WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:04.080
no niinnyt on aiheena kopit menetelmä

2
00:00:04.250 --> 00:00:09.770
kerrankin akronyymi joka oikeesti on krooninen mieli konsolo sektivispoinfoneissa 

3
00:00:09.770 --> 00:00:13.190
näänty juurilleilize groupsiis kopit on siis 

4
00:00:13.190 --> 00:00:17.750
menetelmä ite johtamiseen iten hallintaan 

5
00:00:17.750 --> 00:00:22.820
koostuu viitekehyksestä joka jäsentää tän koviten 

6
00:00:22.820 --> 00:00:27.800
käsittelemään organisaatiokokonaisuuden prosessikuvauksista 

7
00:00:27.800 --> 00:00:32.210
joilla iteetä kopitin mukaan johdeta ja hallitaan näin 

8
00:00:32.210 --> 00:00:37.250
nimessäkin mainitut kontrolåpsektiivissit jotka ovat käytännössä 

9
00:00:37.250 --> 00:00:42.350
vaatimuksia prosessiohjaamiselle sille kuinka prosesseja niiden toteutumista seurataan 

10
00:00:42.350 --> 00:00:46.970
siton johtamiskäytänteitä eli minkälaisella 

11
00:00:46.970 --> 00:00:51.320
toimintatavoilla tätä kokonaisuutta johdetaan johdetaan 

12
00:00:51.320 --> 00:00:56.250
ja sitan kypsyystasoja kypsyystä somalleja 

13
00:00:56.250 --> 00:01:01.290
organisaation kiteen johtamista ja sen toimivuuteen ja tuloksellisuutta 

14
00:01:01.290 --> 00:01:05.250
voidaan arvioida ja edelleen kehittää 

15
00:01:05.250 --> 00:01:12.750
nykynenversion vitonen kitilintapanon käytännössä tämmönen kirjasarja 

16
00:01:12.750 --> 00:01:18.510
olisit kirjoittanut bisnes footin kavenänsä mänisnentofintepäisaitii 

17
00:01:18.510 --> 00:01:23.280
joka on esittelijän kokonaisviitekehyksen sit on paksumpi 

18
00:01:23.280 --> 00:01:28.800
teosineen rousi siis jossa on prosessit joilla 

19
00:01:28.800 --> 00:01:33.900
joilla toiminta pyöritetään implementointia koskeva seitkyt kahdeksan sivunen 

20
00:01:33.900 --> 00:01:39.150
kirja ja sitten paksu paksuteos taas liittyy tohon 

21
00:01:39.150 --> 00:01:44.520
informaatioturvallisuuteen johtamisen ja hallintaa kopit 

22
00:01:44.520 --> 00:01:49.750
sanoin kuin itille ovat viitekehyksenä toisiaan täydentäviä 

23
00:01:49.750 --> 00:01:54.850
tässä käsitellään samoja teemoja kuten esimerkiksi ite riskienhallintaa ja molemmat tarjoo 

24
00:01:54.850 --> 00:01:59.740
näiden toimintojen toteuttamiseen liittyviä tai niitä ohjaavia referenssi 

25
00:01:59.740 --> 00:02:04.690
prosessimalleja eli tälläsiä suositeltuja parhaita käytänteitä siinä missä 

26
00:02:04.690 --> 00:02:09.880
itirkeskity ainoastaan ite toimintoihin ja erityisesti ite palvelujen tuottamiseen 

27
00:02:09.880 --> 00:02:15.430
kovin tarkastelee asioita vähän laajemmasta kaavasta koko organisaation perspektiivistä 

28
00:02:15.430 --> 00:02:20.320
aloittain sieltä sidosryhmien ja liiketoiminnan tavoitteista 

29
00:02:20.320 --> 00:02:25.300
ja lisäksi kopin tukenne siitetoimintojen auditointia arviointia 

30
00:02:25.300 --> 00:02:29.750
mihin itiili itsessään esimerkiksi tarjon välineitä 

31
00:02:29.750 --> 00:02:36.230
sekä kopit että itel on viitekehyksiä minkä tarkoittaa sitä että niiden käyttö tulee sovittakohdan 

32
00:02:36.230 --> 00:02:41.720
organisaation tarpeisia toimintamalleihin eli niitä ei oo käytetty tarkoitettu käytettäväksi sellaisinaan 

33
00:02:41.720 --> 00:02:47.250
eivätkä ne sinällään tarjoon välineistä tai toimintamalleja jotka 

34
00:02:47.250 --> 00:02:53.100
olisi edes mahdollista laittaa käytäntöön ilman että niitä käytänteitä sovitetaan 

35
00:02:53.100 --> 00:02:58.020
keskeinen ero jos kopitiä itiliään verrataillahan on että kopit 

36
00:02:58.020 --> 00:03:03.360
kuvailee mitä tehdä ja sitten pikemminkin että miten nämä asiat 

37
00:03:03.360 --> 00:03:08.850
tulisi tehdä jos kokonaisarkkitehtuuri kokonaisarkkitehtuurin hallinta halutaan 

38
00:03:08.850 --> 00:03:14.100
laittaa tämmöisten kysymyssanojen sarjahan kokonaisarkkitehtuuri esiin toka 

39
00:03:14.100 --> 00:03:19.200
voisi kuvata missä tätä mitä tehdään ja miten tehdään 

40
00:03:19.200 --> 00:03:24.750
tällä kaudella näkynyt kopitin kattavuus 

41
00:03:24.750 --> 00:03:30.240
suhteessa joihinkin muihin tunnettuihin standardeihin eli siellä on useampi 

42
00:03:30.240 --> 00:03:36.480
iso standardi aiti ikävänönssiä infonisen securityä ja sävisminismenttia 

43
00:03:36.480 --> 00:03:41.250
sit siellä on se ja mämmii kypsyystaso mallisto 

44
00:03:41.250 --> 00:03:46.710
prinska koneen ja beatbox elikkä projektihallinnan parhaita käytänteitä 

45
00:03:46.710 --> 00:03:52.000
ja sitten toka kokonaisarkkitehtuurin hallintaan 

46
00:03:52.000 --> 00:03:56.620
lisää hyvin kuvastaa sitä että kopit on tällainen laaja varsin 

47
00:03:56.620 --> 00:04:01.060
kaiken kattava viitekehys jota voidaan sitten käytännössä toteuttaa 

48
00:04:01.060 --> 00:04:05.500
tukeutuen useisiin muihin standardeihin 

49
00:04:05.500 --> 00:04:10.810
täällä luennolla nyt on tarkoitus katsoa miten miten kovit ja itiili toimivat yhdessä eli 

50
00:04:10.810 --> 00:04:16.210
kopit tarjoo siis kokonaismallin toiminnasta joilla organisaation 

51
00:04:16.210 --> 00:04:21.000
informaatiota ja sitä tukevia teknologioita hallitaan 

52
00:04:21.000 --> 00:04:26.220
se esittelee ison joukon prosesseja ja käytänteitä ja kaikilla 

53
00:04:26.220 --> 00:04:31.560
prosesseillä käytänteillä sekä syötellä joita prosesseihin meni sisälle ja tuotoksilla 

54
00:04:31.560 --> 00:04:37.080
joita niistä tulee ulos on yksilölliset tunnisteet ja rajapinnat eri prosessien 

55
00:04:37.080 --> 00:04:42.060
välillä on selkeästi määritelty yksi kopitin keskeinen 

56
00:04:42.060 --> 00:04:47.250
ohjaava ajatus on mitä englannis kutsutaan kouluskäskeidin 

57
00:04:47.250 --> 00:04:48.780
on tää

58
00:04:49.000 --> 00:04:54.040
liiketoiminnantarpeet yrityksen sidosryhmien tarpeet ne ensin 

59
00:04:54.040 --> 00:04:59.560
linkitetään organisaation toiminnan tavoitteiksi jotka edelleen hiiteen tavoitteiksi 

60
00:04:59.560 --> 00:05:04.000
ja sitten lopuksi mahdollistaviksi tavoitteiksi 

61
00:05:04.000 --> 00:05:08.500
eli käytännössä kopitin avulla hiiteen tavoitteet 

62
00:05:08.500 --> 00:05:12.500
kytketään organisaation ydintoiminnan tavoitteisiin 

63
00:05:12.500 --> 00:05:17.990
tässä on yleisellä tasolla tämä cobitin viitekehys ohjauksen 

64
00:05:17.990 --> 00:05:22.220
ja hallinnan ja johtamisen keskeiset alueet eli 

65
00:05:22.220 --> 00:05:27.860
siellä on ylhäällä hallinnointitoiminto joka linjaa ohjaa ja valvoo iteenkäyttöä 

66
00:05:27.860 --> 00:05:32.000
sille tulee liiketoiminnan tarpeen syöttäjänä 

67
00:05:32.000 --> 00:05:39.500
sit on mänizmen taso joka tuottaa kehittää ja ylläpitää iteita ja sen palveluja 

68
00:05:39.500 --> 00:05:44.690
samanismin tasolla on tälläne aika tuttu kehittämisen kulku 

69
00:05:44.690 --> 00:05:49.700
suunnitellaan rakennetaan ajetaan tai toteutetaan 

70
00:05:49.700 --> 00:05:54.530
ja sitä toimintaa seurataan monitoroidaan monitorointi tuo 

71
00:05:54.530 --> 00:05:59.540
taas pirteenä ylöspäin tonne cavannas tasolle siten monitorointidataa 

72
00:05:59.540 --> 00:06:04.750
jota arvioidaan ja näiden arvioiden perusteella 

73
00:06:04.750 --> 00:06:10.000
hintaa uudelleen kehitetään ja ohjataan josta palataan sitte taas 

74
00:06:10.000 --> 00:06:14.980
tonne tuottamis kehittämis ja ylläpitotasolle suunnitteluun 

75
00:06:14.980 --> 00:06:20.020
rakentamiseen ja niinpoispäin eli pyöritään pyöritän tälläsissä kehässä 

76
00:06:20.020 --> 00:06:25.270
jossa se toiminnan iten ohjaaminen hallinnointi 

77
00:06:25.270 --> 00:06:29.920
kehittäminen ja siten käytännön toteutus pyöri 

78
00:06:29.920 --> 00:06:35.000
tuottaa arviointidataa jonka avulla sitä voidaan kehittää 

79
00:06:35.000 --> 00:06:38.570
tässä on sitten kopit vitosen

80
00:06:38.750 --> 00:06:44.000
prosessit jaettuna noille edelliselle dialla näkyynille osa alueelle 

81
00:06:44.000 --> 00:06:49.730
eilisillan ylimpänä arviointi ohjaaminen ja monitorointi 

82
00:06:49.730 --> 00:06:54.530
siihen liittyvät viisi prosessia sit on tää apokerros alain 

83
00:06:54.530 --> 00:06:59.360
pään ongenais suunnittelu toiminta sitten 

84
00:06:59.360 --> 00:07:04.580
bilty vajoo implementeli rakentaminen hankinta tuotantoon laittaminen 

85
00:07:04.580 --> 00:07:09.770
ja jasitealin taso on se palvelutuotanto palvelutuki 

86
00:07:09.770 --> 00:07:15.560
billin syyllisen supooot ja sivussahan on sitten monitorointi 

87
00:07:15.560 --> 00:07:19.880
arviointi toimintoja siihen liittyvät prosessit ja 

88
00:07:19.880 --> 00:07:25.610
tosiaan tuossa pienellä näkyykin että jokaisella prosessillaan tunnisteet haponollaysapanolla 

89
00:07:25.610 --> 00:07:30.410
kaks beaa iii nolla yksi weahainolla kaks 

90
00:07:30.410 --> 00:07:35.510
deessäs nolla yksi ja niinpoispäin sitten katotaa esimerkinomaisesti tuo 

91
00:07:35.510 --> 00:07:40.970
prosessi nolla kaksi eli palvelupyyntöjä 

92
00:07:40.970 --> 00:07:45.980
insidenttien häiriöiden hallinnan prosessi joka myös 

93
00:07:45.980 --> 00:07:50.900
sitten tuolla itille videolla käsitellään tähän prosessiin kuuluu 

94
00:07:50.900 --> 00:07:55.790
seitsemän tehtäväkokonaisuutta esimerkiksi 

95
00:07:55.790 --> 00:08:01.000
insidentiänrekisteröinti luokittelu priorisointi 

96
00:08:01.000 --> 00:08:05.590
häiriön tutkiminen diagnosointi paikantaminen

97
00:08:05.750 --> 00:08:10.910
insidentin ratkaisu insidentin sulkeminen ja siten 

98
00:08:10.910 --> 00:08:16.250
kokonaisuuden silmälläpito seurantaa monitorointi 

99
00:08:16.250 --> 00:08:23.750
nämä tehtävät voidaanko piti mukaisesti jäsentää prosessikuluksi 

100
00:08:23.750 --> 00:08:29.300
tai sitten vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa itilin vastaavaa 

101
00:08:29.300 --> 00:08:34.750
prosessia itiliniin siten insidenmänizmenttosessio 

102
00:08:34.750 --> 00:08:38.320
tai sisäisiin merkissä tätä käytiin läpi

103
00:08:38.500 --> 00:08:44.290
otetaan nyt noista tähän insidenttien hallintaan 

104
00:08:44.290 --> 00:08:50.000
liittyvistä käytänteistä joita olisi seitsemän yksi 

105
00:08:50.000 --> 00:08:55.880
praktiskakkonen joka on siis insidentin tallentaminen luokittelu 

106
00:08:55.880 --> 00:09:01.400
ja priorisointi kopit määrittelee kaikille tehtäville kaikille prosesseille 

107
00:09:01.400 --> 00:09:06.500
rasiroolit eli risponsipolo 

108
00:09:06.500 --> 00:09:11.420
asuntopalo jäin fooon eli kuka on 

109
00:09:11.420 --> 00:09:16.280
tehtävän toteuttaja kukaan sen vastuullinen omistaja 

110
00:09:16.280 --> 00:09:21.110
ketätehtävän liittyen pitää kuulla konsultoida ja ketä tehtävää liittyen 

111
00:09:21.110 --> 00:09:25.500
pitäinformoida tälle on määritelty että 

112
00:09:25.500 --> 00:09:29.910
tällästä vastaa itsepalvelujohtaja ja tehtävän omistaja 

113
00:09:29.910 --> 00:09:34.000
on sitten ite toimintojen johtaja 

114
00:09:34.000 --> 00:09:39.220
tälle prosessille syötteina menee nää insidentti tiketit 

115
00:09:39.220 --> 00:09:43.390
häiriö ilmoitukset palvelutasosopimukset jotka siihen 

116
00:09:43.390 --> 00:09:48.130
liittyy ja sitte tällänen hätätilanteen escallointikäytäntö 

117
00:09:48.130 --> 00:09:52.500
eskalonista puhutaan siinä itille videolla 

118
00:09:52.500 --> 00:09:59.220
prosessilta deessäs nolla yx mä niin se on perelisänsä palveluiden hallinta tulee 

119
00:09:59.220 --> 00:10:04.000
syötteenä tämä häiriö tiketti 

120
00:10:04.000 --> 00:10:10.060
toisen alueen prosessilta mänin syövissä grimensä eli eli palvelusopimusten 

121
00:10:10.060 --> 00:10:15.500
hallintaprosessilta tulee tarvittavat palvelutasosopimukset 

122
00:10:15.500 --> 00:10:19.760
ja sitten saatavuuden ja kapasiteetin hallinnan 

123
00:10:19.760 --> 00:10:24.740
prosessilta tulee tarvittaessa syötteineen poikkeustilanteen 

124
00:10:24.740 --> 00:10:28.500
eskalointi käy tänne 

125
00:10:28.500 --> 00:10:34.020
kakkostehtävään eli insidenttien tallentaminen luokitteluja priorisointi 

126
00:10:34.020 --> 00:10:37.980
liittyy kuusi tarkempaa alatason 

127
00:10:37.980 --> 00:10:43.590
tehtävää pelipalvelupyyntöjen ja ja häiriöilmoitusten lokittaminen tallentaminen 

128
00:10:43.590 --> 00:10:47.500
näiden tallenteiden ylläpito 

129
00:10:47.500 --> 00:10:52.600
niistä luotavien trendi analyysien analytiikan tekeminen 

130
00:10:52.600 --> 00:10:57.430
ja siten häiriöiden priorisointi suhteessaa luvatun 

131
00:10:57.430 --> 00:11:02.410
palvelutasoon ja sitten niiden arvioituihin vaikutuksiin liiketoiminnan kannalta 

132
00:11:02.410 --> 00:11:06.700
eli taas jos käytetään itiliä kopitin 

133
00:11:06.700 --> 00:11:11.750
rinnalla niin sieltä löytyy esimerkiksi too 

134
00:11:11.750 --> 00:11:17.500
entinen priorisointiin toteutettavat käytänteet ja ohjeistus 

135
00:11:17.500 --> 00:11:23.080
insidenttienhallintaprosessi tuottaa sitten lopputuloksena sisäisen 

136
00:11:23.080 --> 00:11:27.730
käyttöään lokitiedot insidentistä jota voidaan siten edelleen käyttää taas 

137
00:11:27.730 --> 00:11:32.950
palvelujen arviointiin resursointitarpeiden 

138
00:11:32.950 --> 00:11:38.110
arviointiin sen sellasiin ja siitä luokiteltu priorisoitu 

139
00:11:38.110 --> 00:11:43.250
listaa raportoiduista insidenteistä ja palvelupyynnöistä 

140
00:11:43.250 --> 00:11:50.000
syötönmenee kopisprosesseissa sitten suhteidenhallinnon prosessille 

141
00:11:50.000 --> 00:11:54.590
takaisin palvelusopimusten hallinnan prosessille

142
00:11:54.750 --> 00:11:56.280
ehkä

143
00:11:56.500 --> 00:11:59.560
oikeuden johtamisen prosessille

144
00:11:59.750 --> 00:12:07.250
eli tällä tavalla nämä prosessit vuorovaikuttaa keskenään niilo määriteltynä mainitut rajapinnat 

145
00:12:07.250 --> 00:12:12.350
tietyiltä prosesseiltä tulee syötteita muille prosesseille nämä prosessit 

146
00:12:12.350 --> 00:12:17.510
palauttaa sitten tuloksensa taas eteenpäin toisille prosesseille 

147
00:12:17.510 --> 00:12:21.440
prosessit muodostaa tällaisen toimivan kokonaisuuden ja 

148
00:12:21.440 --> 00:12:26.150
kuten sinä esimerkissä vilahti voidaan sitten vaikkapa itilin käytänteitä 

149
00:12:26.150 --> 00:12:31.070
toteuttaa häiriö ratkaisuprosessin käytännön toteutuksessa 

150
00:12:31.070 --> 00:12:35.810
häiriöiden priorisoinnissa ja tälläsissä eli kopit 

151
00:12:35.810 --> 00:12:40.250
tarjoaa tällaisen suuremman viitekehyksen jonka toiminnalliset alueet 

152
00:12:40.250 --> 00:12:44.630
voidaan kattaa muilla tietohallinnostandardeilla käytän teille