WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.850 --> 00:00:05.910
[Tekstitys on automaattisesti luotu
ja jälkeenpäin editoitu...]

2
00:00:05.910 --> 00:00:09.710
No niin! Itkosen Jonne
nauhoittaa jotain ... tästä tulee

3
00:00:09.710 --> 00:00:12.910
ehkä aihevideo tai sitten tästä ei tule.

4
00:00:12.910 --> 00:00:19.850
Mutta koska Paavo on poissa piilossa hus
niin minä pääsin hyppimään pöydälle ja nyt me

5
00:00:19.850 --> 00:00:28.170
puhutaan semmoisesta kivasta asiasta kuin
... [säheltää ja sönköttää] ...

6
00:00:28.170 --> 00:00:32.950
Little Man Computer. Miksi me
puhutaan Little Man Computerista?

7
00:00:32.950 --> 00:00:37.030
Tää on pieni tietokone tai tää on
pieni simulaatio pienestä tietokoneesta.

8
00:00:37.030 --> 00:00:41.310
Eli tämä on täysin 
kuvitteellinen tietokonejärjestelmä

9
00:00:41.310 --> 00:00:45.150
Niinkuin huomaatte, niin siellä on
kaikennäköistä mukavaa.

10
00:00:45.150 --> 00:00:53.310
Tässä on CPU eli suoritin.

11
00:00:53.310 --> 00:00:56.110
Sen sisältä löytyy ne tyypilliset
asiat mitä pitääkin.

12
00:00:56.110 --> 00:01:04.150
Program counter eli osoite, mistä ollaan
hakemassa ohjelmakoodia tuolta muistista

13
00:01:04.150 --> 00:01:08.850
Muisti on muuten tämä iso laatikko
tässä sivussa, kuten voitte olettaa.

14
00:01:08.850 --> 00:01:14.030
Täällä on instruction register, joka kertoo
että mikä käsky on nyt suorituksessa,

15
00:01:14.030 --> 00:01:16.640
ja täällä on address-rekisteri, joka kertoo

16
00:01:16.640 --> 00:01:21.690
käskyn kohdeosoitteen ja täällä on
akkumulaattori, eli se yksi ainoa

17
00:01:21.690 --> 00:01:24.810
tietovarasto-rekisteri suorittimessa.
Sitten tähän on liittynyt

18
00:01:24.810 --> 00:01:27.440
aritmeettinen yksikkö, yleensä

19
00:01:27.440 --> 00:01:31.240
nimeltään aritmeettis-looginen
yksikkö, eli se paikka jossa

20
00:01:31.240 --> 00:01:35.920
sitten suoritetaan laskutoimituksia.

21
00:01:35.920 --> 00:01:40.880
Muistin lisäksi täältä löytyy
yksi syöttölaite,

22
00:01:40.880 --> 00:01:45.340
ja yksi tulostuslaite.

23
00:01:45.340 --> 00:01:49.450
OK meillä on kaikennäköistä
kivaa siellä siis.

24
00:01:49.450 --> 00:01:54.660
Tämän laitteen idea on, että te
pystytte tänne kirjoittamaan itse

25
00:01:54.660 --> 00:01:59.930
assembler-koodia, ja sitten pystytte
ajamaan sen.

26
00:01:59.930 --> 00:02:06.090ä
Täältä löytyy run-komento, jolla voi
ajaa jotain ja step-komento jolla voi

27
00:02:06.090 --> 00:02:09.740
askeltaa ohjelmaa yksi askel kerrallaan.
(Painikkeet tekstityksen alla :(  sori)

28
00:02:09.740 --> 00:02:12.000
Emme osaa vielä kirjoittaa
mitään järkevää

29
00:02:12.000 --> 00:02:15.860
tällä heti alkuun, joten tämä
tämä select-painike täällä on tärkeä.

30
00:02:15.860 --> 00:02:22.440
Sen select-painikkeen takaa
löytyy yksinkertaisia ohjelmia.

31
00:02:22.440 --> 00:02:29.930
Valitaan tuosta listasta esimerkiksi
"add" ja me saadaan tällainen ohjelma.

32
00:02:29.930 --> 00:02:34.500
Mitä se tekee?
No helppo homma - ajetaan se.

33
00:02:34.500 --> 00:02:41.630
Run. [Hyräilyä, sävellys improvisoituna
tässä hetkessä. Tekijänoikeudet hyräilijällä.]

34
00:02:41.630 --> 00:02:49.660
Vähän vauhtia... jotain palloja meni tuonne,
pyytää syötteen, laitetaan sinne vaikka yks.

35
00:02:49.660 --> 00:02:53.210
Syöte on taas aktiivisena.

36
00:02:53.210 --> 00:02:57.460
Laitetaan sinne vaikka 2 ... noin.

37
00:02:57.460 --> 00:03:03.040
Ja, oho, huomasikos kukaan?

38
00:03:03.040 --> 00:03:05.240
Tuonne tuli outputtiin kolmonen.

39
00:03:05.240 --> 00:03:07.960
Eli mitä tämä yksinkertainen ohjelma tekee?

40
00:03:07.960 --> 00:03:10.810
No, oltaisiin me voitu se tuolta
ohjelmastakin lukea.

41
00:03:10.810 --> 00:03:16.120
Se lukee yhden numeron,
tallentaa sen muistiin.

42
00:03:16.120 --> 00:03:20.940
Lukee toisen numeron, lisää siihen
edellisen, tulostaa vastauksen ja pysähtyy.

43
00:03:20.940 --> 00:03:25.820
Jos mennään tätä askel
kerrallaan eteenpäin...

44
00:03:25.820 --> 00:03:32.310
[Ihmettelyä.]

45
00:03:32.310 --> 00:03:40.840
Oho...
Tuliko vika?  Mikä vika tuli?

46
00:03:40.840 --> 00:03:46.280
Aivan! Tämä on halt-tilassa eli joka kerta
kun pyydän tätä askeltamaan eteenpäin.

47
00:03:46.280 --> 00:03:48.440
Tämä kyllä menee kiltisti eteenpäin.

48
00:03:48.440 --> 00:03:53.320
Se käy hakemassa  muistista seuraavan käskyn tuo sen

49
00:03:53.320 --> 00:03:58.850
tänne prosessorille suoritettavaksi,
mutta se käsky on operaatio

50
00:03:58.850 --> 00:04:04.400
koodilla nolla, eli halt, eli se ei
tee mitään vaikka se menee eteenpäin.

51
00:04:04.400 --> 00:04:08.550
Se ei tee mitään, vaikka se tekee.
No OK.

52
00:04:08.550 --> 00:04:12.790
Elämä on.
Joten...

53
00:04:12.790 --> 00:04:16.080
Mitä meidän pitäisi oikeasti tehdä?

54
00:04:16.080 --> 00:04:21.700
On sanoa ohjelmalle reset ... noin.

55
00:04:21.700 --> 00:04:25.980
Nyt se on nollatilassa ja nyt me
lähdetään stepillä käymään tätä läpi.

56
00:04:25.980 --> 00:04:29.820
Ai niin, Paavon käsien heiluttelu:
[heiluttaa käsiä] mielikuvamalli.

57
00:04:29.820 --> 00:04:34.670
Sori kun ette nää videolla:
[kädet heiluen] mielikuvamalli.

58
00:04:34.670 --> 00:04:45.440
Tuossa alussa on muistissa
9 01.

59
00:04:45.440 --> 00:04:49.590
Mistähän me nähtäisiin, mitä se tekee?

60
00:04:49.590 --> 00:04:52.820
Tämä ei näytä meille noita
operaatiokoodeja, mutta

61
00:04:52.820 --> 00:04:58.060
tuo 9 01 on sellainen komento kuin input.
(Oikeasti "käytä väylää"...)

62
00:04:58.060 --> 00:05:00.020
Kokeillaan mitä tapahtuu.

63
00:05:00.020 --> 00:05:05.450
Mennään stepillä, eli meidän vielä tarkempi
mielikuva on se, että kun program counterissa

64
00:05:05.450 --> 00:05:12.020
lukee nolla niin tää käy hakemassa tuosta
muistiosoitteesta nolla tavun, tuo sen tänne

65
00:05:12.020 --> 00:05:17.610
tulkitsee sen komennoksi, suorittaa
komennon ja siinä kaikki.

66
00:05:17.610 --> 00:05:22.730
Joten katsoa saa, stepaillaan...
[Tarpeetonta sössötystä]

67
00:05:22.730 --> 00:05:31.000
Lähdettiin muistista hakemaan tavu, sieltä
tulee 9 01 ... noin.

68
00:05:31.000 --> 00:05:35.300
Tuo tarkoittaa sitä, että laitetta 9
käytetään... [Kauhistuu]

69
00:05:35.300 --> 00:05:38.100
Eipäs vaan: lue laitteesta 01.

70
00:05:38.100 --> 00:05:43.940
Samalla jos huomasitte niin tuo
program counter arvo kasvoi yhdellä.

71
00:05:43.940 --> 00:05:48.240
CPU laittoi sen propran counter arvon
tuonne aritmeettiselle yksikölle, joka

72
00:05:48.240 --> 00:05:52.140
kävi lisäämässä sitä yhdellä
ja palautti sen CPU:lle.

73
00:05:52.140 --> 00:05:55.060
No nyt täällä on input (syöttölaite)
jo aktiivisena.

74
00:05:55.060 --> 00:06:00.380
Itse asiassa tuollahan lukee että "input
required", joten annetaan sinne nyt vaikka.

75
00:06:00.380 --> 00:06:03.400
10.

76
00:06:03.400 --> 00:06:09.840
Ja painetaan enteriä, niin se 10 lähtee sieltä
akkumulaattoriin, eli tuo input-komento,

77
00:06:09.840 --> 00:06:17.710
se lukee syöttölaitteen numeron
ja tallentaa sen akkumulaattoriin.

78
00:06:17.710 --> 00:06:22.550
Seuraavaksi, program counter on ykkönen
eli oletus olisi nyt se, että käydään

79
00:06:22.550 --> 00:06:26.740
ykkösmuistipaikasta hakemassa
käsky ja suoritetaan.

80
00:06:26.740 --> 00:06:32.580
Samalla kasvatetaan
program counteria yhdellä.

81
00:06:32.580 --> 00:06:37.900
Sinne lähti program counter ja
kasvatettiin yhdellä.

82
00:06:37.900 --> 00:06:40.360
Muistipaikasta yksi lähdettiin hakemaan
tietoa.

83
00:06:40.360 --> 00:06:42.480
Kun se tulee suorittimelle, se tulkitaan.

84
00:06:42.480 --> 00:06:47.380
Komento on 3 99, eli se kävi
hakemassa akkumulaattorista

85
00:06:47.380 --> 00:06:55.940
arvon ja siirti sen tuonne
muistipaikkaan 99.

86
00:06:55.940 --> 00:07:02.000
OK, seuraavaa input taas.
Tehdään se nopeasti.

87
00:07:02.000 --> 00:07:07.700
[Hyräilyä] Huomatkaa tässä menee kakkonen
tänne muistille, eli se kertoo sille muistille,

88
00:07:07.700 --> 00:07:15.600
että anna minulle tieto muistipaikasta
numero 2 ja taas tuo input käynnistyi.

89
00:07:15.600 --> 00:07:20.990
Ja nyt kun painan enteriä niin
inputin sisältö menee akkumulaattoriin.

90
00:07:20.990 --> 00:07:29.500
No mitä seuraavassa
voisi tapahtua, "add 99"?

91
00:07:29.500 --> 00:07:32.030
[Epämääräistä pohdintaa]

92
00:07:32.030 --> 00:07:38.020
No, 99 on muistiosoite eli ilmeisesti
jotain lisätään tuonne muistiin.

93
00:07:38.020 --> 00:07:46.330
Kohtaan 99 ... eli ...
[Säheltää zoom-ohjelman parissa]

94
00:07:46.330 --> 00:07:50.170
Voi kun joku olisi suunnitellut
tän zoomin käytettäväksi.

95
00:07:50.170 --> 00:07:51.990
Tonne muistipaikkaan 99

96
00:07:51.990 --> 00:07:54.910
ilmeisesti lisätään jotain.
No mitä sinne lisätään?

97
00:07:54.910 --> 00:07:57.890
Aivan yksinkertainen asia kun tää
on niin yksinkertainen tietokone!

98
00:07:57.890 --> 00:08:01.890
Meillä ei ole mitään muuta kuin
tuo akkumulaattori käytettävissä.

99
00:08:01.890 --> 00:08:06.550
Anteeksi unohtui sanoa, akkumulaattori
on tässä rekisteri, ihan niinku esim. EAX

100
00:08:06.550 --> 00:08:11.290
ja nämä vastaavat mitä olette käyttäneet
kurssin konekielitehtävissä, eli tuo

101
00:08:11.290 --> 00:08:17.370
akkumulaattori on tässä ainut rekisteri
ja käydään sieltä hakemassa

102
00:08:17.370 --> 00:08:22.310
luku ja lisätään se tuonne
muistipaikassa 99  olevaan lukuun.

103
00:08:22.310 --> 00:08:25.800
Miten se tapahtuu?
Katsotaan.

104
00:08:25.800 --> 00:08:31.390
[Säheltää zoomin kanssa] ja
painetaan steppiä niin se kasvattaa

105
00:08:31.390 --> 00:08:35.140
program counteria ja sitten CPU käy
muistipaikasta kolme hakemassa

106
00:08:35.140 --> 00:08:38.100
komennon .. sieltä tulee 1 99

107
00:08:38.100 --> 00:08:43.040
Se tulkitaan: mennään 99:stä
hakemaan tavu...

108
00:08:43.040 --> 00:08:48.160
Sieltä tuli 10 se ...
lisätään akkumulaattoriin ... noin.

109
00:08:48.160 --> 00:08:53.370
Minä olin väärässä!
Se kävi hakemassa 99:stä luvun!

110
00:08:53.370 --> 00:08:55.590
Ja lisäsi sen akkumulaattoriin ja

111
00:08:55.590 --> 00:09:00.680
mä ajattelin väärin, että se käy
tekemässä jotain tuonne muistiin.

112
00:09:00.680 --> 00:09:03.040
Aina ei ole mielikuvamallit oikeassa.

113
00:09:03.040 --> 00:09:07.960
No, nyt me tiedetään add käy hakemassa
luvun ja lisää sen akkumulaattoriin

114
00:09:07.960 --> 00:09:12.800
Nyt meillä on akkumulaattorissa 30 joka nyt
sattuu olemaan se meidän syötteiden 10 ja

115
00:09:12.800 --> 00:09:22.660
20 yhteenlaskettu tulos. Seuraava
komento on out, no mitä se voisi tehdä?

116
00:09:22.660 --> 00:09:27.940
Jep, se ottaa akkumulaattorista tuon
tiedon ja tunkee sen tuonne outputtiin.

117
00:09:27.940 --> 00:09:32.940
Jos ihan tarkkoja ollaan seuraava komento
kun suoritetaan, niin program counter

118
00:09:32.940 --> 00:09:40.020
osoittamasta kohdasta käydään lukemassa
muistia, eli osoitteesta 0 4 

119
00:09:40.020 --> 00:09:45.520
Program counteria kasvatetaan. Sitten sieltä
muistista tulee toi 9 02 se tulkitaan

120
00:09:45.520 --> 00:09:51.400
ja se 9 näköjään tarkoittaa input-
output -toimintoa ja 02 tarkoittaa

121
00:09:51.400 --> 00:09:55.120
laitteelle 02 kuten tuolta näkyy
(osoittaa kuvassa väylää numero 02)

122
00:09:55.120 --> 00:09:59.010
Joten se ottaa akumaattorista tavun
30 laittaa sen tonne tulostuslaitteelle

123
00:09:59.010 --> 00:10:11.530
niin katsotaas mitä tapahtuu...

124
00:10:11.530 --> 00:10:17.200
Noin just sillein siellä
kävi niinku toivottiin!

125
00:10:17.200 --> 00:10:19.570
OK, näinhän se toimii.

126
00:10:19.570 --> 00:10:24.930
Akkumulaattorin arvo käytiin laittamassa
tuonne outputtiin ja siinä kaikki.

127
00:10:24.930 --> 00:10:29.030
No, meillä on vielä yksi komento
toteuttamatta, eli stepillä mennään taas

128
00:10:29.030 --> 00:10:33.670
eteenpäin ja sieltä tulee se
halt-komento tuolta muistista

129
00:10:33.670 --> 00:10:35.470
Sitä... [epäröi]

130
00:10:35.470 --> 00:10:39.100
mä en oikein ymmärrä että minkä takia
tän jälkeen tää suostuu tekemään jotain.

131
00:10:39.100 --> 00:10:42.040
Kuten huomaatte, mä voin taas ajaa
seuraavan komennon...

132
00:10:42.040 --> 00:10:44.820
Eli näitä steppejä voi täällä
ajaa eteenpäin,

133
00:10:44.820 --> 00:10:56.540
mutta jos mä painan tuosta tota runia.
Kohta...

134
00:10:56.540 --> 00:11:02.480
... se varmaan tän suorittaa, mutta
sitten pysähtyy toi suoritus.

135
00:11:02.480 --> 00:11:08.110
Juu, se ei jatka enää eteenpäin.

136
00:11:08.110 --> 00:11:11.270
Kiva pieni ohjelma, jota saatte sanoa
ihan vapaasti leluksi.

137
00:11:11.270 --> 00:11:15.870
Se on lelu, mutta se on tarkoitettu leluksi,
koska leluilla on hauska leikkiä ja leikkiminen

138
00:11:15.870 --> 00:11:22.390
on hauska tapa opetella asioita ...
ainakin joiden ihmisten mielen.

139
00:11:22.390 --> 00:11:28.950
Näkisin, että jos teillä on haasteita
ymmärtää, mikä tietokone on,

140
00:11:28.950 --> 00:11:33.690
miten tietokone toimi niin tämänn
avulla te pääsette näkemään sitä.

141
00:11:33.690 --> 00:11:36.110
Tämä ei vastaa nykyaikaista tietokonetta.

142
00:11:36.110 --> 00:11:39.590
Tämä vastaa semmoista vanhaa
tietokonetta rakenteeltaan.

143
00:11:39.590 --> 00:11:44.110
Hyvin yksinkertaista tietokonetta
rakenteeltaan, mutta on hyvä ensin oppia

144
00:11:44.110 --> 00:11:49.350
pienessä kaavassa tää miten tietokone
toimii. Tänne voi itse kirjoitella

145
00:11:49.350 --> 00:11:52.740
omia ohjelmia tai sitten katsoa
vähän hankalampia esimerkkiohjelmia.

146
00:11:52.740 --> 00:11:57.210
Eli täällä on esimerkiksi
kuplalajittelu toteutettuna.

147
00:11:57.210 --> 00:11:59.670
Nyt voidaan pistää kupla-
lajittelu tuossa pyörimään.

148
00:11:59.670 --> 00:12:03.830
Pistetään sille vähän
vauhtia, niin nähdään, että

149
00:12:03.830 --> 00:12:08.380
se käy hakemassa numeroita ja ...
aha se pyytää syötettä taas.

150
00:12:08.380 --> 00:12:11.320
Annetaan
sille 3.

151
00:12:11.320 --> 00:12:16.890
Noin ... 1 ... 2 ...

152
00:12:16.890 --> 00:12:20.520
Mitähän sille pitää antaa että se lopettaa?

153
00:12:20.520 --> 00:12:22.840
... nolla vai -1 ...

154
00:12:22.840 --> 00:12:26.770
Se olisi pitänyt lukea ohjeista ensin
ennen kuin ajettiin, mutta kokeillaan

155
00:12:26.770 --> 00:12:31.320
nolla, niin se alkoi sitten käymään
lävitse noita numeroita ja järjestelemään

156
00:12:31.320 --> 00:12:34.480
oikeaan järjestykseen ja
tulostaa ne sitten meille...

157
00:12:34.480 --> 00:12:40.910
Vai mitä sitten tekee?
Ei meitä kiinnosta mitä se tekee.

158
00:12:40.910 --> 00:12:47.620
Ei tuonne se tulosti 1 2 3: kun annettiin 3
1 2 niin se osasi tulostaa 1 2 3  jee!

159
00:12:47.620 --> 00:12:52.200
Ei kiinnosta se, mitä se tekee,
meitä kiinnostaa se, että tää pystyy

160
00:12:52.200 --> 00:12:56.690
tekemään tämmöisiä ihan järkevän
kokoisia kokeiluita.

161
00:12:56.690 --> 00:13:02.400
Joten jos assemblerin grokkaamisessa
on haasteita, jos teillä on haasteita

162
00:13:02.400 --> 00:13:06.410
sen kanssa, että mikähän tää nyt hommaa
ja mitä täällä oikein tietokoneen sisällä

163
00:13:06.410 --> 00:13:10.180
tapahtuu, niin kokeilkaa tätä
Little Man Computeria.

164
00:13:10.180 --> 00:13:15.940
Mutta jos teistä tuntuu, että tää on
lapsellista, niin teillä on myös linkki

165
00:13:15.940 --> 00:13:21.100
tämmöiseen systeemiin kuin...

166
00:13:21.100 --> 00:13:25.160
Se löytyy itse asiassa, jos
menette tuosta paikasta taaksepäin,

167
00:13:25.160 --> 00:13:28.400
mutta tämmöiseen systeemiin ARM-prosessorista.

168
00:13:28.400 --> 00:13:34.170
Ja nyt te olette ihan tämän päivän ja
tulevaisuuden todellisuudessa koska ...

169
00:13:34.170 --> 00:13:38.170
Käsi ylös, kenellä on taskussa puhelin?
Siinä on ARM. [Käsien kahinaa]

170
00:13:38.170 --> 00:13:46.010
Aika lailla kaikilla käsi ylhäällä.
Ja tää on nyt vastaava ohjelma kuin LMC

171
00:13:46.010 --> 00:13:52.550
mutta ARMille.  Siellä on rekistereitä
kasapäin enemmän ja jos me katsotaan

172
00:13:52.550 --> 00:13:56.390
näitä rekistereitä, niin täältä löytyy
esimerkiksi tämmöisiä rekistereitä

173
00:13:56.390 --> 00:14:01.550
kun tossa toi SP elikkä stack pointer
löytyy tuolta, äskeisestä ei löytynyt

174
00:14:01.550 --> 00:14:07.030
pinoa ollenkaan ja
niin poispäin joten tää on.

175
00:14:07.030 --> 00:14:11.550
vähän vakavampi vaihtoehto.
[Myhäilyä]

176
00:14:11.550 --> 00:14:14.240
Äkkiseltään täällä ei
ole esimerkkiohjelmaa.

177
00:14:14.240 --> 00:14:18.270
Nytten en keksi äkkiseltään tuohon
mitään tehdä, enkä itse en osaa ARMia

178
00:14:18.270 --> 00:14:20.990
niin paljoa, että pystyisin tekemään sitä.

179
00:14:20.990 --> 00:14:26.280
Mutta jos haluatte olla enemmän
tosissaan kuin LMC:llä,  niin tuossa olisi

180
00:14:26.280 --> 00:14:28.750
tuommoinen systeemi.

181
00:14:28.750 --> 00:14:32.990
Kysymys oli, jos LMC:lle vakavia
esimerkkejä hakisi tai miten niitä

182
00:14:32.990 --> 00:14:39.120
lähtisi käytännössä hakemaan, niin mä en...

183
00:14:39.120 --> 00:14:45.180
En ole ihan varma että onko hyötyä lähteä
esimerkiksi demotehtäviä kokeilemaan

184
00:14:45.180 --> 00:14:52.900
tän avulla - luulen että se kuormittaa vaan
enemmän ... suosittelen, että

185
00:14:52.900 --> 00:14:58.150
tätä käyttää ... siihen
että koettaa päästä siihen

186
00:14:58.150 --> 00:15:02.170
perspektiiviin (näkemään) millä toi
tietokoneen prosessori toimii

187
00:15:02.170 --> 00:15:04.830
Eli kun me käytetään ohjelmointikieliä,

188
00:15:04.830 --> 00:15:08.890
no, ensinnäkin kun aletaan ohjelmoimaan
niin ongelmana on ymmärtää

189
00:15:08.890 --> 00:15:12.960
se että kuns sanoo sille
tietokoneelle mitä sen pitää tehdä niin

190
00:15:12.960 --> 00:15:15.970
se ei tajua sitä koska se on tyhmä laite.

191
00:15:15.970 --> 00:15:19.130
Se tottelee vain käskyjä.

192
00:15:19.130 --> 00:15:23.030
Ja sitten opitte sen, että kun
te kirjoitatte, C-risuaitaa

193
00:15:23.030 --> 00:15:26.590
tai Javaa, niin semmoisia
käskyjä se ymmärtää.

194
00:15:26.590 --> 00:15:29.770
Mutta se C-risu ja Java,
ne on suurin piirtein tuolla

195
00:15:29.770 --> 00:15:36.050
Jämsässä jos assembler on tässä salissa.
[Mongerrusta]

196
00:15:36.050 --> 00:15:38.790
[Sopertelua]

197
00:15:38.790 --> 00:15:43.390
Assembler-näkökulmasta, se toiminta on
paljon, paljon, paljon yksinkertaisempaa

198
00:15:43.390 --> 00:15:45.450
Se, mitä tapahtuu ja miten.

199
00:15:45.450 --> 00:15:48.870
Miten meidän pitää ajatella
ja nähdä se toiminta.

200
00:15:48.870 --> 00:15:55.070
Eli me haetaan tavuja tai AMD 64:n
tapauksessa 64-bittisiä

201
00:15:55.070 --> 00:15:59.430
lukuja muistista.
Tulkitaan...

202
00:15:59.430 --> 00:16:01.790
ne, tehdään sen tulkinnan perusteella

203
00:16:01.790 --> 00:16:09.490
joku komento: tallentaminen, lisäys
lukeminen, vähentäminen, hyppy.

204
00:16:09.490 --> 00:16:12.830
Kaikki ne on komentoja, joita me
tehdään sen luvun perusteella eli

205
00:16:12.830 --> 00:16:18.950
sen op-koodin eli sen assembler
komennon perusteella.

206
00:16:18.950 --> 00:16:24.210
Ja ne on tavattoman yksinkertaisia ja meillä
on tavattoman rajoittunut mahdollisuus mitä me

207
00:16:24.210 --> 00:16:29.170
voidaan tehdä ja missä me voidaan tehdä ja että
pääsee siihen maailmaan käsiksi, niin

208
00:16:29.170 --> 00:16:34.660
tätä ohjelmaa on hyvä kokeilla ja
miettiä että no mitä tää "inp" tekee.

209
00:16:34.660 --> 00:16:37.920
Ja mitä tässä tietokoneessa
tapahtuu kun tää "inp" suoritetaan?

210
00:16:37.920 --> 00:16:44.700
Eli kasvatetaan program counter ja käydään
hakemassa sieltä muistista se muistipaikan

211
00:16:44.700 --> 00:16:53.970
arvo tulkitaan se muistipaikan arvo
toimitaan sen tulkinnan mukaisesti.

212
00:16:53.970 --> 00:16:58.290
Ja sen kun saa päähänsä sen
pyörimisen, jonka saa ihan sillä, että

213
00:16:58.290 --> 00:17:01.710
vaikka harjoittelee tätä
ohjelmaa vähän aikaa.

214
00:17:01.710 --> 00:17:08.580
Niin mä uskon että sitten se AMD 64
"assu" rupeaa kuulostamaan järkevämmän.

215
00:17:08.580 --> 00:17:11.110
[assu = assembler]
Ja se, että mitenkä todella ...

216
00:17:11.110 --> 00:17:13.640
tavattoman yksinkertaista se koko
touhu on siinä (prosessorissa).