WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.000 --> 00:00:05.100
tässä 

2
00:00:05.100 --> 00:00:10.080
kehityksessä käsitellään kokonaisarkkitehtuuria systeemistä 

3
00:00:10.080 --> 00:00:14.460
näkökulmasta katsotaan sekä teoreettiset lähtökohdat 

4
00:00:14.460 --> 00:00:19.140
kuten systeemiteoriat systeemiajattelun 

5
00:00:19.140 --> 00:00:24.240
ja ekosysteemien tutkimuksen sekä näihin 

6
00:00:24.240 --> 00:00:28.750
liittyen kokonaisarkkitehtuurin tutkimuksen 

7
00:00:28.750 --> 00:00:34.210
lisäksi käsitellään kokonaisarkkitehtuurin käytännön soveltamista 

8
00:00:34.210 --> 00:00:39.750
systeemissä ympäristöissä kuten ekosysteemeissä 

9
00:00:39.750 --> 00:00:45.210
tähän esityksen sisältö on sellanen 

10
00:00:45.210 --> 00:00:51.150
että johdannon jälkeen käsitellähän systeemiajattelun 

11
00:00:51.150 --> 00:00:56.250
ja ekosysteemi tutkimuksen keskeisiä piirteitä 

12
00:00:56.250 --> 00:01:01.800
jonka jälkeen käsitellään kokonaisarkkitehtuuritutkimuksessa 

13
00:01:01.800 --> 00:01:06.780
esitettyjä näkemyksiä siitä mitä kokonaisarkkitehtuuri 

14
00:01:06.780 --> 00:01:10.750
tarkoittaa systeemeissä ympäristöissä 

15
00:01:10.750 --> 00:01:15.370
aha miten kokonaisarkkitehtuuria voitaisi 

16
00:01:15.370 --> 00:01:20.250
soveltaa näissä systeemeissä ympäristöissä 

17
00:01:20.250 --> 00:01:25.140
tämän esityksen tavoitteena on se että 

18
00:01:25.140 --> 00:01:30.600
kuulijana voit pohtia systeemiajattelun 

19
00:01:30.600 --> 00:01:35.400
ekosysteemien merkitystä kokonaisarkkitehtuurin 

20
00:01:35.400 --> 00:01:39.930
käytössä ja tähän liittyen täs 

21
00:01:39.930 --> 00:01:44.500
on myös tehtävä mikä esitellään lopuksi 

22
00:01:44.500 --> 00:01:49.330
tämän esityksen 

23
00:01:49.330 --> 00:01:54.640
konteksti on siis tarkastella systeemiajattelun 

24
00:01:54.640 --> 00:01:59.000
näkökulmasta organisaatioita 

25
00:01:59.000 --> 00:02:05.000
niiden osia näiden osien välistä vuorovaikutusta keskenään 

26
00:02:05.000 --> 00:02:10.500
sekä organisaatio vuorovaikutusta ympäristön kanssa 

27
00:02:10.500 --> 00:02:16.650
ja jos hiukan tarkemmi kattoonmitä näillä eri käsitteellä 

28
00:02:16.650 --> 00:02:22.000
tarkoitetaan yleisesti sekä tässä yhteydessä 

29
00:02:22.000 --> 00:02:27.970
organisaatiolla käsitetään tässä esimerkiksi yksityiset 

30
00:02:27.970 --> 00:02:33.370
yritykset julkiset organisaatiot sekä monen 

31
00:02:33.370 --> 00:02:38.500
organisaation kokonaisuudet kuten kaupungit 

32
00:02:38.500 --> 00:02:41.050
jaa

33
00:02:41.250 --> 00:02:46.050
nämä organisaatiot ajatellaan tässä 

34
00:02:46.050 --> 00:02:50.750
alisysteemeistä koostuviksi systeemeiksi 

35
00:02:50.750 --> 00:02:56.150
kuten vaikkapa toimialoista ja organisaatioista 

36
00:02:56.150 --> 00:02:59.250
muodostuvaksi kaupungiksi 

37
00:02:59.250 --> 00:03:03.690
kokonais arkkitehtuuri 

38
00:03:03.690 --> 00:03:08.580
on tän systeemin kuten kaupungin 

39
00:03:08.580 --> 00:03:12.250
sekä sen systeemin osien 

40
00:03:12.250 --> 00:03:16.480
vaikkapa kaupungin organisaatioitten ja kaupungin järjestelmien 

41
00:03:16.480 --> 00:03:20.750
muodostaman kokonaisuuden rakenne 

42
00:03:20.750 --> 00:03:26.420
ja tällöin me ajatellaan 

43
00:03:26.420 --> 00:03:31.910
sen organisaation olevan nimenomaan sosiotekninen systeemi eli 

44
00:03:31.910 --> 00:03:38.480
sellanen systeemi josta voidaan tunnistaa sekä teknisiä alisysteemeitä 

45
00:03:38.480 --> 00:03:43.000
että sosiaalisiaalisysteemeitä 

46
00:03:43.000 --> 00:03:48.100
teknisiä oli systeemeitä voisi olla vaikkapa ohjelmistot 

47
00:03:48.100 --> 00:03:53.000
laitteistot tietoverkot dataa ja niin edelleen 

48
00:03:53.000 --> 00:03:57.860
ei sellaset asiat jotka voidaan ajatella 

49
00:03:57.860 --> 00:04:02.720
kuuluvan kokonaisarkkitehtuurin osa alueista 

50
00:04:02.720 --> 00:04:07.190
teknologiaa arkkitehtuurin järjestelmäarkkitehtuurin 

51
00:04:07.190 --> 00:04:12.000
ja osin tieto arkkitehtuurin piiriin 

52
00:04:12.000 --> 00:04:18.250
sosiaalisia systeemeitä sen sijaan on 

53
00:04:18.250 --> 00:04:21.310
kapasen kaupungin ihmiset

54
00:04:21.500 --> 00:04:26.060
työntekijät asukkaat muut sidosryhmät prosessit 

55
00:04:26.060 --> 00:04:30.000
tieto tietämys ja niin edelleen 

56
00:04:30.000 --> 00:04:35.430
eli sellasia asioita jotka kokonaisarkkitehtuurin 

57
00:04:35.430 --> 00:04:40.380
näkökulmasta voitaisiin laskee toiminta arkkitehtuurin ja 

58
00:04:40.380 --> 00:04:45.500
tietoarkkitehtuurin piiriin kuuluviksi 

59
00:04:45.500 --> 00:04:51.890
systeemi ajattelu ja 

60
00:04:51.890 --> 00:04:58.000
ekosysteemi tutkimus on molemmat laaja tutkimusaloja 

61
00:04:58.000 --> 00:05:03.490
systeemi teorioita on tutkittu jo kymmeniä vuosia ekosysteemi tutkimus 

62
00:05:03.490 --> 00:05:09.000
tässä yhteydessä on hiukan uudempaa 

63
00:05:09.000 --> 00:05:11.550
kuitenkin

64
00:05:11.750 --> 00:05:16.160
molemmilla tutkimusaloilla on paljon erilaisia 

65
00:05:16.160 --> 00:05:20.250
näkemyksiä tutkimusaloitteen rajoista 

66
00:05:20.250 --> 00:05:25.380
teemiehen ja ekosysteemien määritelmistä niitten 

67
00:05:25.380 --> 00:05:31.380
määräävistä piirteistä ja siitä minkätyyppisiä systeemeitä 

68
00:05:31.380 --> 00:05:35.750
ja ekosysteemeitä on olemassa 

69
00:05:35.750 --> 00:05:40.580
kuitenkin eri systeemi ajattelu systeemi 

70
00:05:40.580 --> 00:05:45.680
teorioiden ja systeemiajattelun keskeisiä yhteisiä piirteitä on se että 

71
00:05:45.680 --> 00:05:50.250
ajatellaan kokonaisuuden 

72
00:05:50.250 --> 00:05:55.770
elikkä systeemien osien suhteen ja keskinäisen vuorovaikutuksen olevan 

73
00:05:55.770 --> 00:06:01.250
olennaista sen kokonsen toiminnan kannalta 

74
00:06:01.250 --> 00:06:06.620
ja systeemin ajattelu tarkastelee näistä osista muodostuvia kokonaisuuksia 

75
00:06:06.620 --> 00:06:10.750
ja niiden toimintaa suhteessa muihin kokonaisuuksiin 

76
00:06:10.750 --> 00:06:15.040
eli systeemiajattelussa ajatellaan että 

77
00:06:15.040 --> 00:06:18.750
mikäli jokin kokonaisuus 

78
00:06:18.750 --> 00:06:24.570
puretaan osiin ja pyritään tarkastelemaan osia erikseen 

79
00:06:24.570 --> 00:06:29.910
tämmösen perinteisen analyyttisen reduktionistisen tarkastelutavan 

80
00:06:29.910 --> 00:06:34.750
mukaan niin sillon 

81
00:06:34.750 --> 00:06:41.500
hukataan jotain sen systeemin rakenteesta tästä kokonaisuudesta 

82
00:06:41.500 --> 00:06:47.170
ekosysteemi tutkimuksen taustalla 

83
00:06:47.170 --> 00:06:52.780
taas on ajatus siitä että vaikkapa liiketoimintaympäristö 

84
00:06:52.780 --> 00:06:58.500
on sellainen systeemi josta voidaan tunnistaa 

85
00:06:58.500 --> 00:07:03.900
perinteisen tuonnista löytyvien ekosysteemien periaatteita 

86
00:07:03.900 --> 00:07:09.500
vaikkapa kilpailu yhteistyö erikoistuminen ja niin edelleen 

87
00:07:09.500 --> 00:07:14.750
ja se ekosysteemi on 

88
00:07:14.750 --> 00:07:21.500
erillisten mutta toisiinsa jollain tavalla liittyvien toimijoitten muodostama kokonaisuus 

89
00:07:21.500 --> 00:07:26.090
käytännön esimerkki ekosysteemistä vois olla 

90
00:07:26.090 --> 00:07:31.000
vaikkapa sosiaali ja terveydenhuollon 

91
00:07:31.000 --> 00:07:34.060
systeemi joka

92
00:07:34.250 --> 00:07:38.330
vastuu eritasoisesta ekosysteemeistä

93
00:07:38.500 --> 00:07:43.090
ylimmällä makro ekosysteemitasolla

94
00:07:43.250 --> 00:07:49.250
on tämän kansalleen ekosysteemi 

95
00:07:49.250 --> 00:07:54.080
jossa toimijoina ois vaikkapa sosiaali ja terveysministeriö 

96
00:07:54.080 --> 00:07:59.450
ja tää makrotason ekosysteemi 

97
00:07:59.450 --> 00:08:04.850
toisaalta vuorovaikuttaa muiden makroekosysteemien 

98
00:08:04.850 --> 00:08:09.830
kanssa vaikkapa kansallisella tasolla jonkun muun toimialan 

99
00:08:09.830 --> 00:08:15.000
jonkun muun ministeriön hallinnonalan ekosysteemin kanssa 

100
00:08:15.000 --> 00:08:20.250
ja toisaalta se makroekosysteemi koostuu 

101
00:08:20.250 --> 00:08:24.330
tiedän mistä alemman tason ekosysteemeistä

102
00:08:24.500 --> 00:08:29.720
mesotasolla on paikallisia alueellisia ekosysteemeitä 

103
00:08:29.720 --> 00:08:34.910
toimijoita ja siellä vaikkapa 

104
00:08:34.910 --> 00:08:38.750
yksityiset terveysasemat ja julkisessa 

105
00:08:38.750 --> 00:08:43.340
omistuksessa olevat sairaalat vuorovaikuttaa keskenää 

106
00:08:43.340 --> 00:08:48.250
ja maasta toisiin ekosysteemeihin 

107
00:08:48.250 --> 00:08:52.360
ja sitten taas alimmalla mikrotasolla yksittäiset 

108
00:08:52.360 --> 00:08:56.750
toimijat vuorovaikuta keskenään 

109
00:08:56.750 --> 00:09:04.750
ja kokonaisarkkitehtuurin 

110
00:09:04.750 --> 00:09:12.250
etelmissä voidaankin nähdä yhteneväisyyttä systeemiajatteluun sekä ekosysteemi tutkimukseen 

111
00:09:12.250 --> 00:09:17.470
toisinaan myös mukaan häkkitehtuurin määritellään sosioteknisen organisaatiorakenteeksi 

112
00:09:17.470 --> 00:09:23.170
organisaation suhteeseen ympäristöön sekä organisaation 

113
00:09:23.170 --> 00:09:27.730
osien suhteeksi toisiinsa sen lisäksi 

114
00:09:27.730 --> 00:09:33.000
kevyehköllä viitataan myös organisaation kehittämisen periaatteisiin 

115
00:09:33.000 --> 00:09:42.180
perinteisissä määritelmissä korostan usein myös esimerkiksi 

116
00:09:42.180 --> 00:09:47.040
nykytilan ja tavastilan mallintamista sekä 

117
00:09:47.040 --> 00:09:51.000
huilu analyysin tekemistä tavoitteemme saavuttamiseksi 

118
00:09:51.000 --> 00:09:57.250
kohas kehtollonki monenlaisia erilaisia määritelmiä 

119
00:09:57.250 --> 00:10:01.810
voidaan kuitenkin ajatella että 

120
00:10:01.810 --> 00:10:06.730
kun organisaatiot ja toimintaympäristö on jatkossa muutoksessa 

121
00:10:06.730 --> 00:10:10.900
niin tarkat pitkän aikavälin suunnitelmat ja tarkka 

122
00:10:10.900 --> 00:10:15.250
mallintaminen ei välttämättä onnistu 

123
00:10:15.250 --> 00:10:19.330
tai ei välttämättä ole tavoiteltavia päämääriä

124
00:10:19.500 --> 00:10:24.330
ja kokonaisarkkitehtuuri tutkimuksessa onki 

125
00:10:24.330 --> 00:10:29.430
viime vuosina keskusteltu siitä miten kokonaisarkkitehtuurin 

126
00:10:29.430 --> 00:10:34.000
tulisi kehittyä ollakseen relevanttia jatkossakin 

127
00:10:34.000 --> 00:10:38.950
tjaa esimerkiksi lapalme kumppaneineen 

128
00:10:38.950 --> 00:10:43.960
on todennut että suunnittelun päämääriä pitäis muuttaa 

129
00:10:43.960 --> 00:10:48.250
optimaalisiin ratkaisuihin pyrkimisestä kohti muuttuvassa 

130
00:10:48.250 --> 00:10:53.000
ympäristössä sovellettavien kyvykkyyksien kasvattamista 

131
00:10:53.000 --> 00:10:58.310
ja tässä artikkelissaan he esittää 

132
00:10:58.310 --> 00:11:03.500
että kokonaisarkkitehtuurin tutkijoiden ja soveltaen 

133
00:11:03.500 --> 00:11:08.360
tulis pohtii soitella näkyviä kysymyksiä eli muun 

134
00:11:08.360 --> 00:11:14.390
muassa sitä miten kokonaisarkkitehtuuria tehdään kompleksesä ympäristöissä 

135
00:11:14.390 --> 00:11:18.750
kuten vaikkapa ekosysteemeissä 

136
00:11:18.750 --> 00:11:23.100
mikä on kokonaisarkkitehtuurin rooli ei 

137
00:11:23.100 --> 00:11:27.450
perinteisten organisaatioiden suunnittelussa vaikkapa 

138
00:11:27.450 --> 00:11:31.750
julkisen sektorin ekosysteemin suunnittelussa 

139
00:11:31.750 --> 00:11:36.220
miten kokonaisarkkitehtuuria tehdään kun suurta 

140
00:11:36.220 --> 00:11:40.300
kuvaajana hahmottaa tai tulevaisuutta ennustaa mikä on täällä 

141
00:11:40.300 --> 00:11:44.750
vaikkapa tavaratila mallintamisen merkitys 

142
00:11:44.750 --> 00:11:49.010
ja kaiken kaikkiaan kysytään siis miten 

143
00:11:49.010 --> 00:11:53.250
te kurrin tulisi kehittyä ollakseen relevanttia 

144
00:11:53.250 --> 00:11:58.110
yhtä vastausta 

145
00:11:58.110 --> 00:12:02.940
tähän kysymyksee pohdittiin miehille 

146
00:12:02.940 --> 00:12:07.750
teurastamossa artikkelissa jos saa 

147
00:12:07.750 --> 00:12:13.000
käsiteltii takaa kahdesta kymmenestä kolmesta haastatellusta 

148
00:12:13.000 --> 00:12:16.840
erään haastateltavat oli suomen julkisella sektorilla 

149
00:12:16.840 --> 00:12:21.000
toimia kokonaisarkkitehtuurin ammattilaisia 

150
00:12:21.000 --> 00:12:26.880
lapalmen kanssa yhteneväisesti yksi 

151
00:12:26.880 --> 00:12:32.670
haastateltava toteaakin tässä että he rakenteisen ajattelun lisäksi 

152
00:12:32.670 --> 00:12:38.500
tarvitaan kyvykkyyttä selvitä muuttuvassa maailmassa 

153
00:12:38.500 --> 00:12:44.170
ja tulosten perusteella tätä voidaan tukea 

154
00:12:44.170 --> 00:12:49.450
ekosysteemin kokonaisvaltaisella hoistisella hahmottamisella 

155
00:12:49.450 --> 00:12:54.500
organisaatioiden ja 

156
00:12:54.500 --> 00:12:59.810
en ekosysteemin kokonaisarkkitehtuurien yhteisluonnilla 

157
00:12:59.810 --> 00:13:04.340
organisaatioiden kyvykkyyksiä hyödyntämällä sekä 

158
00:13:04.340 --> 00:13:09.000
tareperustaisella kehittämisellä 

159
00:13:09.000 --> 00:13:14.250
sen sijaa liiallista mallintamista 

160
00:13:14.250 --> 00:13:21.000
huonoja kuvauksia jotka on tehty ilman selkeetä tarvetta 

161
00:13:21.000 --> 00:13:27.250
ylipäänsä tekemistä ilman tavoitteita tulisi välttää 

162
00:13:32.500 --> 00:13:35.050
voidaanki

163
00:13:35.250 --> 00:13:40.650
ajatella että kokonaisarkkitehtuuri liittyviä 

164
00:13:40.650 --> 00:13:45.750
ajatusmallien pitäis muuttua 

165
00:13:45.750 --> 00:13:51.600
kärjistäen voidaan ajatella että tämmöinen sosioteknisen organisaation 

166
00:13:51.600 --> 00:13:55.830
eri osien tarkastelu ja kehittäminen on keskenään 

167
00:13:55.830 --> 00:14:01.290
erilaisia ongelmia ja niiden ratkaisemiseksi on sovellettava 

168
00:14:01.290 --> 00:14:06.000
myös erilaisia ajatusmalleja ja ongelmanratkaisumenetelmiä 

169
00:14:06.000 --> 00:14:11.040
käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä että 

170
00:14:11.040 --> 00:14:15.750
esimerkiksi teknisten alisysteemien kehittämistä koskevat ajatusmallit 

171
00:14:15.750 --> 00:14:21.060
on erilaisii kun sosiaalisiaalisysteemeitä 

172
00:14:21.060 --> 00:14:25.500
koskeva ajatusmallit 

173
00:14:25.500 --> 00:14:29.910
eli mikäli esimerkiksi teknisiin alisysteemeihin 

174
00:14:29.910 --> 00:14:34.320
kuuluisi teknologia arkkitehtuurin taa häris 

175
00:14:34.320 --> 00:14:38.500
arkkitehtuuriin kuuluvia kokonaisuuksia 

176
00:14:38.500 --> 00:14:42.820
ja sosiaalisiin olisysteemeihin toiminta arkkitehtuuriin 

177
00:14:42.820 --> 00:14:47.000
ja tietoarkkitehtuurin kuluja kokonaisuuksia 

178
00:14:47.000 --> 00:14:52.910
olis näitä kokonaisarkkitehtuurin eri osa alueita lähestyy erilaisten 

179
00:14:52.910 --> 00:14:58.500
ajatusmallien ja erilaisten ongelmatkaisumenetelmien avulla 

180
00:14:58.500 --> 00:15:06.000
tällöin esimerkiksi teknisiä alisysteemeitä 

181
00:15:06.000 --> 00:15:10.830
voidaan ajatella läheistävän 

182
00:15:10.830 --> 00:15:15.000
monimutkaisten ongelmien ohella tkaisumenetelmillä 

183
00:15:15.000 --> 00:15:20.750
tällöin se teki näin systeemi on 

184
00:15:20.750 --> 00:15:25.640
kenties monista osista koostuva monimutkaistettiinkin suht 

185
00:15:25.640 --> 00:15:30.290
suhteiden kokonaisuus mutta kuitenkin 

186
00:15:30.290 --> 00:15:34.750
sellainen kokonaisuus mikä voidaan mallintaa 

187
00:15:34.750 --> 00:15:39.580
ne ongelmat ovat monimutkaisia mutta sellasia 

188
00:15:39.580 --> 00:15:43.250
ylen syy seuraussuhteita on selvillä 

189
00:15:43.250 --> 00:15:49.500
ja ne ovat vain ratkaista käyttämällä analyyttisiä 

190
00:15:49.500 --> 00:15:52.050
menetelmiä

191
00:15:52.250 --> 00:15:55.310
sekä

192
00:15:55.500 --> 00:15:58.050
parhaita käytänteitä

193
00:15:58.250 --> 00:16:04.340
tällöin esimerkiksi vaikkapa jonkun kaupungin ohjelmistot 

194
00:16:04.340 --> 00:16:09.890
laitteistot tietoverkot voidaan mallintaa 

195
00:16:09.890 --> 00:16:15.750
vaikka ei taas paljonkin heittyväisesti yhtiöt ois monimutkaisia 

196
00:16:15.750 --> 00:16:20.670
sosiaaliset alisysteemit 

197
00:16:20.670 --> 00:16:25.230
on sellasia joissa yksittäisten 

198
00:16:25.230 --> 00:16:29.400
osien väestösuhteet on tiedossa mutta silti 

199
00:16:29.400 --> 00:16:33.750
niiden muodostamaa kokonaisuutta ei vaihtaisi hallita 

200
00:16:33.750 --> 00:16:41.250
ja myös sen mallintaminen on tällöin vaikea tai tai mahdotonta 

201
00:16:41.250 --> 00:16:43.800
me

202
00:16:44.000 --> 00:16:50.840
ongelmat joita tämmöisessä systeemissä kohdataan on komplekseja 

203
00:16:50.840 --> 00:16:56.500
ja sellasia joissa syyseuraus suhteet ei välttämättä oo 

204
00:16:56.500 --> 00:17:02.170
lä ja tällön analyyttisen ja reduktionistisen 

205
00:17:02.170 --> 00:17:07.500
ongelman ratkaisun sijaan tarvittaisiin intuitiivista ja holistista 

206
00:17:07.500 --> 00:17:13.650
ohjelmaratkaisua jossa ei tyydytä nää ei pyritä 

207
00:17:13.650 --> 00:17:19.500
optimaihin ratkaisuihin vaan sen sijaan tyydyttäviin ratkaisuihin 

208
00:17:19.500 --> 00:17:23.940
kuten tos sanoi sitäettä on taas nostettu 

209
00:17:23.940 --> 00:17:28.500
esille niin tämmöinen ajatusmalli on 

210
00:17:28.500 --> 00:17:32.580
havaittavissa sekä sekä osassa

211
00:17:32.750 --> 00:17:37.130
uutta tutkimusta että osittain näissä haastellussa 

212
00:17:37.130 --> 00:17:41.750
jota ollaan tehty mutta kunitenki tää 

213
00:17:41.750 --> 00:17:46.970
jakososiot sosiaalisia teknisiin 

214
00:17:46.970 --> 00:17:51.740
alisysteemeihin sekä niihin liittyvinä luvatusmenetelmiin on 

215
00:17:51.740 --> 00:17:56.750
osittain keinotekoinen 

216
00:17:56.750 --> 00:18:03.500
tässä ehkä tarkotettu enemmänkin ajatuksia herättäväksi kuin lopulliseksi totuudeksi 

217
00:18:03.500 --> 00:18:08.540
ja sen takia tähän liittyyki 

218
00:18:08.540 --> 00:18:13.000
tehtävä eli 

219
00:18:13.000 --> 00:18:18.100
pohdi ekosysteemi ajattelun tai systeemiajattelun 

220
00:18:18.100 --> 00:18:22.000
merkitys ja rehtorin käytössä 

221
00:18:22.000 --> 00:18:25.060
jotka samaa mieltä tai erimieltä

222
00:18:25.250 --> 00:18:28.310
tämän esityksen sisällön kanssa

223
00:18:28.500 --> 00:18:31.050
sen konhää kehämuuria

224
00:18:31.250 --> 00:18:33.290
tulis

225
00:18:33.500 --> 00:18:37.580
tehdä systeemissä ympäristöissä

226
00:18:37.750 --> 00:18:43.000
olen systeemiajattelun tuliset näkökohdat hackki tehtuurissa vai tulisiko näkyä 

227
00:18:43.000 --> 00:18:48.730
pohdin noin viidentuhannen merkin tai maksimissaan viidentuhannen merkin verran tätä 

228
00:18:48.730 --> 00:18:54.640
ja tässä on kolme lähdettä joissa 

229
00:18:54.640 --> 00:18:59.500
käsitellään tätä teemaa erityyppistä näkökulmista 

230
00:18:59.500 --> 00:19:04.450
ja tuodaan hyvin erilaisia ajatuksia ilmi voit käyttää 

231
00:19:04.450 --> 00:19:09.000
esimerkiksi niitä halutessasi apuna tässä