WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:03.480 --> 00:00:08.520
Oikein hyvää huomenta kaikille ja tervetuloa
seuraamaan luontoa numero 8 ohjelmointi

2
00:00:08.520 --> 00:00:13.760
yksi kurssilla keväällä 2 4 meidän tämän
päivän aiheena on tyyppi, muunnokset ja

3
00:00:13.760 --> 00:00:19.550
silmukat ja lähdetään ensin
noista tyyppimuutoksista.

4
00:00:19.550 --> 00:00:26.390
Liikkeelle eli tää ckieli jota tässä nyt tällä
kurssilla käytetään esimerkkinä ohjelmointikielestä,

5
00:00:26.390 --> 00:00:30.750
niin sehän on tämmöinen niin sanotusti
staattisesti tyyppitetty kieli.

6
00:00:30.750 --> 00:00:35.090
Eli tää tyyppi jonka joka me
halutaan sinne ohjelmaan kirjoittaa

7
00:00:35.090 --> 00:00:38.930
tai siis tieto joka me
halutaan sinne ohjelmaan.

8
00:00:38.930 --> 00:00:43.810
Kirjoittaa niin sille pitää aina kirjoittaa
tyyppi mukaan sinne koodiin eksplisiittisesti

9
00:00:43.810 --> 00:00:49.290
tai staattisesti ja se tarkoittaa silloin sitä
niin, että muuttujan määrittelemisen jälkeen

10
00:00:49.290 --> 00:00:54.900
niin siihen kyseiseen muuttujaan
ei voi sijoittaa toisen tyyppistä.

11
00:00:54.900 --> 00:01:01.020
Arvoa otetaan tuosta esimerkki, eli jos
me nyt halutaan tänne laittaa vaikkapa

12
00:01:01.020 --> 00:01:06.680
int on yksi kuin 3 ja nythän tää meidän
aamu muuttui ja on tyypiltään silloin

13
00:01:06.680 --> 00:01:10.460
int tyyppinen ja me
sijoitamme sinne arvon.

14
00:01:10.460 --> 00:01:16.460
Niin nyt tämä aamuttuja ei voi sisältää
enää mitään toisen tyyppistä asiaa.

15
00:01:16.460 --> 00:01:19.770
Eli me emme voi sijoittaa tänne.

16
00:01:19.770 --> 00:01:22.270
Merkkijono tyyppistä arvoa.

17
00:01:22.270 --> 00:01:25.600
Ei tää tietysti olisi onnistunut
tässäkään, eli en mä voi täälläkään

18
00:01:25.600 --> 00:01:28.570
sanoa että int on antti jussi eli tää.

19
00:01:28.570 --> 00:01:31.960
Int sana tässä ikään kuin
kiinnittää tämän AN tyypin ja

20
00:01:31.960 --> 00:01:36.050
sitä se tarkoittaa se staattisuus siinä.
Että että se on.

21
00:01:36.050 --> 00:01:38.730
Se on sitten se mitä se on ja sitä ei voi.

22
00:01:38.730 --> 00:01:44.360
Ei voi tossa lähteä tuon AN
tyyppiä enää enää kaapistatelemaan.

23
00:01:44.360 --> 00:01:47.460
Ja joskus on kuitenkin
tilanteita, että meidän tarvitsee

24
00:01:47.460 --> 00:01:50.400
se arvo, jota me käytetään tuossa äsken.

25
00:01:50.400 --> 00:01:55.100
Se nyt oli oli luku 3 ja se on
kokonaisluku arvoinen olento.

26
00:01:55.100 --> 00:02:02.100
Niin kuitenkin halutaan hyödyntää sitä tilanteessa,
että se kolmonen voisi voitaisiinkin tulkita

27
00:02:02.100 --> 00:02:07.040
desimaalin lukuina ja tässä me voidaan
sitten tehdä näitä tyyppimuutoksia.

28
00:02:07.040 --> 00:02:12.260
Katsotaan näistä nyt sitten lukuisia
esimerkkejä ja cesar on oikeastaan montakin tapaa

29
00:02:12.260 --> 00:02:16.340
tehdä tyyppi muunnos englanniksi
käytetään termiä the conversion.

30
00:02:16.340 --> 00:02:22.810
Tai hast ehkä lyhyemmin toi haaste on se mitä
useammin näkee kirjallisuudessa käytettävän,

31
00:02:22.810 --> 00:02:25.980
mutta tää muunnos voidaan tehdä
esimerkiksi seuraavilla tavoilla.

32
00:02:25.980 --> 00:02:31.430
Ne eivät ole ainoita tapoja, mutta
tässä meidän tän kurssin kontekstissa

33
00:02:31.430 --> 00:02:33.650
nää on niitä mitä me tullaan käyttämään.

34
00:02:33.650 --> 00:02:36.490
Eli ensimmäinen on tämmöinen
implisiittinen tyyppi.

35
00:02:36.490 --> 00:02:42.340
Muunnos, joka ei vaadi erityistä syntaksia
ja onnistuu aina tai ainakin pitäisi onnistua

36
00:02:42.340 --> 00:02:45.250
niille tyypeille, joille
tämmöinen toimenpide on määritelty.

37
00:02:45.250 --> 00:02:48.120
Katsotaan esimerkkejä.

38
00:02:48.120 --> 00:02:53.760
Eli jos meillä on vaikka toi int kolmonen niinku
tuossa äsken sanoin niin me voidaan määritellä

39
00:02:53.760 --> 00:03:00.580
muuttuja jonka tyyppi on double ja sijoittaa
tää aamu ja sisältämä arvo siihen tämä ei

40
00:03:00.580 --> 00:03:07.120
aiheuta mitään käännösvirhettä eikä poikkeusta
eikä mitään muutakaan vastaavaa eli tämmöinen

41
00:03:07.120 --> 00:03:10.880
implisiittinen tyyppi muunnos
intistä double onnistuu.

42
00:03:10.880 --> 00:03:14.300
Mä voin vielä ihan varmuuden
välttämiseksi ja laittaa tän ohjelman

43
00:03:14.300 --> 00:03:17.920
käyntiin ja katsoa että sieltä
ei mitään virheitä tule. No.

44
00:03:17.920 --> 00:03:20.020
En saanut nyt sieltä
sitä konsoli ikkunaa auki.

45
00:03:20.020 --> 00:03:23.670
Ihan tässä nyt tietysti ollut mitään
tarkoitusta tulostaan, mutta nähdään vaan

46
00:03:23.670 --> 00:03:27.580
se, että että se ohjelma kääntyy
ja mitään virheitä sinne ei tule.

47
00:03:27.580 --> 00:03:32.170
No tulostetaan nyt sitten se BN arvo
niin nähdään että kyllä se sieltä ihan

48
00:03:32.170 --> 00:03:37.060
oikeasti ulos putkahtaa se
kolmonen eli tää on niin sanottu.

49
00:03:37.060 --> 00:03:39.720
Implisiittinen tyyppi
muunnos ja oleellista.

50
00:03:39.720 --> 00:03:44.940
Tässä on nyt se, että tässä
muunnoksessa ei informaatiota voi hävitä.

51
00:03:44.940 --> 00:03:51.130
Eli tää muunnos onnistuu sen takia, että että
toi AN sisältämä arvo eli luku kolmonen niin

52
00:03:51.130 --> 00:03:56.340
se voidaan sinne teille sijoittaa ilman että
informaatiota häviää ja tää on nyt määritelty

53
00:03:56.340 --> 00:04:01.080
muutamille eri tyypeille täällä CR pissa ja
ja oleellisesti nytten tällä kurssilla niin

54
00:04:01.080 --> 00:04:07.670
toi intistä double muuttaminen
onnistuu ja tää on ihan OK.

55
00:04:07.670 --> 00:04:11.170
No kuitenkaan ei onnistu
sitten niin päin, että että

56
00:04:11.170 --> 00:04:14.610
sanottaisiin, että itse on on eli.

57
00:04:14.610 --> 00:04:19.270
Nyt me yritettäisiin tässä ikään kuin
muuttaa tätä tai chan tää ei onnistu.

58
00:04:19.270 --> 00:04:23.910
Ja syy on tosiaan se niin, että on
mahdollista, että tässä informaatiota häviää.

59
00:04:23.910 --> 00:04:28.710
Nyt me tiedetään että se, on kolmonen
tässä meidän tapauksessa, mutta on kuitenkin

60
00:04:28.710 --> 00:04:33.090
mahdollista, että jo jossakin tilanteessa
jos tää olisi jotakin muuta, niin

61
00:04:33.090 --> 00:04:37.210
silloin silloin tuota niin sieltä se
desimaali osa voi kadota, jotenka tää ei

62
00:04:37.210 --> 00:04:39.650
onnistu ja hesarissa se aiheuttaa myöskin.

63
00:04:39.650 --> 00:04:42.740
Myöskin käännösvirhe eli cannot.

64
00:04:42.740 --> 00:04:49.870
Convert no saanko mä sen eli käy nyt convert
double int ja ja tää on ihan ihan mielekäs

65
00:04:49.870 --> 00:04:55.710
virheilmoitus koska niinku sanottu niin
siinä sitä informaatiota voi hävitä.

66
00:04:55.710 --> 00:04:59.510
No toinen ehkä semmoinen vähän
harvemmin käytetty esimerkki tai

67
00:04:59.510 --> 00:05:02.860
harvemmin vastaan tuleva
tilanne on tuommoinen.

68
00:05:02.860 --> 00:05:08.460
Että muutetaankin merkki eli
yksittäinen car arvo kokonaisluvun.

69
00:05:08.460 --> 00:05:14.980
Ja tässä siis nythar arvo muuttuu indeksi
ja tää onnistuu, koska jokaisella car

70
00:05:14.980 --> 00:05:21.480
merkillä on yksi käsitteiden kokonaislukuarvo
ja tehdään nyt tähän tää esimerkki

71
00:05:21.480 --> 00:05:24.850
ja katsotaan sitten vaikkapa
monisteesta että mistä se?

72
00:05:24.850 --> 00:05:26.690
Mistä se muunnostaulukko löytyy?

73
00:05:26.690 --> 00:05:30.730
Elikkä nyt mä tässä otan oikealle
puolelle khar merkin laitan

74
00:05:30.730 --> 00:05:32.170
sitä tämmöisiin yksittäisiin hipsuihin.

75
00:05:32.170 --> 00:05:34.590
Huomaa, että tämä ei ole nyt
merkkijono, vaan tää on yksittäinen

76
00:05:34.590 --> 00:05:39.560
merkki ja sitten oikealle puolelle toi.

77
00:05:39.560 --> 00:05:44.600
Kokonaisluku muuttuja ja niin hassulta kuin
tää tuntuukin, niin tää kuitenkin kääntyy

78
00:05:44.600 --> 00:05:49.030
ja mä voin jopa sieltä ton DN arvon
tulosta ja me nähdään että tää.

79
00:05:49.030 --> 00:05:54.750
Suuraakkosin AN arvo näyttäisi
olevan 6 5 ja jos me mennään tuonne

80
00:05:54.750 --> 00:05:58.510
monisteen, olisin tietysti
voinut tähän laittaa auki.

81
00:05:58.510 --> 00:06:04.210
Katsotaanpa se tuosta toi moni sitten auki
tuolta noin moniste niin täältä monisteesta

82
00:06:04.210 --> 00:06:10.820
nyt löytyy sitten kohta jossa puhutaan
tästä niin sanotusta askiin taulukosta ja tää

83
00:06:10.820 --> 00:06:15.670
askitaulukko on tällainen
kansainvälinen standardi sille.

84
00:06:15.670 --> 00:06:22.950
Että mikä tämmöisen ensimmäisen sadankahdenkymmenenseitsemän
kokonaisluvun eli desimaaliluvun,

85
00:06:22.950 --> 00:06:27.430
joka juoksee täällä reunassa, niin
vastine on tässä tämmöisessä merkistö.

86
00:06:27.430 --> 00:06:32.580
Eli kuinka tämmöiset merkit voidaan
tulkita kokonaisuuksia toisinpäin.

87
00:06:32.580 --> 00:06:35.250
Eli jos me nyt etsitään
täältä, vaikkapa tämä.

88
00:06:35.250 --> 00:06:39.140
Suur aakkonen se on tuolla
jossakin tuolla noin niin me nähdään

89
00:06:39.140 --> 00:06:42.670
niin, että sen desimaaliluku vastine
on luku kuusikymmentäviisi niinku

90
00:06:42.670 --> 00:06:46.280
tuossa tietysti äsken
tulostettuna nähtiin.

91
00:06:46.280 --> 00:06:51.010
Ja tää onnistuu periaatteessa myös toisinpäin,
sillä eksplisiittisen tyyppi muunnoksella, josta

92
00:06:51.010 --> 00:06:57.800
puhutaan ihan kohta, että toi kokonaisluku
voidaan muuttaa myöskin merkiksi.

93
00:06:57.800 --> 00:07:02.060
Eli tämmöinen yksikäsitteinen vastine
joka ikiselle kirjoitusmerkit löytyy

94
00:07:02.060 --> 00:07:04.960
ja itse asiassa jokaiselle
niin sanotulle unicodemerelle.

95
00:07:04.960 --> 00:07:09.010
Eli sieltä löytyy muun muassa muun
muassa emojia ja muita vastaavia kivoja

96
00:07:09.010 --> 00:07:13.440
merkkejä, niin niille löytyy myöskin
tämmöinen kokonaisluku vastine yhteensä

97
00:07:13.440 --> 00:07:16.540
yli kuusikymmentäviisituhatta
kappaletta näitä värejä.

98
00:07:16.540 --> 00:07:22.930
On olemassa se ja ja sitten tässä
niin sanotussa unicode standardissa.

99
00:07:22.930 --> 00:07:25.760
Mutta tää taulukko mikä tässä meillä
nyt on niin ei tietenkään katsoa niitä

100
00:07:25.760 --> 00:07:29.570
kaikkia kuuttakymmentätuhatta vaan ainoastaan
ensimmäiset satakaksikymmentäseitsemän

101
00:07:29.570 --> 00:07:32.530
kappaletta jotka on siellä joskus.

102
00:07:32.530 --> 00:07:37.570
Milloinhan tuo aski koodi nyt
perustettiin, siis se on askiin tämmöinen.

103
00:07:37.570 --> 00:07:42.230
Standardi american standard
code for information interchange.

104
00:07:42.230 --> 00:07:45.910
Ja jos tuosta nyt etsitään
nopeasti se wikipedia artikkeli

105
00:07:45.910 --> 00:07:48.420
wikipediasta löytyy ihan hyvää tietoa.

106
00:07:48.420 --> 00:07:53.170
Niin tota tota tota tää kehitettiin
tuhatyhdeksänsataakuusikymmentä luvulla.

107
00:07:53.170 --> 00:07:55.790
Eli tää on tää on aika
vanha vanha standardia.

108
00:07:55.790 --> 00:08:01.610
Siihen on tietysti päälle rakenneltu
monenlaisia muita standardin jatke jatkeita,

109
00:08:01.610 --> 00:08:09.940
koska maailmassa on aika paljon
muitakin merkkejä kun AZ ja numerot.

110
00:08:09.940 --> 00:08:12.550
Mutta silloin kuusikymmentäluvulla
lähdettiin kuuhun ja ja tehtiin

111
00:08:12.550 --> 00:08:16.260
kaikenlaista muuta jännää, niin
silloin tommoinen kuitenkin oli ihan

112
00:08:16.260 --> 00:08:20.020
riittävä merkkimäärä ilmaisemaan asioita.

113
00:08:20.020 --> 00:08:27.120
Mut joo palataan noihin slideihin eli eli
siellä toi muunnos onnistuu ihan hienosti

114
00:08:27.120 --> 00:08:31.800
ja ehkäpä nyt voisin jopa tässä tässä
mainita tuommoisen pikku kikan että että

115
00:08:31.800 --> 00:08:35.930
tällä d, llä laskeminen nyt
jopa jopa tietenkin onnistuu.

116
00:08:35.930 --> 00:08:41.560
Eli me voidaan tuohon, hen lisätä
yksi yksi lukuja ja tietysti lopputulos

117
00:08:41.560 --> 00:08:46.990
on on totta kai niin kuin
arvata saattaa, niin sitten.

118
00:08:46.990 --> 00:08:51.350
Kuusikymmentäkuusi ja tuo
voidaan sitten muuttaa myöskin

119
00:08:51.350 --> 00:08:56.180
car merkiksi niinku kohta nähdään.

120
00:08:56.180 --> 00:08:59.880
No kuten tuossa nyt jo mainitsin,
niin implisiittinen tyyppi muunnos ei

121
00:08:59.880 --> 00:09:06.530
onnistu sitten aina eli eli tuota
esimerkiksi nytten karille niin ei onnistu

122
00:09:06.530 --> 00:09:10.000
tuolla että muutetaan
luku suoraan kaariiksi.

123
00:09:10.000 --> 00:09:13.450
Eli eli jos mä nyt yrittäisin kuitenkin.

124
00:09:13.450 --> 00:09:18.460
Tämän luvun nyt tästä carrick muuttaa
niin se ei valitettavasti onnistu.

125
00:09:18.460 --> 00:09:26.180
Myöskään ei onnistu.
Ball tyyppisen muuttujan määrittely.

126
00:09:26.180 --> 00:09:31.620
Kokonaisluvutusta on huomattavaa, että
tämä joissakin kielissä on ihan OK.

127
00:09:31.620 --> 00:09:36.070
Esimerkiksi muistaakseni sen ainakin
jossakin aiemmassa standardissa, niin niin

128
00:09:36.070 --> 00:09:40.360
tämmöinen tietysti käy ja ja sitten
siitä voi aiheutua jotakin ongelmia, mutta

129
00:09:40.360 --> 00:09:47.570
että se ei sarvissa on on
mahdotonta tehdä tuolla tavalla.

130
00:09:47.570 --> 00:09:50.530
Eli ihan ihan kaikenlaiset
muunnokset eivät kuitenkaan

131
00:09:50.530 --> 00:09:54.250
tälleen epäsuorasti ole mahdollisia.

132
00:09:54.250 --> 00:09:56.800
Mutta monet sellaiset muunnokset,
jotka epäsuorasti eivät

133
00:09:56.800 --> 00:09:59.560
ole mahdollisin ja ovat
kuitenkin mahdollisia.

134
00:09:59.560 --> 00:10:06.440
Ikään kuin eksplisiittisesti, eli itse kirjoittamalla
sinne koodiin, että haluan tehdä tyyppimuutoksen

135
00:10:06.440 --> 00:10:12.530
ja olen valmis ottamaan sen riskin, että tietoa
tässä muunnoksessa myöskin häviää ja tämä vaatii

136
00:10:12.530 --> 00:10:15.560
sitten erityistä syntaksia,
jolloin muunnos on ilmeinen.

137
00:10:15.560 --> 00:10:18.950
Myöskin sille ohjelmoijalle ja se
ohjelmoija myöskin visuaalisesti pystyy

138
00:10:18.950 --> 00:10:22.300
havainnoimaan, että hei, tässä on
mahdollisuus siihen, että informaatiota

139
00:10:22.300 --> 00:10:26.780
häviää tämmöinen eksplisiittinen
tyyppimuutos voi heittää myöskin poikkeuksena

140
00:10:26.780 --> 00:10:29.410
aiheuttaa käännösvirheen
niitä poikkeuksia.

141
00:10:29.410 --> 00:10:31.210
Nyt harvemmin tällä kurssilla.

142
00:10:31.210 --> 00:10:35.020
Tullaan näkemään, mutta teoriassa
semmoinenkin on mahdollista.

143
00:10:35.020 --> 00:10:38.240
No jos nyt määritellään niin
esimerkiksi tommoinen double

144
00:10:38.240 --> 00:10:41.880
tyyppinen muuttuja eli
meillä siellä nyt oli.

145
00:10:41.880 --> 00:10:48.030
Oli tota no joo tehdään siihen uusi.
Double on vaikkapa 3.

146
00:10:48.030 --> 00:10:52.440
5 ja sitten nyt tietysti jos me.

147
00:10:52.440 --> 00:10:55.710
Yritetään tätä doblea muuttaa.

148
00:10:55.710 --> 00:10:59.230
Instituuttiseksi on muuttujan
arvoksi, niin sehän ei onnistu.

149
00:10:59.230 --> 00:11:04.730
Mutta jos me heitetään tuonne sulut eteen
ja sanotaan, että kyllä minä haluan ottaa sen

150
00:11:04.730 --> 00:11:11.940
osan tuosta double luvusta joka on
on inttiosaa niin tämä on OK ja tässä.

151
00:11:11.940 --> 00:11:18.680
Silloin.
Desimaaliosa leikkautuu pois.

152
00:11:18.680 --> 00:11:23.100
No äsken puhuttiin siitä car
tyyppisen taikka tyyppisistä

153
00:11:23.100 --> 00:11:29.900
asioista, niin silloin voimme tehdä.

154
00:11:29.900 --> 00:11:36.700
Double GEFGH laitapas nyt siihen menee
ihan kirjaimetkin tässä sekaisin eli

155
00:11:36.700 --> 00:11:41.740
määritellään car tyyppinen muuttuja
ja otetaan nytten se meidän b.

156
00:11:41.740 --> 00:11:45.310
Eikö hetkinen mikä se olikaan, d
tuolta noin menee kirjaa mut sekasin

157
00:11:45.310 --> 00:11:48.700
elikkä tuolla oli se,
d tää on kokonaisluku.

158
00:11:48.700 --> 00:11:54.810
Eli tämä on nyt.
Intarvoinen luku 6 6 eikö vaan.

159
00:11:54.810 --> 00:11:58.690
Toivottavasti muistin oikein.
No niin ja nyt tästä.

160
00:11:58.690 --> 00:12:00.910
D muuttujasta.

161
00:12:00.910 --> 00:12:05.060
D muuttujasta sitten
muutetaan car tämmöisellä.

162
00:12:05.060 --> 00:12:08.340
Eksplisiittisen tyyppi muunnoksella
ja mä laitan tuohon puolipisteen

163
00:12:08.340 --> 00:12:11.660
perään niin mitään erroreita
täällä ei näytä olevan.

164
00:12:11.660 --> 00:12:16.350
Eli tehdään nyt tuo mitä tuossa toiseksi
viimeisellä rivillä on ja tehdään.

165
00:12:16.350 --> 00:12:20.670
Eksplisiittinen tyyppi muunnos intistä
carrie ja nyt tietysti kiinnostaa

166
00:12:20.670 --> 00:12:26.380
se, että mitä tuo muuttujan
arvo on tulostettuna.

167
00:12:26.380 --> 00:12:30.740
Eli 6 kuutonen näyttäisi olevan suuraakkosin
b mikä on tietysti ihan loogista, jos

168
00:12:30.740 --> 00:12:34.740
meidän vilkaistaan nyt vielä kertaalleen
tuonne askiin koodiin, niin me nähdään niin,

169
00:12:34.740 --> 00:12:39.300
että se luku kuusikymmentäviisi
sen yksi tai sen suora vastine.

170
00:12:39.300 --> 00:12:48.310
Tässä ascii merkistö on ja myöskin
tämä sarppi sitä tietysti noudattaa.

171
00:12:48.310 --> 00:12:51.500
Eksplisiittinen tyyppi muunnos
ei kuitenkaan ole onnistu aina.

172
00:12:51.500 --> 00:12:56.310
Eli jos me yritämme nyt tehdä tällaisen
tyypin muunnoksen, että me yritämme tämmöiselle

173
00:12:56.310 --> 00:13:00.560
lyhyelle kokonaisluvun eli
shorthan on tämmöinen hetkinen.

174
00:13:00.560 --> 00:13:02.620
Onko se 16 bittinen?

175
00:13:02.620 --> 00:13:05.050
Kokonaisluku tulee niin
harvoin käytettyä tuotetta.

176
00:13:05.050 --> 00:13:06.850
En edes muista.

177
00:13:06.850 --> 00:13:10.290
Juu elikkä sieltä näkyy
dokumentaatio, että se on 16 bittinen.

178
00:13:10.290 --> 00:13:14.750
Kokonaisluku eli puolet vähemmän
bittejä kuin tuossa intissä.

179
00:13:14.750 --> 00:13:19.950
Niin.
Tähän voi kohtuu pieniä.

180
00:13:19.950 --> 00:13:21.900
Tota.

181
00:13:21.900 --> 00:13:27.620
Ja FGHI noin kohtuu pieni ja
kokonaislukuja sijoittaa, mutta jos me

182
00:13:27.620 --> 00:13:33.180
yritämme tähän kovin suurta kokonaislukua
sijoittaa, niin silloin kääntäjä

183
00:13:33.180 --> 00:13:35.860
ilmoittaa, että käydään nyt into short.

184
00:13:35.860 --> 00:13:39.820
Eli ihan sama juttu kuin
tuossa aikaisemmin yritimme.

185
00:13:39.820 --> 00:13:42.880
Doblea muuttaa indeksi
niin eihän sekään onnistu.

186
00:13:42.880 --> 00:13:45.120
No entäs sitten
eksplisiittinen tyyppi muunnos?

187
00:13:45.120 --> 00:13:47.530
Onnistuisiko semmoinen, että siitä
nyt vaikka jotenkin leikattaisiin

188
00:13:47.530 --> 00:13:49.380
joku osaa pois niin eipä onnistu.

189
00:13:49.380 --> 00:13:53.160
Eli tässä overflow constant väljyys
computational vähän tommoinen kryptinen

190
00:13:53.160 --> 00:13:57.820
ilmoitus, mutta alleviivaa on nyt sitä
niin, että tämä eksplisiittinen käyn

191
00:13:57.820 --> 00:14:02.400
tyyppi muunnos ei ihan aina onnistu,
eli silloin kun me tehdään implisiittinen

192
00:14:02.400 --> 00:14:06.740
tyyppi muunnos, niinku täällä tehtiin
esimerkiksi tuossa tilanteessa jossa intti

193
00:14:06.740 --> 00:14:10.440
muutettiin double, niin se onnistuu aina.

194
00:14:10.440 --> 00:14:14.950
Tai ainakin pitäisi onnistua näitä implisiittisiä
tyyppimuutoksia voi tehdä omillekin tyypeille,

195
00:14:14.950 --> 00:14:19.740
että siinä tietysti jälleen kerran niinku
ohjelmoinnissa monesti niin poikkeuksia on, mutta

196
00:14:19.740 --> 00:14:25.640
eksplisiittinen tyyppi muunnos saattaa sitten heittää
heittää tota käännösvirheen vaikka poikkeukseen

197
00:14:25.640 --> 00:14:30.970
ja tässä tilanteessa nyt
kysymyksessä oli käännösvirhe.

198
00:14:30.970 --> 00:14:36.810
No mihin näitä nyt täällä ohjelmointi yksi
kurssilla tarvitaan näitä tyyppimuutoksia,

199
00:14:36.810 --> 00:14:40.850
niin oikeastaan se mihin me tullaan
törmäämään tällä kurssilla ovat nämä

200
00:14:40.850 --> 00:14:42.870
implisiittiset tyyppi muunnokset.

201
00:14:42.870 --> 00:14:51.090
Eli jos palataan tuosta pari slaidia taaksepäin
niin tämä että intti muutetaan double automaattisesti

202
00:14:51.090 --> 00:14:56.090
siellä pellin alla ilman että me ikään kuin
edes havaitaan sen tapahtuneen niin se on se mitä

203
00:14:56.090 --> 00:15:02.320
me tässä ehkä kaikista eniten
käytetään puolittain huomaamatta.

204
00:15:02.320 --> 00:15:08.100
Toinen mitä me puolittain huomaamatta
tehdään, on luvun muuttaminen merkki.

205
00:15:08.100 --> 00:15:09.900
Onko se siitä?

206
00:15:09.900 --> 00:15:14.180
Mulla nyt ei ole oikeastaan tässä slaidilla
ollut esimerkkiä, mutta jos me tässä niinku

207
00:15:14.180 --> 00:15:19.530
me ollaan koko ajan tehty, eli tässä vaikkapa
tulosta on luku, niin se mitä tänne frit

208
00:15:19.530 --> 00:15:25.310
linelle itsessä tullaan vieneeksi on se inttiarvo,
mutta se mitä me siinä oikeasti todellisesti

209
00:15:25.310 --> 00:15:27.800
nähdään on tietysti merkkijono, eikö niin?

210
00:15:27.800 --> 00:15:31.270
Eli kun me tarkastellaan tässä
tätä merkki ja b, niin oikeastihan

211
00:15:31.270 --> 00:15:34.390
se tietokoneen sisällä
on tietysti lukuarvo.

212
00:15:34.390 --> 00:15:39.620
Ykkösten jo nollien jonoa, mutta
totta kai me tässä tässä tarkastelussa

213
00:15:39.620 --> 00:15:44.910
katselemme merkkijonoa, eli vähän
ehkä tekninen aspekti, mutta kuitenkin

214
00:15:44.910 --> 00:15:53.510
tuollakin tapahtuu tyyppi muunnos taustalla.
Noin.

215
00:15:53.510 --> 00:15:56.310
No sitten huomautus
JavaScriptin tyypittömyydestä.

216
00:15:56.310 --> 00:15:58.780
Eli nyt me ollaan tässä
ihan iloisesti tehty.

217
00:15:58.780 --> 00:16:04.610
Nytten näitä tyyppejä tänne sarppiin ja
ollaan ikään kuin tyytyväisiä siihen, että

218
00:16:04.610 --> 00:16:10.150
että jokainen muuttuja voi edustaa vain tietyn
tyyppistä olentoa, mutta täähän ei kaikissa

219
00:16:10.150 --> 00:16:15.930
kaikissa ohjelmointikielissä ole näin eli
eli tuota tai ainakaan se tyyppi ei ole niinku

220
00:16:15.930 --> 00:16:18.090
ilmeinen eikä sitä
hieronta ohjelmaan naamaan.

221
00:16:18.090 --> 00:16:21.170
Eli jos me mennään tänne
ihan selaimeen ja avataan

222
00:16:21.170 --> 00:16:24.220
täältä 12 näppäimen kautta tämmöinen.

223
00:16:24.220 --> 00:16:29.090
Dev tools paneeli tää löytyy kaikista moderneista
internet selaimista, niin täältä löytyy

224
00:16:29.090 --> 00:16:33.100
tämmöinen console kohta johon voi
alkaa kirjoittamaan javascriptiä.

225
00:16:33.100 --> 00:16:37.840
Eli tää on tämmöinen JavaScript tulkki joka
on on siellä selaimessa sisäänrakennettu

226
00:16:37.840 --> 00:16:40.520
ja nyt mä voin alkaa
tänne kirjoittamaan koodia.

227
00:16:40.520 --> 00:16:45.320
Sanotaan että vaikka tommoinen
laskulauseke niin se kertoo sieltä enteriä

228
00:16:45.320 --> 00:16:49.220
painamalla sitten että mikäs
sen laskulauseen lopputulema on.

229
00:16:49.220 --> 00:16:53.360
No mä voin tänne kirjoittaa vähän
monimutkaisempaa koodia eli javascriptissä

230
00:16:53.360 --> 00:16:55.320
muuttujan määrittely tapahtuu sanalla.

231
00:16:55.320 --> 00:17:01.300
Et ja sitten muuttujien nimi ja sitten sille
voisi ottaa arvon eli tässä ei ei erikseen

232
00:17:01.300 --> 00:17:05.300
määritellä että mikä tän AN tyyppi on vaan
yksinkertaisesti vaan annetaan sinne arvo

233
00:17:05.300 --> 00:17:10.360
ja tässä mä nyt tulin antaneeksi sinne
kokonaisluku kolmosen ja sitten mä voin tulostaa

234
00:17:10.360 --> 00:17:15.100
sen arvon kirjoittamalla ja painamalla enter
niin sitten tää niin sanottu interaktiivinen

235
00:17:15.100 --> 00:17:18.280
tulkki mulle sen AN
arvon myöskin tulostaa.

236
00:17:18.280 --> 00:17:21.280
No tässä niinku voidaan havaita
niin että nyt täää vaikuttaisi

237
00:17:21.280 --> 00:17:25.740
olevan 3 ja jos mä nyt
lisään aahan vaikka vitosen.

238
00:17:25.740 --> 00:17:32.260
Ja painan enteriä tuosta noin niin
lopputulema on myöskin kokonaisluku luku 8.

239
00:17:32.260 --> 00:17:35.760
No nyt jos mä jaan tän AN
vaikkapa sanotaan nyt sillä

240
00:17:35.760 --> 00:17:37.820
kolmosella niin lopputulos on yksi.

241
00:17:37.820 --> 00:17:40.980
No tässä nyt tietysti ei ollut mitään
ihmeellistä kun se alkuperäinen luku oli kolmonen,

242
00:17:40.980 --> 00:17:46.010
mutta jos me nyt tehdään semmoinen temppu
niinku tuossa CR että jaetaankin siellä

243
00:17:46.010 --> 00:17:48.420
luvulla kakkonen, niin nyt
sieltä tuleekin luku yksi.

244
00:17:48.420 --> 00:17:50.270
5.

245
00:17:50.270 --> 00:17:53.990
Eli sarvissa se inttiluvun jakaminen
oli semmoinen, missä piti olla aina vähän

246
00:17:53.990 --> 00:17:57.840
korvat höröllään ja miettiä, että mitäs tässä
oikeastaan tapahtuu, mutta javascriptissä

247
00:17:57.840 --> 00:18:01.270
niinku näyttäisi siltä, että ei erikseen
tarvitse sanoa, että hei meillä on tässä

248
00:18:01.270 --> 00:18:06.200
nyt tämmöinen erikoinen tyyppi, muunnos
tai erikoinen jakolasku menossa ja tässä

249
00:18:06.200 --> 00:18:09.210
mielessä nytten
JavaScript eroaa eroaa CSR.

250
00:18:09.210 --> 00:18:13.710
Aika paljonkin siinä, että ei tarvitse
erikseen erikseen määritellä intteja

251
00:18:13.710 --> 00:18:19.930
ja erikseen määritellä
noita liukuja OK taustalla.

252
00:18:19.930 --> 00:18:23.210
Me voidaan katsoa, että mikä
tän ään tyyppi itse asiassa on.

253
00:18:23.210 --> 00:18:26.910
Ja kyllä siellä tietynlainen
tyyppijärjestelmä on taustalla.

254
00:18:26.910 --> 00:18:30.640
Jos me kysytään siltä, että minkä tyyppinen
olento sinä olet, niin se on tämmöinen

255
00:18:30.640 --> 00:18:36.630
number ja nää number nyt sattuu olemaan
täällä ja scriptissä tämmöisiä niin

256
00:18:36.630 --> 00:18:43.060
sanotun IE 7 5 4 standardin mukaisia
liukuja eli itse asiassa samanlaisia

257
00:18:43.060 --> 00:18:45.610
lukuja kuin mitä ne sarjan double ovat.

258
00:18:45.610 --> 00:18:49.440
Toisin sanoen ja scripti on mahdollista.

259
00:18:49.440 --> 00:18:52.550
Ainakin tässä niin sanotussa
normaalissa JavaScript ohjelmoinnissa

260
00:18:52.550 --> 00:18:54.630
määritellä vaan tämmöisiä.

261
00:18:54.630 --> 00:19:01.330
Double tyyppisiä lukuja ja ja niiden nimi nyt
tällä ja skriptillä sitten sattuu olemaan number

262
00:19:01.330 --> 00:19:06.490
eli tällä haluan vaan sanoa sitä niin että aina
pikkuisen riippuu tilanteesta ja siitä käytettävästä

263
00:19:06.490 --> 00:19:11.070
ohjelmointikielestä, että kuinka niitä lukuja
käsitellään, mikä niitten käyttöympäristö on

264
00:19:11.070 --> 00:19:15.230
ja ja miten niitä lukuja
siellä käsitellään.

265
00:19:15.230 --> 00:19:17.180
No.

266
00:19:17.180 --> 00:19:23.380
Javascriptissä tosiaan on on vähän
tämmöinen joskus ehkä ehkä vähän moitittukin

267
00:19:23.380 --> 00:19:27.360
semmoinen relaxed tyyli näiden
muuttujien arvojen käsittelyyn.

268
00:19:27.360 --> 00:19:33.400
Tuossa mä nyt määrittelin luvun tai muuttujan b
ja annoin sille arvoksi nolla ja sitten mä voin

269
00:19:33.400 --> 00:19:40.340
toisaalta määritellä myöskin muuttujan false ja
nytten molemmat niistä antaa undefined mikä tarkoittaa

270
00:19:40.340 --> 00:19:44.100
sitä, että tän lauseen tulos on
undefined, mutta mä voin toki.

271
00:19:44.100 --> 00:19:47.780
Toki tulostaa, että mikä ton ben
arvoon ja mikä tuon sen arvo on.

272
00:19:47.780 --> 00:19:53.480
Mutta jos mä vertaan tän ben arvoa c, täällä
2 on yksi suuruusmerkillä niin mä saan arvoksi

273
00:19:53.480 --> 00:19:59.920
true eli tää näyttäisi olevan saman
arvoinen asia kun tää c, mutta nythän meillä on

274
00:19:59.920 --> 00:20:06.340
lukolla täällä ja on false eli joskus
moititaan javascriptiä siitä että eihän nää nyt

275
00:20:06.340 --> 00:20:11.520
oikeasti ole sama asia, mutta ne ikään kuin
samaistetaan niin jos me nyt vilkaistaan sitä

276
00:20:11.520 --> 00:20:15.020
että mikä ton BN tyyppi
on niin se on number.

277
00:20:15.020 --> 00:20:20.770
Ja sitten tän sen tyyppi on boolean eli
siellä kyllä taustalla on näitä näillä b,

278
00:20:20.770 --> 00:20:26.330
llä ja c, llä hieman eri tyypit, mutta tällä
2 on yksi kuin merkillä se vertailu näyttäisi

279
00:20:26.330 --> 00:20:30.290
onnistuvan hieman ehkä
jossain mielessä epäloogisesti.

280
00:20:30.290 --> 00:20:35.010
Näiden 2 erityyppisen kaveruksen
välillä ja sen takia JavaScriptin

281
00:20:35.010 --> 00:20:37.970
onkin tullut siitä nyt on jo aikaa.

282
00:20:37.970 --> 00:20:43.890
Mutta joka tapauksessa niin tämmöinen 3 on
yksi suuruusmerkin mukainen vertailu, joka

283
00:20:43.890 --> 00:20:48.940
on vähän samantyyppinen kuin
cesarpissa, joka ottaa huomioon sen.

284
00:20:48.940 --> 00:20:54.700
Arvon tyypin myöskin ja tämä vertailu antaa
sitten vastaavasti tota noin niin arvoksi

285
00:20:54.700 --> 00:20:59.180
false eli nytten se joka oli nolla ja
c joka oli false niin eivät enää olekaan

286
00:20:59.180 --> 00:21:01.980
samaa asiaa koska ne on
täysin eri tyyppisiä asioita.

287
00:21:01.980 --> 00:21:07.240
Huomionarvoista on kuitenkin se, että mä
ylipäätään voin tällaisen vertailun tehdä.

288
00:21:07.240 --> 00:21:10.390
Jos mä nyt palaan vielä tuonne sarppiin.

289
00:21:10.390 --> 00:21:16.210
Laitetaan tuosta toi kääntämätön
koodi pois ja laitetaan tänne nytten.

290
00:21:16.210 --> 00:21:19.810
Ball on falseja.

291
00:21:19.810 --> 00:21:26.350
K on nyt, vaikka se nolla tehdään nyt
introo no intro on olla näin piti kirjoittaa

292
00:21:26.350 --> 00:21:31.560
ja jos me nyt lähden tässä sitten
tutkimaan sitä, että onko samaa asia kuin

293
00:21:31.560 --> 00:21:36.590
k, niin tämmöinen vertailu aiheuttaa
täällä käännösvirheen eli tämmöinen vertailu

294
00:21:36.590 --> 00:21:41.430
eic ole edes mahdollista tehdä, mutta
javascriptissä se vertailu on mahdollista

295
00:21:41.430 --> 00:21:44.370
tehdä, mutta se tuottaa arvon false.

296
00:21:44.370 --> 00:21:49.040
Paitsi jos käytät sitä niin sanotusti
vanhanaikaista vertailuoperaattori,

297
00:21:49.040 --> 00:21:52.050
jolloin saat saat tuota noin niin arvo.

298
00:21:52.050 --> 00:21:57.570
Eli tässä voidaan varmaan nyt argumentoida
ja ja päästä väittelyyn siitä, että kumpi

299
00:21:57.570 --> 00:22:03.980
tapa on parempi tämä, että meillä ei
ole mitään kiinteästi määriteltyjä.

300
00:22:03.980 --> 00:22:08.380
Tyyppejä tänne ja oikeastaan se mitä mulla
jäi tuossa sanomatta että nyt mulla on tää

301
00:22:08.380 --> 00:22:13.240
on siis arvossa nolla, mutta mä voin aivan
hyvin käydä pokkaamassa sinne hen arvoksi

302
00:22:13.240 --> 00:22:18.950
false ja tää on ihan OK eli nyt
sillä b, llä oli aikaisemmin arvo.

303
00:22:18.950 --> 00:22:23.710
Tai tyyppi number mutta nyt jos mä
kysyn siltä beeta että mikäs sun tyyppi

304
00:22:23.710 --> 00:22:28.020
nyt on niin se onkin boolen
eli tämmöinen dynaaminen tyyppi.

305
00:22:28.020 --> 00:22:32.750
Systeemi on mahdollista tehdä
ohjelmointikielen ja tässä se

306
00:22:32.750 --> 00:22:35.660
javascriptissä se on
niinku erityisen jotenkin.

307
00:22:35.660 --> 00:22:40.530
Näkyville ja semmoinen oleellinen,
että se tyyppi voi lennosta muuttua ja

308
00:22:40.530 --> 00:22:45.060
ja se on niinku sinänsä ihan OK, mutta
on tilanteesta riippuvainen että onko

309
00:22:45.060 --> 00:22:49.850
tää hyvä vai huono asia ja
ehkä pikkuisen ohjelmointi.

310
00:22:49.850 --> 00:22:55.210
Tyylin tavallaan preferenssien
mukainen ja ohjelmoijan preferensseistä

311
00:22:55.210 --> 00:22:59.730
riippuva ja mä haluan korostaa sitä,
että ei ole jotenkin täysin yksioikoisen

312
00:22:59.730 --> 00:23:02.190
selvää, että kumpi tämmöisistä.

313
00:23:02.190 --> 00:23:05.710
Järjestelmistä on parempi tuommoinen
dynaaminen, niinku javascriptissä.

314
00:23:05.710 --> 00:23:10.650
Vaiko sitten tämmöinen staattinen.

315
00:23:10.650 --> 00:23:16.460
Joka tässä on aika vahvasti edustettuna, jos
tää asia olisi vesiselvä kaikille ohjelmoijille,

316
00:23:16.460 --> 00:23:20.130
niin ei näitä eri ohjelmointikieliä
olisi ja eri ohjelmointi tyylejä olisi.

317
00:23:20.130 --> 00:23:23.370
Jotkut tykkää toisenlaisesta
ja toiset tykkää toisenlaisesta

318
00:23:23.370 --> 00:23:25.170
toisenlaisiin tilanteisiin.

319
00:23:25.170 --> 00:23:30.310
Tämmöinen staattisuus ja ikään kuin vahva
tyypitys sopii hieman paremmin ja sitten toisiin

320
00:23:30.310 --> 00:23:34.550
tämmöinen löysä relaxed dynaaminen
systeemi toimii taas oikein hyvin.

321
00:23:34.550 --> 00:23:39.110
On kuitenkin huomattava myöskin se
asia, että java scream JavaScript.

322
00:23:39.110 --> 00:23:44.540
On tämmöinen ikään kuin vahva tyypitys
hiljalleen tullut esiin ja noussut ja ottanut

323
00:23:44.540 --> 00:23:50.210
ikään kuin alaa siellä tää type script
joka on tähän JavaScriptin päälle rakennettu

324
00:23:50.210 --> 00:23:55.160
tyyppi järjestelmä, niin on aika vahvassa
nousussa ollut viime vuosina ja sen ja

325
00:23:55.160 --> 00:24:00.870
sitä yhä enenevässä määrin isoissa
ohjelmistojärjestelmissä käytetään liittyy pes

326
00:24:00.870 --> 00:24:03.900
script, joka on tämmöinen JavaScriptin.

327
00:24:03.900 --> 00:24:08.980
Voisi sanoa, että tämmöinen
päälle rakennettu järjestelmä.

328
00:24:08.980 --> 00:24:12.460
Mutta että silleen tähän niin ei ole yksi
ja oikeata vastausta, vaikka olisi tietysti

329
00:24:12.460 --> 00:24:15.500
kiva täältä jotenkin julistaa että
mikä on paras ja mikä on huonoin.

330
00:24:15.500 --> 00:24:17.300
Mutta sitä mä en voi tehdä.

331
00:24:17.300 --> 00:24:22.480
On otettava huomioon eri järjestelmien
eroavaisuudet ja toimittava niiden mukaan.

332
00:24:22.480 --> 00:24:27.780
Ja nyt meillä tässä ohjelmointi ykkösellä
mennään, mennään tietysti mukaisesti,

333
00:24:27.780 --> 00:24:32.100
mutta että sitten kun alalla etenette
ja teette eteenpäin hommia niin niin

334
00:24:32.100 --> 00:24:36.660
tuota on otettava eri systeemit huomioon,
mutta mennään eteenpäin ja puhutaan

335
00:24:36.660 --> 00:24:39.690
hieman lisää vielä tuosta testaamisesta.

336
00:24:39.690 --> 00:24:42.550
Tää on nyt vähän koskettelee
osittain myöskin tuota tyyppi

337
00:24:42.550 --> 00:24:46.730
muunnosasiaa mitä tuossa käsiteltiin.

338
00:24:46.730 --> 00:24:54.360
Ja otetaan tähän ikään kuin jatkona nyt
eiliselle sitten tästä contest testaamisesta

339
00:24:54.360 --> 00:24:59.710
vielä 2 esimerkkiä ja lähdetään tekemään
tämmöinen monista funktio, joka monistaa

340
00:24:59.710 --> 00:25:02.270
annetun merkin 3 merkin merkkijonoksi.

341
00:25:02.270 --> 00:25:04.530
Eli vielä kerran siis meillä
on yksi merkki joka halutaan

342
00:25:04.530 --> 00:25:07.580
monistaa 3 merkin
pituiseksi merkkijonoksi.

343
00:25:07.580 --> 00:25:12.560
Ja sitten toinen toisena esimerkkinä
tämmöinen jää 2 joka alleviivaa nyt sitä,

344
00:25:12.560 --> 00:25:17.580
että meillä voi olla tosissaan desimaaliluku
ja siellä tuloksena ja pohditaan

345
00:25:17.580 --> 00:25:22.330
sitä, että mitä jos se desimaaliluku ei
olekaan sellainen joka me voidaan voidaan

346
00:25:22.330 --> 00:25:27.460
sitten kivasti esittää 2 potenssin
summana, eli se on niin sanotusti hieman

347
00:25:27.460 --> 00:25:30.450
epätarkka siellä tietokoneen sisällä.

348
00:25:30.450 --> 00:25:35.770
Ja tehdään nyt aluksi toi monista esimerkkiä
ja lähdetään tekemään sitä tämmöisellä

349
00:25:35.770 --> 00:25:41.110
niin kutsutulla TDD tyylillä eli test
driven development tyylillä, jossa aluksi

350
00:25:41.110 --> 00:25:45.650
pohditaan että mitäs meidän oikeastaan
pitää tehdä ja vasta sitten toteutetaan

351
00:25:45.650 --> 00:25:51.340
se varsinainen ohjelma
tai funktion toteutus.

352
00:25:51.340 --> 00:25:54.550
Ja luntti tuosta auki elikkä.

353
00:25:54.550 --> 00:25:59.370
Suunnittelupöydältä lähdetään liikkeelle
täältä mayn pääohjelmasta käsin ja meidän ajatus

354
00:25:59.370 --> 00:26:05.690
nyt olisi sellainen, että me halutaan
monistaa hupsista monistaa vaikkapa nyt merkkiä

355
00:26:05.690 --> 00:26:11.520
eli me toivomme niin, että tämä merkki b
monistuuisi siellä meidän funktion sisällä

356
00:26:11.520 --> 00:26:18.330
ja me saisimme paluuarvon semmoisen olion,
joka me voidaan sijoittaa jono merkkijonolla

357
00:26:18.330 --> 00:26:23.290
jono jono nimiselle string
tyyppiselle merkkijonolla.

358
00:26:23.290 --> 00:26:26.330
Ja nythän tämmöistä funktiota ei
tietenkään ole vielä olemassa ja se pitää

359
00:26:26.330 --> 00:26:29.470
toteuttaa, mutta tässä olisi
nyt sitä suunnittelupöytää.

360
00:26:29.470 --> 00:26:34.570
No se suunnittelupöytä jatkuu siten,
että me lähdemme kirjoittamaan funktion

361
00:26:34.570 --> 00:26:39.490
esittelyn ja tätähän me pystymme
päättelemään tästä funktion kutsusta,

362
00:26:39.490 --> 00:26:41.470
jonka me olemme tuohon
hienosti kirjoittaneet.

363
00:26:41.470 --> 00:26:45.930
Public static sillä eteenpäin ja sen
jälkeen paluuarvon tyyppi, jonka me voidaan

364
00:26:45.930 --> 00:26:49.940
päätellä, että tästä on yksi
kuin merkin vasemmasta osasta.

365
00:26:49.940 --> 00:26:55.200
Ja sitten kirjoitetaan funktion nimi sulut
ja aaltosut niinku aina funktioon kuuluu.

366
00:26:55.200 --> 00:26:57.480
No sitten tää parametrilista.

367
00:26:57.480 --> 00:26:59.900
No nyt vilkaistaan tänne
argumenttien luetteloon.

368
00:26:59.900 --> 00:27:02.560
Meillä on siellä yksittäinen
b merkki mitä me laitetaan

369
00:27:02.560 --> 00:27:04.980
silloin tänne parametrien listaan.

370
00:27:04.980 --> 00:27:09.540
No me emme Kirjoita tänne nyt mitään
b jutskia vaan me pohdimme sitä että

371
00:27:09.540 --> 00:27:15.330
mikä on tuon BN pointti tässä aliohjelma
ja sen BN pointti on olla se merkki

372
00:27:15.330 --> 00:27:19.070
joka me halutaan monistaa
eli monisteettava.

373
00:27:19.070 --> 00:27:22.650
Annamme sille sen takia ikään kuin
tämmöisiin ilmeisen nimen, joka indikoi

374
00:27:22.650 --> 00:27:27.810
sitä, että mikä sen parametrin
tarkoitus on olla tässä meidän hienossa

375
00:27:27.810 --> 00:27:29.970
funktiossa, joka me nyt tässä toteutetaan.

376
00:27:29.970 --> 00:27:34.960
Eli nyt meillä on esittelyni tässä
valmiina ja ennen kuin me lähdetään sitten

377
00:27:34.960 --> 00:27:39.930
oikeasti ikään kuin toteuttamaan tätä
moniistusta, niin me palautetaan tästä

378
00:27:39.930 --> 00:27:46.340
joku semmoinen asia, jolla
me saadaan tämä funktion.

379
00:27:46.340 --> 00:27:49.240
Toteutus siinä mielessä tyytyväiseksi.

380
00:27:49.240 --> 00:27:53.640
Oikeastaan ei laitettaisi sitä monistaettavaa
vielä sinne saadaan siinä mielessä tyytyväiseksi,

381
00:27:53.640 --> 00:27:58.330
että se toteuttaa tämän spesifikaation
eli toteuttaa tämän funktion.

382
00:27:58.330 --> 00:28:00.870
Syntaxtisesti oikeaksi.

383
00:28:00.870 --> 00:28:06.030
Ja kun me halutaan täältä palauttaa string
tyyppinen arvo niin silloinhan pienin tai lyhin

384
00:28:06.030 --> 00:28:11.570
mahdollinen string tyyppinen arvo on varmaankin
toi tyhjä merkkijono sen pienempää toteutusta

385
00:28:11.570 --> 00:28:14.610
meidän ikään kuin tälle meidän
hienolle funktiolle voi tehdä.

386
00:28:14.610 --> 00:28:19.210
Miksi me näin teemme sen takia,
että me voimme kirjoittaa tänne

387
00:28:19.210 --> 00:28:26.360
dokumentaation ja tän
pointti nyt on se, että.

388
00:28:26.360 --> 00:28:31.620
On tavallaan tosi tosi tärkeätä ohjelmoinnissa
aina ajatella ensin ennen kuin lähdetään

389
00:28:31.620 --> 00:28:37.540
tekemään ja nytten semmoista ikään kuin kynä
paperia ajattelua on se, että me kirjoitamme

390
00:28:37.540 --> 00:28:41.850
sen funktion dokumentaation ja tulemme myöskin
kirjoittaneeksi tuohon sitten myöhemmin,

391
00:28:41.850 --> 00:28:46.420
että testit jo joka ilmentää sitä, että
miten tätä funktiota kutsutaan, miten sitä

392
00:28:46.420 --> 00:28:50.290
käytetään ja minkälaisia paluuarvoja me
odotamme sieltä ja minkälaisia reunatapauksia

393
00:28:50.290 --> 00:28:52.250
sillä funktiolla voi olla.

394
00:28:52.250 --> 00:28:57.140
Eli aina mieti ennen kuin lähdet tekemään
mitä se sun ohjelma oikeastaan pitäisi tehdä?

395
00:28:57.140 --> 00:28:59.010
Ennen kuin toteutat sen.

396
00:28:59.010 --> 00:29:02.790
No, nyt tässä on tietysti jälleen kerran meidän
kysymyksessä tämmöinen aikasieettinen pieni

397
00:29:02.790 --> 00:29:08.710
ohjelma, mutta tehdään se silti
esimerkki ja mä niinku tällä tavalla.

398
00:29:08.710 --> 00:29:14.870
Ensin pohtien ja vasta sitten toteuttaen tän
funktion ihan selkeäsanainen suomenkielinen tarkoitus

399
00:29:14.870 --> 00:29:19.890
olisi se, että se monistaa annetun merkin ja nyt
päätän tässä niin, että se voisi olla 3 merkin

400
00:29:19.890 --> 00:29:23.930
mittainen merkki on tehdään
myöhemmin siitä semmoinen versio joka.

401
00:29:23.930 --> 00:29:26.110
On on tuota.

402
00:29:26.110 --> 00:29:30.250
Sitten sellainen, että se voi monistaa
sen ikään kuin halutun mittaiseksi,

403
00:29:30.250 --> 00:29:32.990
mutta tehdään nyt tämmöinen
kiinteä kiinteä mittainen, koska

404
00:29:32.990 --> 00:29:34.660
emme ole vielä puhunut
näistä silmukoista mitään.

405
00:29:34.660 --> 00:29:37.060
Me tarvitaan siihen
silmukoita, jotta voidaan tehdä

406
00:29:37.060 --> 00:29:44.860
siitä sitten mielivaltaisen mittainen.

407
00:29:44.860 --> 00:29:48.400
Dokumentaatio kommentteihin kuuluu
myöskin parametrien dokumentaatio ja

408
00:29:48.400 --> 00:29:53.300
tässä mä nyt oon dokumentoimassa
sitten monisteettavaa.

409
00:29:53.300 --> 00:29:57.360
Merkkiä eli annetaan sille ihan
selkeäsanainen suomenkielinen kuvailu

410
00:29:57.360 --> 00:30:01.200
siitä, että mikä tän
parametrin pointti on.

411
00:30:01.200 --> 00:30:05.160
Ja tän paluuarvon tulisi siis olla
monistetuista merkeistä koostuva jono.

412
00:30:05.160 --> 00:30:09.230
Jos nyt vielä vilkaistaan tänne pääohjelman
puolelle, niin mehän odotetaan niin, että

413
00:30:09.230 --> 00:30:12.860
tää on monista funktio tuottaa mulle
sellaisen jonon, jossa ei sitä beeta.

414
00:30:12.860 --> 00:30:18.820
Nyt on monistettu eli tän returns tagien
sisään kirjoitamme siitä selko sanasen

415
00:30:18.820 --> 00:30:23.930
kuvauksen eli monista tutuista
merkeistä koostuva merkkijono.

416
00:30:23.930 --> 00:30:28.210
Noin eli nyt mä oon kirjoittanut tähän
ikään kuin pohdinnan semmoisen ajatuksen

417
00:30:28.210 --> 00:30:33.550
siitä, että mitä tän funktion se semmoinen
korkean tason pointti on ja sen jälkeen

418
00:30:33.550 --> 00:30:37.790
kirjoitetaan näitä testejä eli com ja
yksi kerran tabulaattorin niin mulle tulee

419
00:30:37.790 --> 00:30:42.850
tää com test hahmo tähän eli tämmöinen
testausalue johon mä voin kirjoittaa näitä

420
00:30:42.850 --> 00:30:47.670
testejä ja mä otan sen verran vielä nyt
ajatusta taaksepäin tästä, että kun me näitä

421
00:30:47.670 --> 00:30:50.760
aliohjelma kirjoitetaan niin tää.

422
00:30:50.760 --> 00:30:56.220
Esittelyni ja runko osa on tässä ja sen
välittömään läheisyyteen tähän yläpuolelle.

423
00:30:56.220 --> 00:30:59.360
Kirjoitetaan siis tää dokumentaatio
kommentti alue ja sitten

424
00:30:59.360 --> 00:31:01.420
myöskin nää testit tässä järjestyksessä.

425
00:31:01.420 --> 00:31:04.920
Eli ensin dokumentaatio kommentit
ja sitten nää testitapaukset

426
00:31:04.920 --> 00:31:07.480
eli näitä ei Kirjoita minnekään.

427
00:31:07.480 --> 00:31:10.860
Tänne funktion sisään ei tänne.

428
00:31:10.860 --> 00:31:14.300
Ei tähän esittelyn ja
aalto sulkeiden väliin.

429
00:31:14.300 --> 00:31:16.840
Ei siihen vaan tänne yläpuolelle.

430
00:31:16.840 --> 00:31:21.740
Eli tää on se tyyli ja tapa missä mitä se
sarpila noudatetaan ja tällä tavalla ne aina

431
00:31:21.740 --> 00:31:26.440
aina sarpi se kirjoitetaan tänne dokumentin
anteeksi esittelyn yläpuolelle jossain

432
00:31:26.440 --> 00:31:30.840
muissa ohjelmointikieliä kuten betonissa
toi dokumentaatio saatetaan kirjoittaa tai

433
00:31:30.840 --> 00:31:34.340
muistaakseni kirjoitankin
tänne esittelyn alapuolelle.

434
00:31:34.340 --> 00:31:36.140
Mutta se ei sarvissa se on näin.

435
00:31:36.140 --> 00:31:40.750
En nyt osaa oikein antaa siihen
järkevää selitystä, että miksi se.

436
00:31:40.750 --> 00:31:45.180
Kirjoitustapaa nyt sitten
eroaa, eroaa eli eri kielissä.

437
00:31:45.180 --> 00:31:48.680
Mutta me emme vielä edelleenkään
Kirjoita tuota funktion toteutusta,

438
00:31:48.680 --> 00:31:52.980
vaan nyt teemme sitä niin sanottua.
Test riven development.

439
00:31:52.980 --> 00:31:59.120
Eli ajattelemme aluksi, että kuinka sitä
funktiota nyt sitten kutsutaan ja nyt mä haluan

440
00:31:59.120 --> 00:32:05.280
että moni jos mä haluaisin monistaa merkkejä
a eli kutsua tätä monista funktiota merkillä

441
00:32:05.280 --> 00:32:10.900
niin sen pitäisi palauttaa mulle semmoinen
merkkijono missä se on monistettu 3 kertaan

442
00:32:10.900 --> 00:32:16.710
eikö vaan elikkä nytten kutsuessamme tätä
monista funktiota niin tuo oikea puoli eli

443
00:32:16.710 --> 00:32:22.020
tän tuloksen pitäisi näyttää tuolta ja
jälleen kerran korostan sitä että tää 3 1 kun

444
00:32:22.020 --> 00:32:24.450
merkkiä nyt tässä tilanteessa.

445
00:32:24.450 --> 00:32:28.880
Täällä frii jutskia sisäpuolella,
niin on tätä contest syntaksia.

446
00:32:28.880 --> 00:32:31.030
Se on tän contest työkalun.

447
00:32:31.030 --> 00:32:34.410
Tuottamaa tai tai sinne
syötettävää syntaksia.

448
00:32:34.410 --> 00:32:36.920
Eli tavallaan meillä on tässä
ikään kuin vähän niinku pieni

449
00:32:36.920 --> 00:32:41.930
kieli jota tää contest sitten noudattelee.
Tämä ei ole nyt.

450
00:32:41.930 --> 00:32:46.590
Sen JavaScriptin 3 1
suuruusvertailu niinku äsken nähtiin

451
00:32:46.590 --> 00:32:50.580
vaan vaan tätä kontekstin syntaksia.

452
00:32:50.580 --> 00:32:54.950
OK elikkä tuommoisella kutsulla
meidän pitäisi saada sieltä.

453
00:32:54.950 --> 00:33:00.090
3 ta mutta on tietysti syytä
kirjoittaa nyt tähän useampi testi.

454
00:33:00.090 --> 00:33:06.290
Ja ja ja tehdään nyt näin, että kirjoitamme
tahallaan sinne ikään kuin vääränlaisen

455
00:33:06.290 --> 00:33:11.630
testin tai tai sellaisen testin, joka
me tiedämme tuottavan virheellisen

456
00:33:11.630 --> 00:33:16.310
tuloksen ja koitetaan
generoida nää testit.

457
00:33:16.310 --> 00:33:21.700
Ja myöskin ajan ne ja mä teen tän sen takia
että mä tulen tarkistaneeksi tässä samalla

458
00:33:21.700 --> 00:33:27.350
tätä mun testaus ympäristö toimii ja havaitsee
niin että siellä virhe on eli tästä pitäisi

459
00:33:27.350 --> 00:33:33.320
ilman muuta silloin filia tulla
one or more test failed ja.

460
00:33:33.320 --> 00:33:39.380
Hetkinen tuolta pitää hakea se eli
odotimme aata, mutta tietysti saimme

461
00:33:39.380 --> 00:33:43.380
sieltä tyhjän merkkijonon
koska tuo meidän funktio.

462
00:33:43.380 --> 00:33:45.900
Funktio palauttaa aina sieltä.

463
00:33:45.900 --> 00:33:49.840
Tyhjän merkkijonon niin se
on ihan tietysti selvä asia.

464
00:33:49.840 --> 00:33:55.360
No nytten meillä on siinä 2 esimerkkiä ja
voisimme nyt lähteä tätä monistusfunktiota

465
00:33:55.360 --> 00:33:58.380
toteuttamaan, mutta mä teen
vielä tänne pari keissiä.

466
00:33:58.380 --> 00:34:03.380
Eli jos meillä onkin vaikka ihan välilyönti
niin sekin pitäisi tietysti toimia.

467
00:34:03.380 --> 00:34:07.860
Eli välilyönti on siinä carmen
missä mikä tahansa muukin carmen

468
00:34:07.860 --> 00:34:11.390
ja se pitäisi onnistua
ihan samalla tavalla.

469
00:34:11.390 --> 00:34:14.650
Vastaavasti, jos meillä on suura
aakkonen vaikkapa niin siitä

470
00:34:14.650 --> 00:34:18.090
pitäisi tuloksena tulla
sitten 3 suuraakkosin.

471
00:34:18.090 --> 00:34:23.010
Mielenkiintoista kyllä niin tämmöinen
tyhjämerkki ei ole car merkki.

472
00:34:23.010 --> 00:34:25.170
Eli tämä tulee aiheuttamaan käännösvirhe.

473
00:34:25.170 --> 00:34:28.820
Mä voin nyt jättää se hetkeksi
tuohon, niin me nähdään että.

474
00:34:28.820 --> 00:34:33.520
Että mitä siitä, mitä siitä tapahtuu,
mutta tyhjää merkkejä ei valitettavasti

475
00:34:33.520 --> 00:34:38.210
voi monistaa, mutta generoida
nyt nää testit ja katsotaan.

476
00:34:38.210 --> 00:34:40.430
Mitä tapahtuu?

477
00:34:40.430 --> 00:34:44.440
Eli ajetaan ne teidät,
minkä takia mennään tuolla?

478
00:34:44.440 --> 00:34:48.540
Tuolla tota.
Tietoja tuosta striimistä.

479
00:34:48.540 --> 00:34:52.440
Toivottavasti tuosta striimi nyt
on siellä ihan validisti menossa.

480
00:34:52.440 --> 00:34:55.940
Mä en jostain syystä tosissaan nyt
näe että onko se käynnissä vai ei,

481
00:34:55.940 --> 00:35:00.390
mutta OK eli tässä meille tuli nytten
virheilmoitus että empty character

482
00:35:00.390 --> 00:35:04.460
liberal ja se tarkoittaa
silloin sitä, että.

483
00:35:04.460 --> 00:35:11.270
Meidän testi ei onnistunut, eli
tämä feilaa käännösvirheeseen ja.

484
00:35:11.270 --> 00:35:15.720
Ei ole mahdollista mahdollista tuota
syöttää tuollaista tyhjää merkkiä,

485
00:35:15.720 --> 00:35:19.080
niin mä laitan sen sen takia nyt tuonne
kommentteihin ja laitan siihen vaan

486
00:35:19.080 --> 00:35:22.120
muistutuksen että tyhjää
merkkiä ei voi monistaa.

487
00:35:22.120 --> 00:35:24.680
Eli tämä aiheuttaa käännösvirheen.

488
00:35:24.680 --> 00:35:27.790
Mutta koitetaan uudestaan,
eli eli generoidaan ne.

489
00:35:27.790 --> 00:35:31.070
Nykyiset testit sieltä.
Mistä se yksi?

490
00:35:31.070 --> 00:35:37.350
Yksi tyhjä syöte on häipynyt, mutta sieltä
saatiin näköjään faileja edelleen OK eli eli

491
00:35:37.350 --> 00:35:42.910
nyt me saatiin saatiin tuota no niin edelleen
edelleen siitä edelleen siitä ensimmäisestä

492
00:35:42.910 --> 00:35:46.800
testistä saadaan se fili eli
meillä siellä kuitenkin on se.

493
00:35:46.800 --> 00:35:51.150
Se tyhjä merkki on on vielä paluuarvoinen,
niin nyt lähdetään toteuttamaan tätä.

494
00:35:51.150 --> 00:35:56.030
Ja nyt tässä on muutama eri tapa, miten me
voidaan monistaa tämmöinen carmen moneksi.

495
00:35:56.030 --> 00:36:01.260
No, nyt se ensimmäinen ajatus voisi olla
se, että laitetaan sinne vaan moniistettava.

496
00:36:01.260 --> 00:36:05.320
Plus moniistettava plus moniistettava.

497
00:36:05.320 --> 00:36:08.800
Ja niin luontevalta kuin tämä ajatus
nyt tuntuisikin, niin valitettavasti

498
00:36:08.800 --> 00:36:13.590
tämä ei CR pissa käy, eli
täältä tulee virheilmoitus.

499
00:36:13.590 --> 00:36:18.170
Siis käännösvirhe että
kannot convert expression.

500
00:36:18.170 --> 00:36:22.310
Taide int turi the type string
mitä tää oikeastaan tarkoittaa?

501
00:36:22.310 --> 00:36:27.490
Tää tarkoittaa sitä, että tää plus
operaattori tulkitsee tämän vasemman

502
00:36:27.490 --> 00:36:32.270
puolen ja tämän oikean
puolen nytten car merkkeinä.

503
00:36:32.270 --> 00:36:37.280
Ja tarkemmin sanottuna into lukuina,
eli tämä plus operaatio ottaa sen

504
00:36:37.280 --> 00:36:41.570
carin yrittää muuttaa sen
indeksi ja laskea intteja yksi.

505
00:36:41.570 --> 00:36:44.630
Eli nyt jos meillä on siellä se pikku
a niin me voidaan vaikka vilkaista

506
00:36:44.630 --> 00:36:48.230
että paljonko se pikku
a nyt olikaan siellä.

507
00:36:48.230 --> 00:36:51.610
Paljonko se pikkuaa nyt olikaan
siellä askiin merkityssä?

508
00:36:51.610 --> 00:36:53.500
Sehän on tietysti.

509
00:36:53.500 --> 00:36:58.040
Sehän on tietysti yhdeksänkymmentäseitsemän eli
se yrittää laskea nyt yhdeksänkymmentäseitsemän

510
00:36:58.040 --> 00:37:00.980
plus yhdeksänkymmentäseitsemän
yhdeksänkymmentäseitsemän ja palauttaa meille

511
00:37:00.980 --> 00:37:03.200
semmoisen kokonaisluvun.

512
00:37:03.200 --> 00:37:06.750
Mutta me luvataan palauttaa
täältä intti anteeksi.

513
00:37:06.750 --> 00:37:11.020
Me luvataan palauttaa täällä
string olio tai string merkkijono

514
00:37:11.020 --> 00:37:18.590
ja se kokonaislukua kun
se nyt onkaan hetkinen 200.

515
00:37:18.590 --> 00:37:21.690
72 tai kahdeksankymmentäkaksi
satayhdeksänkymmentäyksi.

516
00:37:21.690 --> 00:37:28.040
Onko? 2 1 niin se ei tietenkään ole string olio.
No tässä on pari eri tapaa.

517
00:37:28.040 --> 00:37:30.370
Miten me voidaan tämä nyt sitten?

518
00:37:30.370 --> 00:37:36.000
Pelastaa tää tilanne joko tekemällä
eksplisiittinen tyyppi muunnos.

519
00:37:36.000 --> 00:37:43.220
Hetkinen?
Tämä ei muuten onnistu.

520
00:37:43.220 --> 00:37:45.020
Mielenkiintoista.

521
00:37:45.020 --> 00:37:49.100
Joo tää tuli nyt vähän lonkalta tässä
lennosta, mutta näköjään eksplisiittinen

522
00:37:49.100 --> 00:37:52.040
tyyppi muunnos carista stringeissä
ei tuolleen onnistukaan.

523
00:37:52.040 --> 00:37:59.340
No se miten me voidaan muuttaa mikä tahansa
olen tuon string olioksi on tämmöisellä

524
00:37:59.340 --> 00:38:04.900
string metodilla eli tämmöinen tostring
löytyy joka ikiseltä öljyltä ja tällä

525
00:38:04.900 --> 00:38:09.400
tavalla muutettuna me kyllä
päästään tästä tästä eteenpäin.

526
00:38:09.400 --> 00:38:13.600
Eli muuttaa kaikki noi käärit
stringit sitten tällä tavalla ja nyt

527
00:38:13.600 --> 00:38:17.360
me voidaan ne testit ajaa
ja katsoa mitä sieltä tulee.

528
00:38:17.360 --> 00:38:22.820
No sieltä nyt tulee filia koska koska tota
me kirjoitettiin vahingossa sinne väärä väärä

529
00:38:22.820 --> 00:38:27.010
testi eli tuolla oli vielä
kolmekymmentäkaksi pitäisi tietysti tulla BB.

530
00:38:27.010 --> 00:38:32.100
Ja ajetaan uudestaan ne testi tai itse
asiassa me joudutaan ne generoimaan.

531
00:38:32.100 --> 00:38:37.920
Generoimaan uudelleen ja
sitten ajamaankin myös.

532
00:38:37.920 --> 00:38:42.700
Ja nyt sieltä tulee sitten suksia
eli tota tää on ihan ihan OK.

533
00:38:42.700 --> 00:38:46.530
Tähän on lyhyempikin
tapa eli me voidaan sanoa.

534
00:38:46.530 --> 00:38:53.060
Moniste hetkinen.

535
00:38:53.060 --> 00:38:56.950
Joo elikkä me voidaan sanoa
tämmöinenkin pikkukikka.

536
00:38:56.950 --> 00:39:04.710
Että muutetaan se ensimmäinen.
Ensimmäinen tuota.

537
00:39:04.710 --> 00:39:09.810
Jono tai tehdään ensin tyhjä string ja
tämän tyyppi on string eli jos me viedään

538
00:39:09.810 --> 00:39:14.390
hiiri tohon päälle niin me
nähdään paitsi että ei nähdäkään.

539
00:39:14.390 --> 00:39:20.210
Jostain syystä tää nyt ei tulosta sitä tohon
ruudulle, mutta tämmöisen tyhjän merkkijonon

540
00:39:20.210 --> 00:39:26.610
tyyppi on string ja sitten kun me yhdistetään
siihen car niin se tulkitsee tätä plus operaatiota

541
00:39:26.610 --> 00:39:31.370
sillä tavalla, että string
plus car tyyppisen olion.

542
00:39:31.370 --> 00:39:35.710
Lopputulema täytyy olla string
ja sitten siihen taas yhdistetään

543
00:39:35.710 --> 00:39:38.270
uusi kari jonka tyyppi on string.

544
00:39:38.270 --> 00:39:41.670
Tää on ehkä omasta mielestäni
vähän turhan tekninen ratkaisu ja se

545
00:39:41.670 --> 00:39:44.330
miten mä ehkä loppujen
lopuksi kuitenkin tykkäisin.

546
00:39:44.330 --> 00:39:49.340
Tämän asian ratkaista on se
tällä muotoiluun on olla eli.

547
00:39:49.340 --> 00:39:55.660
Laitetaan 3 kertaa tänne näitä
monisteettavia merkkejä sisäkkäin.

548
00:39:55.660 --> 00:39:59.490
Tai siis peräkkäin siten,
että koko hässäkkä on.

549
00:39:59.490 --> 00:40:04.350
On tämmöisten lainausmerkkien sisällä ja
ympäröitynä tällä dollarin merkinnällä,

550
00:40:04.350 --> 00:40:08.230
niin silloin kysymyksessä on
tämmöinen niin sanottu muotoilujono.

551
00:40:08.230 --> 00:40:10.030
Että tää on.

552
00:40:10.030 --> 00:40:13.000
Tää on tullut cesarpiin tuossa pari
versiota takaperin ja omasta mielestäni ehkä

553
00:40:13.000 --> 00:40:17.220
loppujen lopuksi kuitenkin paras tapa,
vaikka nyt onkin näitä ihmemerkkejä täällä

554
00:40:17.220 --> 00:40:20.630
muutama kappale peräkkäin, mutta
nyt me voidaan paitsi laittaa.

555
00:40:20.630 --> 00:40:23.310
Tietysti tää ohjelma käyntiin mikä
on nyt ei ole hirveän kiinnostavaa,

556
00:40:23.310 --> 00:40:26.590
koska ei sieltä mitään tulostusta
tule, mutta me voidaan nyt ajaa nää

557
00:40:26.590 --> 00:40:29.480
meidän testit ja
toivottavasti saadaan sieltä.

558
00:40:29.480 --> 00:40:36.850
Suksia ulos eli tässä nyt on muutama eri
variaatio miten tän voi käytännössä toteuttaa.

559
00:40:36.850 --> 00:40:39.910
No hyvä niin siinä tuli nyt vähän
sivuttua myöskin tuota tyyppi.

560
00:40:39.910 --> 00:40:43.710
Muunnos asiaa laitetaan tää
kuitenkin nyt hetkeksi tälleen vähän

561
00:40:43.710 --> 00:40:47.110
piiloon ja tehdään sinne toinen esimerkki.

562
00:40:47.110 --> 00:40:51.320
Itse asiassa voidaan nyt toi jonoa
sieltä tulostaa ulos, niin nähdään.

563
00:40:51.320 --> 00:40:55.480
Nähdään myöskin tuolla konsoli
ikkunassa, että sieltä monistettua

564
00:40:55.480 --> 00:40:59.740
se tulee ja isketään sinne nyt joku.

565
00:40:59.740 --> 00:41:05.810
Joku muukin merkki niin testataan ihan
tällä perinteisellä tulostusestyksellä ja jos

566
00:41:05.810 --> 00:41:12.920
sinne laitetaan jopa Niin sekin on sinänsä
ihan validi carmen ja silloin sinne tulee

567
00:41:12.920 --> 00:41:17.540
3 rivinvaihtoa, vaikka niitä nyt on pikkuisen
hankala tästä tulostusalueelta käytännössä

568
00:41:17.540 --> 00:41:22.410
nähdä on laitetaan sinne
nyt vaikka iso haava.

569
00:41:22.410 --> 00:41:27.630
Noin eli tämä näyttäisi toimivan
niin contest testien perusteella kuin

570
00:41:27.630 --> 00:41:32.210
tämän meidän perinteisen
tulostus testaamisen perusteella.

571
00:41:32.210 --> 00:41:36.400
Mutta tää on sieltä tuo toinen esimerkki
eli tää 2 jako ja siinä nyt sitten

572
00:41:36.400 --> 00:41:41.040
nähdään esimerkki myöskin noitten
liukulukujen testaamisesta eli leikitään

573
00:41:41.040 --> 00:41:46.370
niin että meillä olisi tarve tehdä
tämmöinen funktio kun jää 3 ja mä haluaisin

574
00:41:46.370 --> 00:41:50.830
antaa sinne vaikkapa
nytten luvun. 3.

575
00:41:50.830 --> 00:41:56.590
Nolla no sen tulos tietysti tulee olemaan ykkönen,
mikä on tietysti silleen ihan kiva tulos noin

576
00:41:56.590 --> 00:42:01.290
niinku teknisesti, mutta katsotaan
sitten siitä vähän erilaisia esimerkkejä.

577
00:42:01.290 --> 00:42:05.450
Otetaan se tulos talteen muuttujan
nimeltä jaettu ja sitten aikanaan myöskin

578
00:42:05.450 --> 00:42:09.450
tulostetaan tää jaettu
muuttujan sisältämä lukuarvo.

579
00:42:09.450 --> 00:42:15.190
Nyt lähdetään taas
sillä testien liikkeelle.

580
00:42:15.190 --> 00:42:20.330
Joka tarkoittaa sitä, että kirjoitetaan
sinne aluksi toi esittelyrivi.

581
00:42:20.330 --> 00:42:24.670
Public static no me odotetaan tästä
nytten double tyyppistä arvoa takaisin,

582
00:42:24.670 --> 00:42:28.930
jotenka kirjoitetaan sinne se
double tuohon paluuarvon tyypiksi.

583
00:42:28.930 --> 00:42:33.110
Nimi on toi jako 3 jotain joka
noudatetaan sitä ja sen jälkeen

584
00:42:33.110 --> 00:42:35.370
annetaan nimi tälle meidän
hienolle parametrille.

585
00:42:35.370 --> 00:42:37.570
Täällä se nyt argumenttina on annettu 3.

586
00:42:37.570 --> 00:42:43.520
Nolla, mutta me ei mitään kolmosta tähän Kirjoita,
vaan me kirjoitamme tähän jaettavan muuttujan

587
00:42:43.520 --> 00:42:48.130
nimen elikkä annetaan sille nimeksi jaettava se
kuvailee nyt tässä tilanteessa minun mielestäni

588
00:42:48.130 --> 00:42:52.170
parhaiten sitä, että mitä me
oikeastaan tässä ollaan tekemässä.

589
00:42:52.170 --> 00:42:53.970
No tää.

590
00:42:53.970 --> 00:42:56.350
Parametrin nyt on tyypiltään
doble, jotenka me voidaan sanoa

591
00:42:56.350 --> 00:43:03.270
että jaettava jaettuna 3 ja palauttaa sen.
Funktion tulos siinä ja.

592
00:43:03.270 --> 00:43:07.160
Jälleen kerran meni vähän
vähän turhan nopeasti tässä.

593
00:43:07.160 --> 00:43:13.720
Tässä ajatuksissani eteenpäin, kun just 2
sekuntia sitten sanoin että tehdään tehdään

594
00:43:13.720 --> 00:43:19.250
TDD tyylillä niin innokkaana jo innokkaana
ja tein sen toteutuksen, mutta tehdään nyt

595
00:43:19.250 --> 00:43:26.160
sitten näin elikkä funktion funktion
pointti on jakaa annettu luku 3.

596
00:43:26.160 --> 00:43:29.870
Kirjoitan selkoosana niin teksti tuonne.

597
00:43:29.870 --> 00:43:35.410
Ja dokumentoidaan myöskin parametri eli se
on se jaettava luku ja sitten paluu arvona.

598
00:43:35.410 --> 00:43:42.060
Odotamme lukua jaettuna 3 tää nyt on yksinkertainen
tilanne ja totta kai tää jako jakolasku on

599
00:43:42.060 --> 00:43:46.350
sisäänrakennettu operaatio täällä CSR pissa elikkä
siinä mielessä tässä nyt ei ole mitään järkeä,

600
00:43:46.350 --> 00:43:50.030
mutta se mitä mä haluan tällä
alleviivata on nyt näitä näitä testejä.

601
00:43:50.030 --> 00:43:56.270
Eli mä teen tänne ensimmäisenä semmoisen testin
missä mä jään nyt vaikkapa tämmöisen kokonaisluvun,

602
00:43:56.270 --> 00:43:59.250
sillä sillä kolmosella ja ja ja
tietysti saan sieltä ykkösenä.

603
00:43:59.250 --> 00:44:02.460
Tää testi tietysti tulee menemään läpi.

604
00:44:02.460 --> 00:44:07.560
Ja ajetaan se testi tuosta nyt samalla
me nähdään että sieltä se test jää.

605
00:44:07.560 --> 00:44:11.480
3 nyt antaa suksia, mutta
tässä ei ole syytä vielä ruveta.

606
00:44:11.480 --> 00:44:17.470
Hurraa huutoja huutamaan vaan ajetaan
muutama muutama muukin testi vielä lisäksi.

607
00:44:17.470 --> 00:44:21.610
Ajetaan vähän haastavampi testi, eli
otetaan luku kymppi ja nyt pitää miettiä ihan

608
00:44:21.610 --> 00:44:27.570
että mikä se luku kymppi on jaettuna 3
sehän on on 3 ja sitten ikään kuin ääretön

609
00:44:27.570 --> 00:44:32.190
määrä kolmos ja siihen perään
ja koitetaan ajan nytten nuo.

610
00:44:32.190 --> 00:44:37.510
Ja jos kaikki menee niinku mä no
niin sieltä tuli sun keissi eli

611
00:44:37.510 --> 00:44:40.230
eli tämä nyt meni justiin
niinku mä en halunnut.

612
00:44:40.230 --> 00:44:44.390
No otetaan vielä yksi siihen.
No vaikkapa luku nolla.

613
00:44:44.390 --> 00:44:47.490
3 ja toivottavasti nyt tässä saadaan.

614
00:44:47.490 --> 00:44:51.810
Saadaan tota sitten filia eli.
Eli nolla.

615
00:44:51.810 --> 00:44:55.170
3 jaettuna 3 pitäisi olla nolla.

616
00:44:55.170 --> 00:45:01.990
Yksi mutta katsotaan
miten käy. OK.

617
00:45:01.990 --> 00:45:03.990
Mitenkähän mä saisin sieltä?

618
00:45:03.990 --> 00:45:06.770
No tehdäänpäs nyt sitten.

619
00:45:06.770 --> 00:45:11.890
Vielä yksi testi pitää ihan mä mä
mä luulin kokeileeni tämän etukäteen

620
00:45:11.890 --> 00:45:15.210
etukäteen sillä tavalla, että että
sieltä tulisi nyt file ja laitetaanpa

621
00:45:15.210 --> 00:45:17.420
nyt vaikka näin elikkä mulla on luku yksi.

622
00:45:17.420 --> 00:45:19.750
Nolla ja mä haluan jakaa sen 3 ja
pistetään siihen vähän rajoitetumpi

623
00:45:19.750 --> 00:45:22.900
määrä noita kolmosia perään
ja katsotaan miten käy.

624
00:45:22.900 --> 00:45:27.480
Eli nytten.
Toivottavasti sieltä filia tulee.

625
00:45:27.480 --> 00:45:30.340
Nyt tuli filia ja katsotaan
mitä sieltä oikeasti tuli.

626
00:45:30.340 --> 00:45:34.850
Eli odotimme lukua nolla.
3 3 3.

627
00:45:34.850 --> 00:45:38.010
Ja sitten nähdään, että se on pätkä
nollia ja ihmeellisesti kakkonen

628
00:45:38.010 --> 00:45:41.630
perässä, mutta me saatiin
sieltä oikeasti luku nolla.

629
00:45:41.630 --> 00:45:45.770
3 plaa plaa ja sitten luku
ykkönen tuonne putkeen.

630
00:45:45.770 --> 00:45:48.750
Eli jos me nyt ajatellaan
sitä, että mitä toi luku yksi.

631
00:45:48.750 --> 00:45:52.820
Nolla oikeasti jaettuna 3 on niin
sehän on tosissaan tässä meidän

632
00:45:52.820 --> 00:45:55.830
ikään kuin matemaattisesti
välissä systeemissä nolla.

633
00:45:55.830 --> 00:45:58.930
3 3 ja päättymättömästi.

634
00:45:58.930 --> 00:46:02.800
Niitä kolmosia sinne putkeen,
mutta semmoista lukuahan me ei voida

635
00:46:02.800 --> 00:46:05.090
ikään kuin ykkösten ja
nollien jona kirjoittaa.

636
00:46:05.090 --> 00:46:08.510
Se ei nyt tässä vaiheessa vielä ehkä
ole ilmeistä, mutta tämmöinen nolla.

637
00:46:08.510 --> 00:46:16.490
3 3 3 on luku, jota ei voi 2 potenssin summana
ilmaista ja toi tietokoneen sisäinen järjestelmä

638
00:46:16.490 --> 00:46:22.160
toimii 2 potenssin summana eli joku
luku korotettuna kakkosen potenssiin.

639
00:46:22.160 --> 00:46:28.410
Ja niitä sitten peräkkäin laitettuna
summa summana ja ja ja tää golf nolla.

640
00:46:28.410 --> 00:46:30.320
3 3 3.

641
00:46:30.320 --> 00:46:34.880
Loputtomasti niitä kolmosia on
sellainen, jota ei tällaisten systeemien.

642
00:46:34.880 --> 00:46:39.860
Tällaisen systeemin mukaan
voit kirjoittaa ja sen takia.

643
00:46:39.860 --> 00:46:46.150
Se mitä se todellisesti toi yksi
1,0 jaettuna 3 on siellä tietokoneen

644
00:46:46.150 --> 00:46:48.240
näkökulmasta on jotakin tuollaista.

645
00:46:48.240 --> 00:46:50.860
No otetaan sieltä päästä
pois niin ehkä näette vähän

646
00:46:50.860 --> 00:46:54.540
paremmin eli siellä on on nyt sitten.

647
00:46:54.540 --> 00:47:00.570
Tosissaan hieman epätarkkuutta siinä luvussa
ja sen takia nyt tässä contest systeemissä

648
00:47:00.570 --> 00:47:05.350
me joudumme ikään kuin toimimaan tän
asian kanssa sillä tavalla, että hyväksymme

649
00:47:05.350 --> 00:47:11.220
sinne pienen epätarkkuuden näiden liukulukujen
vertailussa siten, että kirjoitamme

650
00:47:11.220 --> 00:47:13.620
siihen tän vertailun 3 matomerkillä.

651
00:47:13.620 --> 00:47:16.620
Nyt korostan, että tää on nyt
tätä kontekstin syntaksia ja

652
00:47:16.620 --> 00:47:20.420
silloin kun me haluamme
kontekstissa vertailla.

653
00:47:20.420 --> 00:47:25.970
Double lukua niinku tässä nyt vasemmalla
tää jää 3 kutsumelle double luvun tuottaa

654
00:47:25.970 --> 00:47:30.670
ja sitten meidän itse käsin kirjoittamaa
double lukua toisiinsa, niin me kirjoitamme

655
00:47:30.670 --> 00:47:33.050
sen vertailun tämmöisellä 3 matomerkillä.

656
00:47:33.050 --> 00:47:37.870
Tää on sama asia kuin että me
sinne koodiin kirjoittaisimme.

657
00:47:37.870 --> 00:47:42.960
Kirjoittaisimme tota
siten, että onko tämmöinen?

658
00:47:42.960 --> 00:47:47.330
Yksi liukuluku ikään kuin jonkun
toleranssin päässä jostakin toisesta

659
00:47:47.330 --> 00:47:50.810
liukui luvusta eli eli
koodiksi kirjoitettuna.

660
00:47:50.810 --> 00:47:54.400
Sen voisi olla jotakin sen
tapaista, että if nolla.

661
00:47:54.400 --> 00:47:57.790
3 3 3 1.

662
00:47:57.790 --> 00:48:03.620
On niin kun oppositio
miten mä sen kirjoittaisin.

663
00:48:03.620 --> 00:48:06.450
No joo, ehkä itse asiassa tuo
tulee demo tehtävänä puhutaan

664
00:48:06.450 --> 00:48:08.600
siitä, puhutaan siitä hieman myöhemmin.

665
00:48:08.600 --> 00:48:13.330
Mä voin näyttää sen mitä toi testi sinne
taustalle generoi, mutta nyt mä generoi uudestaan

666
00:48:13.330 --> 00:48:20.180
nuo testit ja ikään kuin hyväksyn pienen
virhemarginaalin siellä jakolaskussa ja näköjään

667
00:48:20.180 --> 00:48:23.480
se vielä vielä se virhemarginaalin
ei ihan mulle riittänyt.

668
00:48:23.480 --> 00:48:28.030
Mun pitää laittaa varmaan noita kolmosia
tuohon muutama putkeen vielä perään.

669
00:48:28.030 --> 00:48:31.550
Ja katsotaan, että saadaanko sieltä
nytten nytten sukelsi ja kyllä

670
00:48:31.550 --> 00:48:37.050
saatiin eli jos me vilkaistaan
sitä koodia mitä toi contest tuonne

671
00:48:37.050 --> 00:48:41.060
tuottaa tänne testaaminen test projektiin?

672
00:48:41.060 --> 00:48:48.240
Niin mä näen, että että mitä mitä
siellä on taustalla eli tämä jää

673
00:48:48.240 --> 00:48:53.550
3 testikirj testitapausten
kirjoittaa anteeksi testi.

674
00:48:53.550 --> 00:48:57.210
Tapausten taustalla
oleva koodi löytyy täältä.

675
00:48:57.210 --> 00:48:59.630
Ja siellä on tämmöinen delta eli nolla.

676
00:48:59.630 --> 00:49:04.460
0 0 0 1 eli tää on se etäisyys.

677
00:49:04.460 --> 00:49:10.220
Jonka ollessa pienempi, niin me
hyväksytään nää luvut samaksi.

678
00:49:10.220 --> 00:49:16.520
Eli mikäli tän funktion kutsun tuottama
luku on enintään tämmöisen deltan päässä

679
00:49:16.520 --> 00:49:20.880
tästä expected valjus siis siitä
joka me kirjoitettiin siihen meidän.

680
00:49:20.880 --> 00:49:23.580
Kontekstilla siihen oikealle puolelle.

681
00:49:23.580 --> 00:49:27.110
Niin jos jos se etäisyys on niin
enintään tuo niin me hyväksytään.

682
00:49:27.110 --> 00:49:30.500
Hyväksytään silloin että ne ovat
ikään kuin samat luvut tai tarkemmin

683
00:49:30.500 --> 00:49:33.920
sanottuna riittävän lähellä
toisiaan, mikä me halutaan.

684
00:49:33.920 --> 00:49:37.500
Halutaan sitä toleranssia säätää,
niin me voidaan periaatteessa

685
00:49:37.500 --> 00:49:39.200
sitä toleranssia täällä muuttaa.

686
00:49:39.200 --> 00:49:41.640
Olikohan se syntaksi
jotakin tuon tapaista?

687
00:49:41.640 --> 00:49:44.760
Eli eli tuossa jos me
hyväksytään että ne nolla.

688
00:49:44.760 --> 00:49:50.120
Yksi eli se erosi hyväksytään
niinkin suuri luku kuin nolla.

689
00:49:50.120 --> 00:49:53.560
Yks niin silloin meille
riittää tänne määritellä.

690
00:49:53.560 --> 00:49:58.780
Määritellä vähän pienemmillä naaraalla
desimaalia toi tarkkuus ja katsotaan

691
00:49:58.780 --> 00:50:02.380
kirjoitinko mä tuon
toleranssien oikean ehkä en.

692
00:50:02.380 --> 00:50:07.460
OK pre prosessia direktiivi expected.

693
00:50:07.460 --> 00:50:10.100
Saattaa olla, että tämä kirjoitin
ton väärin, mutta jotain tuon

694
00:50:10.100 --> 00:50:15.380
tapaista se se kontekstin
syntaksi ehkä on.

695
00:50:15.380 --> 00:50:19.940
Se lukee siellä konteksti ohjesivuilta,
mutta tulee niin harvoin käytettyä tota.

696
00:50:19.940 --> 00:50:24.510
Direktiiviä, että en nyt muista miten se
meni, mutta jotain tuon tapaista sinne.

697
00:50:24.510 --> 00:50:28.560
Kun kirjoittaa niin niin, niin
pystyy tuota tarkkuustasoa sitten

698
00:50:28.560 --> 00:50:32.110
säätämään, mutta oletuksena se on tosiaan.

699
00:50:32.110 --> 00:50:36.830
Oletuksena se on tosiaan se delta, mikä
siellä äsken äsken taustalla peliala nähtiin.

700
00:50:36.830 --> 00:50:41.090
Jos sitä haluaa sieltä
lähteä lähteä katselemaan.

701
00:50:41.090 --> 00:50:44.990
Mutta pointtina tässä nyt on se, että
desimaalilukuja ei voi suoraan verrata

702
00:50:44.990 --> 00:50:48.810
keskenään, elleivät ne ole
sitten 2 potenssiin summia.

703
00:50:48.810 --> 00:50:54.430
Ja nämä kokonaisluvut nyt sattuvat olemaan
2 potenssiin summia ja niinpä niitten

704
00:50:54.430 --> 00:51:00.350
kohdalla tämmöinen yksi suuruusvertailu
ihan näillä merkeillä onnistuu, mutta jos

705
00:51:00.350 --> 00:51:05.100
tästä nyt jotakin pitää ja
kannattaa muistaa on se, että.

706
00:51:05.100 --> 00:51:10.820
Liukulukuja.
Ei yleensä.

707
00:51:10.820 --> 00:51:14.700
Pidä verrata.
Toisiinsa.

708
00:51:14.700 --> 00:51:20.520
2 on yksi suuruus.
Merkillä.

709
00:51:20.520 --> 00:51:23.920
Näin jos ei, jos ei mitään
muuta tästä pitkästä selityksestä

710
00:51:23.920 --> 00:51:30.990
muista niin tuo on se mitä pitää muistaa.
No niin.

711
00:51:30.990 --> 00:51:36.490
Ja sitten vilkaisen vielä tuolta,
että oliko mulle jotain muita.

712
00:51:36.490 --> 00:51:40.130
Luntatäviä asioita joo elikkä
elikkä nyt niin niin tässä niin

713
00:51:40.130 --> 00:51:43.080
niin lähtisin kyllä siitä
niin, että näitäkään ei.

714
00:51:43.080 --> 00:51:49.990
Ei tuolla 3 1 kuin merkillä verrata
toisiinsa vaan verrataan nimenomaan tällä.

715
00:51:49.990 --> 00:51:58.790
Mato merkeillä, vaikkakin se nyt tossa
tilanteessa meille sukelsi ja antoi se testi.

716
00:51:58.790 --> 00:52:03.910
Testi sieltä kontekstista.
No niin. Hyvä.

717
00:52:03.910 --> 00:52:06.840
Elikkä siinä tutustuttiin vielä
hetken testaamiseen ja sitten

718
00:52:06.840 --> 00:52:18.240
char int ja incar tyyppimuutoksiin ja.

719
00:52:18.240 --> 00:52:23.060
Toby vertaaminen toisiinsa
testauksen yhteydessä.

720
00:52:23.060 --> 00:52:32.490
Noin siinä muistiinpanoja vielä hieman.

721
00:52:32.490 --> 00:52:34.290
Hyvä.

722
00:52:34.290 --> 00:52:38.400
No sitten ollaan valmiita etenemään seuraavaan
asiaan kurssilla eli tulee tulee isoa

723
00:52:38.400 --> 00:52:44.490
käsite elikkä silmukat tässä seuraavaksi
ja ja meillä on tähän asti nyt ollut ollut

724
00:52:44.490 --> 00:52:47.690
se tilanne, että me ollaan
monistettu ikään kuin käsin.

725
00:52:47.690 --> 00:52:53.310
Me ollaan tehty eri palloja vain
yksinkertaisesti tekemällä uusia muuttujia.

726
00:52:53.310 --> 00:52:57.990
Ja jos me ollaan haluttu tehdä useita asioita
siellä meidän pelissä tai ohjelmassa, niin

727
00:52:57.990 --> 00:53:02.850
me ollaan vaan monistettu manuaalisesti sitä
sitä meidän koodia, mutta ei tietysti pidemmän

728
00:53:02.850 --> 00:53:07.550
päälle ole järkevää ja ja ja jos me haluttaisi
vaikka 1000 tai miljoona kertaa monistaa

729
00:53:07.550 --> 00:53:12.810
jotain asiaa, niin silloin silloin me tarvitaan
vähän järeämpiä työkaluja, elikkä silmukoita

730
00:53:12.810 --> 00:53:17.090
ja yksi käyttötilanne voisi olla vaikkapa
semmoinen, että me halutaan monistaa jotain

731
00:53:17.090 --> 00:53:19.290
asiaa jonkun tietyn määrän kertaa.

732
00:53:19.290 --> 00:53:22.700
Eli meillä on tasan vaikka
100 kertaa monistettava joku

733
00:53:22.700 --> 00:53:28.460
asia vaikkapa nyt sitten noita palloja.
Ja niitä.

734
00:53:28.460 --> 00:53:30.500
Tota.

735
00:53:30.500 --> 00:53:34.300
Halutaan sitten laittaa ruudulle ruudulle
tosissaan se ennakolta ikään kuin ennakolta.

736
00:53:34.300 --> 00:53:39.150
Tietty tietty määrä niitä objekteja.

737
00:53:39.150 --> 00:53:42.470
No sitten meillä voisi olla
toinen tilanne, jossa halutaan

738
00:53:42.470 --> 00:53:45.170
monistaa jotakin asiaa monta kertaa.

739
00:53:45.170 --> 00:53:49.990
No esimerkiksi tällainen, että me
halutaan kysyä salasanaa ja silloinhan

740
00:53:49.990 --> 00:53:54.710
me halutaan varmasti kysyä ainakin
yksi kerran käyttäjältä sitä salasanaa,

741
00:53:54.710 --> 00:53:58.190
mutta mahdollisesti
useampiakin kertoja, eikö vaan?

742
00:53:58.190 --> 00:54:01.720
Eli tuossa aikaisemmassa esimerkissä on
tavallaan mahdollista, että me halutaan

743
00:54:01.720 --> 00:54:06.490
monistaa pallon tekemistä nolla
kertaa taikka sitten enemmän.

744
00:54:06.490 --> 00:54:11.390
Mutta jonkun tietty määrä kertoja, mutta
tässä tunnussanan kyselyssä on varma asia se,

745
00:54:11.390 --> 00:54:16.150
että me halutaan sieltä käyttäjältä ainakin yksi
kertaa se asia tiedustella, mutta mahdollisesti

746
00:54:16.150 --> 00:54:20.850
useamminkin, mikäli se käyttäjä antaa väärän
salasanan ja sieltähän se salasana nyt näytti

747
00:54:20.850 --> 00:54:24.960
sitten löytyvän loppujen lopuksi oikein.

748
00:54:24.960 --> 00:54:27.160
Ja voitais nyt lähteä
tässä aluksi toteuttamaan.

749
00:54:27.160 --> 00:54:34.610
Toi ensimmäinen tilanne missä me haluttiin
monistaa sen tietyn määrän niitä palloja.

750
00:54:34.610 --> 00:54:39.890
Eli otetaan esimerkki tällaisesta.
Silmukasta.

751
00:54:39.890 --> 00:54:46.990
Kun tulostetaan tietty.
Tietty määrä niitä palloja ja.

752
00:54:46.990 --> 00:54:52.580
Homma lähtee liikkeelle sanomalla
int IA nolla tai ylipäätään.

753
00:54:52.580 --> 00:54:54.970
Mikä tän pointti on tää on laskuri.

754
00:54:54.970 --> 00:55:05.230
Muuttuja joka meillä pitää kirjaa.
Monistetusta määrästä.

755
00:55:05.230 --> 00:55:07.030
Ja tän jälkeen.

756
00:55:07.030 --> 00:55:10.530
Tää on siis kaikista yksinkertaisin
silmukka rakenne mitä on

757
00:55:10.530 --> 00:55:15.600
ja tän jälkeen annetaan
sanaa vaille ja toistoehto.

758
00:55:15.600 --> 00:55:19.250
Eli ehto jonka ollessa totta.

759
00:55:19.250 --> 00:55:26.640
Ehto jonka ollessa totta.
Tehdään.

760
00:55:26.640 --> 00:55:32.930
Tuo runko osa joka tuossa alapuolella
on aalto sulkuilla rajattu.

761
00:55:32.930 --> 00:55:37.750
Runkoosa alkaa.
Tästä päättyy tähän.

762
00:55:37.750 --> 00:55:40.420
Ja tosissaan niin niin niin
ehdon ollessa totta tehdään

763
00:55:40.420 --> 00:55:43.880
tämä asia mitä me nyt
halutaan siinä tehdä.

764
00:55:43.880 --> 00:55:47.140
Mitenköhän mä nyt vähän turhan
nopeasti taas ei oikein nyt.

765
00:55:47.140 --> 00:55:51.820
Ei oikein nyt taida näköjään
aivot taas tänään toimia.

766
00:55:51.820 --> 00:55:54.410
Tehdään tää monta palloa
kun nyt lähdin tätä tekemään.

767
00:55:54.410 --> 00:55:57.230
Oli ehkä tarkoituksena tehdä tuossa toi.

768
00:55:57.230 --> 00:56:02.870
Oli ehkä tarkoituksena tehdä tuossa toi.

769
00:56:02.870 --> 00:56:05.040
Konsoli application
ekana mutta ei se mitään.

770
00:56:05.040 --> 00:56:07.770
Tää on ehkä vähän mielenkiintoisempi.
Anyways.

771
00:56:07.770 --> 00:56:11.370
Mitä me halutaan toistaa, niin
me halutaan toistaa nyt niitten.

772
00:56:11.370 --> 00:56:16.180
Pallojen tekemistä eli meillä voisi
olla ja tietenkään mä en tehnyt edes.

773
00:56:16.180 --> 00:56:18.330
Tietenkään mä en tehnyt
tästä syypeliprojektia.

774
00:56:18.330 --> 00:56:20.640
Voi että lainen kun ei nyt
oikein tänään aivot kulje.

775
00:56:20.640 --> 00:56:24.410
Tehdään tuosta uusi projekti.

776
00:56:24.410 --> 00:56:30.600
Ei tänään aivot toimi delegoidaan
tämä edit delete delete product.

777
00:56:30.600 --> 00:56:33.700
Tää on oikeastaan ihan kätevä
toiminto tässä raiderissa.

778
00:56:33.700 --> 00:56:37.250
Täältä voi kertakaikkiaan tuommoisen
projektin deletoida tehdä fysiikka.

779
00:56:37.250 --> 00:56:41.550
Peli annetaan sille nimeksi monta
palloa, painetaan enteriä siitä

780
00:56:41.550 --> 00:56:46.780
vähän vähän mielenkiintoisempi
projekti käyntiin noin.

781
00:56:46.780 --> 00:56:52.020
Eli tännehän mun piti tietysti
oikeasti kirjoittaa että että tota.

782
00:56:52.020 --> 00:56:55.080
Fysiikka object.

783
00:56:55.080 --> 00:57:00.220
Pallo ja sitten tehdään uusi fysiikka
objekti, uusi fysiikka objekti,

784
00:57:00.220 --> 00:57:02.250
jolle annetaan nyt vaikka
koko neljäkymmentäneljä.

785
00:57:02.250 --> 00:57:04.050
Laitetaan se nyt.

786
00:57:04.050 --> 00:57:08.260
Laitan sen nyt tuota kiinteäksi
toi koko ja annetaan sille muoto.

787
00:57:08.260 --> 00:57:12.650
Ja lisätään sen ruudulle eli nyt
huomaat niin, että mä täällä runko osan

788
00:57:12.650 --> 00:57:16.200
sisällä teen tämmöisen pallon ja nyt
niinku oletus on tietysti tässä se

789
00:57:16.200 --> 00:57:19.610
tai arvaus, että niitä
tulisi nyt 100 kappaletta.

790
00:57:19.610 --> 00:57:23.720
Ja ja ja nyt me ikään kuin 100 kertaa tätä
täällä monistetaan ikään kuin laitetaan

791
00:57:23.720 --> 00:57:27.180
monistuskone käyntiin ja määräksi
100 ja painetaan enter ja.

792
00:57:27.180 --> 00:57:29.730
Katsotaan mitä tapahtuu eli me
ollaan nytten aktiivisena projektina.

793
00:57:29.730 --> 00:57:34.440
Toivottavasti tää monta palloa niinku
näyttäisikin olevan painetaan run.

794
00:57:34.440 --> 00:57:38.910
Ja katsotaan mitä käy.
Ja ainakaan vielä mitään ei tapahdu.

795
00:57:38.910 --> 00:57:45.210
Mulla on siellä tiimalasi ja mäkin sä varmaan
rantapallo heittää siellä volttia ja katsotaan

796
00:57:45.210 --> 00:57:49.890
mitä mun tehtävähallinta sanoo kun tää nyt
ei näytä tästä etenevän tää homma eli siellä

797
00:57:49.890 --> 00:57:56.430
nyt jostain syystä tää raider backend vie aika
paljon muistia ja suoritin käy siellä kuumana

798
00:57:56.430 --> 00:58:01.540
ja mitään ei näköjään tapahdu monta palloa
ohjelma vie yhtäkkiä 7 gigaa muistia miten se

799
00:58:01.540 --> 00:58:06.230
on mahdollista 8 gigaa ei tää nyt jutella
nyt ihan niin raskas systeemi ole eli se mitä

800
00:58:06.230 --> 00:58:08.630
tässä herkästi tuppaa käymään kun.

801
00:58:08.630 --> 00:58:12.380
Näitä silmukoita tehdään on että
jotakin unohtuu ja se mitä mulla tässä

802
00:58:12.380 --> 00:58:17.820
unohtui on ikään kuin
lopettaa tää silmukka joskus.

803
00:58:17.820 --> 00:58:21.580
Eli tämä on nyt täällä aina totta,
eli raideri itse asiassa täällä

804
00:58:21.580 --> 00:58:24.940
vähän ehdotteleekin, että
expression solveig tre.

805
00:58:24.940 --> 00:58:28.720
Tää toistoehto jonka ollessa
totta me aina suoritetaan tää

806
00:58:28.720 --> 00:58:30.940
runko osa niin se on
nyt täällä aina totta.

807
00:58:30.940 --> 00:58:35.210
Mä en missään vaiheessa aiheuta
semmoista tilannetta milloin

808
00:58:35.210 --> 00:58:38.560
tämä on pienempää kuin
100 olisikin epätotta.

809
00:58:38.560 --> 00:58:43.920
Eli mun pitää ehdottomasti luoda tämmöinen
tänne semmoinen olosuhde että tää on

810
00:58:43.920 --> 00:58:47.460
pienempää kuin 100 niin se on sen
on joskus mahdollista olla totta.

811
00:58:47.460 --> 00:58:49.430
Vilkaistaan vielä tuonne.

812
00:58:49.430 --> 00:58:54.310
Task manageriin me ollaan tässä mun
superkoneessa nyt näköjään niin paljon tätä

813
00:58:54.310 --> 00:58:57.660
keskusmuistia, että että tota
tuo ei ihan äkkiä menee täyteen.

814
00:58:57.660 --> 00:59:03.070
Mutta niinku tuosta ylä.
Yläviistoon juoksevasta mäestä. Nyt näkee niin kovasti.

815
00:59:03.070 --> 00:59:05.630
Se siellä tuppaa kohta loppumaan
niin kaksikymmentäyksi gigaa.

816
00:59:05.630 --> 00:59:08.340
No joo, ehkä mä nyt en
tätä tän pidemmälle vielä.

817
00:59:08.340 --> 00:59:13.480
Mun oli tarkoitus tässä näyttää, että
kohta tää ohjelma ohjelma siinä kaatuu.

818
00:59:13.480 --> 00:59:17.500
Kun muisti loppuu, mutta näköjään mulla on
vähän liikaa muistia tähän demonstraation,

819
00:59:17.500 --> 00:59:23.160
mutta se mitä tänne piti tehdä on laittaa
i plus plus eli saattaa tää muuttujan

820
00:59:23.160 --> 00:59:28.660
arvo semmoiseen tilaan, että se jossain
monistauksen vaiheessa aikanaan päätyy siihen

821
00:59:28.660 --> 00:59:33.200
lukuun 100 jolloinka tää
ehto ei enää olekaan totta.

822
00:59:33.200 --> 00:59:38.900
Esimerkiksi luku 100 ei ole pienempää
kuin 100, jolloin se ehto on epätotta.

823
00:59:38.900 --> 00:59:41.080
Ja me hypätään silloin tän silmukan yli.

824
00:59:41.080 --> 00:59:45.200
Jatketaan tätä ohjelmaa eteenpäin
käytännössä tänne loppukuun.

825
00:59:45.200 --> 00:59:49.280
No laitetaan nyt tää ohjelma käyntiin ja
toivotaan että saadaan sieltä ne satapalloa

826
00:59:49.280 --> 00:59:54.080
esille ja kyllä sieltä ne 100 palloa varmaan
esille tuli, mutta nyt ne on kaikki siinä

827
00:59:54.080 --> 00:59:58.390
vähän ikävästi päällekkäin, niin
ne ei oikein siinä silleen näy.

828
00:59:58.390 --> 01:00:04.030
Niin luodaan niille vähän mukavammat
olosuhteet sinne, eli laitetaan niitten positio.

829
01:00:04.030 --> 01:00:10.590
Vähän toisistaan erilleen eli random genillä
tai random gen luokkaa hyväksikäyttämällä

830
01:00:10.590 --> 01:00:13.530
luo menee vähän eri paikkaan ja
täähän on ihan tämmöinen kätevä.

831
01:00:13.530 --> 01:00:20.650
Oikotie että jos me otamme tuolta level.
Poundin rekt nimisen.

832
01:00:20.650 --> 01:00:24.520
Tiedon, niin me saamme tiedon
siitä, että mikä on sen.

833
01:00:24.520 --> 01:00:28.500
Meidän pelialueen ympäröivä reunus,
niin me voidaan luoda siitä tämmöinen

834
01:00:28.500 --> 01:00:32.940
satunnainen vektori eli luodaan
satunnainen sijainti siten, että meidän

835
01:00:32.940 --> 01:00:35.660
rajoittavana tekijänä on meidän pelialue.

836
01:00:35.660 --> 01:00:40.490
Siten tää voidaan luoda lukea ääneen.

837
01:00:40.490 --> 01:00:47.490
Annetaan pallolle satunnainen sijainti.
Kuitenkin niin.

838
01:00:47.490 --> 01:00:51.830
Että se on pelialueen sisällä.
Noin.

839
01:00:51.830 --> 01:00:55.470
Jotain eli nyt toivotaan niin että
että ne pallot menee hieman sieltä eri

840
01:00:55.470 --> 01:00:59.010
paikkoihin ja saadaan jotain
näkyvää sieltä aikaiseksi.

841
01:00:59.010 --> 01:01:01.660
Ja nyt ne on ihan kivasti
siellä eri paikoissa laitetaan

842
01:01:01.660 --> 01:01:03.890
niille vielä vähän eri värejäkin.

843
01:01:03.890 --> 01:01:06.430
Sekin on mahdollista sanomalla random gen.

844
01:01:06.430 --> 01:01:12.230
Next color tätä oltiin aikaisemminkin,
muistaakseni jo käytetty ja ihan vaan jotta tästä

845
01:01:12.230 --> 01:01:15.700
tulisi vähän hauskemman näköinen niin
laitetaan ne vielä tippumaan alaspäin.

846
01:01:15.700 --> 01:01:19.650
Eli gravity on yksi kuin
new vector ja alaspäin kun me

847
01:01:19.650 --> 01:01:22.370
halutaan niin komponentin arvoa sitten.

848
01:01:22.370 --> 01:01:25.480
Pistetään siitä negatiiviselle
puolelle, niin toivottavasti

849
01:01:25.480 --> 01:01:29.060
saadaan niitä kivasti
sieltä tiputeltuakin.

850
01:01:29.060 --> 01:01:32.120
Noin ne hävisi sinne
avaruuteen ja laitetaan vielä

851
01:01:32.120 --> 01:01:36.000
levelille reunus reunatkin eli level.

852
01:01:36.000 --> 01:01:42.100
Pitää ihan luntata create borders ja; Perään
niin silloin siihen pelialueen ympärille tulee

853
01:01:42.100 --> 01:01:46.440
semmoiset kiinteät kiinteät reunat jotka ei
liiku yhtään mihinkään ja ne pallot jää tuohon

854
01:01:46.440 --> 01:01:51.000
sitten kivasti jumiin ja nyt ne pallot on
tolleen saman kokoisia kaikki ja peleissä ja nyt

855
01:01:51.000 --> 01:01:55.660
yleensä jotakin satunnaisuutta tuppaa olemaan
niin tehdään niistä palloista nyt aavistuksen

856
01:01:55.660 --> 01:01:59.480
erikokoisia niin laitetaan
tohon tohon nyt niin että.

857
01:01:59.480 --> 01:02:03.170
Pallo.
Vid on random gen.

858
01:02:03.170 --> 01:02:10.650
Next double ja arvotaan siihen vaikkapa
10– 100 väliltä leveys ja vastaavasti

859
01:02:10.650 --> 01:02:13.610
voitossa arpoa myöskin korkeus niistä
nyt tulee sitten vähän semmoisia

860
01:02:13.610 --> 01:02:17.610
elliptisiä, mutta mitäpä
sillä nyt on väliä.

861
01:02:17.610 --> 01:02:22.710
Eli jokaisella pallolla on hieman satunnainen,
satunnainen koko ja se nyt näyttää vähän

862
01:02:22.710 --> 01:02:26.600
vähän mielenkiintoisemmalta tuo meidän peli
OK elikkä tää on se yksinkertaisin mahdollinen

863
01:02:26.600 --> 01:02:31.670
silmukka rakenne joka joka c
sarvissa on mahdollista tehdä.

864
01:02:31.670 --> 01:02:36.610
Ja mä teen nyt niitä pikkuisen vähemmän
kun muuten tuo mun peli menee pikkuisen

865
01:02:36.610 --> 01:02:40.790
sekavan näköiseksi niin tehdään niistä
nyt tuolleen aavistuksen pienempiä ja

866
01:02:40.790 --> 01:02:43.900
hieman vähemmän kappaleita,
niin saadaan sinne vaikka.

867
01:02:43.900 --> 01:02:46.840
Toinen esimerkki on vähän liiankin pieni.

868
01:02:46.840 --> 01:02:49.020
Täältä meni taas vähän
säätämiseksi, mutta tehdään niistä

869
01:02:49.020 --> 01:02:54.970
nyt 20 kertaa 40 kokoisia palleroita niin.
Näyttää vähän.

870
01:02:54.970 --> 01:03:01.420
Mukavammalta noin no niin siellä
ne on ja sitten mennään eteenpäin.

871
01:03:01.420 --> 01:03:04.750
Otetaan sieltä toi slaidikin esille.

872
01:03:04.750 --> 01:03:10.040
Eli meillä käsiteltiin nyt tota väyliä,
joka ehkä soveltuu siihen tilanteeseen,

873
01:03:10.040 --> 01:03:15.230
että meillä on ennalta tuntematon määrä
toistoja, mutta tossahan mä nyt tiesin

874
01:03:15.230 --> 01:03:18.950
sen, että mä tulen tekemään 20 palloa
niin me voitaisiin ottaa tähän väliin

875
01:03:18.950 --> 01:03:21.230
nyt että toi for silmukka myöskin.

876
01:03:21.230 --> 01:03:26.250
Eli meillä on ennalta tunnettu määrä
toistoja ja tehdään se tuohon alapuolelle

877
01:03:26.250 --> 01:03:32.400
eli tehdään ennalta tunnettu
määrä toistoja vaikkapa nyt sitten.

878
01:03:32.400 --> 01:03:37.620
40 tai 20 vaikka neliötä forsin mukaan
syntaksi eroaa aavistuksen verran

879
01:03:37.620 --> 01:03:41.320
tuosta willistä eli siinä missä välissä
meillä oli täällä laskuri muuttuja

880
01:03:41.320 --> 01:03:44.380
joka pitää meillä kirjaa
monistaetusta määrästä.

881
01:03:44.380 --> 01:03:49.700
Meillä oli toistoehto, joka pitää meidät
meidän tilanteen tasalla siitä, että

882
01:03:49.700 --> 01:03:53.440
että toistetaanko me tätä ehtoa
vai tätä runko osaa vai ei.

883
01:03:53.440 --> 01:03:57.880
Ja sitten meillä oli täällä.
Lisäys.

884
01:03:57.880 --> 01:04:03.870
Lauseke.
Joka muuttaa laskuri muuttujan arvoa.

885
01:04:03.870 --> 01:04:07.990
Mä nyt laitan sen laskurin muutti on
tuolle lainausmerkkeihin, koska se on ihan

886
01:04:07.990 --> 01:04:11.820
samanlainen muuttuja siinä missä
mikä tahansa muukin muuttuja.

887
01:04:11.820 --> 01:04:16.200
Mutta mä nyt vaan nimitän
sitä tässä laskuri muuttujaksi.

888
01:04:16.200 --> 01:04:21.240
Niin tää forsell mokka eroaa siinä mielessä
nytten tästä willistä että ne kaikki

889
01:04:21.240 --> 01:04:28.170
asiat annetaankin tässä sulkujen
sisällä puolipisteellä erotettuna.

890
01:04:28.170 --> 01:04:31.420
Tää nyt näyttää ehkä aavistuksen
kryptiselta, mutta kun tätä hetken

891
01:04:31.420 --> 01:04:34.350
lukee niin tää on itse
asiassa aika selkeä eli.

892
01:04:34.350 --> 01:04:39.590
Laskuri muuttujien alustus laitetaan tänne
sen jälkeen puolipisteellä erotettuna laitetaan

893
01:04:39.590 --> 01:04:43.890
toistoehto ja sitten tää
lisäyslauseke joka muuttaa laskurin.

894
01:04:43.890 --> 01:04:47.630
Muuttujan arvoa laitetaan siihen
muistiin ne asiat eli forssell

895
01:04:47.630 --> 01:04:51.200
mukaan niin kutsutulle määrittelynille.

896
01:04:51.200 --> 01:04:55.250
Mä en nyt tiedä onko tää kirjallisuudessa
käytetty tämmöistä sanaa määrittelyn nyt tässä

897
01:04:55.250 --> 01:04:58.370
yhteydessä välttämättä, mutta mun
mielestä se on aika hyvin kuvaa tätä.

898
01:04:58.370 --> 01:05:06.080
Mitä tässä tehdään kirjoitetaan.
Sekä.

899
01:05:06.080 --> 01:05:11.560
Laskuri muuttujan.
Alustus.

900
01:05:11.560 --> 01:05:15.560
Toistoehto.
Että myöskin.

901
01:05:15.560 --> 01:05:19.770
Lisäyslauseke.

902
01:05:19.770 --> 01:05:24.060
Ja siinä mielessä tää on ehkä vähän kompaktimpi
ja tietysti ohjelmat monesti tykkää lyhyestä

903
01:05:24.060 --> 01:05:28.500
kirjoitustyylistä ja tavasta joka säästää
riveä ja ehkä on jotenkin nätimpää.

904
01:05:28.500 --> 01:05:33.230
Niin joku nyt sitten voi sanoa niin, että
ehkä tää on vähän vähän elegantimpaa koodia.

905
01:05:33.230 --> 01:05:37.710
Siitä nyt voi olla sitten montaa mieltä, mutta
pointti on se, että me voimme tehdä tänne ihan

906
01:05:37.710 --> 01:05:42.760
samalla tavalla niitä fyysisiä objekteja
tehdään nyt tällä kertaa neliöitä.

907
01:05:42.760 --> 01:05:46.800
Hupsista, nyt fyysiset objektit
annetaan sille nyt vaikka koko

908
01:05:46.800 --> 01:05:51.710
50, 50 ja tehdään niistä
shapepiste rektaalejä.

909
01:05:51.710 --> 01:05:56.210
Ja lisätään ne ruutuun ja tehdään
niille nyt samalla tavalla sitten.

910
01:05:56.210 --> 01:06:02.780
Positio.
Randommiksi kun tuolla äskenkin.

911
01:06:02.780 --> 01:06:04.580
4.

912
01:06:04.580 --> 01:06:07.880
Position ja heitetään ne satunnaisiin
sijainteihin ja nyt huomataan niin,

913
01:06:07.880 --> 01:06:10.340
että tänne ei tarvitse mitään
j plus plussaa tänne perään.

914
01:06:10.340 --> 01:06:14.260
Enää vaan se plus plus lukee täällä
forsin mukaan määrittelyn rivillä.

915
01:06:14.260 --> 01:06:19.120
Eli siinä mielessä tää koodin
suoritusjärjestys ei ehkä

916
01:06:19.120 --> 01:06:23.260
ole niin selvä kuin
tuossa vain tapauksessa.

917
01:06:23.260 --> 01:06:28.200
Vaan vaan tuota se ikään kun
kirjoitetaan tuonne se lisäyslauseke,

918
01:06:28.200 --> 01:06:31.630
mutta lopputulema on se,
että meillä on siellä ne 20.

919
01:06:31.630 --> 01:06:35.480
Laatikkoa ihan samalla tavalla.

920
01:06:35.480 --> 01:06:38.360
Eli jälleen kerran tätä voisi
kuvailla vähän niinku monistuskoneen,

921
01:06:38.360 --> 01:06:42.890
jossa se monistusmäärä kirjoitetaan
tonne noin ja sitten painetaan

922
01:06:42.890 --> 01:06:47.220
nappia joka kerta tulee
yksi laatikko lisää.

923
01:06:47.220 --> 01:06:51.300
No.

924
01:06:51.300 --> 01:06:54.660
Tää nyt oli varmaan tämmöinen
yksinkertaisin mahdollinen esimerkki.

925
01:06:54.660 --> 01:06:59.600
Ja ja ja mä ehkä laajennan
tätä ajatusta nyt hieman himpun

926
01:06:59.600 --> 01:07:05.090
verran tuolla sitten
vielä niin kun tuolla.

927
01:07:05.090 --> 01:07:10.170
Konsoli application puolella ja tuon
vähän tähän vähän uutta näkökulmaa.

928
01:07:10.170 --> 01:07:20.060
Pieni hetki.
Tuolta luntti auki mä nyt menin.

929
01:07:20.060 --> 01:07:23.250
Menin tässä pikkuisen
väärässä järjestyksessä.

930
01:07:23.250 --> 01:07:28.210
Mitä olin ajatellut, mutta ei kai se haittaa
eli tehdään nytten konsoli application missä

931
01:07:28.210 --> 01:07:34.250
tulostetaan luvut 0 9 ja tässä meillä nyt
sitten muuttuja toimii laskurin mä otan tuosta

932
01:07:34.250 --> 01:07:38.820
ajan voittamiseksi vähän copypastea eli ihan
samalla tavalla kun tuossa äskenkin pallojen

933
01:07:38.820 --> 01:07:42.310
tapauksessa niin mä määrittelen
erikseen tänne tämmöisen muuttujan.

934
01:07:42.310 --> 01:07:44.890
Mä annan sille nyt nimen mutta
huomaatte tällä ei ole mitään

935
01:07:44.890 --> 01:07:46.810
merkitystä että minkä
nimeä mä tälle annan.

936
01:07:46.810 --> 01:07:49.830
Mä voisin antaa sille nimen vaikka
pekka, mutta joka tapauksessa niin

937
01:07:49.830 --> 01:07:52.640
ajatus nyt on se että se toimii
mulla laskuri muuttuja joka pitää

938
01:07:52.640 --> 01:07:54.440
kirjaa että kuinka monta
kertaa mä oon tässä.

939
01:07:54.440 --> 01:07:56.650
Silmänsä pyörinyt rundia.

940
01:07:56.650 --> 01:08:00.650
Sitten meillä on se toistoehto, jonka ollessa
voimassa silmukan runko osa suoritetaan

941
01:08:00.650 --> 01:08:04.940
ja sitten meillä on tää
aalto sulkeiden rajaama alue.

942
01:08:04.940 --> 01:08:08.590
Joka toteutetaan silloin kun ehto on
totta ja nyt ehkä nokkelimmat huomaa,

943
01:08:08.590 --> 01:08:12.540
että meillä oli if lauseen tapauksessa
vähän sama ajatus, että ehdon ollessa

944
01:08:12.540 --> 01:08:14.700
voimassa niin se runko osa toteutettiin.

945
01:08:14.700 --> 01:08:20.080
Tää on valion vähän saman sukuinen asia,
eli ehdon ollessa voimassa toteutetaan

946
01:08:20.080 --> 01:08:24.520
tämä jutska, mutta vaili ikään
kuin tuuppaa tätä edelleen.

947
01:08:24.520 --> 01:08:28.750
Ja edelleen mikäli tää on
pienempää kuin kymppi on totta ja nyt

948
01:08:28.750 --> 01:08:32.520
meillä on siellä tulostuslause joka
tulostaa muuttujan sen hetkisen

949
01:08:32.520 --> 01:08:35.230
arvon ja katsotaan mitä siellä pamahtaa.

950
01:08:35.230 --> 01:08:39.670
Ruutuun ja näköjään mulla oli väärä
väärä tuota projekti siellä aktiivisena

951
01:08:39.670 --> 01:08:46.570
niin käydään vielä sekin
sieltä laittamassa kuntoon.

952
01:08:46.570 --> 01:08:49.830
Noin eli nyt sinne tulostus alueelle,
jota vähän tuossa suurennetaan niin

953
01:08:49.830 --> 01:08:53.250
saatiin ne luvut 0 9 no miksi
se kymppi ei sinne tullut.

954
01:08:53.250 --> 01:08:55.050
Meillähän on luku kymppi täällä.

955
01:08:55.050 --> 01:08:58.610
No nyt pitää huomata niin,
että että meidän alkaa nolla

956
01:08:58.610 --> 01:09:02.570
ja lisääntyy aina täällä
runko osan lopussa.

957
01:09:02.570 --> 01:09:06.190
No nyt jos me laitetaan tää ohjelmakäynti
ja pohditaan että miten tää suoritus tässä

958
01:09:06.190 --> 01:09:10.530
eteen niin se etenee siten että me aluksi
alustetaan tää sen jälkeen mennään tuohon

959
01:09:10.530 --> 01:09:12.770
tarkasteluun että onko i
on pienempää kuin kymppi.

960
01:09:12.770 --> 01:09:20.140
OK se on olluksi sitten tehdään nää rivit
i muuttuu ykköseen mennään loppukuun ja sen

961
01:09:20.140 --> 01:09:24.190
jälkeen hypätään tänne riville kaksikymmentäyksi
tarkastelemaan uudelleen että onko se

962
01:09:24.190 --> 01:09:30.010
ykkönen pienempää kuin 10 no se on jotenka
tehdään uudestaan se tulostus ja näin jatketaan

963
01:09:30.010 --> 01:09:33.560
aina siihen saakka että tullaan
siihen ysiin tulostukseen.

964
01:09:33.560 --> 01:09:39.440
Ysi korotetaan kymppiin, mennään loppukuun
ja palataan tarkastelemaan toisto ehtoa.

965
01:09:39.440 --> 01:09:43.940
Onko kymppi pienempää kuin kymppi ei ole.
Jotenka hypätään.

966
01:09:43.940 --> 01:09:47.830
Loppusumma on yli ja mennään seuraavaan
askeleeseen riville kaksikymmentäkuusi, jossa

967
01:09:47.830 --> 01:09:52.020
meidän ohjelma päättyy lopullisesti eli
sitä se kymppi ei koskaan tule täyttämään

968
01:09:52.020 --> 01:09:55.620
sitä meidän toisto ehtoa, mikä
täällä 20 rivillä on asetettu.

969
01:09:55.620 --> 01:10:00.000
Jos me haluttaisiin se kymppi tulostaa
myöskin, niin me laitettaisiin tähän

970
01:10:00.000 --> 01:10:05.060
yksi suuruusmerkki, jolloinka se kymppi
on pienempää tai yhtäsuuri kuin kymppi

971
01:10:05.060 --> 01:10:10.400
ja se tulisi myöskin tulostetuksi siellä
tulostus lauseella ja silloin silloin

972
01:10:10.400 --> 01:10:13.270
tota tietysti tässä
tulostuisi nyt 11 lukua.

973
01:10:13.270 --> 01:10:15.710
Mikä voi taas tuntua epäloogiselta.

974
01:10:15.710 --> 01:10:32.170
Eli tässä tilanteessa me
tulostetaan luvut ykkösestä tai

975
01:10:32.170 --> 01:10:38.350
nolla ysiin eli tasan 10 lukua jos me
haluttaisiin tulostaa luvut ykkösestä kymppiin,

976
01:10:38.350 --> 01:10:42.850
niin me tietysti muutettaisi tätä asetelmaa
hieman, mutta jätetään se nyt näin, koska varsin

977
01:10:42.850 --> 01:10:42.850
usein meillä ohjelmoinnissa on se
tilanne, että me halutaan käydä nimenomaan

978
01:10:42.850 --> 01:10:42.850
sieltä nolla alkuisesta niitä asioita esimerkiksi
taulukon tai merkkijonon tai muiden vastaavien

979
01:10:42.850 --> 01:10:42.850
tietorakenteiden tapauksessa ja ikään
kuin jättää sen aivan se vihoviimeinen

980
01:10:42.850 --> 01:10:44.650
tässä tapauksessa lukukymppiä
ikään kuin käsittelemättä.

981
01:10:44.650 --> 01:10:47.920
Tästä meille tulee useita esimerkkejä.

982
01:10:47.920 --> 01:10:53.280
Joo no sitten otetaan toinen
esimerkki, eli mä muutan

983
01:10:53.280 --> 01:11:08.200
nytten ton IN tässä takaisin siihen 

984
01:11:08.200 --> 01:11:17.940
nolla. Eli nyt niinku huomaan 

985
01:11:17.940 --> 01:11:18.440
että tää on ihan siinä samanlainen
muuttuja missä mikä tahansa muukin muuttuja.

986
01:11:18.440 --> 01:11:18.440
Jos mä nyt huvikseen tulostan sen Inarin
tuossa uudelleen ja katsoin että mitä sieltä

987
01:11:18.440 --> 01:11:18.440
pullahtaa tulostusalueelle pihalle
niin sieltä se nolla tulee pihalle.

988
01:11:18.440 --> 01:11:18.440
Eli tää on ihan silleen normaali muuttuja,
mutta mä en nyt tulosta sitä tuossa vaan.

989
01:11:18.440 --> 01:11:20.240
Mä teen uuden silmukan ja edelleen
toistoehto voisi olla että on pienempää.

990
01:11:20.240 --> 01:11:24.690
Kun kymppi ja nyt mä tulostan luvut
nolla ysiin kuitenkin sillä tavalla.

991
01:11:24.690 --> 01:11:29.670
Että mä en tulosta kaikkia
lukuja, vaan mä tulostan.

992
01:11:29.670 --> 01:11:37.770
Luvut siten että kertaa 2
eli kasvatan i, tä joka joka

993
01:11:37.770 --> 01:11:46.110
kierroksella yksi mutta en tulosta 0 1 2 ja niin edelleen
vaan aina seni kertaa kakkosen sen hetkisen arvon.

994
01:11:46.110 --> 01:11:50.720
Ja nyt me saadaan sieltä
siis toisin sanoen IN.

995
01:11:50.720 --> 01:11:55.230
I tuplana aina joka kierroksella eli
siinä mielessä me ei olla sitouduttu

996
01:11:55.230 --> 01:11:58.010
tässä mitenkään siihen
IN varsinaiseen arvoon.

997
01:11:58.010 --> 01:12:03.540
Me voidaan tehdä siellä ihan
mitä me lystään, mutta mutta tota.

998
01:12:03.540 --> 01:12:06.420
Sei auttaa meitä niinku
etenemään siinä prosessissa.

999
01:12:06.420 --> 01:12:11.690
No sitten seuraava esimerkki eli laskuri
muuttuja voi olla minkä niminen vain esimerkiksi

1000
01:12:11.690 --> 01:12:18.720
meillä ei ole mitään syytä ja niinku
pakkoa käyttää nimenomaan sitä iita, vaikka

1001
01:12:18.720 --> 01:12:22.380
nyt ohjelmoit ehkä
tapaavat sitä iita käyttää.

1002
01:12:22.380 --> 01:12:26.400
Jostain syystä se tulee varmaan sanasta
index, joka kuvaa niinku tavallaan

1003
01:12:26.400 --> 01:12:31.020
paikkaa missä ollaan menossa ja siitä
se varmaan lyhennettynä sitten on

1004
01:12:31.020 --> 01:12:35.880
joskus 50 60 ehkä keksitty
jota hei käytetäänkö iida?

1005
01:12:35.880 --> 01:12:38.820
Ja sitten se on vaan jäänyt elämään,
mutta aivan hyvin voi olla myöskin

1006
01:12:38.820 --> 01:12:44.180
vaikkapa ja sitten tulostaa
tulostaa tota noin niin.

1007
01:12:44.180 --> 01:12:48.950
JN arvo ja tehdäänpä tämä nyt hieman
eri tavalla, eli tulostetaan se JN

1008
01:12:48.950 --> 01:12:54.120
arvo, mutta kasvatetaan JN arvoa yksi
tällä tavalla eli äsken me kasvatettiin

1009
01:12:54.120 --> 01:12:58.730
IN arvoa sillä plus plus merkinnällä,
mutta ihan yksi hyvin me voitaisiin

1010
01:12:58.730 --> 01:13:01.540
kasvattaa jen arvoa joko tuolla tavalla.

1011
01:13:01.540 --> 01:13:05.970
Plus on yks taikka sanomalla
j on plus yks eli nää kaikki

1012
01:13:05.970 --> 01:13:11.030
3 asiaa ovat ekvivalentti keskenään.

1013
01:13:11.030 --> 01:13:15.570
Nämä 3 asiaa tekevät
tässä täysin saman asian.

1014
01:13:15.570 --> 01:13:21.980
Kasvattavat JN arvaa yksi ja siitä
ohjelmakäyntiin ja nähdään niin, että.

1015
01:13:21.980 --> 01:13:24.870
Homma toimii edelleen, eli
siellä käytetään nimenomaan

1016
01:13:24.870 --> 01:13:27.920
j, tä ja tulostetaan luvut nolla ysiin.

1017
01:13:27.920 --> 01:13:30.880
Hyvä pari esimerkkiä vielä.

1018
01:13:30.880 --> 01:13:34.500
Tällä kerralla lähdetäänkin liikkeelle
hieman isommasta luvusta eli määritellään

1019
01:13:34.500 --> 01:13:40.060
muuttuja ja aloitetaan se luvusta
13 ja tehdäänpä semmoinen jekku.

1020
01:13:40.060 --> 01:13:45.440
Nyt lähdetäänkin pienentämään koota siten,
että ei pienennetäkään sitä koota aina yksi vaan

1021
01:13:45.440 --> 01:13:50.400
pienennetään 2 joka kerta heitetään 2 kappaletta
näitä vähennys lauseita sinne ja tulostetaan

1022
01:13:50.400 --> 01:13:53.990
koonneen hetkinen arvo ja nyt
huomaat että meillä on toisto ehdossa.

1023
01:13:53.990 --> 01:13:58.170
K on suurempaa kuin -5.

1024
01:13:58.170 --> 01:14:01.910
Eli vaikka meillä niin kun semmoinen
ehkä tapa ja tyyli on monesti kirjoittaa

1025
01:14:01.910 --> 01:14:06.010
siten, että se laskuri muuttuja on
pienempää kuin jotakin, niin mikään ei

1026
01:14:06.010 --> 01:14:09.780
estä meitä tekemästä semmoista
toistoehtoja, joka on ihan toisenlainen ja

1027
01:14:09.780 --> 01:14:11.970
tässä se toistoehto nyt näyttää tuolta.

1028
01:14:11.970 --> 01:14:15.280
Katsotaan mitä sieltä tulostuu.

1029
01:14:15.280 --> 01:14:19.220
Eli sieltä tulostuu 13
11, 9 7 ja niin edelleen.

1030
01:14:19.220 --> 01:14:23.310
Aina sinne negatiiviselle puolelle
asti, kunnes se saavuttaa

1031
01:14:23.310 --> 01:14:30.050
sen -5 arvon jota ei
sitten enää tulostetakaan.

1032
01:14:30.050 --> 01:14:33.790
K plus tai plus plus operaattorin
käyttämisestä seuraava havainto

1033
01:14:33.790 --> 01:14:39.110
eli tää plus plus tällä tavalla
kirjoitettuna lisää sen koon arvoon

1034
01:14:39.110 --> 01:14:42.510
yksi sen jälkeen kun
sitä koota on käytetty.

1035
01:14:42.510 --> 01:14:44.370
Tää on mainittu siellä monisteessa.

1036
01:14:44.370 --> 01:14:47.230
Vastaavasti tää plus plus k.

1037
01:14:47.230 --> 01:14:52.430
Lisää siihen koon arvon yksi
ennen kuin sitä arvoa käytetään.

1038
01:14:52.430 --> 01:14:55.350
Otetaan tästä esimerkki.

1039
01:14:55.350 --> 01:14:59.810
Eli leikitään, että meillä on nyt
tuommoinen luku muuttuja ja annetaan sille

1040
01:14:59.810 --> 01:15:04.580
arvoksi 3 nyt jos me tulostetaan tää
luku muuttujan sisältämä arvo, totta

1041
01:15:04.580 --> 01:15:08.970
kai se on kolmonen mä en nyt aja
voittamiseksi edes näytä sitä, mutta mitä

1042
01:15:08.970 --> 01:15:12.590
tulostuu kun me sanotaan luku plus plus.

1043
01:15:12.590 --> 01:15:14.940
Laitetaan tuo käyntiin ja
katsotaan mitä siellä tulostanut.

1044
01:15:14.940 --> 01:15:20.410
Vastaus on siinä perässä, mutta ihan
nyt vaan todistuksena niin näette näin.

1045
01:15:20.410 --> 01:15:25.600
OK no entäs sitten jos mä
kirjoitan konsoli edellinen luku.

1046
01:15:25.600 --> 01:15:28.450
Äsken se oli kolmonen.
Mutta meillä on jo plussa.

1047
01:15:28.450 --> 01:15:33.360
Siinä katsotaan mitä tapahtuu.

1048
01:15:33.360 --> 01:15:37.670
Nyt tulostuukin 4 eli palataan
tuohon mitä mä kirjoitin.

1049
01:15:37.670 --> 01:15:41.750
K plus plus lisäys suoritetaan
KN arvon käyttämisen jälkeen.

1050
01:15:41.750 --> 01:15:47.350
Eli tässä me käytetään ensin lukuarvoa
sille tulostuslauseen siis fritzlin

1051
01:15:47.350 --> 01:15:50.730
viedäksemme sen arvon ja sen
jälkeen lisätään siihen yksi.

1052
01:15:50.730 --> 01:15:56.490
Eli tässä tapahtuu siinä mielessä 2 asiaa
se tulostuslaatuseille argumentin antaminen

1053
01:15:56.490 --> 01:16:01.610
ja sen jälkeen luku muuttujan muuttaminen
tässä on niinku syytä olla silleen tarkkana

1054
01:16:01.610 --> 01:16:06.280
kun tätä käytetään, että jos se on meillä
argumenttina jollekin tämä luku muuttuja

1055
01:16:06.280 --> 01:16:09.620
niin tää plus plus
tapahtuu vasta sen jälkeen.

1056
01:16:09.620 --> 01:16:17.140
No tehdäänpä toisinpäin eli plus plus luku.
Mitä tulostuu?

1057
01:16:17.140 --> 01:16:22.970
Äsken tulostetun nelonen
mitä tulostuu nytten?

1058
01:16:22.970 --> 01:16:26.870
No nyt sieltä tulostuu vitonen,
koska plus plus operaatio lisää

1059
01:16:26.870 --> 01:16:29.490
sen muuttujan arvoa
ennen kuin sitä käytetään.

1060
01:16:29.490 --> 01:16:33.320
Toisin sanoen ennen kuin se
annetaan argumenttina grillille.

1061
01:16:33.320 --> 01:16:36.510
Ja tulostetaan nyt vielä kerran sitten
sen lukuun muuttujan arvo niin nähdään

1062
01:16:36.510 --> 01:16:39.840
niin, että tuossa kohtaa sen
ei pitäisi olla enää muuttunut.

1063
01:16:39.840 --> 01:16:43.200
Eli sieltä pitäisi nyt se sama
vitonen tulla jo tai edelleen

1064
01:16:43.200 --> 01:16:48.130
ulos niinku tuossa
aikaisemmassakin rivillä tuli.

1065
01:16:48.130 --> 01:16:50.590
Hyvä nuo nyt vaan niinku
muistutuksena tuon noin niin

1066
01:16:50.590 --> 01:16:54.700
antaa itse olla siellä kommenttina.

1067
01:16:54.700 --> 01:16:58.060
No sitten vielä meillä on himpun
verran tässä aikaa, niin otetaan

1068
01:16:58.060 --> 01:17:02.240
vielä forsell vastaavia
esimerkkejä eli muistutuksena.

1069
01:17:02.240 --> 01:17:06.800
Ja nyt tähän kertauksena tämä forsin muka
yleinen rakenne, eli meillä on se sana

1070
01:17:06.800 --> 01:17:11.600
for siinä sitten tyypillisesti välilyönti
ja sitten sulut jonka sisään tulee

1071
01:17:11.600 --> 01:17:17.480
3 asiaa muuttujien alustukset tai yksi
muuttujan alustus; Ja toistoehto eli se

1072
01:17:17.480 --> 01:17:22.180
ehto jonka ollessa totta runko osaa toistetaan
ja sitten lopetustoimet tai tyypillisesti

1073
01:17:22.180 --> 01:17:24.920
lisäys lausekkeet kuten sen.

1074
01:17:24.920 --> 01:17:30.310
Silmukka muuttujan muuttaminen siellä
lopetustoimissa on voidaan kasvattaa tai vähentää

1075
01:17:30.310 --> 01:17:35.510
useitakin eri muuttujia ei pelkästään vain yksi
ja sitten tosiaan tää runko osa jossa tehdään

1076
01:17:35.510 --> 01:17:40.190
sitä varsinaista toistettavaa
asiaa, otetaan siitä esimerkkejä.

1077
01:17:40.190 --> 01:17:45.530
Tässä meillä on forsell mutka, jossa meillä
on alustettu muuttuja arvo on nolla.

1078
01:17:45.530 --> 01:17:48.310
Siellä on yksi muuttuja
alustettu toisto ehtona.

1079
01:17:48.310 --> 01:17:50.170
Meillä on on pienempää kuin 5.

1080
01:17:50.170 --> 01:17:53.990
Toisin sanoen aina kun tää on
totta niin tulostetaan sitä.

1081
01:17:53.990 --> 01:18:00.790
Tulostuslausetta ja sitten, että silmukan
kierroksen päätteeksi aina yksi lisäys tehdään sinne

1082
01:18:00.790 --> 01:18:04.910
maan ja nyt tässä tosiaan huomattava
niin että se plus plus on siellä perässä.

1083
01:18:04.910 --> 01:18:08.210
Mutta ihan ihan sama asia
olisi tässä kohtaa tehdä.

1084
01:18:08.210 --> 01:18:11.760
Plus plussaa tässä kohtaa
sillä niinku mitään eroa.

1085
01:18:11.760 --> 01:18:14.710
Tyypillistä se nyt kuitenkin
kirjoitan tuolle plus plus.

1086
01:18:14.710 --> 01:18:20.200
Hyvä ja sinne isketään pari viivaa perään
niin nähdään sitten ero ero seuraavaan.

1087
01:18:20.200 --> 01:18:25.790
Elikkä siellä nytten forsell
vaikka tulostaa luvut 0 4.

1088
01:18:25.790 --> 01:18:28.090
Seuraava esimerkki.

1089
01:18:28.090 --> 01:18:31.460
No tehdään sitten vastaavasti tää
mitä aikaisemmin tehtiin välillä,

1090
01:18:31.460 --> 01:18:35.310
niin toi kolmestatoista alaspäin
tulostus niin nyt for silmukalla

1091
01:18:35.310 --> 01:18:38.230
eli for ja sitten jos
sulut ja aalto solut.

1092
01:18:38.230 --> 01:18:41.250
No mitä tänne sulkujen sisään niin
nyt me alustetaan se meidän silmukka

1093
01:18:41.250 --> 01:18:45.080
muuttuja sieltä viidestätoista
lähteä liikenteeseen.

1094
01:18:45.080 --> 01:18:50.300
No sen jälkeen me tarvitaan toistoehto eli ehto,
jonka ollessa voimassa niin toistetaan asiaa

1095
01:18:50.300 --> 01:18:55.080
ja sehän nyt oli se meidän on suurempaa
kuin -5 sieltä ylempää se nähtiin.

1096
01:18:55.080 --> 01:19:00.680
No tän jälkeen tehdään asia, joka toistuu
joka ikisen kierroksen perässä ja nythän meillä

1097
01:19:00.680 --> 01:19:05.500
täällä aikaisemmin oli näin, että k
miinus miinus ja sitten miinus miinus.

1098
01:19:05.500 --> 01:19:10.760
No me ei valitettavasti voida kirjoittaa tänne
2 asiaa tuolla tavalla ihan että miinus miinus

1099
01:19:10.760 --> 01:19:15.780
ja sitten miinus miinus nekin peräkkäin tämä
ei onnistu, mutta se mitä me tässä halutaan tehdä

1100
01:19:15.780 --> 01:19:23.860
on vähentää MN arvoa 2 ja MN vähentäminen 2
tapahtuu ihan sanomalla miinus on 2 eli tää on

1101
01:19:23.860 --> 01:19:28.530
ihan sama asia kuin me tehtäis
m miinus -2 kertaa putkeen.

1102
01:19:28.530 --> 01:19:33.100
Eli nyt meillä on förin määrittelyrivi
siinä kunnossa ja meille jää enää tehtäväksi.

1103
01:19:33.100 --> 01:19:36.780
Tulostaa se MN sen hetkinen arvo.

1104
01:19:36.780 --> 01:19:42.520
Ja pitäisi saada sama juttu elikkä kolmestatoista
miinus kolmosen tulostus ihan niinku siellä

1105
01:19:42.520 --> 01:19:48.300
aikaisemmassakin vailla silmukasta nähtiin vielä
yksi esimerkki ennen päätöstä alustuskohdassa

1106
01:19:48.300 --> 01:19:52.960
voidaan määritellä useita muuttujia,
eli meillä voi olla aivan hyvin.

1107
01:19:52.960 --> 01:19:58.440
For lause, jossa meillä on
vaikka päivä alustetaan se nolla.

1108
01:19:58.440 --> 01:20:01.540
Sitten meillä voi olla vaikka kissoja.

1109
01:20:01.540 --> 01:20:04.100
13 kappaletta ja nyt tässä
huomataan tää hupsista.

1110
01:20:04.100 --> 01:20:08.380
Nyt kirjoitin vahingossa puolipisteen
siihen elikkä nyt tässä useiden muuttujien

1111
01:20:08.380 --> 01:20:11.760
alustuksessa pitää huomata,
että tämmöinen pikkuinen.

1112
01:20:11.760 --> 01:20:16.280
Erikoisuus tässä sarpissa, että ne
muistaakseni täytyy olla kaikki samantyyppisiä.

1113
01:20:16.280 --> 01:20:18.830
Vai täytyykö?

1114
01:20:18.830 --> 01:20:22.110
Joo, näiden näiden täytyy
olla kaikki samantyyppisiä.

1115
01:20:22.110 --> 01:20:25.850
Mä en ihan täytyy sanoa, että aivan
sataprosenttisen varmaksi muista että minkä

1116
01:20:25.850 --> 01:20:30.580
takia niiden täytyy olla samantyyppisiä, mutta
alustuskohdassa täytyy olla samantyyppisiä

1117
01:20:30.580 --> 01:20:33.870
muuttujia, mutta niin tavallaan useita.

1118
01:20:33.870 --> 01:20:39.670
No sitten voidaan tehdä niin, että päiviä
tai päiviä tässä niinku edistetään ja

1119
01:20:39.670 --> 01:20:43.050
kun päivä muuttuu ja saavuttaa vitosen
niin sitten lopetellaan tää silmukka elikkä

1120
01:20:43.050 --> 01:20:50.450
toisin sanoen toistoehto on päivän
pienempi kuin 5 ja sitten tämä lopetustoimet

1121
01:20:50.450 --> 01:20:56.080
tapahtuu siten että päivät kasvaa ja kissat
siellä kissat lisääntyy 2 elikkä varmaankin

1122
01:20:56.080 --> 01:20:59.650
tässä nyt olisi ajatus niin että.

1123
01:20:59.650 --> 01:21:02.750
Joka päivä tulee 2 kissaa lisää.

1124
01:21:02.750 --> 01:21:08.380
Ja sitten tulostetaan eli.
Päivänä päivänä.

1125
01:21:08.380 --> 01:21:13.290
Päivä.
Meillä on noin monta.

1126
01:21:13.290 --> 01:21:17.660
Kissaa noin elikkä nyt tässä tapahtuu
tosiaan 2 asiaa päivät kasvaa ja

1127
01:21:17.660 --> 01:21:21.300
kissalta lisääntyy joka päivä 2 ja
huomaat niin että aluksi meillä on

1128
01:21:21.300 --> 01:21:24.060
13 kissaa ja sitten
kissojen määrä siinä kasvaa.

1129
01:21:24.060 --> 01:21:26.900
Kasvaa sitä mukaa kun päivät etenee.

1130
01:21:26.900 --> 01:21:29.900
Eli ekana päivänä meillä on 13
kissaa ja niin edelleen ja viimeisenä

1131
01:21:29.900 --> 01:21:33.470
päivänä kaksikymmentäyksi kissaa
eli tavallaan aika monimutkaisiakin

1132
01:21:33.470 --> 01:21:36.920
asioita voidaan tehdä
täällä alustuskohdassa.

1133
01:21:36.920 --> 01:21:40.500
Nyt mulla oli tämä toistoehto tällä
tavalla vain yksinkertaisesti näin,

1134
01:21:40.500 --> 01:21:43.780
mutta jopa tässäkin kohdassa
voitaisiin tehdä useita ehtoja.

1135
01:21:43.780 --> 01:21:51.350
Mä vielä yksi esimerkin näytän.

1136
01:21:51.350 --> 01:21:55.130
Forssin mukava voidaan tehdä
jopa jopa ikuinen silmukka.

1137
01:21:55.130 --> 01:21:58.990
Eli jos mä haluan tehdä tämmöisen
silmukan joka ei koskaan pääty,

1138
01:21:58.990 --> 01:22:04.670
niin mä voin tehdä sen
siten että mä jätän ton.

1139
01:22:04.670 --> 01:22:07.300
Jätän ton mikä mulla nyt
on kirjain siellä menossa.

1140
01:22:07.300 --> 01:22:09.270
L ää ei ole vielä käytetty.

1141
01:22:09.270 --> 01:22:11.170
Jätän toistaehdon tyhjäksi.

1142
01:22:11.170 --> 01:22:14.690
Eli nyt mulla tuossa maalatulla alueella on
vain tuommoinen tyhjä väli, joka tarkoittaa

1143
01:22:14.690 --> 01:22:17.530
sitä, että meillä meidän
meidän toistoehto on aina tru.

1144
01:22:17.530 --> 01:22:21.640
Toistoehto on aina totta,
tehtiin me mitä ikinä.

1145
01:22:21.640 --> 01:22:26.350
Ja nyt laitetaan tuonne, että
ikuinen silmukka on nyt menossa.

1146
01:22:26.350 --> 01:22:31.610
Kohdassa ja sitten sinne toi muuttujan
sen hetkinen arvo eli näin me saadaan

1147
01:22:31.610 --> 01:22:36.120
toteutettua tämmöinen tilanne, että tää
meidän ohjelma ei koskaan ei koskaan pääty,

1148
01:22:36.120 --> 01:22:40.060
vaan me ollaan siellä ikuisessa loopissa
ja tästä nyt ei sitten pääse pois mitenkään

1149
01:22:40.060 --> 01:22:44.670
muuten kuin painamalla tuosta stoppia
taikka control että windowsilla ja macilla

1150
01:22:44.670 --> 01:22:47.110
jotakin muuta näppäin oikotietä.

1151
01:22:47.110 --> 01:22:52.120
Eli tämmöinenkin on mahdollista, että jättää
sen tyhjäksi taikka kirjoittaa sinne sinne

1152
01:22:52.120 --> 01:22:58.330
vaan sanan tru joka tarkoittaa täsmälleen
samaa asiaa eli ikuista silmukkaa.

1153
01:22:58.330 --> 01:23:01.670
Joskus tämmöisiä ikuisia
silmukoita tarvitaan.

1154
01:23:01.670 --> 01:23:04.830
Esimerkiksi peleissä on itse asiassa
yllättävänkin tyypillisiä, jos

1155
01:23:04.830 --> 01:23:09.780
ajattelette asiaa esimerkiksi
tän meidän monta palloa.

1156
01:23:09.780 --> 01:23:15.360
Kohdan kautta niin meillähän on
tässä siis tilanne, että meillä

1157
01:23:15.360 --> 01:23:17.470
tää peli ikään kuin
etenee siellä taustalla.

1158
01:23:17.470 --> 01:23:19.370
Eihän tää niinku koskaan
varsinaisesti lopu.

1159
01:23:19.370 --> 01:23:23.470
Eli meillä on ikuinen silmukka joka
pyörii tuolla taustalla suorittaa sitä

1160
01:23:23.470 --> 01:23:27.500
fysiikkamoottori ja laskee koko ajan
meille uusia tähän meidän peliin ja

1161
01:23:27.500 --> 01:23:30.160
näyttää niitä meillä
meille tavallaan pelaajana.

1162
01:23:30.160 --> 01:23:33.350
Eli tää meidän peli siinä mielessä
on yksi ikuinen silmukka joka siellä

1163
01:23:33.350 --> 01:23:37.430
taustalla etenee ja siihen ja siihen
ja siinä silmukasta sitten ikään

1164
01:23:37.430 --> 01:23:41.030
kuin vaihtuvia asioita
ovat ne paikkojen sijainnit.

1165
01:23:41.030 --> 01:23:44.980
Näppäimen asennot, hiiren
asennot ja niin edelleen.

1166
01:23:44.980 --> 01:23:49.710
Eli me voidaan olla interaktiossa sen ikuisen
silmukan kanssa kyllä, mutta että tavallaan

1167
01:23:49.710 --> 01:23:54.890
me ollaan tässä pelien tiimoilta
tulleet tulleet käyttäneeksi.

1168
01:23:54.890 --> 01:23:58.010
Ikuisia silmukoita ihan jatkuvasti
niitä voi myöskin itse tehdä.

1169
01:23:58.010 --> 01:24:02.720
Tosiaan tälleen joko for tai while silmukalla
ei nyt ehditty sitä wilson tapauksessa

1170
01:24:02.720 --> 01:24:06.070
näköjään katsomaan, mutta
päätellään tähän tänään.

1171
01:24:06.070 --> 01:24:09.290
Eli nyt tuli käsiteltyä
aika paljonkin uutta asiaa.

1172
01:24:09.290 --> 01:24:12.550
Toivottavasti.
Ei ei menty liian nopeasti.

1173
01:24:12.550 --> 01:24:18.230
Voitte palata siihen tallennukseen tosi sitten
sitten jos jos tarvetta on ei muuta kun mukavaa

1174
01:24:18.230 --> 01:24:21.690
viikon jatkoa kaikille ja ahkerasti
vain jälleen kerran demoja tekemään.

1175
01:24:21.690 --> 01:24:25.670
Käykää ohjauksissa ja muistakaa
myös harkkatyön aikataulutus ei muuta

1176
01:24:25.670 --> 01:24:28.540
kuin mukavaa viikon jatkoa
kaikille nähdään moi moi.