muotona tai käsitteellisiä kategorioita.

121
00:10:34.820 --> 00:10:38.880
Ajattelun kategoriat eivät
siten vastaa maailmassa itsessään

122
00:10:38.880 --> 00:10:41.690
luonnollisesti olevia jaotteluja.

123
00:10:41.690 --> 00:10:46.550
Mutta sisäistäessään ja
muuntuessaan itsestäänselvyyksiä.

124
00:10:46.550 --> 00:10:51.000
Niiden rakentuneisuus unohtuu.

125
00:10:51.000 --> 00:10:55.480
Tutkimuksen tehtävänä on puolestaan
tuoda esineiden luonnollistatuneiden

126
00:10:55.480 --> 00:10:58.520
kategorioiden epäluonnollisen.

127
00:10:58.520 --> 00:11:03.100
Eli niiden sosiaalinen ja
yhteiskunnallinen rakentuneisuus

128
00:11:03.100 --> 00:11:12.770
ja samalla sopimuksenvaraisuus.

129
00:11:12.770 --> 00:11:20.420
Tutkimuksen tavoitteena on
sitten lisätä tiedostotuneisuutta.

130
00:11:20.420 --> 00:11:25.620
Tämä on tärkeää, sillä
konstruktio, jolla on seuraamuksia.

131
00:11:25.620 --> 00:11:32.880
Ihmisten elämään ja arkipäivään.

132
00:11:32.880 --> 00:11:38.440
Toinen sosiaalisen konstruktionismin suuntauksia
yhdistävä lähtökohta on yhteiskunnallisessa

133
00:11:38.440 --> 00:11:46.010
kulttuurihistoriallinen
relativismi ja anti essentialismi.

134
00:11:46.010 --> 00:11:53.490
Tällä tarkoitetaan sitä, että sosiaalisen
konstruktionismin keskiössä on näkemys siitä, että

135
00:11:53.490 --> 00:12:00.990
tavat, joilla jäsenemme ymmärrämme kategorisoida
ja käsitteellistä me maailmaa ja itseämme,

136
00:12:00.990 --> 00:12:07.010
ovat kulttuurisesti historiallisesti
ja yhteiskunnallisesti spesifejä.

137
00:12:07.010 --> 00:12:14.410
Ne eivät siten ole itsessään luonnollisia jäsennyksen
tapoja, vaan historiallisesti, yhteiskunnallisesti

138
00:12:14.410 --> 00:12:23.280
ja kulttuurisesti muuttuvia ja
erityisiä tapoja hahmottaa maailmaa.

139
00:12:23.280 --> 00:12:29.520
Tästä ajattelun tavasta voidaan esimerkkeinä
nostaa Michel pucon hulluuden historiaa

140
00:12:29.520 --> 00:12:34.940
ja flipperiä sen lapsuuden
historiaa käsittelevät teokset.

141
00:12:34.940 --> 00:12:39.850
Hulluuden historiaa käsittelevässä
teoksessa Michel coco osoitti, että

142
00:12:39.850 --> 00:12:44.920
hulluus siten kuin se nykyisin ymmärretään
mielen ja psyyken psykiatrisesti

143
00:12:44.920 --> 00:12:49.340
hoidettavana sairautena
ei ole aina ollut näin.

144
00:12:49.340 --> 00:12:54.090
Tutkimuksessaan hän tarkasteli, kuinka
eri aikoina yhteiskunnassa poikkeavaksi

145
00:12:54.090 --> 00:12:59.910
ymmärrettyjä ihmisiä oli kohdeltu,
joka käsittelee sitä eri tavoin.

146
00:12:59.910 --> 00:13:04.330
Esimerkiksi keskiajalla lepra
sairastavien tavoin heidät oli

147
00:13:04.330 --> 00:13:07.670
saatettu karkoittaa
kaupunkien ulkopuolelle.

148
00:13:07.670 --> 00:13:09.750
Kun taas renessanssin ajalla hulluiksi.

149
00:13:09.750 --> 00:13:15.720
Katso, tuolla ajateltiin olevan
jonkinlaista ylimaallista viisautta.

150
00:13:15.720 --> 00:13:21.780
Vastaavasti filipe aries on tuonut
esiin lapsuuden muuttuvia merkityksiä.

151
00:13:21.780 --> 00:13:25.720
Hänen mukaansa lapsuus erityisenä
aikuisuudesta erillisenä

152
00:13:25.720 --> 00:13:31.670
elämä vaiheena on varsin uusi ajatus.

153
00:13:31.670 --> 00:13:37.630
Aktiivisimmin mukaisesti erilaiset jaottelut
ja muun muassa dikotomia, kuten normaali

154
00:13:37.630 --> 00:13:43.410
epänormaali, luontoihminen, mies,
nainen, lapsi, aikuinen mieli.

155
00:13:43.410 --> 00:13:48.230
Ruumis ovat kaikki maailmasta itsestään
riippumattomia kategorisointieja

156
00:13:48.230 --> 00:13:52.530
jotka saavat muuntimia, merkityksiä
ja sisältöjä sekä ovat itsessään

157
00:13:52.530 --> 00:13:56.690
muuttavia tapoja, jäsentää todellisuutta.

158
00:13:56.690 --> 00:14:02.890
Se miten nyt ajattelemme, ei siten myöskään
heijastelee jotenkin aidompaa ja syvällisempää

159
00:14:02.890 --> 00:14:08.030
tietämystä siitä, miten asiat
ovat luonnostaan tai aidosti.

160
00:14:08.030 --> 00:14:12.350
Vaan kaikki tämä on sosiaalisen
rakentumisen ihan sen taustalla olevien

161
00:14:12.350 --> 00:14:16.880
erilaisten valtakamppailujen ja
niihin kytkeytyvien yhteiskunnallisten

162
00:14:16.880 --> 00:14:23.830
rakenteiden ja diskurssiinisten
määritysten tulosta.

163
00:14:23.830 --> 00:14:28.510
Sosiaalista konstruktionismia
määrittää myös anti essentialismi.

164
00:14:28.510 --> 00:14:34.170
Asioilla ei siten ole syvintä
ja luonnollista olemusta.

165
00:14:34.170 --> 00:14:39.310
Tähän liittyy myös anti
humanistinen ajatus.

166
00:14:39.310 --> 00:14:41.110
Että.

167
00:14:41.110 --> 00:14:49.210
Ihmisyydelle itsessään ei ole mitään
syvintä olemusta, joka voitaisiin täyttää.

168
00:14:49.210 --> 00:14:55.790
Antin realismi on keskeinen tekijä ja sinne
keskiössä on ajatus se, että todellisuutta

169
00:14:55.790 --> 00:15:01.190
ei ole löydettävissä, vaan se mikä ymmärrämme
todellisuutena on aina jollain tavoilla

170
00:15:01.190 --> 00:15:07.450
käsitteellisesti kielellisesti
ja teoreettisesti välittynyt.

171
00:15:07.450 --> 00:15:12.090
Sosiaalista konstruktionismia
yhdistävä tekijä on myös ajatus kielestä

172
00:15:12.090 --> 00:15:17.520
ajattelun ja toiminnan
rakenteena ja toimintana.

173
00:15:17.520 --> 00:15:20.460
Sosiaalisessa konstruktionismissa
painottuu siten kielen

174
00:15:20.460 --> 00:15:25.290
rooli sosiaalisen
todellisuuden rakentajana.

175
00:15:25.290 --> 00:15:29.810
Tämä mukaisesti kaikki vallitsevat
käsitteelliset kehykset ja kategoriat

176
00:15:29.810 --> 00:15:34.720
ohjaavat ajattelua ja
toimintaa toimintaamme.

177
00:15:34.720 --> 00:15:38.320
Toisaalta kieli on toimintaa,
joka osallistuu sen todellisuuden

178
00:15:38.320 --> 00:15:40.700
tuottamisen, josta se puhuu.

179
00:15:40.700 --> 00:15:45.910
Tällöin saatetaan puhua
kielen performatiiviisuudesta.

180
00:15:45.910 --> 00:15:50.650
Kieli voidaan näin ajatella keskeisenä
myös vallan keinona, jonka kautta voidaan

181
00:15:50.650 --> 00:15:56.650
pyrkiä saada todellisuus
ajatelleeksi tietyn kaltaisena.

182
00:15:56.650 --> 00:16:00.450
Kuten jo aiemmin esitettiin,
kieli ei siten kuva ja representtoi

183
00:16:00.450 --> 00:16:05.940
todellisuutta sellaisena kuin se on.

184
00:16:05.940 --> 00:16:09.260
Sosiaalisen konstruktionismin
liittyy usein antirealistinen

185
00:16:09.260 --> 00:16:12.550
ja relativistinen tietokäsitys.

186
00:16:12.550 --> 00:16:21.290
Tämä ei tarkoita ontologiata
käsitystä todellisuudesta.

187
00:16:21.290 --> 00:16:23.770
Ajatus, objektiivisesta ja havaitse.

188
00:16:23.770 --> 00:16:27.450
Havaitse asiasta riippumattomassa
totuudesta on sosiaalisessa

189
00:16:27.450 --> 00:16:31.810
konstruktionismissa
ongelmille ongelmallinen.

190
00:16:31.810 --> 00:16:35.220
Sen sijaan usein no sosiaalinen
konstruktionismi nojautuu.

191
00:16:35.220 --> 00:16:39.290
Relativistinen tieto.
Esitykseen.

192
00:16:39.290 --> 00:16:42.550
Sen keskiössä on ajatus, että
tieto ei ole suoraan heijastusta

193
00:16:42.550 --> 00:16:45.340
todellisuudesta, vaan
sosiaalisesti tiedon.

194
00:16:45.340 --> 00:16:50.120
Käytännössä rakentunut jaettu ymmärrys.

195
00:16:50.120 --> 00:16:54.820
Ja, vaikka meillä olisi havaitsee sitä
riippumaton todellisuus sellaisena kuin se on.

196
00:16:54.820 --> 00:17:00.320
Relativistinen tietokäsityksen mukaan
meillä ei ole pääsyä tuohon todellisuuteen,

197
00:17:00.320 --> 00:17:07.040
ainoastaan representaation
representaatioihin siitä.

198
00:17:07.040 --> 00:17:13.160
Sosiaalinen konstruktionismi voi omaksua
myös kriittisen realismin tietokäsityksen.

199
00:17:13.160 --> 00:17:18.380
Tällöin ajatellaan, että todellisuus on olemassa
riippumattomasti, mutta se ei ole havaittavissa

200
00:17:18.380 --> 00:17:24.540
suoraan sellaisenaan ihmismielestä,
teorioista ja käsitteistä riippumatta.

201
00:17:24.540 --> 00:17:31.060
Havaitsemme todellisuuden
kokemustemme ja näkökulmien kautta.

202
00:17:31.060 --> 00:17:35.850
Mitä sosiaalisesta konstruktionismin
seuraa sitten tutkimukselle?

203
00:17:35.850 --> 00:17:40.470
Mitkä ovat sen
tutkimukselliset implikaatiot?

204
00:17:40.470 --> 00:17:45.050
Yksi sosiaalisen konstruktionismin
keskeinen tutkimuksellinen implikaatiot

205
00:17:45.050 --> 00:17:49.480
kohdentuu tutkimuksen
kohteen määrittämiseen.

206
00:17:49.480 --> 00:17:51.640
Tutkimuksen kohteena.

207
00:17:51.640 --> 00:17:56.790
On usein jonkin ilmiön
tai asian rakentuminen.

208
00:17:56.790 --> 00:17:59.730
Tai jonkin, merkitysten rakentuminen.

209
00:17:59.730 --> 00:18:03.410
Se voi kohdentua myös subjektin
positioiden rakentumisen

210
00:18:03.410 --> 00:18:10.850
eri millaisia subjektiiviseentteja.
Sopii teille rakentuu.

211
00:18:10.850 --> 00:18:16.530
Tutkimuksen kohde voi jäsentyä
mikrotasolta makrotasolla.

212
00:18:16.530 --> 00:18:22.340
Esimerkiksi se voi olla kasvokkaisessa
vuorovaikutuksessa rakentuva seikka.

213
00:18:22.340 --> 00:18:24.870
Tai organisaatio käytännöissä.

214
00:18:24.870 --> 00:18:31.890
Mediakeskustelussa tai politiikkatasolla.

215
00:18:31.890 --> 00:18:38.500
Tutkimuksen kohteen määrittämisestä
seuraa, että tutkimuksen kysymyksenasettelu.

216
00:18:38.500 --> 00:18:43.970
Öö on linjassa tämän
tutkimuskohteen määrittämisen kanssa.

217
00:18:43.970 --> 00:18:48.670
Tällöin saatetaan kysyä, millaisia
ymmärräyksiä käsityksiä, merkityksiä

218
00:18:48.670 --> 00:18:54.370
muotoutuu tai rakentuu
tutkittavasta ilmiöstä.

219
00:18:54.370 --> 00:19:00.620
Voidaan kysyä, miten jokin ilmiö tai
asia representoidaan ja tuotetaan.

220
00:19:00.620 --> 00:19:08.480
Tai millaisista kehyksistä diskursseja
käsin ilmiöitä tarkastellaan?

221
00:19:08.480 --> 00:19:11.020
No siellä siellä konstruktio,
niin me ollaan tutkimuksellisia

222
00:19:11.020 --> 00:19:14.850
implikaatioita myös aineiston kohdalla.

223
00:19:14.850 --> 00:19:18.660
Sinänsä moninaiset
aineistot ovat mahdollisia.

224
00:19:18.660 --> 00:19:23.140
Usein ne painottuvat laadullisiin
aineistoihin, kuten haastatteluun litraateihin.

225
00:19:23.140 --> 00:19:28.470
Kasvokkainen vuorovaikutustilanteiden
tallenteisiin dokumentti teksteihin.

226
00:19:28.470 --> 00:19:34.240
Mutta myös esimerkiksi erilaiset
tilastot, matriisit ja lomakkeet.

227
00:19:34.240 --> 00:19:40.130
Ovat voivat toimia tutkimuksen aineistona.

228
00:19:40.130 --> 00:19:42.070
Aineiston valinta liittyy.

229
00:19:42.070 --> 00:19:50.360
Luonnollisesti tutkittavan tutkimuksen
kohteeseen ja asetettuun kysymyksiin.

230
00:19:50.360 --> 00:19:56.280
Menetelmällisesti sosiaalisessa kun
sosiaalisen konstruktionismin hyödynnetään

231
00:19:56.280 --> 00:20:02.140
usein diskurssiinisia ja erilaisia
narratiivia menetelmiä, mutta oleellisinta

232
00:20:02.140 --> 00:20:06.510
on se miten aineistoa luetaan
ja mitä sieltä luetaan.

233
00:20:06.510 --> 00:20:14.430
Valitun menetelmän puitteissa.

234
00:20:14.430 --> 00:20:20.120
Tutkijan rooli on sosiaalisen
konstruktionismin puitteissa erityinen.

235
00:20:20.120 --> 00:20:25.730
Tutkija ja tutkimus ymmärretään osana
sosiaalisen todellisuuden rakentamista.

236
00:20:25.730 --> 00:20:29.070
Tällöin ei ajatella, että tutkija
voisi irtautua tutkittavasta

237
00:20:29.070 --> 00:20:33.210
kohteestaan ulkopuolisen
tarkkailijan roolin.

238
00:20:33.210 --> 00:20:35.250
Ja katsoa sitä joiltakin.

239
00:20:35.250 --> 00:20:38.010
Ulkopuoliselta etäisyydeltä.

240
00:20:38.010 --> 00:20:42.860
Tutkija on osa tutkivansa todellisuutta.

241
00:20:42.860 --> 00:20:49.240
Tämän vuoksi on erittäin tärkeä sosiaalisen
konstruktionismin ajavansa tutkimuksessa, että omaa

242
00:20:49.240 --> 00:20:56.010
positionllisuutta tuodaan tän esille
ja siihen suhtaudutaan efektiivisesti.

243
00:20:56.010 --> 00:21:04.690
Millainen rooli itsellä on tutkijana
tuottaessa tuota ymmärrystä todellisuudesta.

244
00:21:04.690 --> 00:21:08.770
Sosiaalisen konstruktionismin
tutkimukselliset implikaatiot kytkeytyvät myös

245
00:21:08.770 --> 00:21:13.490
tutkimuksen ja sen luotettavuuden
arvioinnin kysymyksiin.

246
00:21:13.490 --> 00:21:16.610
Perinteisessä tutkimuksessa
usein painotetaan tutkimuksen

247
00:21:16.610 --> 00:21:21.940
validiteetti ja
reliabiliteetti arviointia.

248
00:21:21.940 --> 00:21:27.440
Niin ne soveltaminen on kumminkin sosiaalisen
konstruktionismin viitekehyksessä ongelmallista,

249
00:21:27.440 --> 00:21:34.240
koska sosiaalinen konstruktionismi haastaa
tieteellisen tiedon korpun pyrkimyksen eli

250
00:21:34.240 --> 00:21:40.310
tiedon ja todellisuuden
vastaavuuteen pyrkimisen.

251
00:21:40.310 --> 00:21:44.080
Sosiaaliselle konstruktionismin
vaihtoehtoisia arviointikriteereitä

252
00:21:44.080 --> 00:21:46.980
tutkimuksessa sovellettaessa ovat.

253
00:21:46.980 --> 00:21:50.250
Esimerkiksi analyysin
ja kuvauksen rikkaus.

254
00:21:50.250 --> 00:21:56.210
Sen koherenssi
systemaattisuus ja perustelut.

255
00:21:56.210 --> 00:21:59.370
Myös analyysin auki kirjoittamisen taso.

256
00:21:59.370 --> 00:22:03.780
Tulosten käyttökelpoisuus ja
hedelmällisyys ja uusien näkökulmien

257
00:22:03.780 --> 00:22:05.950
perusteltu esiintuominen on tärkeää.