WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:02.800 --> 00:00:04.600
No niin kello on pykälässä.

2
00:00:04.600 --> 00:00:07.520
Oikein hyvää huomenta kaikille ja
tervetuloa seuraamaan luentoa numero

3
00:00:07.520 --> 00:00:12.140
51 kurssilla keväällä
2000 kaksikymmentäneljä.

4
00:00:12.140 --> 00:00:15.290
Tän päivän aiheena.
Meillä on aliohjelma ja funktiot.

5
00:00:15.290 --> 00:00:19.850
Me ollaan puhuttu aliohjelmisto jo aika
paljonkin ja nyt tänään olisi tarkoitus sitten

6
00:00:19.850 --> 00:00:24.140
laajentaa vähän sitä aliohjelman
käsitettä koskemaan myöskin funktioita.

7
00:00:24.140 --> 00:00:28.090
Vaaliohjelmassa ja funktiossa on aika
paljon samaa, mutta sitten toisaalta

8
00:00:28.090 --> 00:00:30.900
funktio on hieman erilainen
ja ikään kuin laajentaa.

9
00:00:30.900 --> 00:00:33.610
Sitten tuota aliohjelman käsitettä.

10
00:00:33.610 --> 00:00:35.970
Siten, että me voidaan käyttää.

11
00:00:35.970 --> 00:00:41.530
Käyttää näitä hieman erilaisiin
tilanteisiin ja monipuolisemmin.

12
00:00:41.530 --> 00:00:47.960
Mutta tota lyhyt kertaus tähän alkuun eli
mikä aliohjelma on niin aliohjelman tarkoitus

13
00:00:47.960 --> 00:00:52.400
ohjelmoinnissa on toimia tällaisena
itsenäisenä ohjelman osana.

14
00:00:52.400 --> 00:00:56.550
Sillä on joku pieni tehtävä,
jonka se suorittaa ja

15
00:00:56.550 --> 00:01:00.070
sen etuina voidaan nähdä monia asioita.

16
00:01:00.070 --> 00:01:05.190
Eli ensinnäkin se helpottaa ohjelman jakamista
pienempiin osiin, eli kun meillä on joku

17
00:01:05.190 --> 00:01:09.340
tietokoneohjelma niin se yleensä
pyrkii ratkaisemaan jonkun ongelman.

18
00:01:09.340 --> 00:01:11.520
Oli se sitten joku.

19
00:01:11.520 --> 00:01:15.340
Teollisuuden ongelma taikka joku
tietojen käsittelyyn liittyvä ongelma

20
00:01:15.340 --> 00:01:18.580
tiedonsiirtoon tai vaikka
johonkin tehdas asetelmaan.

21
00:01:18.580 --> 00:01:21.800
Eli ja joka tapauksessa meillä
on yleensä joku ongelma jota me

22
00:01:21.800 --> 00:01:26.610
halutaan ratkoa ja sitten
tää aliohjelma niin kun.

23
00:01:26.610 --> 00:01:29.490
Vaaliohjelmien avulla se ongelma
voidaan paloitella pienempiin

24
00:01:29.490 --> 00:01:33.350
osiin, että se on luotettavampaa.
Se koodi se on hallittavampaa.

25
00:01:33.350 --> 00:01:35.850
Se meidän ohjelma muokattavampaa.

26
00:01:35.850 --> 00:01:39.250
Yleensä sitä kuitenkin muokkaa
useampi kuin yksi henkilö

27
00:01:39.250 --> 00:01:41.290
niin kun se on pienissä
osissa paloiteltuna.

28
00:01:41.290 --> 00:01:44.290
Se muokkaaminen on helpompaa ja
voidaan myöskin jakaa tehtäviä ja sitten

29
00:01:44.290 --> 00:01:47.210
niille ohjelmointiin siinä
tuota tehdessä ja tuota.

30
00:01:47.210 --> 00:01:51.160
Ja ja ja ei me ikään kuin
kaikki siellä sekaisin.

31
00:01:51.160 --> 00:01:56.680
Uudelleenkäyttö viittaa oikeastaan nyt tässä 2
asiaan, eli kuten ollaan tuossa aikaisemmin luennoilla

32
00:01:56.680 --> 00:02:01.220
jo tehty, niin me voidaan niitä
aliohjelmia sitten käyttää monta kertaa.

33
00:02:01.220 --> 00:02:06.160
Eli me voidaan vaikkapa luoda lumiukko
ja monta kertaa sinne meidän peliin.

34
00:02:06.160 --> 00:02:08.820
Mutta toinen näkökulma
tähän uudelleenkäyttöön.

35
00:02:08.820 --> 00:02:12.100
Myöskin se, että että me voidaan
uudelleen käyttää konkreettisesti

36
00:02:12.100 --> 00:02:16.820
sitä koodia joka me ollaan tehty
jossakin toisessa osassa meidän ohjelmaa

37
00:02:16.820 --> 00:02:18.680
taikka sitten ihan toisessa ohjelmassa.

38
00:02:18.680 --> 00:02:21.370
Elikkä sanotaan nyt vaikkapa
niin, että me tehtäisiin hyvä.

39
00:02:21.370 --> 00:02:27.010
Aliohjelma joka osaa vaikkapa lajitella
pallot oikeaan järjestykseen suurimmasta

40
00:02:27.010 --> 00:02:32.030
pienimpään jotenkin nätisti, niin me
voidaan tämmöinen uudelleen käyttää jossakin

41
00:02:32.030 --> 00:02:35.550
toisessa tilanteessa, jossa meillä
myöskin on palloja tai vaikka meillä voisi

42
00:02:35.550 --> 00:02:40.070
olla jotain muita objekteja vaikka.
Vaikka sanotaan.

43
00:02:40.070 --> 00:02:43.650
Neliöitä tai lukuja tai merkkijonoja.

44
00:02:43.650 --> 00:02:47.850
Eli joka tapauksessa niin eri
tilanteisiin se uudelleenkäyttö

45
00:02:47.850 --> 00:02:50.370
mahdollistuu näiden ohjelmien avulla.

46
00:02:50.370 --> 00:02:54.660
No se mistä ei olla vielä puhuttu
on tää testaaminen ja aliohjelmien

47
00:02:54.660 --> 00:02:56.850
avulla myöskin testaaminen helpottuu.

48
00:02:56.850 --> 00:03:01.260
Eli tavallaan toinen ääripää
voisi olla se, että meillä

49
00:03:01.260 --> 00:03:04.620
on kaikki koodit samassa läjässä.

50
00:03:04.620 --> 00:03:07.560
Jolloin voisi olla tosi vaikea
niinku testata sitä jotakin tiettyä

51
00:03:07.560 --> 00:03:11.660
osaa siitä isosta läjästä, mutta
kun meillä on se ohjelma paloiteltuna

52
00:03:11.660 --> 00:03:13.600
pieni osio, niin me
voidaan aina tämmöinen.

53
00:03:13.600 --> 00:03:16.720
Yksi pieni osa ottaa erilleen
ja testata sitä pientä osaa.

54
00:03:16.720 --> 00:03:18.730
Tätä kutsutaan.

55
00:03:18.730 --> 00:03:22.280
Kutsutaan niinku yksikkö
testaamiseksi, josta tullaan.

56
00:03:22.280 --> 00:03:25.900
Tullaan puhumaan kyllä tällä
kurssilla huomattavasti lisää.

57
00:03:25.900 --> 00:03:28.960
No sitten ihan konkreettisesti, että
miten se aliohjelma kirjoitetaan.

58
00:03:28.960 --> 00:03:31.790
Niitähän meillä nyt ollaan tosissaan
tehty, niin se kirjoitan sinne luokan

59
00:03:31.790 --> 00:03:36.640
sisään tässä kielessä, koska kyseessä
on tällainen olio ohjelmointikieli

60
00:03:36.640 --> 00:03:41.450
niin nää aliohjelma kirjoitetaan
nimenomaan luokan sisään, niin kirjoitetaan

61
00:03:41.450 --> 00:03:43.760
myöskin muiden aliohjelmien ulkopuolelle.

62
00:03:43.760 --> 00:03:46.610
Eli toisin sanoen aina
aliohjelma kirjoitetaan ikään

63
00:03:46.610 --> 00:03:49.520
kuin rinnakkain sinne luokan sisään.

64
00:03:49.520 --> 00:03:52.320
No tähänkin on sitten poikkeus
niinku ohjelmoinnissa monesti on

65
00:03:52.320 --> 00:03:55.280
poikkeuksia ja sitten on
poikkeusten poikkeuksia.

66
00:03:55.280 --> 00:04:00.920
Niin tässäkin on silleen nyt tullut sap
kieleen ikään kuin uutena ominaisuutena tällainen,

67
00:04:00.920 --> 00:04:04.270
että sä voit tehdä sen aliohjelman
sinne toisen aliohjelman sisään.

68
00:04:04.270 --> 00:04:07.090
Se on itse asiassa ollut aika pitkäänkin.

69
00:04:07.090 --> 00:04:10.570
Ja sen etuna sitten on
sellainen niin että se.

70
00:04:10.570 --> 00:04:14.670
Näkyvyysalue rajautuu siihen
paikalliseen kontekstiin.

71
00:04:14.670 --> 00:04:19.050
Tätä ei tulla käsittelemään oikeastaan tällä
kurssilla, mutta se on äärimmäisen hieno ominaisuus

72
00:04:19.050 --> 00:04:25.230
ja tosi hyödyllinen ja ikään kuin estää sitten
sen sisemmän aliohjelman tietojen vuotamisen

73
00:04:25.230 --> 00:04:29.700
sinne ulkopuolelle, mikä voi
olla ongelma jossain tilanteessa.

74
00:04:29.700 --> 00:04:34.950
Joo mutta että nyt tällä kurssilla tehdään ikään
kuin tällaisia aliohjelma, jotka kirjoitetaan

75
00:04:34.950 --> 00:04:38.560
rinnakkain sinne luokan sisään, niin
tavallaan tuosta sisäilmasta budjetista nyt ei

76
00:04:38.560 --> 00:04:41.440
tarvitse silleen silleen
huolehtia tällä kurssilla.

77
00:04:41.440 --> 00:04:45.550
No joo, toteutus alkaa sanoilla public
static tosin niin kun eilen demossa

78
00:04:45.550 --> 00:04:50.160
vähän sivusin asiaa niin jyp
peli aliohjelmat monesti alkaa.

79
00:04:50.160 --> 00:04:57.100
Public void ja ja ja tässä on on tavallaan jälleen
kerran tullaan tähän olio ohjelmoinnin käsitteisiin

80
00:04:57.100 --> 00:05:01.380
ja ja ja siinä mielessä semmoisen
asian, jota käsitellään tarkemmin.

81
00:05:01.380 --> 00:05:03.910
Vasta ohjelmointi 2 kurssilla.

82
00:05:03.910 --> 00:05:08.500
Mutta mutta tuota sivutaan sivutaan
tällä kurssilla näitä ja otetaan ainakin

83
00:05:08.500 --> 00:05:12.630
ainakin esimerkkien kautta,
että mitä se tarkoittaa.

84
00:05:12.630 --> 00:05:16.870
No nyt sitten puhutaan tästä void sanasta
hieman eli eli eli kuten tuossa edellisellä

85
00:05:16.870 --> 00:05:21.500
slaidilla mainitsin niin nää aliohjelma
alkaa sanoilla public static ja sitten monesti

86
00:05:21.500 --> 00:05:24.870
siihen perään tulee se void ja
sitten jypissä vielä public void.

87
00:05:24.870 --> 00:05:28.220
No mitä tää void tarkoittaa niin se
tarkoittaa sitä että se ei palauta

88
00:05:28.220 --> 00:05:33.170
arvoa ja minkälainen on tämmöinen
aliohjelma joka ei palauta mitään

89
00:05:33.170 --> 00:05:37.400
arvoa niin otetaan siitä
nyt pari esimerkkiä ja.

90
00:05:37.400 --> 00:05:39.880
Ja otetaan tuohon noin niin.

91
00:05:39.880 --> 00:05:43.860
Tämmöiset parametrittomat voidaan
ohjelmat eli tulosta koira ja tulosta.

92
00:05:43.860 --> 00:05:47.390
Kissa ja lyhyesti otetaan vielä nyt
tuo isoksi tuohon noin elikkä sen voisi

93
00:05:47.390 --> 00:05:51.700
niinku kuvailla tätä voida sillä tavalla
niin että se tekee jonkun asian esimerkiksi

94
00:05:51.700 --> 00:05:58.040
tulostaa tekstiä ruudulle taikka lumiukko
ja ruudulle tai toteuttaa jonkun ikään

95
00:05:58.040 --> 00:06:03.900
kuin aktin, mutta ei palauta sinne
pyytäjälle siis sinne josta sitä saliohjelmaa

96
00:06:03.900 --> 00:06:06.060
kutsuttiin niin mitään arvoa.

97
00:06:06.060 --> 00:06:10.590
Toisin sanoen sillä tyypillisesti on
jotain sivuvaikutusta ja tai sivuvaikutus.

98
00:06:10.590 --> 00:06:14.350
Voi olla juurikin se
tulostaminen ruudulle.

99
00:06:14.350 --> 00:06:19.310
Lumiukkojen lisääminen pelialueelle
tai jotain muuta vastaavaa.

100
00:06:19.310 --> 00:06:23.300
Mutta sen sen tiedon, jota siellä
vaaliohjelmassa käsitellään, niin

101
00:06:23.300 --> 00:06:26.250
sitä ei ole välttämättä
tarkoitus jatkokäsittely.

102
00:06:26.250 --> 00:06:28.660
No tästä tosiaan puhutaan nyt
monta kertaa vielä lisää, mutta

103
00:06:28.660 --> 00:06:31.410
otetaan nyt ihan pari
yksinkertaista esimerkkiä.

104
00:06:31.410 --> 00:06:36.810
Eli jos meillä nyt voisi olla vaikka
tällainen aliohjelma kun tulosta koira

105
00:06:36.810 --> 00:06:41.830
niin tuosta nimestäkin on jo oikeastaan
selvää, että sen ei varsinaisesti

106
00:06:41.830 --> 00:06:45.350
ole tarkoitus tehdä mitään muuta kuin
olla ikään kuin täällä erillään tämän

107
00:06:45.350 --> 00:06:47.710
koodin ja tulostaa vaan se tekstikoira.

108
00:06:47.710 --> 00:06:51.650
Mä nyt sen tähän tähän teen.
Tällainen tehtiin.

109
00:06:51.650 --> 00:06:54.230
Tehtiin vähän vastaava tuossa aikaisemmin.

110
00:06:54.230 --> 00:06:57.250
Eli nyt jos mä laitan tän pelin
tästä käyntiin niin nähdään

111
00:06:57.250 --> 00:07:02.860
niin että sieltä se teksti kyllä.
Toivottavasti tulostuu.

112
00:07:02.860 --> 00:07:05.560
Missäs mun teksti nyt oikein on?

113
00:07:05.560 --> 00:07:11.220
Siellä se on noin eli sinne tulostuu koira
ja nyt mulla on tässä aliohjelma tulosta.

114
00:07:11.220 --> 00:07:16.320
Koira jota mä voin nyt 2 kertaa käyttää eli
mä voin kutsua tätä samaista hienoa tulosta

115
00:07:16.320 --> 00:07:21.080
koiran aliohjelma nyt toiseenkin kertaan
ja arvatenkin sinne nyt 2 kertaa sitten se

116
00:07:21.080 --> 00:07:24.850
koira tulostuu eli tässä mielessä mulla on
nyt tämmöinen uudelleenkäytettävä palanen

117
00:07:24.850 --> 00:07:29.780
koodia joka ei palauta mitään arvoa, mutta
se akti jonka se tekee niin se on täällä

118
00:07:29.780 --> 00:07:34.000
aliohjelman toteutuksessa sitten tehty
eli tulostaa tekstiä ruudulle ja nyt haluan

119
00:07:34.000 --> 00:07:37.370
tässä niinku korostaa sitä niin että.
Että.

120
00:07:37.370 --> 00:07:40.610
Tavallaan siis tämä on
oikea aliohjelma kyllä.

121
00:07:40.610 --> 00:07:43.010
Eli tämä täyttää sen
aliohjelman määritelmän.

122
00:07:43.010 --> 00:07:47.890
Se on itsenäinen osa tätä koodia joka
tekee jonkun asian, mutta tavallaan

123
00:07:47.890 --> 00:07:51.330
voidaan niinku argumentoida, että onko
tavallaan vähän hyödytön aliohjelma,

124
00:07:51.330 --> 00:07:55.910
koska oikeastaan olisi aika sama että
mä tän konsolifin toisin tänne meinin

125
00:07:55.910 --> 00:07:59.600
ja se olisi olisi
niinku melkein sama asia.

126
00:07:59.600 --> 00:08:04.720
No toki sitten taas toisinpäin argumentoinut,
niin meillä voisi olla enemmänkin koodia täällä

127
00:08:04.720 --> 00:08:09.040
tulostusaikaohjelmassa ja se logiikka voisi
olla kohtalaisen monimutkainen, jolloinka voisi

128
00:08:09.040 --> 00:08:15.740
olla perusteltua, että me ei tänne meininki
sitten ikään kuin tuoda hirveätä läjää semmoista

129
00:08:15.740 --> 00:08:18.300
koodia, joka kuitenkin
toistettaisiin uudestaan.

130
00:08:18.300 --> 00:08:23.160
Eli kyllä tässä niinku puolensa ja puolensa
on me otetaan vielä toinen esimerkki,

131
00:08:23.160 --> 00:08:27.580
eli tulostetaan nyt sitten toinen teksti
vaikkapa kissa ja toteutetaan sekin

132
00:08:27.580 --> 00:08:29.970
aliohjelman tähän, eli
jälleen kerran lähdetään.

133
00:08:29.970 --> 00:08:37.110
Sanoilla public static ja nyt void taas kerran
ja sitten laitetaan nää sulut jotka aliohjelman

134
00:08:37.110 --> 00:08:43.550
määrittelyn eli tässä juurikin tässä rivillä
jossa tää tulosta kissa aliohjelman nimi

135
00:08:43.550 --> 00:08:49.810
on kerrottu tätä kutsutaan määrittelyniksi
ja tätäkin kutsutaan määrittelyn niin siihen

136
00:08:49.810 --> 00:08:55.200
tulee aina loppuun nämä kaari sulkeet ja
sinne sulkeiden sisään me laitetaan myöhemmin

137
00:08:55.200 --> 00:08:58.700
sitten parametria niinku tullaan näkemään.

138
00:08:58.700 --> 00:09:04.930
Mutta, mutta nyt meillä on niinku 2 aliohjelmaa
tässä ja nyt tämä aliohjelma arvatenkin tulostasi

139
00:09:04.930 --> 00:09:10.710
nyt sitten vaikka näin ja ja nyt jos
me laitetaan tästä ohjelmakäyntiin.

140
00:09:10.710 --> 00:09:13.000
Niin 3 riviä tekstiä.

141
00:09:13.000 --> 00:09:15.680
Meillä siellä on jo taas niinku
äskenkin, niin nyt mä voin sen tulostaa

142
00:09:15.680 --> 00:09:19.130
kissa aliohjelman
kutsun laittaa uudestaan.

143
00:09:19.130 --> 00:09:23.600
Mäpä laitan sen nyt tällä kertaa tuonne
alkuun, eli nähdään nyt niin, että mulla on.

144
00:09:23.600 --> 00:09:26.220
Vähän eri järjestys nyt tuossa.

145
00:09:26.220 --> 00:09:28.840
Aliohjelmien kutsussa ja
tää on ihan tietysti OK.

146
00:09:28.840 --> 00:09:32.900
Mä voin ensin tulostaa kissan,
sitten pari koiraa ja taas kissan.

147
00:09:32.900 --> 00:09:34.920
Otetaan tähän väliin yksi tekninen huomio.

148
00:09:34.920 --> 00:09:41.820
Eli nytten mä kirjoitin tänne nämä
vaaliohjelmien määrittelyn ja sitten tämän

149
00:09:41.820 --> 00:09:45.040
aliohjelman toteutuksen tällä
tavalla tänne alapuolelle.

150
00:09:45.040 --> 00:09:47.800
Nyt mulla tää maini jäi
tänne ikään kuin ylös.

151
00:09:47.800 --> 00:09:52.290
Tää on ihan OK.
Mä voin kirjoittaa nää aliohjelmien.

152
00:09:52.290 --> 00:09:54.930
Määrittelyn ja toteutuksen
myöskin tuonne yläpuolelle.

153
00:09:54.930 --> 00:09:58.810
Eli nyt mä otan tästä hiiren
oikealla ja kät ja siirrän sen

154
00:09:58.810 --> 00:10:02.760
tänne mayn aliohjelman
yläpuolelle tää käy.

155
00:10:02.760 --> 00:10:07.450
Ja ja ja ei ole siinä mielessä nyt merkitystä
sillä, että missä järjestyksessä näitä

156
00:10:07.450 --> 00:10:11.080
ohjelmia kirjoitetaan ja onko tää
maini missä kohtaa tätä kokonaisuutta?

157
00:10:11.080 --> 00:10:14.740
Jos mä zuman pikkuisen ulospäin, niin
me nähdään nyt niin, että tää luokka

158
00:10:14.740 --> 00:10:19.210
on tässä kuitenkin ympärillä ja nää
kaikki 3 aliohjelmaa tulosta koira

159
00:10:19.210 --> 00:10:21.280
mayn ja tulosta kissa
ovat täällä luokan sisällä.

160
00:10:21.280 --> 00:10:25.400
Se on se oleellinen asia eli jos me nyt
yritän tuosta supistaa itse, mulla on

161
00:10:25.400 --> 00:10:29.680
näppäin oikotie tähän supistamiseen
niin nytten tää classi sisältää kaikki ne

162
00:10:29.680 --> 00:10:32.920
mun aliohjelman on nyt täällä
supistettua 3 pisteen sisällä.

163
00:10:32.920 --> 00:10:37.250
Jos mä klikkaan siitä sen auki nähdään,
että ne vaaliohjelmat ovat täällä.

164
00:10:37.250 --> 00:10:40.920
Jos mä tekisin näin, että mä siirtäisin
tän aliohjelman tänne klaßin ulkopuolelle,

165
00:10:40.920 --> 00:10:45.110
niin tästä alkaisi tulla sitten käännösvirheitä
eli tulosta koiraa ei enää olisikaan

166
00:10:45.110 --> 00:10:47.630
olemassa vaan se olisi täällä
ulkopuolella ja se ei käy.

167
00:10:47.630 --> 00:10:50.910
Eli nyt mä otan anduta siinä ja
palaan siihen tilanteeseen missä

168
00:10:50.910 --> 00:10:54.870
se tulosta koira oli siellä
sisäpuolella myöskään.

169
00:10:54.870 --> 00:11:00.880
Tämä no siis OK nyt jos tää tulosta koira olisi
täällä mainin sisällä, niin tavallaan niinku

170
00:11:00.880 --> 00:11:05.370
äsken tuossa sanoin niin periaatteessa nämä
voivat olla täällä sisäkkäin silloin sitä public

171
00:11:05.370 --> 00:11:10.390
olla, mutta ei me tällä aliohjelma tällä
kurssilla oikeastaan näitä kirjoiteta, ellei siihen

172
00:11:10.390 --> 00:11:13.490
jotain erityistä erityistä
tarvetta, mutta yleensä ei ole.

173
00:11:13.490 --> 00:11:16.010
Eli kirjoitetaan nää alivoimat tälleen.

174
00:11:16.010 --> 00:11:19.810
Niinku sanottu, tavallaan rinnakkain,
jolloin ne tulee tähän niinku samalle tasalle.

175
00:11:19.810 --> 00:11:23.160
Sitten kaikki
näin. OK.

176
00:11:23.160 --> 00:11:26.540
No siinä nyt oli pari esimerkkiä.

177
00:11:26.540 --> 00:11:31.670
Pari esimerkkiä tota noin niin aliohjelmista,
jotka ovat niin sanottuja parametrittomia

178
00:11:31.670 --> 00:11:35.680
voidaaohjelmia ja nyt mennään
hieman niihin mielenkiintoisimpiin.

179
00:11:35.680 --> 00:11:38.600
Aliohjelmiin eli funktioihin ja.

180
00:11:38.600 --> 00:11:43.130
Funktioksi kutsutaan aliohjelma,
joka palauttaa jonkin arvon.

181
00:11:43.130 --> 00:11:47.630
Heti sanon tässä alkuun, että nimitykset
vaihtelevat kirjallisuudessa rakkaalla.

182
00:11:47.630 --> 00:11:53.220
Lapsella on monta nimeä ja joskus tämmöisiä
asioita kutsutaan metodein jossakin

183
00:11:53.220 --> 00:11:58.850
niitä kutsutaan edelleen aliohjelma ja
ja ja muitakin nimityksiä niille varmaan

184
00:11:58.850 --> 00:12:03.210
varmaan on ehkä tyypillisin kuitenkin
nimitys aliohjelma, joka palauttaa jonkin

185
00:12:03.210 --> 00:12:06.200
arvon on tää funktio englanniksi function.

186
00:12:06.200 --> 00:12:12.590
Ja jossakin kirjallisuudessa käytetään funktiosta
vielä vielä tai tää funktiota vaaditaan myöskin

187
00:12:12.590 --> 00:12:17.760
se, että se vastaanottaa parametrin,
mutta puhutaan siitä hieman kohta lisää.

188
00:12:17.760 --> 00:12:22.440
Mutta nyt erityisominaisuus tälle funktiolle
verrattuna tuohon äskeiseen tilanteeseen.

189
00:12:22.440 --> 00:12:26.850
Niin sanotusta voidaan ohjelmista on se,
että tän funktion palauttama tulosta voidaan

190
00:12:26.850 --> 00:12:32.460
hyödyntää siellä missä funktiota
kutsuttiin ja katsotaan esimerkkejä.

191
00:12:32.460 --> 00:12:37.320
Otetaan yksinkertaisin mahdollinen
esimerkki, arvonpalautus arvon palauttavasta

192
00:12:37.320 --> 00:12:41.500
alijäämästä eli funktiosta, jolla
nyt ei tässä vielä ole parametreja

193
00:12:41.500 --> 00:12:44.820
ja sen nimi on tämmöinen kun anna luku 5.

194
00:12:44.820 --> 00:12:51.060
Todella todella simppeli esimerkki.
Eli.

195
00:12:51.060 --> 00:12:56.640
Sovitaan niin, että mulla voisi olla tämmöinen
funktio kun anna luku 5, jota mä nyt tässä lähden

196
00:12:56.640 --> 00:13:02.420
kutsumaan ja niinku nimestä nyt ehkä ehkä saattaa
jo arvata, niin sen ainoa tehtävä on on antaa

197
00:13:02.420 --> 00:13:10.460
tänne kutsujalle luku 5 no mikä on
luku 5 on niin se on intti arvoinen asia

198
00:13:10.460 --> 00:13:16.880
ja tän inttiarvoisen asian, jonka tää funktio
palauttaa, niin mä voin sijoittaa täällä kutsussa

199
00:13:16.880 --> 00:13:19.910
jonnekin muuttujalle tai tehdä
sillä ylipäätään mitä mä haluan.

200
00:13:19.910 --> 00:13:22.430
Mutta tässä mä nyt haluan sen sijoittaa.
Muuttujalle.

201
00:13:22.430 --> 00:13:27.630
Mä annan sille muuttujalle nimeksi luku
ja tietysti tyyppi on nyt intti intti ja

202
00:13:27.630 --> 00:13:35.520
sitten se tuossa noin niin sijoitetaan
tällä sijoitus operaattorilla.

203
00:13:35.520 --> 00:13:37.480
Eli nyt hetki mietitään tätä asiaa.

204
00:13:37.480 --> 00:13:40.840
Mitä tässä oikeastaan tapahtuu tuossa
äsken mä tulostin koiria ja kissoja

205
00:13:40.840 --> 00:13:44.260
täällä ihan grillillä, mutta nyt
tässä ei ole tarkoitus tulostaa mitään,

206
00:13:44.260 --> 00:13:47.200
vaan ainoastaan pyytää tämmöiseltä.

207
00:13:47.200 --> 00:13:51.520
Aliohjelma arvoa ja se on nytten tää luku.

208
00:13:51.520 --> 00:13:53.660
No toteutetaan tää funktio.

209
00:13:53.660 --> 00:13:57.740
No se lähtee ihan samalla tavalla noilla
public statiineilla liikkeelle niin kun.

210
00:13:57.740 --> 00:14:01.640
Melkein kaikki konsoli
application aliohjelmat tässä.

211
00:14:01.640 --> 00:14:05.220
Tässä meidän kurssilla, mutta
nyt tulee sitten eroavaisuus.

212
00:14:05.220 --> 00:14:07.560
Eli tuohon emme kirjoitakaan
voida vaan kirjoitan siihen

213
00:14:07.560 --> 00:14:10.040
kohta joku juttu joka kirjoitetaan siihen.

214
00:14:10.040 --> 00:14:13.470
Mutta mutta nyt mä kirjoitan samaan
tapaan tuon aliohjelman nimen niin kuin

215
00:14:13.470 --> 00:14:17.310
tuossa aikaisemmin mä siis täytän
nuo viivat tuosta kohta noin.

216
00:14:17.310 --> 00:14:21.670
Eli eli sulut tulee sinne niin
kun tuossa aikaisemmissa ohjelmissa

217
00:14:21.670 --> 00:14:25.430
ja sitten aalto sulut myöskin
perään, mutta nyt sen sijaan että me

218
00:14:25.430 --> 00:14:29.190
tässä lähdettäisiin tulostelemaan jotakin.

219
00:14:29.190 --> 00:14:35.260
Niin me emme tulosta vaan teemme jotakin.

220
00:14:35.260 --> 00:14:38.230
Jotain logiikkaa on meillä tässä.
Tässä se logiikka.

221
00:14:38.230 --> 00:14:42.350
Nyt ei ole mitään kovin monimutkaista, koska
meidän pitää vaan palauttaa tästä lukuviikko

222
00:14:42.350 --> 00:14:46.950
miten voidaan palauttaa luku
5 niin se tehdään lauseella.

223
00:14:46.950 --> 00:14:49.890
Return ja ja perään.

224
00:14:49.890 --> 00:14:52.610
Laitetaan se arvo joka me
halutaan tästä palauttaa.

225
00:14:52.610 --> 00:14:57.830
No nyt kysymys kuuluu että tää tai että
kääntyykö tää niin tää ei vielä käänny

226
00:14:57.830 --> 00:15:03.430
koska tää anna luku 5 ei palauta
tai täällä määrittelyn rivillä.

227
00:15:03.430 --> 00:15:08.970
No rivillä numero kolmekymmentäyksi meidän pitää
tuossa viivojen kohdalla sanoa että minkä tyyppinen

228
00:15:08.970 --> 00:15:13.890
on se arvo jonka tää ritola lause
aikanaan tästä toteutuksessa palauttaa.

229
00:15:13.890 --> 00:15:18.330
No nyt me havaitaan niin että tää luku vitonen
on tietysti intti, joten kirjoitetaan sen

230
00:15:18.330 --> 00:15:23.620
arvon tyyppi joka tää vitonen nyt on
ja tässä tapauksessa on tietysti int.

231
00:15:23.620 --> 00:15:25.420
Näin elikkä nyt.

232
00:15:25.420 --> 00:15:31.640
Meillä on siinä toimiva ohjelma ja tää on nyt
niinku ajatusmallista on hyvin erilainen verrattuna

233
00:15:31.640 --> 00:15:35.970
tuohon aikaisempiin tulostusaikaohjelmiin, jossa
ei tavallaan palautettu mitään vaan yksinkertaisesti

234
00:15:35.970 --> 00:15:40.140
vaan toteutettiin jotakin
tulostusta ja muuta sellaista.

235
00:15:40.140 --> 00:15:43.150
Ja nythän me ei tässä tulosta mitään,
vaan otetaan vaan sen lukuvastaan.

236
00:15:43.150 --> 00:15:49.200
No mitä tän mikä tän pointti on nyt täällä että
että nyt me ollaan tehty tällainen itsenäinen

237
00:15:49.200 --> 00:15:52.360
ohjelman osa joka vaan palauttaa
luvun 5 mitä me täällä tehdään?

238
00:15:52.360 --> 00:15:55.110
No OK nyt me voidaan
totta kai tulostaa se.

239
00:15:55.110 --> 00:15:59.530
Ja tää nyt on yksinkertaisin mahdollinen
tilanne ja tehdään nyt kuitenkin

240
00:15:59.530 --> 00:16:03.020
niin, että nähdään että
se vitonen sieltä saadaan.

241
00:16:03.020 --> 00:16:08.760
No mitä hyötyä tästä nyt oli, niin
ei vielä hirveästi mitään, mutta.

242
00:16:08.760 --> 00:16:14.520
Nyt tämän logiikan pointti täällä tulee,
tulee sitten vastaan eli eli tässä se

243
00:16:14.520 --> 00:16:18.660
logiikka voisi olla hyvinkin monimutkaista
ja mä nyt vaan yritän hiiren askelin

244
00:16:18.660 --> 00:16:22.770
tässä mennä eteenpäin ja muutan sitä
logiikkaa nyt mahdollisimman vähän ja tehdään

245
00:16:22.770 --> 00:16:28.070
siinä nyt tuommoinen laskulauseke, jonka
arvo ja tulos sitten palautetaan ja edelleen

246
00:16:28.070 --> 00:16:30.730
se on se tietysti se luku vitonen.

247
00:16:30.730 --> 00:16:34.020
OK elikkä tässä on nyt varmaan
yksinkertaisin mahdollisin mahdollinen

248
00:16:34.020 --> 00:16:39.000
funktio, jota jota voi voi tehdä,
mutta mennään hieman monimutkaisempiin

249
00:16:39.000 --> 00:16:41.670
ja mielenkiintoisempiin asioihin.

250
00:16:41.670 --> 00:16:45.330
Oikeastaan ennen kun mennään vielä mielenkiintoisiin
asioihin, niin otetaan toinen esimerkki

251
00:16:45.330 --> 00:16:49.700
jota tää nyt tulee ikään kuin mahdollisimman
moni monipuolisesti nyt katsottua.

252
00:16:49.700 --> 00:16:52.150
Aa.

253
00:16:52.150 --> 00:16:56.350
Niin tehdään nyt vaikkapa
semmoinen, että tehdään parametrit

254
00:16:56.350 --> 00:17:01.390
on funktio joka eli jollain tavalla.
No palataan tuossa.

255
00:17:01.390 --> 00:17:05.450
Slaidissa nyt kuitenkin tuon
edelliselle elikkä ollaan vielä täällä.

256
00:17:05.450 --> 00:17:11.150
Arvon palauttamassa aliohjelmassa,
joka ei ota vastaan parametreja.

257
00:17:11.150 --> 00:17:20.050
Ja tehdään funktio joka.
Palauttaa mun nimen.

258
00:17:20.050 --> 00:17:26.610
Ja otetaan kyseisen funktion palauttamaan
arvo talteen sijoitus operaattorilla

259
00:17:26.610 --> 00:17:30.740
sijoitetaan se muuttujan nimeltä mun nimi.

260
00:17:30.740 --> 00:17:34.110
Ja nyt lähdetään tätä
taas toteuttamaan ja.

261
00:17:34.110 --> 00:17:38.370
Aliohjelman tai funktion toteutus
lähtee sanoilla public static.

262
00:17:38.370 --> 00:17:42.650
Ja nyt mietitään, että mikä on
tällaisen funktion paluuarvon tyyppi.

263
00:17:42.650 --> 00:17:48.290
Nyt havaitaan niin että me halutaan että
tää palauta mun nimi funktion palauttama arvo

264
00:17:48.290 --> 00:17:51.750
on sellainen että me voidaan
sijoittaa se tämmöiselle muuttujalle.

265
00:17:51.750 --> 00:17:54.730
No mikä on arvo joka me voidaan
sijoittaa tämmöiselle muuttujalle?

266
00:17:54.730 --> 00:17:57.740
Voidaanko me sijoittaa mun
nimiä muuttujalle intti ei?

267
00:17:57.740 --> 00:18:02.750
Voidaanko me sijoittaa mun nimi muuttujalle
ball arvo eli touhutaan false no ei voida

268
00:18:02.750 --> 00:18:06.000
voidaanko me siirtää sinne,
voidaanko me sijoittaa sinne striimin?

269
00:18:06.000 --> 00:18:09.140
Kyllä elikkä me sijoitetaan sinne
string jolloinka tän funktion.

270
00:18:09.140 --> 00:18:12.680
Palauttamaan arvo täytyy
olla string tyyppinen.

271
00:18:12.680 --> 00:18:17.430
No tässä nyt on varmaan itsestäänselvää, mutta
joka tapauksessa tuohon kohtaan aina kirjoitetaan

272
00:18:17.430 --> 00:18:22.470
siihen voidin tilalle se minkä tyyppisen arvon
tää kyseinen funktio palaute ja nyt laitetaan

273
00:18:22.470 --> 00:18:27.340
sitten funktion nimi siihen varmuuden vuoksi otan
tuosta kopisten että tulee oikein kirjoitettua

274
00:18:27.340 --> 00:18:30.680
sulut ja aaltosut niinku
aina funktion kuuluu.

275
00:18:30.680 --> 00:18:35.920
Ja nyt meillä on vielä täällä punakynää
eli return statement is missing ja koska mä

276
00:18:35.920 --> 00:18:40.410
nyt haluan palauttaa tästä mun oman
nimeni niin laitetaan sinne nyt.

277
00:18:40.410 --> 00:18:43.690
Sellainen arvo, joka
täyttää tämän vaatimuksen.

278
00:18:43.690 --> 00:18:45.740
Tavallaan tän funktion speksin.

279
00:18:45.740 --> 00:18:48.210
Se on tuossa rivillä kolmekymmentäviisi
määritelty, että meillä on tässä julkinen

280
00:18:48.210 --> 00:18:51.290
staattinen funktio, jonka
pitää palauttaa string arvoa.

281
00:18:51.290 --> 00:18:54.890
Ja niinpä me tässä kolmekymmentäseitsemän
rivillä tehdään työtä käskettyä ja jotta

282
00:18:54.890 --> 00:18:59.860
tää nyt ei olisi niin triviaali,
niin tehdään nyt pieni muutos tähän.

283
00:18:59.860 --> 00:19:05.250
Eli me määrittelen täällä funktion
sisällä nytten 2 muuttujaa.

284
00:19:05.250 --> 00:19:08.940
Tää tulee tekemään tietysti saman
asian kuin mitä mitä tuossa äsken.

285
00:19:08.940 --> 00:19:13.160
No nähtiin vilaukselta, mutta
että palautetaan nyt arvo, joka on

286
00:19:13.160 --> 00:19:17.600
yhdistelmä etunimestä ja
sukunimestä noin vähän.

287
00:19:17.600 --> 00:19:21.600
Nyt nopeasti etenen tässä, mutta
mutta siinä mulla on 2 muuttujaa joiden

288
00:19:21.600 --> 00:19:24.370
arvot mä yhdistän
käyttämällä plus operaattoria.

289
00:19:24.370 --> 00:19:26.660
Näinhän voidaan yhdistää
merkkijonoja toisiinsa.

290
00:19:26.660 --> 00:19:29.920
Laitan väliin vielä välilyönnin
jota se näyttää nätiltä ja

291
00:19:29.920 --> 00:19:33.010
nytten tämän funktion
palauttamaan tuloksen.

292
00:19:33.010 --> 00:19:36.090
Mä sitten otan vastaan
siellä mun pääohjelmassa.

293
00:19:36.090 --> 00:19:38.090
Mä en sille vielä tee mitään
niin kun nähdään niin mun

294
00:19:38.090 --> 00:19:41.240
tulosalueen on edelleen täällä tyhjä.

295
00:19:41.240 --> 00:19:44.350
Eli tämä ei vielä yhtään mitään
tulosta, vaan mulla on ainoastaan

296
00:19:44.350 --> 00:19:47.050
se muuttujan arvo tuolla tallessa.

297
00:19:47.050 --> 00:19:52.710
Tuolla mun nimi muuttujassa jos ihan tarkkoja
ollaan niin raideri tuossa jopa uikuttaa niin

298
00:19:52.710 --> 00:19:57.590
että local variable mun nimi is never juuse
eli se on oikeassa siinä että tätä muuttujaa

299
00:19:57.590 --> 00:20:02.370
ei koskaan käytetä mihinkään ja on niinku
kyseenalaista että onko tommoinen muuttuja sitten

300
00:20:02.370 --> 00:20:05.730
oikeasti oikeasti tarpeen
minne mun kursori muuten hävisi?

301
00:20:05.730 --> 00:20:09.070
Voi ei.
Voi ei.

302
00:20:09.070 --> 00:20:15.270
Nyt mulla tuli tässä.
Tuli tässä tekniikalla probleema.

303
00:20:15.270 --> 00:20:22.550
Täytyykö mun sulkea tuolla tuo?

304
00:20:22.550 --> 00:20:29.520
No voi ei näköjään toi zoomaus aliohjelma
tai zoomausohjelma onkin sellainen, että se.

305
00:20:29.520 --> 00:20:32.640
Nyt se tuli esiin.
Onpa outoa.

306
00:20:32.640 --> 00:20:34.440
Tämähän on jännittävää.

307
00:20:34.440 --> 00:20:38.060
No ei se mitään elikkä nyt
raideri on silleen oikeassa, että.

308
00:20:38.060 --> 00:20:42.720
Että sitä ei käytetä mihinkään ja jälleen kerran
yksinkertaisin mahdollinen käyttötilanne on

309
00:20:42.720 --> 00:20:48.600
se, että mä sen tulostan, mutta jotta
tässä nyt vähän saadaan niin kun ikään kun.

310
00:20:48.600 --> 00:20:52.680
Jotain spesiaalia tehtyä niin
tulostetaan vaikka 2 kertaa eli nyt

311
00:20:52.680 --> 00:20:57.440
mä pystyn täällä kutsupäässä
käyttämään sitä vastaanotettuja arvoja

312
00:20:57.440 --> 00:21:00.180
ja tekemään sille jotain
pikkuisen erilaista.

313
00:21:00.180 --> 00:21:05.000
Eli tuolla palauta arvoa palauttaamattomissa
aliohjelmissa, kuten näissä kissan

314
00:21:05.000 --> 00:21:07.820
tuloistuksissa, niin se
tulostus on aina sidottu siihen.

315
00:21:07.820 --> 00:21:10.020
Aliohjelman toteutukseen.

316
00:21:10.020 --> 00:21:13.280
Sen sijaan tämmöisessä tilanteessa, jossa
mä vaan palautan sen arvon, niin mä voin

317
00:21:13.280 --> 00:21:18.180
tehdä sen tiedon jatkokäsittelyn
täällä mainissa taikka siellä missä.

318
00:21:18.180 --> 00:21:20.690
Mä sitä tietoa tarvitsen
tässä tapauksessa.

319
00:21:20.690 --> 00:21:23.130
Nyt mä käsittelen sitä tietoa mainissa.

320
00:21:23.130 --> 00:21:26.040
No tässä nytten tää tiedonkäsittely
on kyllä niin yksinkertaisesti, että

321
00:21:26.040 --> 00:21:29.720
se on vähän jopa naurettavaa, mutta
se mitä mä voisin tehdä tälle merkki

322
00:21:29.720 --> 00:21:32.990
on ollut esimerkiksi mä voisin
muuntaa sen suuraakkosin.

323
00:21:32.990 --> 00:21:37.510
Mä voisin paloitella sen vaikkapa
välilyönnin välilyönti perusteella palasiin

324
00:21:37.510 --> 00:21:40.210
ottaa sieltä etunimeä ja
sukunimeä niin edelleen.

325
00:21:40.210 --> 00:21:43.250
Elikkä mä voisin tehdä sille sitä
tiedon jatkojalostusta tai vaikka

326
00:21:43.250 --> 00:21:45.970
laskea, että kuinka monta
a kirjainta tässä on.

327
00:21:45.970 --> 00:21:50.080
Eli mä en olisi enää siinä
mielessä kiinni tässä.

328
00:21:50.080 --> 00:21:53.450
Arvon tuottaneet aliohjelmassa.

329
00:21:53.450 --> 00:21:57.850
Ja siinä miten se toimii, vaan mä voisin
ikään kuin jatkojalostaa sitä dataa.

330
00:21:57.850 --> 00:22:02.550
Ja tää avaa aivan uudenlaisia
mahdollisuuksia meille sitten.

331
00:22:02.550 --> 00:22:07.330
Siihen tiedon käsittelyyn.

332
00:22:07.330 --> 00:22:11.710
No jotta tässä nyt saadaan vähän monipuolisuutta
mukaan ja otetaan otetaan mukaan sitten

333
00:22:11.710 --> 00:22:17.630
funktiolle myöskin parametreja
parametreja elikkä funktion parametri.

334
00:22:17.630 --> 00:22:26.210
On asia, joka se funktio voi ottaa
vastaan ja tehdä sillä arvolla jotakin

335
00:22:26.210 --> 00:22:31.480
eli mielekkäämpi funktio on sellainen, joka
ottaa vastaan yksi tai useampia parametreja.

336
00:22:31.480 --> 00:22:35.340
Ja nyt tehdään näitä useita, koska nää on
aika keskeisessä roolissa tällä kurssilla

337
00:22:35.340 --> 00:22:41.950
nää funktiot kaiken kaikkiaan yksinkertaisin
mahdollinen esimerkki arvon vastaanottavasta

338
00:22:41.950 --> 00:22:45.480
funktiosta eli parametrin
vastaanottavasta funktiosta.

339
00:22:45.480 --> 00:22:50.560
Toisin sanoen funktio, joka ottaa vastaan arvon
ja palauttaa arvon, niin mä en keksi mitään muuta

340
00:22:50.560 --> 00:22:56.430
yksinkertaisempaa muuta kuin sellainen
joka on identiteetti funktio eli eli.

341
00:22:56.430 --> 00:22:58.350
Palauttaa sen.

342
00:22:58.350 --> 00:23:04.170
Samaisen arvon, jonka se otti vastaan
niin tehdään tää nyt desimaali luvulle.

343
00:23:04.170 --> 00:23:07.880
Ja.

344
00:23:07.880 --> 00:23:11.400
Annetaan tälle kaverille
nimeksi identiteetti.

345
00:23:11.400 --> 00:23:14.530
Ja heitetään sinne
nyt vaikka 4. 9.

346
00:23:14.530 --> 00:23:18.480
Argumentin arvoksi tätä
aliohjelma, että funktiolla

347
00:23:18.480 --> 00:23:22.730
annettua arvoa kutsutaan argumentiksi.

348
00:23:22.730 --> 00:23:25.990
No nytten mä oon antanut sille
tosissaan argumentiksi luvun 4.

349
00:23:25.990 --> 00:23:29.090
9 ja nyt mun pitäisi sitten
määritellä tällainen funktio.

350
00:23:29.090 --> 00:23:30.940
Eli tätä ei ole tietenkään
vielä olemassakaan.

351
00:23:30.940 --> 00:23:34.780
Not resort symboli identiteetti
sieltä tulee huiputusta.

352
00:23:34.780 --> 00:23:37.610
Ja tota laitetaan tuosta nytten.

353
00:23:37.610 --> 00:23:39.460
Parasta kuvaakin hetkeksi näkyville.

354
00:23:39.460 --> 00:23:43.210
No niin, elikkä tämmöinen funktio
pitäisi nyt sitten lähteä toteuttamaan.

355
00:23:43.210 --> 00:23:45.900
Mä ihan hetkeksi nyt ja
pysähdyn tähän kohtaan.

356
00:23:45.900 --> 00:23:50.030
Eli tää tyyli ja tapa millä
itse tykkään opettaa näitä

357
00:23:50.030 --> 00:23:53.890
funktioiden tekemistä ja toteuttamista.

358
00:23:53.890 --> 00:23:58.680
On se, että että lähdetään ensin
täältä suunnittelupöydältä liikkeelle,

359
00:23:58.680 --> 00:24:03.380
eli meillä on tarve tällaiselle
funktiolle ja mä kutsun nyt sitä funktiota

360
00:24:03.380 --> 00:24:05.540
ensin ja vasta sen jälkeen toteutan.

361
00:24:05.540 --> 00:24:10.840
Tää on tietysti nyt vähän makuasia, että
onko se järjestys tämä tällä tavalla tehtynä

362
00:24:10.840 --> 00:24:16.080
oikea väärän vai mikä, mutta itse miellän niin,
että meillä täytyy ensin olla tarve toteuttaa

363
00:24:16.080 --> 00:24:20.350
jokin asia ja vasta sen jälkeen toteutetaan
ja nyt tää rivi kolmekymmentäneljä ikään

364
00:24:20.350 --> 00:24:24.190
kuin kirjoittaa sen tarpeen
auki eli meillä on tarve.

365
00:24:24.190 --> 00:24:28.080
Sellaiselle funktiolle, joka ottaa
vastaan luvun tässä tapauksessa 4.

366
00:24:28.080 --> 00:24:31.530
9 ja palauttaa sen
kyseisen luvun takaisin.

367
00:24:31.530 --> 00:24:35.610
No tietysti on niinku tosi kyseenalaista että
mihin mihin tällaista funktiota nyt tarvitaan,

368
00:24:35.610 --> 00:24:38.990
mutta me me tullaan tekemään
huomattavasti mielenkiintoisia funktioita.

369
00:24:38.990 --> 00:24:43.580
Kyllä no tää lähtee tää funktion toteutus
nyt sitten sen jälkeen kun me ollaan tää kutsu

370
00:24:43.580 --> 00:24:48.450
ensin tehty eli tavallaan sillä suunnittelupöydällä
nyt viittaan nimenomaan tähän funktion

371
00:24:48.450 --> 00:24:53.390
kutsumiseen ja siihen auki
kirjoittamiseen siellä mainissa.

372
00:24:53.390 --> 00:24:57.590
No nytten public strategisilla liikkeelle
ja se tulisi palauttaa nyt double

373
00:24:57.590 --> 00:25:01.150
tyyppisen arvon, koska se vastaanottaa
double ja palauttaa double niin tähän

374
00:25:01.150 --> 00:25:04.550
public static perään
kirjoitetaan silloin double.

375
00:25:04.550 --> 00:25:10.280
No nimi on tuo identiteetti joka viittaa
nyt siihen niin että se palauttaa itsensä.

376
00:25:10.280 --> 00:25:12.160
No nyt katsotaan tuota lukua 4.

377
00:25:12.160 --> 00:25:16.470
9 ja sen perusteella tehdään päätös mitä me
tuossa kolmekymmentäseitsemän rivillä kirjoitamme

378
00:25:16.470 --> 00:25:20.430
juuri tähän kaarisuljeiden
sisään, minkä tyyppinen arvo on 4.

379
00:25:20.430 --> 00:25:23.890
9 niin se on tyypiltään double.

380
00:25:23.890 --> 00:25:27.850
Ja nyt tulee ensimmäinen tämmöinen.

381
00:25:27.850 --> 00:25:34.930
Tenkkapotilaan elikkä mikä on tämän
argumentin pointti ja nyt meidän pitäisi

382
00:25:34.930 --> 00:25:39.890
tässä päättää tälle parametrille nimi
ja se nimi meidän tulee päättää sen

383
00:25:39.890 --> 00:25:42.550
perusteella, että mikä
on tän argumentin pointti.

384
00:25:42.550 --> 00:25:45.430
No tän argumentin pointti on
tietysti vaan olla jokin luku, joka

385
00:25:45.430 --> 00:25:47.850
me halutaan sitten
siellä funktiota takaisin.

386
00:25:47.850 --> 00:25:51.850
Jotenka tässä yksinkertaisessa
esimerkissä on luontevaa nyt laittaa sille

387
00:25:51.850 --> 00:25:55.650
parametrille, eli tässä
kolmekymmentäseitsemän rivillä kirjoiteta vaan

388
00:25:55.650 --> 00:25:58.710
kohtaan sulkujen sisään
niin ihan vaan sille.

389
00:25:58.710 --> 00:26:02.100
Nimeksi luku.
Tämä on nyt muuttuja.

390
00:26:02.100 --> 00:26:06.080
Ja se on parametri moot ja se on siinä mielessä
ihan samanlainen muuttuja kuin mikä tahansa

391
00:26:06.080 --> 00:26:12.080
muuttui ja mutta silloin erityinen merkitys siinä
mielessä tässä aliohjelmassa, että me voidaan

392
00:26:12.080 --> 00:26:16.560
nyt hyödyntää sitä parametrin
arvoa täällä aliohjelman sisällä.

393
00:26:16.560 --> 00:26:20.740
No miten me nyt tässä tilanteessa sitä
voidaan hyödyntää, kun meidän tavoitteena

394
00:26:20.740 --> 00:26:24.350
on tehdä identiteetti funktio, niin se
ei tee mitään muuta kuin vaan palauttaa

395
00:26:24.350 --> 00:26:26.910
sen saamansa parametrin takaisin.

396
00:26:26.910 --> 00:26:29.990
Eli äärimmäisen yksinkertainen
esimerkki ja tää on periaatteessa

397
00:26:29.990 --> 00:26:32.610
kaiketi pitäisi nyt kääntyä
minkä takia siellä tulee.

398
00:26:32.610 --> 00:26:38.240
Aamulla on jo siellä lukuinen,
mutta laitetaan se nyt vaikka.

399
00:26:38.240 --> 00:26:41.700
Saatu luku ihan sama kunhan
siellä nyt joku joku puoli

400
00:26:41.700 --> 00:26:45.450
järkevä nimi laitetaan tuossa noin.
Elikkä.

401
00:26:45.450 --> 00:26:47.460
Elikkä nytten se.

402
00:26:47.460 --> 00:26:53.340
Antaa argumenttina luvun saa vastauksena
tässä maalatulle alueelle nyt jonkin arvon.

403
00:26:53.340 --> 00:26:56.620
Tässä tapauksessa luulen itsensä ja
tää kyseinen arvo sitten sijoitetaan

404
00:26:56.620 --> 00:26:59.300
muuttujan nimeltä saatu
luku jälleen kerran.

405
00:26:59.300 --> 00:27:03.880
Nyt jos mä tähän aliohjelman anteeksi ohjelma,
niin tässä käännän tuolta bild solution taikka

406
00:27:03.880 --> 00:27:08.760
sitten näppäin oikotietä käyttämällä niin
tää kääntyy bild finnish successfully.

407
00:27:08.760 --> 00:27:13.580
Mulla on täällä raiderissa tämmöinen harmaa
joka sanoo että local variable saatu luku is

408
00:27:13.580 --> 00:27:17.220
never use eli siinä mielessä vinkkinä
meille että tätä ei koskaan käytetä.

409
00:27:17.220 --> 00:27:19.650
Ja jälleen kerran nyt tehdään
niinku tällä kurssilla monesti

410
00:27:19.650 --> 00:27:22.030
niin tulostetaan se
kuitenkin täällä meissä.

411
00:27:22.030 --> 00:27:25.620
Nytten katsotaan mitä
sille sitten voidaan tehdä.

412
00:27:25.620 --> 00:27:29.350
Ja näin sen luku 4. 9
sieltä saatiin pihalle.

413
00:27:29.350 --> 00:27:35.160
Ei kovin mielenkiintoista, mutta mutta
tota tästä nyt päästään sitten eteenpäin.

414
00:27:35.160 --> 00:27:39.580
Ja nyt on oikeastaan mulla on tuossa
aikaisemmissa näissä aliohjelmissa mitä tuolla on.

415
00:27:39.580 --> 00:27:44.200
Olen nyt tehnyt niin jäänyt nyt tekemättä nämä
dokumentaatiot, mutta tää on tosi tärkeätä,

416
00:27:44.200 --> 00:27:50.960
että nää kirjoitetaan heti alkuun nää
dokumentaatiot kuntoon ja mä nyt otan tuosta ajan

417
00:27:50.960 --> 00:27:54.340
voittamiseksi kopion jo valmiiksi
tehdystä dokumentaatiosta.

418
00:27:54.340 --> 00:27:57.580
Ei kyseessä on identiteetti
funktio, toisin sanoen palauttaa

419
00:27:57.580 --> 00:28:00.260
aina saavansa parametrin arvon.

420
00:28:00.260 --> 00:28:04.820
Parametri tulee dokumentoida myöskin
tänne dokumentaatio kommenttialueelle.

421
00:28:04.820 --> 00:28:11.640
Sille on erityinen tagitaalla dokumentaatio
kommentti tyylissä se luetaan näin eli param

422
00:28:11.640 --> 00:28:16.820
name ja sitten on yksi kuin ja parametrin
nimi ja sitten sen perään annetaan.

423
00:28:16.820 --> 00:28:20.200
Suomenkielinen selitys
sille, että mistä on kysymys.

424
00:28:20.200 --> 00:28:25.990
Dokumentaatio kommentteihin kirjoitetaan
myöskin returns eli sen paluuarvon idea

425
00:28:25.990 --> 00:28:29.740
ja tässä tapauksessa nyt kun tää on tosiaan
näin yksinkertainen, niin siinä nyt vaan

426
00:28:29.740 --> 00:28:33.980
laitetaan että se arvo itsessään
tai jotain muuta vastaavaa.

427
00:28:33.980 --> 00:28:39.250
Mutta tässä on tää hahmo hahmo
tälleen dokumentaatio kommentit.

428
00:28:39.250 --> 00:28:43.430
Tyylille eli summeri ja sitten
parametrit kukin erikseen.

429
00:28:43.430 --> 00:28:47.590
Tässä meillä nyt on vain yksi
ja sitten returns tagien sisään.

430
00:28:47.590 --> 00:28:50.970
Paluuarvon idea no nyt mä laitan
tästä näppäin oikotieltä käyttämällä

431
00:28:50.970 --> 00:28:53.670
tuon dokumentaatio kommentin
tulleen vähän piiloon.

432
00:28:53.670 --> 00:28:56.110
Windowsilla se on konttorilla MM.

433
00:28:56.110 --> 00:28:58.910
Sulla se voi olla jotain muuta.

434
00:28:58.910 --> 00:29:02.670
Mutta se nyt ei vielä tarvitse
viedä tuossa meidän näyttöalaa

435
00:29:02.670 --> 00:29:09.400
sen enempää, niin laitetaan
se tolleen piiloon.

436
00:29:09.400 --> 00:29:13.020
No siinä oli meillä nyt yksinkertaisesti
mahdollinen esimerkki, mutta lähdetään tekemään

437
00:29:13.020 --> 00:29:18.840
mielenkiintoisempia ja tehdään seuraavaksi
funktio, joka ottaa vastaan jonkin luvun

438
00:29:18.840 --> 00:29:25.340
ja kertoo sen 2 ja palauttaa
tämän kerrotun tuloksen.

439
00:29:25.340 --> 00:29:28.500
Ja.

440
00:29:28.500 --> 00:29:32.680
Tuolta otetaan jälleen suunnittelupöydällä
esille, eli mennään tänne

441
00:29:32.680 --> 00:29:35.900
meiningin ja lähdetään
sitä ideaa hahmottelemaan.

442
00:29:35.900 --> 00:29:41.200
Eli meillä on tavoite nytten kertoa
2 jotenka annetaan tälle funktiolle

443
00:29:41.200 --> 00:29:46.700
nimeksi kerro 2 toisin sanoen
kutsutaan funktiota nimellä kerro 2 sitä

444
00:29:46.700 --> 00:29:50.470
ei tietenkään vielä olemassa,
mutta se kohta tehdään.

445
00:29:50.470 --> 00:29:55.890
No nyt voidaan tässä niinku sopia niin,
että tää olisi sellainen funktio joka ottaa

446
00:29:55.890 --> 00:30:00.810
vastaan nyt kokonaisluvun ja mä
annan sinne nyt vaikkapa luvun 2.

447
00:30:00.810 --> 00:30:06.050
OK no mitä mä tällä kerron 2 suluissa
2 jutskailla nyt oikeastaan teen.

448
00:30:06.050 --> 00:30:11.130
No nythän tää ajatus on se, että tähän maalatulle
alueelle pitäisi tän funktion kutsumisen

449
00:30:11.130 --> 00:30:19.200
seurauksena ilmaantua tulos ja nytten
sen tuloksen mä voin ottaa talteen.

450
00:30:19.200 --> 00:30:25.320
Ja minkälaiseen muuttujaan mä voin ottaa sen
talteen esimerkiksi tällaiseen muuttujaan, jonka

451
00:30:25.320 --> 00:30:31.160
tyyppi on tietysti kokonaisluku ja
annan sille nyt nimeksi kerrottu luku.

452
00:30:31.160 --> 00:30:34.920
Ja nyt meillä on siinä kutsu valmiina
eli rivillä kolmekymmentäseitsemän on nyt

453
00:30:34.920 --> 00:30:41.170
aliohjelman funktion kutsu maalatulla
alueella ja tuloksen sijoitus.

454
00:30:41.170 --> 00:30:43.860
Myöskin tuo on yksi kuin merkki
kuuluu tähän maalattuun kohtaan.

455
00:30:43.860 --> 00:30:48.720
Nytten niin tuloksen sijoitus
muuttujalle nimeltä kerrottu luku.

456
00:30:48.720 --> 00:30:51.100
Eli vielä kerran.

457
00:30:51.100 --> 00:30:54.100
Tällaista funktiota ei ole vielä
olemassa, mutta se täytyy nyt

458
00:30:54.100 --> 00:30:57.020
nyt toteuttaa vilkaistaan
tuonne problems kohtaan.

459
00:30:57.020 --> 00:31:00.480
Se on mulla tuossa piilossa tilan
säästämiseksi, eli siellä nyt näkyy niin tää,

460
00:31:00.480 --> 00:31:05.590
että cannot resort symboli kerro 2 ja
jos mä tän ohjelmani käännän niin sieltä

461
00:31:05.590 --> 00:31:11.490
tulee sitten käännös tai kääntäjältä
nyt tää varsinainen käännösvirhe ja vitsi

462
00:31:11.490 --> 00:31:15.080
kun mä en edelleenkään tiedä että miten
mä saan tuon kokonaan näkymään, mutta

463
00:31:15.080 --> 00:31:18.830
tuossa se nyt näkyy
jos jos tota noin niin.

464
00:31:18.830 --> 00:31:22.480
Tossa pitää hiirtä hetken
aikaa päällä niin the name kerro

465
00:31:22.480 --> 00:31:25.360
2 does not exist in the current context.

466
00:31:25.360 --> 00:31:27.770
Eli se valittaa siitä että tällaista.

467
00:31:27.770 --> 00:31:29.870
Funktiota ei ole olemassa.

468
00:31:29.870 --> 00:31:35.860
No lähdetään sitä toteuttamaan eli public
static, jonka perään paluu arvon tyyppi.

469
00:31:35.860 --> 00:31:41.080
Tässä tapauksessa on tietysti toi int,
koska me odotamme sieltä kokonaislukua.

470
00:31:41.080 --> 00:31:44.140
Kerro 2 on funktion nimi.

471
00:31:44.140 --> 00:31:46.980
Ja nyt tulee sitten parametrien luettelo.

472
00:31:46.980 --> 00:31:49.410
No nyt katsotaan taas tätä argumenttia.

473
00:31:49.410 --> 00:31:52.800
No mikä on tää argumentin
arvonus on kakkonen.

474
00:31:52.800 --> 00:31:55.500
Argumentin arvon kakkonen,
mikä on argumentin pointti?

475
00:31:55.500 --> 00:31:57.710
No se argumentin pointti on.

476
00:31:57.710 --> 00:32:02.890
Olla luku, jota me halutaan nyt tässä
kertoa, eli jälleen kerran pyrin antamaan

477
00:32:02.890 --> 00:32:08.690
tälle parametrin nimeksi eli tänne
sulkujen sisään kirjoitettavaksi muuttujan

478
00:32:08.690 --> 00:32:12.670
nimeksi sellaisen nimen joka
kuvastaa sitä argumentin ideaa.

479
00:32:12.670 --> 00:32:17.940
Eli nyt mä en anna
tälle nimeksi vaikkapa 2.

480
00:32:17.940 --> 00:32:21.530
Ja tyypiksi vaikka tää
olisi periaatteessa kaa.

481
00:32:21.530 --> 00:32:23.640
Hyvää koodia tällä tavalla.

482
00:32:23.640 --> 00:32:30.550
Koska jos mä haluaisin kertoa luvun 4 2 ja
ottaa sen talteen tuolla pääohjelman niin eihän

483
00:32:30.550 --> 00:32:36.880
tää 2 niminen parametrin nyt enää
kuvaisi sitä mitä me ollaan tekemässä.

484
00:32:36.880 --> 00:32:41.540
No muutetaan tuota parametri laitetaan sinne 3
tässä nyt on liikaa noita kakkosia, eli nytten

485
00:32:41.540 --> 00:32:51.790
tämä on vain yleisesti ottaen luku,
joka me halutaan tässä funktiossa kertoa.

486
00:32:51.790 --> 00:32:57.030
Laitetaan siihen tulosmuuttujia ja palautetaan
tulosmuuttujia arvo eli tulosmuuttujia

487
00:32:57.030 --> 00:33:05.420
on tallennetaan luku kerrottuna
2 ja palautetta on tulossa.

488
00:33:05.420 --> 00:33:07.910
Onko olisiko tästä kysymyksiä?

489
00:33:07.910 --> 00:33:11.350
No mitä me nyt täällä tuloksella
voidaan sitten tai tällä kerro

490
00:33:11.350 --> 00:33:15.770
2 funktion palauttamalla
arvolla nyt tehdä niin.

491
00:33:15.770 --> 00:33:21.190
Tehdään nyt se kaikki sitä yksinkertaisin
mahdollinen asia eli tulostetaan.

492
00:33:21.190 --> 00:33:25.730
Funktion palauttama arvo
konsolifin ja hyväksikäyttämällä.

493
00:33:25.730 --> 00:33:29.950
Ja kun tuon ihan sieltä putkahti nyt
kun me argumenttina on nyt niin kutonen.

494
00:33:29.950 --> 00:33:34.380
Eli kuten eilen vähän demonisoitiin.
Selittää.

495
00:33:34.380 --> 00:33:39.910
Niin niin, niin nyt tämä aliohjelma on
tarkoitus on se, että me voidaan ikään kuin.

496
00:33:39.910 --> 00:33:44.840
Meillä on tavallaan semmoinen monistuskone,
joka voi tehdä asioita monta kertaa.

497
00:33:44.840 --> 00:33:47.150
Eli nyt jos me haluttaisiin kertoa.

498
00:33:47.150 --> 00:33:53.230
Kertoa 2 jotakin lukua monta
kertaa niin me voitaisiin tehdä.

499
00:33:53.230 --> 00:33:55.980
Ja ja ja nyt tän.

500
00:33:55.980 --> 00:33:57.990
Tai jos nyt tavallaan lähdetä
mennä nyt vähän taaksepäin,

501
00:33:57.990 --> 00:34:00.220
elikkä nyt tää tulosta kissa ja tulosta.

502
00:34:00.220 --> 00:34:03.060
Koira on ikään kuin semmoinen semmoinen
monistuskone, joka aina tulostaa

503
00:34:03.060 --> 00:34:06.520
meille samanlaisen paperin
sieltä tuloskoneesta.

504
00:34:06.520 --> 00:34:09.810
Mutta entä jos me ei halutakaan aina
tulostaa samanlaista paperia, vaan tässä

505
00:34:09.810 --> 00:34:14.460
me haluttaisiin, että joskus me halutaan
kertoa 2 luku 3 ja sitten toisaalla

506
00:34:14.460 --> 00:34:19.100
kertaa me haluttaisiin
kertoa 2 vaikkapa luku käsi.

507
00:34:19.100 --> 00:34:21.250
Ja sen jälkeen tulostaa.

508
00:34:21.250 --> 00:34:25.010
Tulosta se kerrot uusi kerrottu
luku, joka on hieman tietysti

509
00:34:25.010 --> 00:34:27.000
erilainen kuin tuossa ekalla kerralla.

510
00:34:27.000 --> 00:34:31.140
Ja ja tässä mielessä nytten tämmöinen funktio
tarjoaa meille huomattavasti monipuolisemmat

511
00:34:31.140 --> 00:34:35.760
monitasoinen mahdollisuudet, kun me voidaan
ikään kuin injektoida sinne monistustilanteeseen

512
00:34:35.760 --> 00:34:38.210
hieman erilaisia asioita.

513
00:34:38.210 --> 00:34:41.730
Joskus tulostetaan vähän isompi
paperi, joskus pienempi paperi.

514
00:34:41.730 --> 00:34:46.510
Miten me saadaan saadaan tehtyä semmoinen
muodostuskone, joka osaa ottaa vastaan informaatiota

515
00:34:46.510 --> 00:34:50.780
siitä tulostettava asiasta,
että muistettava tilanteesta.

516
00:34:50.780 --> 00:34:56.650
Niin tää on se tapa eli sulkujen sisään
funktiolle annettava informaatio funktio

517
00:34:56.650 --> 00:35:01.830
ottaa vastaan informaation täällä parametreissa
hyödyntää sitä parametrin parametrin

518
00:35:01.830 --> 00:35:14.910
on saatua arvoa ja tekee sille
jotain ja palauttaa tuloksen.

519
00:35:14.910 --> 00:35:17.650
OK mulla oli tuossa muitakin noita
esimerkkejä ennen kuin mennään

520
00:35:17.650 --> 00:35:19.760
noihin summaan keskiarvoon
ja niin edelleen.

521
00:35:19.760 --> 00:35:23.030
Niin mä haluan nyt yksi pointin
tästä sanoa ennen kuin niihin mennään.

522
00:35:23.030 --> 00:35:26.450
Eli nyt mä oon tässä tehnyt tällä
tyylillä niin että mä olen sen funktion

523
00:35:26.450 --> 00:35:30.300
palauttamaan arvon
ottanut muuttujaan vastaan.

524
00:35:30.300 --> 00:35:34.550
Tämä maalatulla alueella
oleva asia on se funktio

525
00:35:34.550 --> 00:35:37.750
kutsu ja me voidaan sen funktiokutsun.

526
00:35:37.750 --> 00:35:41.600
Palauttamaan arvoa hyödyntää
millä tavalla ikinä haluammekaan.

527
00:35:41.600 --> 00:35:44.750
Meidän ei ole mikään pakko sitä sijoittaa
tuonne muuttujia niinku tässä nyt

528
00:35:44.750 --> 00:35:48.540
ollaan muutaman kertaan tehty,
vaan me voidaan aivan hyvin.

529
00:35:48.540 --> 00:35:51.160
Hyödyntää sitä muillakin tavoilla.

530
00:35:51.160 --> 00:36:01.840
Katsotaan tässä esimerkki.

531
00:36:01.840 --> 00:36:07.640
Eli funktion palauttama arvo voidaan.

532
00:36:07.640 --> 00:36:10.740
Myös tulostaa suoraan ruudulle.

533
00:36:10.740 --> 00:36:14.460
Tää nyt on taas tätä ruudulle tulostamista,
mutta koska meillä nyt ei näitä

534
00:36:14.460 --> 00:36:18.860
pelivälineitä ihan hirveästi
vielä ole, niin mennään näin.

535
00:36:18.860 --> 00:36:22.510
Elikkä.
Tulostetaan.

536
00:36:22.510 --> 00:36:30.510
Kerro 2 funktion palauttamaan tulos ja laitan
sen nyt vaikka luku 19 vaihtelun vuoksi.

537
00:36:30.510 --> 00:36:32.920
Eli tää on nyt taas vähän
erilainen kirjoitustapa kuin

538
00:36:32.920 --> 00:36:35.690
mitä tuossa aikaisemmin
jo vähän totuttiin.

539
00:36:35.690 --> 00:36:41.090
Eli eli sen sijaan että otetaan se tulos
muuttujaan ylös, niin tulostetaan se

540
00:36:41.090 --> 00:36:45.010
tulos suoraan tuolla konsolin fridolin
ja nyt sieltä pitäisi kaiken järjen mukaan

541
00:36:45.010 --> 00:36:48.370
tulla luku kolmekymmentäkahdeksan
ja näin saatiin.

542
00:36:48.370 --> 00:36:53.410
Ja mikä hyöty tästä nyt on, niin on se,
että meidän ei tarvitse sitä tulosta erikseen

543
00:36:53.410 --> 00:36:57.200
tallentaa johonkin muuttujaan, antaa sille
nimeä ja määritellä sen tyyppiä vaan jos meillä

544
00:36:57.200 --> 00:37:00.810
on vaan tämmöinen vähän kertakäyttötilanne,
niin me voidaan yksinkertaisesti vaan laittaa

545
00:37:00.810 --> 00:37:03.320
se funktiokutsu tänne
toisen funktiokutsun sisään.

546
00:37:03.320 --> 00:37:07.250
Siis tää flinkin on funktio joka
tekee jonkun asian ja me siellä

547
00:37:07.250 --> 00:37:09.870
funktion sisällä annetaan
toinen funktio kutsu.

548
00:37:09.870 --> 00:37:16.440
No ehkä se vähän selventäisi
asiaa jos mä laittaisin tähän.

549
00:37:16.440 --> 00:37:23.100
On jonkun tämmöisen toisen tekstin
ja sitten sen perään yhdistäisin.

550
00:37:23.100 --> 00:37:26.380
Yhdistäisin sen asian, joka
tuolta tulee pihalle, niin se on

551
00:37:26.380 --> 00:37:29.150
ehkä vähän nätimmän
näköinenkin kaiken lisäksi.

552
00:37:29.150 --> 00:37:30.950
Eli siellä tulosteessa.

553
00:37:30.950 --> 00:37:33.410
Nyt sitten näkyy, näkyy se meidän
kirjoittama teksti ja sitten

554
00:37:33.410 --> 00:37:40.800
lisäksi se funktion palauttama lukuarvo.

555
00:37:40.800 --> 00:37:46.680
Eli funktion palauttamaa.
Arvoa ei ole pakko.

556
00:37:46.680 --> 00:37:51.950
Tallettaa.
Uuteen muuttujaan tai muuttujaan.

557
00:37:51.950 --> 00:37:58.230
Vaan se voidaan.
Esimerkiksi.

558
00:37:58.230 --> 00:38:10.610
Tulosta suoraan ruudulle.
Noin.

559
00:38:10.610 --> 00:38:15.200
Eli äsken meillä oli esimerkki,
jossa meillä oli yksi parametri.

560
00:38:15.200 --> 00:38:17.370
Ja paluu arvo.

561
00:38:17.370 --> 00:38:21.370
No summa funktio olisi
hieman jo monimutkaisempi.

562
00:38:21.370 --> 00:38:23.820
Eli jos me haluttaisiin ottaa vaikka.

563
00:38:23.820 --> 00:38:28.930
Vaikkapa tuota noin niin.
3 luvun summa.

564
00:38:28.930 --> 00:38:34.690
Niin meillähän ei riittäisi enää yksi
parametri vaan vaan me tarvittaisiin useampi.

565
00:38:34.690 --> 00:38:38.790
On tästä nyt sitten
konkreettinen esimerkki.

566
00:38:38.790 --> 00:38:45.140
Eli leikitään nyt niin, että me
haluttaisiin laskea 3 desimaaliluvun summa.

567
00:38:45.140 --> 00:38:48.410
Ja tämmöinen summa.

568
00:38:48.410 --> 00:38:50.700
Tietysti vaan siis me
voitaisiin tehdä näin, että me

569
00:38:50.700 --> 00:38:55.420
vaan kirjoitettaisi tähän
että -1 plus 2. 0 plus 3.

570
00:38:55.420 --> 00:38:57.830
Viisikymmentäviisi.
Totta kai me saataisiin se näin laskettua.

571
00:38:57.830 --> 00:39:00.680
Tää on ihan ihan tietysti OK.

572
00:39:00.680 --> 00:39:03.620
Mutta kun tässä nyt on tarkoitus.

573
00:39:03.620 --> 00:39:08.560
Demonstroida funktioiden käyttöä
niin tehdään se nyt funktion avulla.

574
00:39:08.560 --> 00:39:10.590
Ja.

575
00:39:10.590 --> 00:39:15.030
Lähdetään kutsumaan funktiota nimeltä
summa ja tässä huomautan, että funktioiden

576
00:39:15.030 --> 00:39:18.430
nimet kirjoitetaan aina suur
aakkosilla isolla kirjaimella.

577
00:39:18.430 --> 00:39:22.210
Tää alku ja kaikki alaohjelmien
nimet muutenkin kirjoitetaan aina

578
00:39:22.210 --> 00:39:25.150
isolla kun nää muuttujien
nimet kirjoitetaan pienellä.

579
00:39:25.150 --> 00:39:29.770
En muista että onko sitä tuossa maininnut
aika oleellinen asia tässä kirjoitustyyli.

580
00:39:29.770 --> 00:39:32.710
Toisissa ohjelmointikieliissä
saattaa olla hieman toisenlaisia.

581
00:39:32.710 --> 00:39:37.530
Käytänteitä eli tää oli riippuu aina
sitten siitä ohjelmointikielen käytänteistä.

582
00:39:37.530 --> 00:39:41.210
Mutta nyt meillä on täällä
täällä CRP ja ja 3 3 asiaa

583
00:39:41.210 --> 00:39:43.610
halutaan summata yksi miinus ykkönen 2.

584
00:39:43.610 --> 00:39:45.630
Nolla ja sitten vaikka toi 3.

585
00:39:45.630 --> 00:39:49.510
5 vitonen eli 3 asiaa 3
argumenttia on siellä meillä nyt

586
00:39:49.510 --> 00:39:56.460
pilkuilla erotettuna summa funktion kutsun.
2 sulkeiden sisällä.

587
00:39:56.460 --> 00:40:00.520
Eli 3 argumenttia ja tähän meidän nyt
pitäisi sitten kirjoittaa toteutus.

588
00:40:00.520 --> 00:40:05.720
No nyt se toteutuuko funktion toteutuksen
määrittelyrivi lähtee liikkeelle

589
00:40:05.720 --> 00:40:08.880
jälleen sanoilla public static
tää nyt varmaan tulee tässä tässä

590
00:40:08.880 --> 00:40:11.540
niinku sitten selkärangasta monilla.

591
00:40:11.540 --> 00:40:15.140
Mutta nyt ensimmäinen asia mikä
pitää päättää on paluuarvon tyyppi.

592
00:40:15.140 --> 00:40:17.010
No ajatellaan nyt
lukuja -1 2. 0 3.

593
00:40:17.010 --> 00:40:21.930
50 niiden summa sehän on
jotain paljonko nyt on 5.

594
00:40:21.930 --> 00:40:23.730
4.

595
00:40:23.730 --> 00:40:27.090
50 elikkä se on desimaaliluku
desimaaliluku on tyypiltään double.

596
00:40:27.090 --> 00:40:29.590
Joten kun me kirjoitetaan
tähän paluuarvon tyypiksi.

597
00:40:29.590 --> 00:40:31.390
Double.

598
00:40:31.390 --> 00:40:35.110
OK no summa on se funktion nimi ja se
pitäisi siihen tietysti kirjoittaa täsmälleen

599
00:40:35.110 --> 00:40:38.010
samassa muodossa kuin mitä me
tuolla kutsussa kirjoitettiin.

600
00:40:38.010 --> 00:40:42.560
Sulut ja aaltosut sinne perään ja nyt
meidän pitää päättää sitten parametrien

601
00:40:42.560 --> 00:40:47.370
nimet eli parametrien nimet ja
tyypit päätetään sen perusteella mitä

602
00:40:47.370 --> 00:40:51.640
meillä täällä argumentteina on annettu ja.

603
00:40:51.640 --> 00:40:56.780
Ja 3 argumenttia siellä on josta
kaikki näyttää olevan tyyppiä double.

604
00:40:56.780 --> 00:41:00.940
Jotenka laitetaan 3 double tyyppistä asiaa
siinä, mutta vielä pitää päättää nimet.

605
00:41:00.940 --> 00:41:03.890
No mikä on näiden argumenttien
pointtini jälleen kerran?

606
00:41:03.890 --> 00:41:12.160
Niitten pointtihan on vaan nyt
olla 3 lukua jotka halutaan summata

607
00:41:12.160 --> 00:41:16.640
yksi ja tässä mielessä me nyt
voidaan antaa sinne tämmöiset aika

608
00:41:16.640 --> 00:41:20.160
geneeriset nimet, luku yksi luku 2 ja
luku 3. Niillä ei mitään sen kummempaa

609
00:41:20.160 --> 00:41:20.160
merkitystä ole siis
jossakin toisessa tilanteessa

610
00:41:20.160 --> 00:41:22.690
voisi olla jos meillä olisi
vaikka semmoinen funktio että.

611
00:41:22.690 --> 00:41:28.190
Muuta jonkun moottorin arvoa,
niin silloin meillä näyttää.

612
00:41:28.190 --> 00:41:32.010
Ensimmäinen argumentti voisi olla vaikka
että kuinka monta astetta ja tuo voisi

613
00:41:32.010 --> 00:41:35.890
merkitä jotain nopeutta ja joku kolmas
argumentti voisi olla sitten johonkin joku

614
00:41:35.890 --> 00:41:40.100
kolmas, niin silloin tietysti nää
parametrien nimet ei voisi olla näin tämmöisiä

615
00:41:40.100 --> 00:41:45.750
geneerisiä yleisnimi vaan sillä nimeksi
pitäisi antaa jokin sellainen, joka kuvaa

616
00:41:45.750 --> 00:41:48.310
huolellisesti sitä argumentin ideaa.

617
00:41:48.310 --> 00:41:51.270
No tässä se argumentin idea
nyt on vaan olla tosissaan joku.

618
00:41:51.270 --> 00:41:53.400
Joku luku vaan.

619
00:41:53.400 --> 00:41:56.320
No nyt meidän pitää näistä
se summa osata laskea.

620
00:41:56.320 --> 00:42:00.320
Summahan me varmasti osataan laskea,
mutta miten se tästä nyt palautetaan?

621
00:42:00.320 --> 00:42:10.400
Meillä on 2 tapaa miten me voidaan sitten
palauttaa joko laskea apuun muuttujaan summa.

622
00:42:10.400 --> 00:42:15.690
Ja ihan normaalilla lasku lausekkeella
sijoittaa saadun saatu tulos sitten

623
00:42:15.690 --> 00:42:20.730
tuon summan muuttujalle ja
palauttaa tää summa tää toimii.

624
00:42:20.730 --> 00:42:23.360
Ja me voidaan tilanne katsoa.

625
00:42:23.360 --> 00:42:27.780
Että on kääntyykö tämä meidän
ohjelma no overflow eli kaikki OK ja

626
00:42:27.780 --> 00:42:30.210
tulostetaan nyt vaikka se
summa sitten tuonne ruutuun.

627
00:42:30.210 --> 00:42:35.650
Summa 2 muuttujan sisältämä arvo.
Ja pitäisi 4.

628
00:42:35.650 --> 00:42:37.830
Viisikymmentäviisi sieltä tulla.
Tää on ihan OK.

629
00:42:37.830 --> 00:42:42.210
Toinen tapa miten me tää voidaan
toteuttaa on ihan suoraan return

630
00:42:42.210 --> 00:42:46.710
lauseella laskea luku
yksi luku 2 ja luku 3.

631
00:42:46.710 --> 00:42:49.780
Molemmat tekee täsmälleen saman asian.

632
00:42:49.780 --> 00:42:52.510
Ja tuo apu muuttujan luominen tuolla.

633
00:42:52.510 --> 00:42:55.460
Funktion sisällä ei tietysti tässä
tilanteessa ole välttämättä tarpeen.

634
00:42:55.460 --> 00:42:59.360
Se voi olla hyödyllistä ja jossakin
tilanteessa selventää asiaa, niin ehkä

635
00:42:59.360 --> 00:43:03.370
mä nyt jätän tuon tuohon
esimerkin vuoksi tällä tavalla.

636
00:43:03.370 --> 00:43:07.240
OK pieni tauko tähän
kohtaan eli nytten pointti.

637
00:43:07.240 --> 00:43:12.570
Tärkeä tärkeä pointti tästä nimeämisestä.
Eli nyt mulla on täällä.

638
00:43:12.570 --> 00:43:15.710
Funktion nimi summa isolla
ässällä kirjoitettuna.

639
00:43:15.710 --> 00:43:19.090
No sitten mulla on täällä summa
niminen muuttuja täällä mainissa

640
00:43:19.090 --> 00:43:21.290
niinku huomaat se on pienellä ässällä.

641
00:43:21.290 --> 00:43:23.320
Näissä ei mitään
konflikteja ole keskenään.

642
00:43:23.320 --> 00:43:26.770
Eli tässä mulla on pikku asia,
täällä on iso ne ovat eri asioita.

643
00:43:26.770 --> 00:43:30.770
Jos mulla olisi jostain syystä täällä summa
kirjoitettu isolla ässällä, niin silloin tulisi

644
00:43:30.770 --> 00:43:35.970
konflikti ja metrot delegoitu blaa blaa tää
ei käy eli mulla on jo olemassa summa niminen

645
00:43:35.970 --> 00:43:40.140
asia täällä isolla ässällä
kirjoitettuna niin ei voi olla toista.

646
00:43:40.140 --> 00:43:47.040
Mutta silloin kun ne on eri
eri aakkoskokoina niin homma OK.

647
00:43:47.040 --> 00:43:48.880
Toinen tärkeä pointti.

648
00:43:48.880 --> 00:43:52.160
Mulla on täällä summa niminen muuttuja
ja täällä summa niminen muuttuja.

649
00:43:52.160 --> 00:43:54.240
Onko näissä joku konflikti?

650
00:43:54.240 --> 00:43:57.200
Onko tuo keltainen– kenties tuossa
joku semmoinen joka liittyy nyt tähän?

651
00:43:57.200 --> 00:44:01.740
Ei ole eli tää keltainen– mikä täällä on niin
kertoo vaan siitä, että tätä summan nimistä

652
00:44:01.740 --> 00:44:05.420
muuttujia ei koskaan käytetä täällä
mayn pääohjelmassa yhtään mihinkään.

653
00:44:05.420 --> 00:44:09.820
Totta kai mä voisin nyt tulostaa
sen täällä näin ja laittaa vaikka

654
00:44:09.820 --> 00:44:15.420
nyt laittaa tuo muotoiluun
vaihteeksi elikkä laskimme.

655
00:44:15.420 --> 00:44:21.600
Summa muuttujaan.
Summan manuaalisesti.

656
00:44:21.600 --> 00:44:25.500
Laita noin niinku
lainausmerkeissä manuaalisesti.

657
00:44:25.500 --> 00:44:27.430
Ja.

658
00:44:27.430 --> 00:44:31.600
Siihen perään sitten summan
muuttujan sisältämä arvo.

659
00:44:31.600 --> 00:44:36.800
Eli tämä tämmöinen muotoilujono
tyyli tuli tuossa demossa tutuksi.

660
00:44:36.800 --> 00:44:40.760
Ja tarkoittaa sitä, että me voimme tänne.

661
00:44:40.760 --> 00:44:45.950
Merkkijonon sisään kirjoittaa
anteeksi muuttujan arvon.

662
00:44:45.950 --> 00:44:48.150
Tämmöisen aalto sulkeiden sisään.

663
00:44:48.150 --> 00:44:51.290
Silloin meidän täytyy kirjoittaa
toi dollarimerkki tuonne.

664
00:44:51.290 --> 00:44:55.190
Toinen tapa tulostaa muuttujan
arvo on se, että yksinkertaisesti

665
00:44:55.190 --> 00:44:59.500
täällä plus merkillä sitten.

666
00:44:59.500 --> 00:45:06.120
Yhdistämme sen tuohon
toiseen merkkijonoon.

667
00:45:06.120 --> 00:45:12.530
Noin omasta mielestäni tämä muotoilujonoon hieman
kätevämpi, koska siitä tulee siistimpi versio

668
00:45:12.530 --> 00:45:16.370
kun ei tarvitse näitä plus merkkejä tänne iskee,
mutta tää nyt on pikkuisen makuasia, että kumpi

669
00:45:16.370 --> 00:45:21.820
on parempi tapa, mutta mä nyt
näytän molemmat teille jotta saatte.

670
00:45:21.820 --> 00:45:25.520
Esimerkkejä kummastakin, mutta tulos
on tosiaan sama nyt joko manuaalisesti

671
00:45:25.520 --> 00:45:29.540
laskettuna tai summa summan
arvo funktio kutsun avulla.

672
00:45:29.540 --> 00:45:33.730
No nyt tietysti joku saattaa kysyä, että
miksi ihmeessä me tarvittaisiin funktio

673
00:45:33.730 --> 00:45:36.600
siihen, että me lasketaan 3 lukua
kun sen voi tälleen kivasti laskea.

674
00:45:36.600 --> 00:45:40.680
Näin niin tää nyt on tietysti
taas täysin synteettinen esimerkki.

675
00:45:40.680 --> 00:45:44.960
Ja pointtihan tässä nyt on se, että meillä
voisi näitä lukuja olla paljon enemmänkin

676
00:45:44.960 --> 00:45:48.530
eli meillä tulee tilanteita missä meillä
on tieto rakenteessa 10. satatuhatta tai

677
00:45:48.530 --> 00:45:52.130
miljoonalukua ja silloin me
meidän pitää osata laskea se.

678
00:45:52.130 --> 00:45:55.960
Summa huolimatta siitä, että kuinka
monta lukua meillä itse asiassa on nyt ne

679
00:45:55.960 --> 00:45:59.570
tässä esimerkin vuoksi vaan
tehtiin tällä tavalla 3 kappaletta.

680
00:45:59.570 --> 00:46:03.140
Näitä parametreja manuaalisesti, mutta
me tullaan törmäämään tilanteeseen missä

681
00:46:03.140 --> 00:46:06.930
meillä on paljon enemmän niitä
lukuja ja silloin tietysti.

682
00:46:06.930 --> 00:46:10.050
Että se manuaalinen laskeminen tähän
tyyliin niinku tässä ollaan tehty niin

683
00:46:10.050 --> 00:46:13.610
ei tule kyseeseen, vaan meidän täytyy
keksiä joku parempi tapa ja siinä meitä

684
00:46:13.610 --> 00:46:22.420
sitten käytännössä tulee
auttamaan se funktio.

685
00:46:22.420 --> 00:46:27.720
OK no sitten lasketaan keskiarvo päästään
vähän vähän taas pikkuisen monimutkaisempaan

686
00:46:27.720 --> 00:46:33.130
tilanteeseen ja lähdetään nyt vaikkapa
2 luvun keskiarvosta liikkeelle.

687
00:46:33.130 --> 00:46:38.310
Eli määritellään tulosta varten jo muuttuja
valmiiksi annetaan sille nimi keskiarvo

688
00:46:38.310 --> 00:46:43.240
ja sovitaan nyt niin, että me
haluttaisiin vaikka laskea sanotaan.

689
00:46:43.240 --> 00:46:48.830
Öö vaikkapa lukujen 5 ja 8 keskiarvo
annetaan sinne nyt tämmöiset kokonaisluvut.

690
00:46:48.830 --> 00:46:52.930
Mutta mutta ehkä pointtina
tässä voisi olla se niin, että.

691
00:46:52.930 --> 00:46:58.010
Että sen keskiarvoluku voi olla muutakin kuin
kokonaisluku tehdään tästä nyt siinä mielessä

692
00:46:58.010 --> 00:47:03.860
hieman hieman tämmöinen erilainen, että se
ottaa vastaan kokonaislukuja 2 kappaletta tässä

693
00:47:03.860 --> 00:47:08.080
tilanteessa, mutta voi palauttaa
jonkin muun kuin kokonaisluvun.

694
00:47:08.080 --> 00:47:11.160
Ja nyt kun sen voi palauttaa jonkin
muun kuin kokonaisluvun, niin se

695
00:47:11.160 --> 00:47:16.420
pitää tietysti tietysti täytyy ottaa
sitten asiallisesti vastaan ja tässä

696
00:47:16.420 --> 00:47:20.160
mä nyt sijoitan sen
tonne double muuttujalle.

697
00:47:20.160 --> 00:47:27.630
Lähdetään tällaista keskiarvo
nimistä muut funktiota toteuttamaan.

698
00:47:27.630 --> 00:47:30.480
Paluuarvon tyyppi sitä tuossa jo vähän.

699
00:47:30.480 --> 00:47:35.020
Kerroinkin eli sen olisi
tarkoitus olla double.

700
00:47:35.020 --> 00:47:39.040
Funktion nimi voi olla turvallisinta
aina ottaa tuosta copy tuplaklikkaamalla.

701
00:47:39.040 --> 00:47:41.660
Sen saa sieltä helposti.

702
00:47:41.660 --> 00:47:45.940
No nyt nämä 2 kappaletta
parametreja ovat jälleen kerran nyt.

703
00:47:45.940 --> 00:47:49.640
Ensimmäinen luku ja sitten
toinen luku tässä tapauksessa nyt.

704
00:47:49.640 --> 00:47:53.060
Kuten sanoin, niin voidaan ajatella
niin, että ne ovat kokonaislukuja.

705
00:47:53.060 --> 00:47:56.780
Ei ole mitään estettä sille, etteivätkö
ne voisi olla myös double lukuja, mutta

706
00:47:56.780 --> 00:48:03.010
mä nyt teen niitä tässä tässä vaan
esimerkin vuoksi niistä inttiä.

707
00:48:03.010 --> 00:48:13.180
Pieni hetki.

708
00:48:13.180 --> 00:48:22.500
No keskiarvo me osataan
laskea, eikö vaan? Ja.

709
00:48:22.500 --> 00:48:24.640
Sehän tapahtuu sillä
tavalla, että otetaan lukujen

710
00:48:24.640 --> 00:48:27.330
summa ja jaetaan se lukujen määrällä.

711
00:48:27.330 --> 00:48:30.470
Tää on varmaan jo
alakoulussa kaikille tuttu.

712
00:48:30.470 --> 00:48:34.260
No nyt kun me lähdetään jakamaan
tätä noiden lukujen määrällä.

713
00:48:34.260 --> 00:48:37.330
Niin me havaitaan niin, että raideri
tässä nyt rupeaa pikkuisen hukuttamaan.

714
00:48:37.330 --> 00:48:40.180
Eli paso plösö fraktion.

715
00:48:40.180 --> 00:48:45.150
No kuinka ollakaan, niin tää ei oikeastaan ole
edes käännösvirhe, joten kun me voidaan tää loppujen

716
00:48:45.150 --> 00:48:51.030
lopuksi anteeksi, voidaan loppujen
lopuksi tää saatu tulos täällä tulostaa.

717
00:48:51.030 --> 00:48:55.950
Ja katsotaan miten tässä homma nyt menee,
eli eli sieltä pitäisi tulla jotakin

718
00:48:55.950 --> 00:49:02.360
joka on desimaaliluku, mutta
tulostus on 6 eli tuossa nyt.

719
00:49:02.360 --> 00:49:05.340
Ruotsin ja matikan keskiarvo on on.

720
00:49:05.340 --> 00:49:07.600
Pitäisi olla varmaankin 7 hetkinen 6.

721
00:49:07.600 --> 00:49:11.660
5 eikö niin että tuossa on 3 eroa
ja 2 lukua niin pitäisi olla 6.

722
00:49:11.660 --> 00:49:13.620
5.

723
00:49:13.620 --> 00:49:18.710
Mutta mutta tota tässä käy niin,
että kun meillä on 2 intlukua

724
00:49:18.710 --> 00:49:22.650
niin lopputulos on on myöskin intti.

725
00:49:22.650 --> 00:49:27.350
Eli tämän vasemman puoleinen osa on intti
luku, kun meillä on 2 lukua eniten lopputulos

726
00:49:27.350 --> 00:49:31.630
on niin ja sitten jakomäen oikealla puolella
on myöskin intel luku tässä tapauksessa

727
00:49:31.630 --> 00:49:36.390
luku 2, niin kun me jaetaan include int
luvulla siis sekä osoittaja että nimittäjä

728
00:49:36.390 --> 00:49:39.460
ovat tyyppisiä niin myös jakolaskut.
Lopputulos on tyyppinen.

729
00:49:39.460 --> 00:49:43.510
Tästä puhuttiin hieman jo tuossa viime luennolla,
mutta tää on oikeastaan nyt tämmöinen, jota

730
00:49:43.510 --> 00:49:50.410
mä vähän jouduin jankkaamaan koska tää
on aika aika erikoinen ominaisuus tässä.

731
00:49:50.410 --> 00:49:54.600
Mutta kun edes toinen jakolaskun
operandeista eli näistä.

732
00:49:54.600 --> 00:49:57.140
Käsiteltävistä luvuista
on double tyyppinen.

733
00:49:57.140 --> 00:50:02.200
Niin silloin jakolasku lopputulos on myös double
tyyppinen, eli käytännössä tää tarkoittaa sitä,

734
00:50:02.200 --> 00:50:05.740
että mä joudun laittamaan tuon luvun
kakkosen tällä tavalla, että se on 2.

735
00:50:05.740 --> 00:50:10.040
Nolla, niin silloin se possible
faction ilmoitus tuosta häviää

736
00:50:10.040 --> 00:50:14.290
ja myöskin laskun lopputulos
on ikään kuin oikein.

737
00:50:14.290 --> 00:50:20.030
Niin sieltä saatiin nytten keskiarvo ja ja
ja tää on vaan niinku syytä vaan muistaa.

738
00:50:20.030 --> 00:50:25.590
Ja onneksi nää modernit ympäristöt kuten tää
raide nyt siitä tolleen kivasti keltaisella

739
00:50:25.590 --> 00:50:29.720
kynällä kyllä ilmoittaa ja
ja siinä mielessä on meille.

740
00:50:29.720 --> 00:50:37.790
Ohjelmoijille aika
tärkeäkin tuki ja turva.

741
00:50:37.790 --> 00:50:41.710
OK sitten otetaan toinen
esimerkki vielä 2 parametrin

742
00:50:41.710 --> 00:50:46.130
funktiosta eli tommoinen BMI funktio.

743
00:50:46.130 --> 00:50:51.610
Eli tyypillinen vanha vanhanaikainen tapa
laskea tuommoista painoindeksiä on se, että.

744
00:50:51.610 --> 00:50:58.390
Että annetaan sinne henkilön pituus
metreinä ja sitten painokilo grammoina.

745
00:50:58.390 --> 00:51:02.510
Ja lähdetään nyt sitten
tuota tuota sinne toteuttamaan

746
00:51:02.510 --> 00:51:07.120
ja nyt se, että miten me taas tämä.
Kyseinen asia.

747
00:51:07.120 --> 00:51:12.140
Tota noin niin mitä me sille tehdään täällä
meinin päässä, niin on meidän tavallaan

748
00:51:12.140 --> 00:51:17.200
jatkokäsittelyijoiden pohdittävissä ja
mä nyt taas vaihtelun vuoksi teen sille

749
00:51:17.200 --> 00:51:22.030
vähän vähän toisen toisenlaisen
elikkä tulostetaan se.

750
00:51:22.030 --> 00:51:26.960
BMI suoraan tuolla konsolin fridolin eli.

751
00:51:26.960 --> 00:51:35.290
Tää asia nyt vähän taas ympärille
jotakin jotakin järkevää eli.

752
00:51:35.290 --> 00:51:40.220
Painoindeksisi on ja sitten kun
tää on muuttujan arvo niin se pitää.

753
00:51:40.220 --> 00:51:44.430
Tai no tässä tapauksessa funktion
arvo, mutta joka tapauksessa laskettava

754
00:51:44.430 --> 00:51:49.260
laskulauseke niin se pitää
laittaa noihin aalto sulkeisiin.

755
00:51:49.260 --> 00:51:52.880
Hyvä elikkä lähdetään
tuota nyt toteuttamaan.

756
00:51:52.880 --> 00:51:56.920
No nyt jos tarkastellaan tätä
tilannetta, että minkälainen tulos täältä

757
00:51:56.920 --> 00:52:01.890
voi tulla, niin sehän voi olla
desimaaliluku, jolloinka tän BMI nimisen

758
00:52:01.890 --> 00:52:06.730
funktion pitäisi palauttaa
double tyyppinen arvo.

759
00:52:06.730 --> 00:52:09.980
BMI on funktion nimi sulut ja aalto sulut.

760
00:52:09.980 --> 00:52:14.040
Tarvitaan sinne niin kun funktiossa aina
nyt tarkastellaan näitä argumentteja.

761
00:52:14.040 --> 00:52:17.240
Meillä on siellä pituusmetrejä,
painokiloa grammoina.

762
00:52:17.240 --> 00:52:21.290
Molemmat näistä näyttäisi olevan double
tyyppisiä arvoja, joten kirjoitetaan

763
00:52:21.290 --> 00:52:23.990
sinne tyypiksi kummallekin
näistä parametreista.

764
00:52:23.990 --> 00:52:27.230
Double ja nyt ensimmäisen kerran
sitten joudutaan miettimään,

765
00:52:27.230 --> 00:52:29.400
että mitä oikeasti nää parametrit edustaa.

766
00:52:29.400 --> 00:52:33.650
Eli nyt mä en missään tapauksessa laita
tänne luku yksi ja luku 2 me huomataan

767
00:52:33.650 --> 00:52:38.080
että jos mennään kirjoitetaan niin
tota minkä takia muuten toi raideri se

768
00:52:38.080 --> 00:52:41.240
äsken vilautti siellä
niin luku yksi ja luku 2.

769
00:52:41.240 --> 00:52:48.710
Nimet tuolla mielenkiintoista.
Jännä.

770
00:52:48.710 --> 00:52:52.790
Jos mä otan tuon tuosta pois,
niin tuo lukuykkönen näkyy tuolla.

771
00:52:52.790 --> 00:52:57.900
Mutta jos mä kirjoitan luku 2 tuohon
niin sitten se häviää OK outoa.

772
00:52:57.900 --> 00:52:59.920
Mutta miksi mä nyt en tai ei ole?

773
00:52:59.920 --> 00:53:03.350
Ei ole suositeltavaa kirjoittaa tällä
tavalla, että nyt vaan luku yksi ja luku

774
00:53:03.350 --> 00:53:09.970
2 sen takia, että nyt kun mä
lähden tästä sitten laskemaan sitä.

775
00:53:09.970 --> 00:53:14.870
BMI arvo niin mun on tosi vaikea nyt hahmottaa
että mitä mitä tää luku yksi oikeastaan

776
00:53:14.870 --> 00:53:18.730
tarkoittaa ja kumpi niistä nyt oli paino
kumpi pituus ja mikä on se lopputulema

777
00:53:18.730 --> 00:53:22.390
sille laskutoimituksella mitä mun pitäisi
oikeastaan tehdä ja sen takia mä haluan

778
00:53:22.390 --> 00:53:27.880
huolellisesti nyt miettiä sitä, että minkälaiset
nimet mä tälle parametrille kummallekin

779
00:53:27.880 --> 00:53:29.910
näistä parametreista annan.

780
00:53:29.910 --> 00:53:34.170
Ensimmäinen näistä edustaa pituutta metreinä ja
toinen edustaa painoa kiloa grammoina, jotenka

781
00:53:34.170 --> 00:53:39.310
on tosi hyvä syy silloin kirjoittaa
myöskin näille parametreillä kuvaavat nimet.

782
00:53:39.310 --> 00:53:42.690
No nyt ne tuli oikein tuonne ylöskin.
Nää vinkit.

783
00:53:42.690 --> 00:53:45.210
Tänne kutsu päähän.

784
00:53:45.210 --> 00:53:49.130
Nämä 2 harmaata laatikkoa tässä pituus
metreinä ja painokilo grammoina ovat siis

785
00:53:49.130 --> 00:53:53.510
näitä raiderin antamia vinkkejä siitä,
että mitä näiden argumenttien on tarkoitus

786
00:53:53.510 --> 00:53:59.610
edustaa tässä ja ne tulevat nimenomaan
täältä funktion määrittelyriltä nämä saa pois

787
00:53:59.610 --> 00:54:02.240
täältä nämä harmaat näkyvistä
jos näistä ei tykkää.

788
00:54:02.240 --> 00:54:05.930
Nyt en suoraan sanottuna muista että
mistä ne saa pois, mutta itse pidän

789
00:54:05.930 --> 00:54:09.720
näitä aika hyvänä vinkkinä
ja se antaa ohjelmoijille.

790
00:54:09.720 --> 00:54:13.180
Informaatiota silleen sopivasti,
että minkälaisesta parametreista

791
00:54:13.180 --> 00:54:15.280
on kysymys ja mikä niiden pointti on.

792
00:54:15.280 --> 00:54:19.860
Mutta nyt mun on huomattavasti paljon
helpompi sitten toteuttaa tämä aliohjelma.

793
00:54:19.860 --> 00:54:24.240
Eli laskea se oikeasti se
BMI oikein eli lasketaanpa se

794
00:54:24.240 --> 00:54:28.870
nyt tähän näin eli
double BM jonka arvo on.

795
00:54:28.870 --> 00:54:33.730
Painokilo grammoina jaettuna pituus
metreinä kertaa pituus metreinä.

796
00:54:33.730 --> 00:54:37.990
Mä laitan tän nimittäjän nyt sulkuihin,
koska se pituus metrinen pitää laskea

797
00:54:37.990 --> 00:54:41.560
ensin toiseen potenssiin
ja sieltä sitten saadaan se.

798
00:54:41.560 --> 00:54:46.870
Arvo joka on.
Millä me halutaan toi paino joka?

799
00:54:46.870 --> 00:54:50.960
Ja nyt tämä BMI muuttujan arvo on
on on tässä se jonka mä haluan tästä

800
00:54:50.960 --> 00:54:57.220
loppujen lopuksi palauttaa
ja katsotaan toimiiko tää.

801
00:54:57.220 --> 00:55:05.530
Noin elikkä nyt sieltä saatiin se funktion
tulos, joka me annetaan tuolla konsolipelin.

802
00:55:05.530 --> 00:55:07.910
Sitten vaan tulostettavaksi.

803
00:55:07.910 --> 00:55:13.150
Mä teen tän nyt ihan, jotta tulee molemmilla
eri tavoilla tehtyä, niin tän toisellakin

804
00:55:13.150 --> 00:55:18.120
tavalla eli kutsutaan tätä BM että
niillä samanlaisilla argumenteilla.

805
00:55:18.120 --> 00:55:21.270
Ja otetaan tulos talteen.

806
00:55:21.270 --> 00:55:27.020
BMI pienellä kirjoitettuna nimiseen
muuttujaan ja tulostetaan konsolipelinilla.

807
00:55:27.020 --> 00:55:34.430
Nyt sitten sekin.

808
00:55:34.430 --> 00:55:38.050
Muuttuja on tallennettuna
ja sinne se muuttujan nimi

809
00:55:38.050 --> 00:55:41.010
alto sulkeiden sisään kirjoitettuna.

810
00:55:41.010 --> 00:55:43.130
Kumpikin näistä on ihan OK.

811
00:55:43.130 --> 00:55:46.590
Joko tälleen suoraan
tulostettuna konsolipelin.

812
00:55:46.590 --> 00:55:49.250
Jolloin se funktion kutsu
tulee tänne konsolin sisään

813
00:55:49.250 --> 00:55:51.130
taikka sitten erilliseen muuttujaan.

814
00:55:51.130 --> 00:55:54.010
Tätä kutsutaan monesti apu muuttujaksi.

815
00:55:54.010 --> 00:55:59.840
Koska me ainoa ainoa asia missä me sitä
muuttuu ja tarvitaan on tässä tulostuksessa.

816
00:55:59.840 --> 00:56:14.240
Ja katsotaan vielä, että homma toimii sieltä
pitäisi tulla täsmälleen sama tulos noin.

817
00:56:14.240 --> 00:56:16.260
Jatketaan esimerkkejä.

818
00:56:16.260 --> 00:56:20.000
Kolmion ala sekin pitäisi varmaan olla
kaikille tuttu, että miten se lasketaan

819
00:56:20.000 --> 00:56:24.180
eli pituus anteeksi kanta
kertaa korkeus jaettuna 2.

820
00:56:24.180 --> 00:56:29.260
Eli tässä meillä on jälleen esimerkki
funktiosta joka ottaa vastaan 2 tietoa kannan

821
00:56:29.260 --> 00:56:33.750
ja korkeuden käsittelee ne se funktion
tarkoitus on käsitellä ne tiedot toisin

822
00:56:33.750 --> 00:56:40.380
sanoen kertoa ne luvut keskenään ja jakaa
tulos 2 ja sitten palauttaa se pintaala

823
00:56:40.380 --> 00:56:43.480
ja lähdetään tekemään tällaista funktiota.

824
00:56:43.480 --> 00:56:48.680
Aloitetaan taas taas tässä,
kuten aiemminkin, niin kutsu

825
00:56:48.680 --> 00:56:53.030
päästä eli lähdetään liikkeelle täällä.
Niin sanotulla.

826
00:56:53.030 --> 00:56:55.460
Niin sanotulla suunnittelupöydällä
sovitaan nyt niin, että

827
00:56:55.460 --> 00:56:59.370
meillä voisi olla täällä
kantaniminen muuttuja.

828
00:56:59.370 --> 00:57:03.930
Ja ja ja annetaan siihen
nyt vaikkapa arvoksi 5.

829
00:57:03.930 --> 00:57:10.880
Nolla ja sitten sen.
Kolmion korkeus nyt voisi olla vaikka. Vaikka 8. 5.

830
00:57:10.880 --> 00:57:13.120
Toivottavasti tässä nyt
jotakin järkevää tulee.

831
00:57:13.120 --> 00:57:16.060
Pinta alaksi voi olla vähän
hankala tarkistaa, mutta OK

832
00:57:16.060 --> 00:57:18.840
siinä meillä on 2 informaation palasta.

833
00:57:18.840 --> 00:57:25.470
Jotka me tarvitaan sen
pinta alan laskemiseksi?

834
00:57:25.470 --> 00:57:28.390
Ja määritellään vielä kolmas
muuttuneelta kolmion pinta ala.

835
00:57:28.390 --> 00:57:31.580
Ja mitä me sillä tehdään,
niin sijoitetaan siihen.

836
00:57:31.580 --> 00:57:34.070
Tän kolmion ala.

837
00:57:34.070 --> 00:57:38.970
Nimisen funktion palauttama tulos ja
nyt tarkkana elikkä nyt mä annan sinne.

838
00:57:38.970 --> 00:57:44.930
Näiden muuttujien.
Sisältämät arvot.

839
00:57:44.930 --> 00:57:46.730
Eli tuolla aikaisemmin.

840
00:57:46.730 --> 00:57:49.860
Mä nyt oli vaan antanut tuonne funktioille
ihan argumentteina näitä kiinteitä

841
00:57:49.860 --> 00:57:55.150
liberaaleja eli näitä kiinteästi
koodiin kirjoitettuja lukuarvoja.

842
00:57:55.150 --> 00:57:57.560
Mutta tässä mä muutan vähän.

843
00:57:57.560 --> 00:58:01.960
Tapaa eli mä määrittelin täällä
aikaisemmin kannan ja korkeuden ja annoin

844
00:58:01.960 --> 00:58:04.780
niiden muuttuen sisältämät
arvot tänne argumenttien arvoksi.

845
00:58:04.780 --> 00:58:08.420
Tää on täsmälleen sama asia kuin että
mä olisin kirjoittanut tänne sen luvun 5.

846
00:58:08.420 --> 00:58:12.270
Nolla, mutta nyt mä ikään kun.

847
00:58:12.270 --> 00:58:16.270
Päätä niin, että tässä mun
tilanteessa soveltuvampaa.

848
00:58:16.270 --> 00:58:19.890
On määritellä niille erikseen
muuttujat ja antaa niiden muuttujien

849
00:58:19.890 --> 00:58:24.500
sisältämät arvot sinne funktiolle.

850
00:58:24.500 --> 00:58:29.880
On tulostetaan sieltä
jo valmiiksi se tulos.

851
00:58:29.880 --> 00:58:32.630
Tulosta tuonne noin.

852
00:58:32.630 --> 00:58:36.770
Valmiina tulostuslause niin se on
odottaa meitä siellä puhutaan kohta

853
00:58:36.770 --> 00:58:39.970
lisää, että mitä hyötyä tästä nyt
on, että mä laitoin nää muuttujina

854
00:58:39.970 --> 00:58:44.010
tänne, mutta mutta
määritellään tuollainen funktio.

855
00:58:44.010 --> 00:58:48.290
Vilkaisen tuonne.

856
00:58:48.290 --> 00:58:53.940
Joo OK otetaan nuo slaidit
kohta tuolta esille tarkemmin.

857
00:58:53.940 --> 00:58:57.120
Mutta kolmion ala voi selkeästi
olla desimaaliluku, jotenka

858
00:58:57.120 --> 00:59:01.700
paluuarvon tyyppi pitäisi
olla myöskin double.

859
00:59:01.700 --> 00:59:04.580
No nyt sitten kysymys kuuluu,
että minkälaiset parametrit?

860
00:59:04.580 --> 00:59:06.720
No nyt katsotaan tänne argumentteihin.

861
00:59:06.720 --> 00:59:09.580
Meillä on siellä kantajakorkeus jotka
molemmat selkeästi on double tyyppisiä

862
00:59:09.580 --> 00:59:14.120
asioita, jotenka näiden parametrien
tyypit on varmasti double.

863
00:59:14.120 --> 00:59:19.480
Mutta entäs nimet nyt mulla on täällä.
Täällä niin niin.

864
00:59:19.480 --> 00:59:22.020
Niin niin.

865
00:59:22.020 --> 00:59:27.280
Parametrin muuttujan nimenä kanta
ja toisena tai argumentin nimenä

866
00:59:27.280 --> 00:59:29.400
kanta ja toisena
argumentin nimenä korkeus.

867
00:59:29.400 --> 00:59:33.190
Onko sillä jotain merkitystä suhteessa
siihen, että mitä mä tänne parametrille

868
00:59:33.190 --> 00:59:36.140
4 voin kirjoittaa vastaus tähän
kysymykseen on että ei ole.

869
00:59:36.140 --> 00:59:40.120
Eli mä voin aivan hyvin kirjoittaa
tänne kanta ja tänne korkeus nää ei

870
00:59:40.120 --> 00:59:44.980
mitenkään konfliktit tässä
keskenään vaan tämän funktion.

871
00:59:44.980 --> 00:59:49.420
Alueella mulla voi olla ihan minkä nimisiä.
Muuttujia vaan.

872
00:59:49.420 --> 00:59:51.410
Eli eli täällä mainissa.

873
00:59:51.410 --> 00:59:56.050
Mulla on oma hiekkalaatikko, jossa on omat
muuttujien nimet ja täällä funktion sisällä.

874
00:59:56.050 --> 00:59:59.700
Mulla on taas varmaan hiekkalaatikko
jossa on omat muuttujien nimet näitten

875
00:59:59.700 --> 01:00:03.260
näkyvyysalueet eivät ole
ristiriidassa keskenään.

876
01:00:03.260 --> 01:00:10.580
Ainoa mikä täältä välittyy on se informaatio
siitä kannan niinku kannan arvosta ja täällä tässä

877
01:00:10.580 --> 01:00:15.760
argumentissa välittyy informaation
tieto korkeuden arvosta eli se luku 8.

878
01:00:15.760 --> 01:00:17.990
5 tässä tilanteessa.

879
01:00:17.990 --> 01:00:21.220
Ja nyt me voidaan sitten
käsitellä näitä muuttujia tässä.

880
01:00:21.220 --> 01:00:23.850
Funktion toteutuksessa ja
niinku sanottu niin tää nyt on

881
01:00:23.850 --> 01:00:29.000
aika helppo lasku eli kanta kertaa korkeus.
Kertaa korkeus jaettuna.

882
01:00:29.000 --> 01:00:30.960
2.

883
01:00:30.960 --> 01:00:33.700
Ja nyt mä voin kirjoittaa tän
kakkosen tänne tai aloittaa 2.

884
01:00:33.700 --> 01:00:35.500
Nolla.

885
01:00:35.500 --> 01:00:39.270
No minkä takia sen takia että tää korkeus
on double tyyppinen jos mä vien hiiren tohon.

886
01:00:39.270 --> 01:00:42.800
Päälle niin tää korkeushan on double
tyyppinen toi raiderin sen meille

887
01:00:42.800 --> 01:00:48.080
kyllä kertoo ja kun tuolla
aiemmin sanottiin että.

888
01:00:48.080 --> 01:00:52.960
Että kun edes toinen jakolasku operan double
tyyppinen jakolasku lopputulos on myös double

889
01:00:52.960 --> 01:00:56.640
tyyppinen ja tämä tilannehan pätee tässä eli
meillä on double tyyppinen operointi tässä

890
01:00:56.640 --> 01:01:01.360
vasemmalla, jolloin jakolasku
on lopputulos menee oikein.

891
01:01:01.360 --> 01:01:05.480
Ja katsotaan nyt ajossa tuo tilanne,
saatiinko me sieltä oikea pinta ala.

892
01:01:05.480 --> 01:01:10.560
Toivottavasti joku voi tarkistaa, että
onko tuo ihan oikeasti oikein, että saatiin

893
01:01:10.560 --> 01:01:15.080
saatiin varmasti tulossa sieltä, mutta nyt
me tehtiin tässä signe mielessä eri tavalla,

894
01:01:15.080 --> 01:01:19.560
että että käytettiinkin
muuttujia argumenttien arvoina.

895
01:01:19.560 --> 01:01:23.760
No miksi me näin teimme nyt meidän täytyy
mieltää tää asia sillä tavalla, että

896
01:01:23.760 --> 01:01:29.510
me mehän tässä nyt yksinkertaisuuden
vuoksi kirjoitetaan nää.

897
01:01:29.510 --> 01:01:34.930
Monesti nää muuttujien arvot tälleen kiinteänä
arvona tuonne koodiin, mutta oikeassa elämässä

898
01:01:34.930 --> 01:01:41.390
ei ole oikeissa tietokoneohjelmissa tuo kannan
ja korkeuden arvosanan tietysti yleensä jostain

899
01:01:41.390 --> 01:01:47.310
ulkoapäin, eli joku meillä voi olla joku
tietokone sovellus, jossa se käyttäjä voi säätää

900
01:01:47.310 --> 01:01:54.870
sitä kolmion kantaa taikka kääntää jotain
konkreettista fyysistä ruuvia joka asettaa sille

901
01:01:54.870 --> 01:01:58.250
kolmikolle kannan ja
korkeuden ja niin edelleen.

902
01:01:58.250 --> 01:02:01.000
Taikka sitten se käyttäjä voi
yksinkertaisesti näppäimistöltä.

903
01:02:01.000 --> 01:02:05.740
Syöttää kannan ja korkean ja siinä mielessä
on aika harvinaista että tänne koodiin

904
01:02:05.740 --> 01:02:09.420
kirjoitetaan kiinteästi näitä
lukuarvoja tässä meidän tilanteessa.

905
01:02:09.420 --> 01:02:14.360
Kuten sanottu, se on välttämätöntä
yksinkertaisuuden vuoksi, mutta mutta.

906
01:02:14.360 --> 01:02:19.470
Sä voit niinku mieltää niin että oikeassa.
Ohjelmassa.

907
01:02:19.470 --> 01:02:23.240
Nämä arvot saadaan jostain muualta.

908
01:02:23.240 --> 01:02:25.940
Se voi se voi tulla sieltä
fyysisestä maailmasta.

909
01:02:25.940 --> 01:02:32.270
Se voi tulla internetistä
jostain tiedon siirtona meille.

910
01:02:32.270 --> 01:02:37.370
Taikka sitten käyttäjän syötteenä
näppäimistöltä tai hiireltä.

911
01:02:37.370 --> 01:02:41.030
Eli tää nyt on vaan esimerkin
vuoksi meillä tää data tässä.

912
01:02:41.030 --> 01:02:44.610
Mutta että siinä mielessä tää on hirveän
yleinen tilanne, että se parametri tulee

913
01:02:44.610 --> 01:02:48.670
antamaan nimenomaan tällä tavalla muuttujan
arvona ja mitä ikinä se sitten onkaan,

914
01:02:48.670 --> 01:02:51.990
niin sitä käsitellään täällä
funktiossa parametrin kautta.

915
01:02:51.990 --> 01:03:02.100
Eli meillä on täällä 2 parametria
joita sitten käsitellään näin.

916
01:03:02.100 --> 01:03:08.020
Nyt palataan sinne sliideihin eli funktion
kutsuminen tuossa nyt ollaankin jo muutamaan kertaan

917
01:03:08.020 --> 01:03:13.870
funktion funktioita kutsuttu, eli
meillä voi olla siellä eri määrä noita.

918
01:03:13.870 --> 01:03:17.810
Parametreja tuossa meillä on summa
niminen funktio jossa on 3 parametria

919
01:03:17.810 --> 01:03:21.070
ja tässä esimerkissä
nyt on tehty näin että.

920
01:03:21.070 --> 01:03:25.790
Että meillä on kukin näistä
argumenteista annettu argo.

921
01:03:25.790 --> 01:03:29.190
Teistä annettu muuttujina eli ABC.

922
01:03:29.190 --> 01:03:34.970
Ne sisältävät luvut 3 4 5 ja siinä kun
ohjelmaa käytännössä ajetaan niin noiden

923
01:03:34.970 --> 01:03:41.530
AB ja muuttujien kohdalle ikään
kuin ilmestyy ne luvut 3, 4 ja 5.

924
01:03:41.530 --> 01:03:44.890
Tässä me ohjelmoija kirjoitamme
siihen, että AB ja c.

925
01:03:44.890 --> 01:03:49.790
Mutta kun se ohjelma oikeasti on
käynnissä, niin niin tuota siihen sitten

926
01:03:49.790 --> 01:03:54.280
sijoitetaan ne ajon aikana
ne oikeat oikeat arvot.

927
01:03:54.280 --> 01:03:59.140
No vastaavasti tuossa on tehtyä summana
niminen muuttuja tuohon ennakkoon ja

928
01:03:59.140 --> 01:04:03.190
ja ja sitten sijoitettu siihen
summa nimiselle muuttujalle se.

929
01:04:03.190 --> 01:04:08.270
Summa funktion palauttamaan arvo.

930
01:04:08.270 --> 01:04:10.370
OK siinä on diaesitys nyt päättynyt.

931
01:04:10.370 --> 01:04:14.170
Mä katsoin että oliko mulla tuossa vielä.

932
01:04:14.170 --> 01:04:34.170
Lisää esimerkkiä pikkuhetki.

933
01:04:37.450 --> 01:04:41.350
OK itse asiassa mä oon tän päivän
esimerkit on näköjään nyt käynyt läpi.

934
01:04:41.350 --> 01:04:45.270
Olinkin ehkä vähän suunniteltua
nopeampi tässä se tuskin haittaa

935
01:04:45.270 --> 01:04:48.030
chatissa ei ole kysymyksiä ilmaantunut.

936
01:04:48.030 --> 01:04:52.250
Mä voin tässä vielä hetken aikaa linjoilla
istuskella ja odotella, että josko

937
01:04:52.250 --> 01:04:55.510
kysymyksiä sinne tulisi, mut periaatteessa
tän päivän asiat on käsitelty,

938
01:04:55.510 --> 01:04:59.230
jotenka päätetään tän
päivän osalta ohjelma tähän.

939
01:04:59.230 --> 01:05:04.190
Kiitoksia mukaan alusta jatketaan huomenna me
jatketaan huomenna tosiaan näistä funktioista

940
01:05:04.190 --> 01:05:07.780
vielä ja otetaan mukaan testaus
ja myöskin aliohjelman kuormitus.

941
01:05:07.780 --> 01:05:10.730
Mikä tarkoittaa sitä, että meillä voi
olla useita samannimisiä vaaliohjelmia

942
01:05:10.730 --> 01:05:14.290
tuossa meidän ohjelmassa, mutta
kiitoksia tän päiväisestä kiitoksia mukaan

943
01:05:14.290 --> 01:05:17.260
alusta nähdään huomenna 10 15 moi moi.