WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.870 --> 00:00:06.560
Kriittinen ajattelu ja
tieteellinen kommunikaatio.

2
00:00:06.560 --> 00:00:11.550
Tällä videolla käsittelen
argumentti skeemoja.

3
00:00:11.550 --> 00:00:18.610
Jotka on.
Eräänlaisia ajatuskuvioita tai malleja.

4
00:00:18.610 --> 00:00:25.300
Joiden.
Funktio on toisaalta luoda yhteys.

5
00:00:25.300 --> 00:00:29.590
Perusteluiden ja väitteen välillä.

6
00:00:29.590 --> 00:00:37.630
Toisaalta argumenttia rakennettaessa tai
muodostettaessa tai sitä keksittäessä.

7
00:00:37.630 --> 00:00:42.070
Ja toisaalta.
Sitten kuulija.

8
00:00:42.070 --> 00:00:50.790
Tai lukija voi ymmärtää mikä puhujan
tai kirjoittajan tarkoitus on ollut.

9
00:00:50.790 --> 00:00:57.400
Ja näin sitten.
On myöskin pohjaa tehdä arviointia.

10
00:00:57.400 --> 00:01:07.890
Argumentin hyväksyttävyydestä, mitä tulee
perusteiden ja väitteen väliseen suhteeseen.

11
00:01:07.890 --> 00:01:14.670
Skeetmojen esittelyn yhteydessä
on luonteva paitsi kertoa mistä.

12
00:01:14.670 --> 00:01:20.590
Siinä on kyse, mikä se suhde
perusteiden ja väitteen välillä on, mutta

13
00:01:20.590 --> 00:01:26.270
myöskin sitten kertoa, että
miten arvioidaan argumenttia.

14
00:01:26.270 --> 00:01:31.670
Mikäli teoria on sellainen jossa.
On tarkoitus.

15
00:01:31.670 --> 00:01:37.620
Antaa arvioinnille jotakin kriteerejä.

16
00:01:37.620 --> 00:01:45.830
No argumentti skeemat pragmatic
etiikkateoriassa jakaantuvat 3 luokkaan.

17
00:01:45.830 --> 00:01:50.770
Ensimmäisessä luokassa ovat niin
sanotut symptomaattista skeemat.

18
00:01:50.770 --> 00:01:58.790
Tai merkkiin perustuvat skeemat, jossa
perusidea on se, että jossakin asiassa.

19
00:01:58.790 --> 00:02:06.250
On jokin piirre, jota ajatellaan
merkkinä jostakin ominaisuudesta.

20
00:02:06.250 --> 00:02:14.030
Instrumentaali sco kausaalinen skeema on
sellainen, jossa ajatuksena on, että jokin

21
00:02:14.030 --> 00:02:20.750
on väline jollekin tai jokin aiheuttaa jo
jotakin eli siinä vedotaan johonkin tällaiseen

22
00:02:20.750 --> 00:02:25.050
välineeelliseen tai
kausalalliseen suhteeseen.

23
00:02:25.050 --> 00:02:32.430
Missä kausaalinen tarkoittaa syy, seuraus
suhdetta eli jokin on syy jollekin muulle asialle

24
00:02:32.430 --> 00:02:39.600
ja argumentissa voidaan sitten vedota
tämmöiseen suhteeseen asioiden välillä.

25
00:02:39.600 --> 00:02:46.320
Lopuksi kolmas sgma luokka
pragmatictekniikassa on analogia

26
00:02:46.320 --> 00:02:50.040
skeemat tai vertailuun perustuvat skeemat.

27
00:02:50.040 --> 00:02:58.410
Jokin seikka on samankaltainen jonkun
muun asian kanssa jossakin suhteessa.

28
00:02:58.410 --> 00:03:02.990
Seuraavaksi esitän esimerkkejä.

29
00:03:02.990 --> 00:03:06.790
Illustrationisia esimerkkejä.

30
00:03:06.790 --> 00:03:17.630
Selvittääkseni mistä ja minkä tyyppisestä
asiasta kussakin näistä argumenttia on kyse.

31
00:03:17.630 --> 00:03:22.590
Ensiksi symptomaattista skeema
jokin on oire eli symptoms

32
00:03:22.590 --> 00:03:26.810
tai merkki jostakin muusta asiasta.

33
00:03:26.810 --> 00:03:34.930
Ja tässä nyt on esitetty kuva
vihreistä kasveista ja voidaan

34
00:03:34.930 --> 00:03:36.760
ajatella että.

35
00:03:36.760 --> 00:03:42.920
Voisin argumentoida, että nämä
kuvassa olevat kasvit ovat elossa.

36
00:03:42.920 --> 00:03:48.060
Ja vedota siihen, että
niiden väri on vihreä.

37
00:03:48.060 --> 00:03:57.080
Ja tää vihreä väri on merkki
siitä, että ne ovat elossa.

38
00:03:57.080 --> 00:04:05.850
Ja idea on hyvin simppeli.
Siinä mielessä, että me.

39
00:04:05.850 --> 00:04:11.170
Ajatellaan asioilla olevan joitakin
ominaisuuksia, jotka niin sanotusti

40
00:04:11.170 --> 00:04:16.780
kertovat tai vihjaavat
tai viittaavat johonkin.

41
00:04:16.780 --> 00:04:23.690
Jotakin voidaan ajatella
tunnusmerkkinä jostakin piirteestä.

42
00:04:23.690 --> 00:04:31.950
Ja nyt tämä merkin ja sen merkin
osoittaman piirteen välinen yhteys voi

43
00:04:31.950 --> 00:04:36.050
olla.
Jokseenkin hyvä.

44
00:04:36.050 --> 00:04:41.170
Esimerkiksi jos ajatellaan nyt näitä.
Kuvassa olevia.

45
00:04:41.170 --> 00:04:48.430
Asioita niin tällainen kirkas.
Vihreä väri on varsin.

46
00:04:48.430 --> 00:04:55.220
Luotettava.
Vihje siitä, että ne.

47
00:04:55.220 --> 00:04:57.700
Eliöt ovat elossa.

48
00:04:57.700 --> 00:05:05.840
Mutta periaatteessa tämä ei ole
absoluuttisen luotettava tai varma piirre,

49
00:05:05.840 --> 00:05:12.740
sillä voitaisiin ajatella, että
tällaisia muodostelmia olisi maalattu.

50
00:05:12.740 --> 00:05:18.400
Vihreällä värillä tarkoituksena
saada sellainen vaikutelma,

51
00:05:18.400 --> 00:05:26.110
että kyseessä on elollisista asioista.
Ja esimerkiksi.

52
00:05:26.110 --> 00:05:33.140
On olemassa sellaisia ruohomaton
näköisiä muovista valmistettuja.

53
00:05:33.140 --> 00:05:36.920
Asioita jotka näytti.
Hyvät.

54
00:05:36.920 --> 00:05:39.940
Ruoholta mutta eivät ole.

55
00:05:39.940 --> 00:05:45.460
Toisaalta esimerkiksi
yhdysvalloissa alueella, jossa.

56
00:05:45.460 --> 00:05:50.720
Oon kova kuivuus ja veden käyttöä
nurmikon käsittelemiseen ei sallita,

57
00:05:50.720 --> 00:05:55.450
niin siellä saatetaan
käyttää vihreää maalia.

58
00:05:55.450 --> 00:05:58.770
Jota sitten pihalle ruiskutetaan.

59
00:05:58.770 --> 00:06:02.170
Jotta näyttäisi siltä, että.

60
00:06:02.170 --> 00:06:07.700
Siellä ruohikko on elossa ja hyvinvoiva.

61
00:06:07.700 --> 00:06:16.690
Toisessa ääripäässä voidaan ajatella
vaikkapa kemia kemian menetelmistä

62
00:06:16.690 --> 00:06:21.730
kuuluva lagmus.
Testi.

63
00:06:21.730 --> 00:06:25.650
Mitä tällainen paperi, joka on
käsitelty sellaisella aineella,

64
00:06:25.650 --> 00:06:30.360
joka reagoi nesteen
emaxisyyteen tai happamuuteen?

65
00:06:30.360 --> 00:06:38.450
Ja se sen väri sitten kertoo, että
miten hapan tai emäksinen jokin neste on

66
00:06:38.450 --> 00:06:46.750
ja veden tän paperin kastaminen
lagmuspaperin kastaminen nesteeseen sitten

67
00:06:46.750 --> 00:06:53.680
antaa.
Melkoisen luotettavan kuvan siitä, että.

68
00:06:53.680 --> 00:06:57.700
Onko neste emäksinen tai hapan?

69
00:06:57.700 --> 00:07:03.280
Ja missä määrin hapan tai
emäksinen se sitten on?

70
00:07:03.280 --> 00:07:08.200
Perusidea tässä symptomaattista teemassa
siis on toisaalta luoda jonkun näköinen

71
00:07:08.200 --> 00:07:14.540
yhteys asian ja ominaisuuden välillä
kertoa ja ajatella, että se merkki joka on

72
00:07:14.540 --> 00:07:21.840
havaittavissa tai joka siihen
asetetaan on jotenkin kertova.

73
00:07:21.840 --> 00:07:23.850
Jostakin.

74
00:07:23.850 --> 00:07:31.570
Piirteestä, joka siinä asiassa on ja
yleisesti ottaen tää skeema ei ole skeema, ei

75
00:07:31.570 --> 00:07:33.370
ole.

76
00:07:33.370 --> 00:07:38.330
Erittäin luotettava tai absoluuttisen varma
sen enempää kuin absoluuttisen epävarma, vaan se

77
00:07:38.330 --> 00:07:45.290
riippuu sitten asiasta ja aiheesta ja
ja siitä, että miten vahva se yhteys on.

78
00:07:45.290 --> 00:07:50.400
Kriittiset kysymykset liittyvät
toisaalta siihen, että onko tää

79
00:07:50.400 --> 00:07:54.570
symptoni tai oire tai merkki
todella olemassa oleva.

80
00:07:54.570 --> 00:08:03.840
Ja sitten toisaalta, että miten
vahva se merkki mahtaa olla.

81
00:08:03.840 --> 00:08:10.470
No voisin laajentaa hiukan tätä
symptomaattista skeemaa koskevaa

82
00:08:10.470 --> 00:08:15.600
ajatusta seuraavan esimerkin avulla.

83
00:08:15.600 --> 00:08:21.080
Olkoon se seuraava mikko yrjön suuri
sanoi, että kaikissa tutkimuksissa

84
00:08:21.080 --> 00:08:25.340
on syytä tehdä aluksi eettinen arviointi.

85
00:08:25.340 --> 00:08:31.280
Hän on filosofian professori
ja asiantuntija etiikan alalla.

86
00:08:31.280 --> 00:08:33.890
Ja.

87
00:08:33.890 --> 00:08:38.540
Idea tässä argumentissa
ilmeisestikin on se.

88
00:08:38.540 --> 00:08:44.620
Että meidän tulisi hyväksyä
ajatus, että kaikissa tutkimuksissa

89
00:08:44.620 --> 00:08:48.660
on syytä tehdä aluksi eettinen arviointi.

90
00:08:48.660 --> 00:08:53.160
Ja miksi meidän tulisi hyväksyä tämä?

91
00:08:53.160 --> 00:08:59.600
No argumentissa viitataan siihen,
että sen on sanonut mikko ylisuuri

92
00:08:59.600 --> 00:09:03.880
ja että hän on filosofian
professori ja asiantuntija.

93
00:09:03.880 --> 00:09:10.930
Nimenomaan etiikan alalla.
Ja tää suhde.

94
00:09:10.930 --> 00:09:16.890
Tän perustelun ja väitteen välillä
nojautuu tämmöiseen symptomiin tai merkkiin

95
00:09:16.890 --> 00:09:24.110
tai oireeseen eli siihen,
että sanoja on professori.

96
00:09:24.110 --> 00:09:28.630
Ja asiantuntija asianomaisella alalla.

97
00:09:28.630 --> 00:09:36.810
Ja tää merkki on
suhteellisen varma tai hyvä

98
00:09:36.810 --> 00:09:45.040
tai sitova.
Tai hyväksyttävä.

99
00:09:45.040 --> 00:09:50.030
Tän väittämän oikeellisuudesta.

100
00:09:50.030 --> 00:09:56.900
Ja nyt kriittiset kysymykset olisivat
luontevasti se, että onko todella

101
00:09:56.900 --> 00:10:02.550
niin, että mikko ylin suuri on näin
sanonut ja sitten toiseksi, että

102
00:10:02.550 --> 00:10:06.620
onko todella niin, että hän on professori?

103
00:10:06.620 --> 00:10:11.810
Filosofian alalla ja
asiantuntijatiikan alalla.

104
00:10:11.810 --> 00:10:15.630
Ja mikäli sitten?

105
00:10:15.630 --> 00:10:22.850
Kriittiset kysymykset läpäistyään eli osoittautuu,
että näin todella on tapahtunut ja että hän

106
00:10:22.850 --> 00:10:27.990
on sanonut näin ja että hän todella on
filosofian professori ja asiantuntija.

107
00:10:27.990 --> 00:10:29.940
Nimenomaan tällä alalla.

108
00:10:29.940 --> 00:10:36.030
Niin sitten tää argumentti
on suhteellisen hyvä.

109
00:10:36.030 --> 00:10:43.790
Ja tää tietenkin olettaa, että
eettisen alan asiantuntija.

110
00:10:43.790 --> 00:10:50.200
On luotettava lähde.
Tän tyyppisten.

111
00:10:50.200 --> 00:10:57.820
Lausuntojen suhteen.
No semmoinen sivuhuomautus.

112
00:10:57.820 --> 00:11:04.130
Liittyen tähän esimerkkiin
on se, että näitä skeemaa.

113
00:11:04.130 --> 00:11:07.890
Skemoihin liittyviä teorioita on useita.

114
00:11:07.890 --> 00:11:13.910
Siitä erillisellä videolla
sitten kerron enemmän, mutta.

115
00:11:13.910 --> 00:11:18.590
On huomattava että tää kyseinen.
Argumentti.

116
00:11:18.590 --> 00:11:27.120
On luokiteltavissa eri skeemateorian
typoologian tai luokittelun mukaan eri tavoin,

117
00:11:27.120 --> 00:11:34.430
ja se voitaisiin sitä voitaisiin pitää
auktoriteettiin vetoavaksi skeemaksi.

118
00:11:34.430 --> 00:11:37.830
Ja tää on sikäli nyt
merkityksellinen ekka, että

119
00:11:37.830 --> 00:11:41.140
jos ajatellaan argumenttien arviointia.

120
00:11:41.140 --> 00:11:49.510
Niin aika usein näkee sellaisia.
Kommentteja tai.

121
00:11:49.510 --> 00:11:54.710
Ajatuksia, jonka mukaan auktoriteet.
Niin vetoaminen olisi.

122
00:11:54.710 --> 00:11:59.220
Virhepäätelmä tai palasia.

123
00:11:59.220 --> 00:12:06.740
Sellaisenaan, mutta tää tilanne on sikäli
monimutkaisempi, että noin inhimillisen

124
00:12:06.740 --> 00:12:13.770
tiedonmuodostuksen ja inhimillisten
yhteisöjen jaetun tiedon.

125
00:12:13.770 --> 00:12:17.720
Suhteen on aika lailla mielekästä.

126
00:12:17.720 --> 00:12:23.160
Nojautua ja luottaa asiantuntijoiden.
Antamiin.

127
00:12:23.160 --> 00:12:30.640
Lausuntoihin ja kysymys
kuuluu, että että miten näitä?

128
00:12:30.640 --> 00:12:34.350
Kohtaan pitäisi olla kriittinen.

129
00:12:34.350 --> 00:12:40.870
Sillä tuntuu oudolta tai tuntuisi oudolta
pitää kaikkia auktoriteettiin vetoamista.

130
00:12:40.870 --> 00:12:46.050
Virheellisinä.
Argumentatiivisia siirtoina.

131
00:12:46.050 --> 00:12:55.820
Ja nyt sitten kertomalla kriteerit siitä
siitä, että millä tai missä tapauksessa.

132
00:12:55.820 --> 00:13:01.190
Argumenttia, joka nojautuu
auktoriteettiin, on hyväksyttävä.

133
00:13:01.190 --> 00:13:04.910
Niin niin.
Voimme ottaa.

134
00:13:04.910 --> 00:13:11.410
Ehkä luottavaisemmin mielin käyttöön
auktoriteettiin vetoavia argumentteja kuitenkaan

135
00:13:11.410 --> 00:13:17.290
sitten luopumatta kriittisestä
arvioinnista ja kritiikistä eli.

136
00:13:17.290 --> 00:13:19.540
On.

137
00:13:19.540 --> 00:13:27.180
Ajateltava auktoriteettiin vetoavien argumenttien
osalta relevantit olennaiset kriittiset

138
00:13:27.180 --> 00:13:36.360
kysymykset läpäistyyksi ennen kuin
hyväksytään nää kyseinen argumentti.

139
00:13:36.360 --> 00:13:39.390
No.
Toinen.

140
00:13:39.390 --> 00:13:45.750
Skeema pragmaticekniikkateoriassa.
Hiukan vaihtelee.

141
00:13:45.750 --> 00:13:49.590
Esityksestä toiseen, että
mitä nimeä käytetään, mutta

142
00:13:49.590 --> 00:13:55.050
instrumentaali kausaalinen skeema on.

143
00:13:55.050 --> 00:14:05.000
Tietääkseni alkuperäinen nimitys skeemalle
pragmaat dialektiikkateoria itse skeema on.

144
00:14:05.000 --> 00:14:10.530
Tunnistettu jo varhain
aristoteleen ja antiikin aikana.

145
00:14:10.530 --> 00:14:17.360
Oon tän tyyppistä skeema.
Kyllä hahmotettu.

146
00:14:17.360 --> 00:14:21.640
Tästä käytetään myöskin
instrumentaalinen skeema nimeä tai

147
00:14:21.640 --> 00:14:26.100
aika usein myös kausaalinen skeema nimeä.

148
00:14:26.100 --> 00:14:33.660
No nimityksestä 5 perusidea on se, että jokin
on väline tai keino jonkin saavuttamiseksi eli

149
00:14:33.660 --> 00:14:40.540
ajatellaan 2 asian välillä olevan
kausaalinen tai instrumentaalinen suhde.

150
00:14:40.540 --> 00:14:45.950
Jokin on syy jollekin tai jokin
aiheuttaa jonkin tai sitten käyttäen

151
00:14:45.950 --> 00:14:48.670
jotakin tällaista
kansallista suhdetta hyväksi.

152
00:14:48.670 --> 00:14:57.010
Voimme ikään kuin väline välineellistä jonkin
ilmiön tai asian siten, että ajattelemme,

153
00:14:57.010 --> 00:15:05.640
että tekemällä jonkin asian saavutamme
jonkun tavoitteen tai lopputuloksen.

154
00:15:05.640 --> 00:15:14.580
Ja tässä kuvassa, joka dialla on on
koronapelistä tämmöinen kuvakaappaus.

155
00:15:14.580 --> 00:15:22.380
Ja siinä ideana on että että että lyömällä
jotakin nappulaa saadaan jokin toinen

156
00:15:22.380 --> 00:15:28.200
nappula liikkumaan haluttuun
suuntaan, mikäli lyönti on onnistunut.

157
00:15:28.200 --> 00:15:33.750
Eli siinä on syy ja seuraus suhde.

158
00:15:33.750 --> 00:15:40.490
Ajateltuna nappuloiden liikuttamisen.
Takana.

159
00:15:40.490 --> 00:15:44.500
Ja tää on nyt eräänlainen.

160
00:15:44.500 --> 00:15:48.100
Parallel eli samankaltainen.

161
00:15:48.100 --> 00:15:54.540
Asia kun david hume nimisen
filosofin viittaus biljardipöytään ja

162
00:15:54.540 --> 00:15:58.910
kausari suhteeseen eli
syy ja seuraus suhteeseen.

163
00:15:58.910 --> 00:16:04.270
Asioiden välillä, jotka
tapahtuvat kun biljardi pallo osuu

164
00:16:04.270 --> 00:16:10.460
toiseen palloon ja saa aikaan liikkeen.

165
00:16:10.460 --> 00:16:20.640
No tää kausala olisuhde on mun filosofisessa
mielessä hyvin tärkeä suhde maailman.

166
00:16:20.640 --> 00:16:26.310
Entiteettien tai olioiden tai
asioiden välillä sanotaan, että kaaos

167
00:16:26.310 --> 00:16:31.820
osallisuus on sementtiä
maailman rakenteessa.

168
00:16:31.820 --> 00:16:38.460
Eli se pitää.
Maailmassa olevat asiat kasassa.

169
00:16:38.460 --> 00:16:42.380
Ja tää on hyvin luonteva inhimillinen
ajattelu tai tavanomainen inhimillinen

170
00:16:42.380 --> 00:16:47.240
ajattelu, että maailmassa on tällaisia
syy seuraussuhteita ja itse asiassa

171
00:16:47.240 --> 00:16:52.910
käytännön elämää on vaikea
ajatella, jos emme olettaisi.

172
00:16:52.910 --> 00:16:59.130
Syy seuraussuhteessa tai jotain
sen tapaista olemassa oleviksi.

173
00:16:59.130 --> 00:17:04.230
No olipa sitten tämä pohjimmiltaan jo
syvimmiltään maailma sellainen, että

174
00:17:04.230 --> 00:17:08.830
siellä on tai ei ole kausaalinen
suhteita, niin joka tapauksessa on erittäin

175
00:17:08.830 --> 00:17:13.760
tavanomaisia inhimillisiä
ajattelupiirteitä ja.

176
00:17:13.760 --> 00:17:19.820
Tämmöinen skeema löytyy seuraavissa
esimerkeissä taustalla hankin

177
00:17:19.820 --> 00:17:23.500
siemeniä, jotta voin
kasvattaa omia ruoka aineksia.

178
00:17:23.500 --> 00:17:33.610
Eli voisi ajatella että kuvailen
toimintaani eli siementen hankkimista.

179
00:17:33.610 --> 00:17:39.450
Tai tarkkaillut tän perustellen, että
miksi hankin siemeniä ja vetoaa sitten

180
00:17:39.450 --> 00:17:46.930
johonkin tavoitteeseen, johon
siemeniä kasvattamalla voin päästä.

181
00:17:46.930 --> 00:17:53.810
Saattaisin väittää, että kansanedustajien
palkkioita pitää nostaa ja sitten

182
00:17:53.810 --> 00:18:01.550
perustella tätä nostamista
vaatetta sillä, että sillä saadaan.

183
00:18:01.550 --> 00:18:07.350
Pätevämpiä kansanedustajaehdokkaita
vaaleihin ja ajat ajatellaan

184
00:18:07.350 --> 00:18:15.550
sitten, että tää pätevimmät ehdokkaat on.
Tavoite, jota kannattaa.

185
00:18:15.550 --> 00:18:19.840
Kannattaa pyrkiä saavuttamaan.

186
00:18:19.840 --> 00:18:26.290
Kolmas argumentti esimerkki.
Olisi, että.

187
00:18:26.290 --> 00:18:33.530
Yleisin opintotuen leikkausten seurauksena
eriarvoisuus kasvaa eli väitteeni voisi olla,

188
00:18:33.530 --> 00:18:41.210
että eriarvoisuus tulee kasvamaan,
koska yleistä opintotukea on leikattu.

189
00:18:41.210 --> 00:18:49.380
Ja tässä sitten on jonkun näköinen
skeema liittyen osallisuuteen taustalla.

190
00:18:49.380 --> 00:18:51.410
Kriittiset kysymykset.

191
00:18:51.410 --> 00:18:59.590
Tämmöisen instrumentaaliskan tarkastelussa
on tietenkin se, että että onko

192
00:18:59.590 --> 00:19:04.790
onko todella niin, että 2 asian
välillä on tällainen kausaalinen suhde?

193
00:19:04.790 --> 00:19:10.870
Tai onko todella niin, että jokin on
hyvä väline jonkun asian saavuttamiseksi?

194
00:19:10.870 --> 00:19:16.860
Kriittiset kysymykset voisivat sisältää
myös sen, että että mistä tiedämme?

195
00:19:16.860 --> 00:19:18.990
Tämmöisen.

196
00:19:18.990 --> 00:19:24.770
Teeman tai kansallisen
suhteen todella vallitsevan.

197
00:19:24.770 --> 00:19:27.850
Siinä puhutussa asiassa.

198
00:19:27.850 --> 00:19:34.730
Ja edelleen voitaisiin kysyä, että
pitääkö paikkaansa se ensimmäinen

199
00:19:34.730 --> 00:19:41.940
aiheuttaja syyn olemassaoloa koskeva?
Osa siinä argumentissa.

200
00:19:41.940 --> 00:19:48.140
Eli onko tosiaan niin, että yleistä
opintotukea leikataan tai on leikattu?

201
00:19:48.140 --> 00:19:55.760
Mikäli tällaista leikkausta ei olisi, niin
se tietysti kaataisi argumentin pätevyyden.

202
00:19:55.760 --> 00:19:58.770
Aika lailla tehokkaasti.

203
00:19:58.770 --> 00:20:03.710
Edelleen voitaisiin kyseenalaistaa,
että onko tosiaan niin, että palkkioita

204
00:20:03.710 --> 00:20:07.170
nostamalla saadaan
pätevämpiä ehdokkaita vai?

205
00:20:07.170 --> 00:20:10.930
Vai voisiko olla niin, että
seurauksina olisi jotakin muuta?

206
00:20:10.930 --> 00:20:16.890
Esimerkiksi olisiko niin, että
seurauksena olisi entistä ahneimpien

207
00:20:16.890 --> 00:20:24.090
ehdokkaiden hakeutuminen
kansanedustajaehdokkaaksi?

208
00:20:24.090 --> 00:20:26.330
No.

209
00:20:26.330 --> 00:20:31.990
Käymme läpi tuonnempana
kriittisiä kysymyksiä vielä lisää.

210
00:20:31.990 --> 00:20:37.010
Tässä yhteydessä mennään sitten kolmanteen
pragmaat dialektiikka iskemään, joka

211
00:20:37.010 --> 00:20:45.210
on analogia skeema, jota myöskin aika
paljon inhimillisessä ajattelussa käytetään

212
00:20:45.210 --> 00:20:47.920
ja analogia skeema
kutsutaan jossain yhteydessä.

213
00:20:47.920 --> 00:20:53.070
Myöskin vertailuun, perustuvaksi
skeemaksi ja perusidea siinä on, että jokin

214
00:20:53.070 --> 00:20:57.480
aihepiiri on samanlainen
jonkun toisen aihepiirin kanssa.

215
00:20:57.480 --> 00:21:03.450
Toi jokin asia on samanlainen kuin
joku toinen asia tai vastaavasti.

216
00:21:03.450 --> 00:21:11.270
Voidaan puhua erosta, että jokin asia
on erilainen jonkun toisen asian kanssa.

217
00:21:11.270 --> 00:21:16.190
Esimerkiksi jos olisi tällainen
argumentti, jossa sanotaan, että

218
00:21:16.190 --> 00:21:21.700
kuten kasvit tarvitsevat ravintoa
kasvaakseen myös lapsen sielu tarvitsee

219
00:21:21.700 --> 00:21:25.280
hengenravintoa tullakseen aikuiseksi.

220
00:21:25.280 --> 00:21:31.010
Ja siinä ajatellaan, että
kasvimaailma ja lapsen henkinen

221
00:21:31.010 --> 00:21:38.640
kehitys maailma ovat samankaltaisia.
Ja kuten.

222
00:21:38.640 --> 00:21:42.660
Kasville on annettava ravintoa,
jotta seuraisi sen kasvu,

223
00:21:42.660 --> 00:21:49.590
niin myöskin sitten lapsen henkinen.

224
00:21:49.590 --> 00:21:57.800
Kasvu edellyttää jonkun näköistä ravintoa
hengenravintoa tullakseen aikuiseksi.

225
00:21:57.800 --> 00:22:03.600
Ja tässä vedotaan, että vedotaan siihen,
että tässä on tietenkin samankaltaisesta

226
00:22:03.600 --> 00:22:13.720
suhteesta kyse, olipa sitten
kasvien tai lapsen sielun kehitys.

227
00:22:13.720 --> 00:22:17.690
No.
Analogia argumentteja.

228
00:22:17.690 --> 00:22:22.570
Esiintyy taajaan.

229
00:22:22.570 --> 00:22:30.740
Havaintoni mukaan politiikassa kansanedustajat
saattavat käyttää jossakin yhteydessä sellaisia

230
00:22:30.740 --> 00:22:36.320
esimerkkejä, kuten että tanskan malli sen ja
sen asian suhteen tuotti hyviä tuloksia, joten

231
00:22:36.320 --> 00:22:43.240
meidän tulee tehdä sen kaltainen asia tai
sitten saatetaan sanoa, että ruotsissa on tehty

232
00:22:43.240 --> 00:22:49.730
tällä ja tällä tavalla, joten kun ruotsi ruotsin
toiminta on johtanut huonoon tuloksiin, niin

233
00:22:49.730 --> 00:22:54.680
suomessa pitäisi välttää
asiaa tai niin edespäin.

234
00:22:54.680 --> 00:23:01.180
Mut sitten tämmöinen argumentti analogian
käytöstä vielä joka tässä dialla on, olisi

235
00:23:01.180 --> 00:23:08.360
rakenteeltaan identtinen edellisen
dian kanssa sen rakenteen kanssa.

236
00:23:08.360 --> 00:23:12.430
Jos sanomme, että australialaiset
yliopistot ovat luopuneet rankinglistojen

237
00:23:12.430 --> 00:23:15.890
käytöstä ja se on parantanut tilannetta.

238
00:23:15.890 --> 00:23:21.330
Niin myöskin suomessa pitäisi luopua
rankinglistojen käytöstä, sillä se

239
00:23:21.330 --> 00:23:25.900
tulisi parantamaan tilannetta ja
perusidea tässä on se, että australian

240
00:23:25.900 --> 00:23:29.890
tilanne ja Suomen tilanne
ovat vertailukelpoisia.

241
00:23:29.890 --> 00:23:35.740
Ja ja tällainen oletus tehdään tässä argumentissa
ja ja siitä muuten kriittinen kysymysseura,

242
00:23:35.740 --> 00:23:41.730
että ovatko suomen, suomen ja australian
yliopistot samankaltaisessa tilanteessa?

243
00:23:41.730 --> 00:23:44.360
Tosiasiassa.

244
00:23:44.360 --> 00:23:50.320
Sitten toiseksi oletetaan, että australialaiset
yliopistot ovat luopuneet rankingistajen

245
00:23:50.320 --> 00:23:56.420
käytöstä ja lisäksi, että tää ranking
listojen käyttö on tosiasiassa parantanut

246
00:23:56.420 --> 00:24:03.150
tilannetta ja nää näistä nyt sitten suoraan
kriittiset kysymykset ovat, että että

247
00:24:03.150 --> 00:24:09.630
onko australian yliopistossa tämmöinen
luopuminen tehty ja onko tosiasiassa sen

248
00:24:09.630 --> 00:24:15.310
seuraukset olleet hyviä vai eivät näistä?

249
00:24:15.310 --> 00:24:17.880
Näihin kysymyksiin vastaus.

250
00:24:17.880 --> 00:24:20.710
Nyt sitten vaikuttaa siihen,
että miten hyvänä tämmöistä

251
00:24:20.710 --> 00:24:28.920
analogia argumenttia
voisimme pitää. No.

252
00:24:28.920 --> 00:24:34.520
Tämän videon lopuksi sitten mainitsen.

253
00:24:34.520 --> 00:24:40.770
Skeemoja koskien että skeemoja.

254
00:24:40.770 --> 00:24:46.610
Ja vastaavia ajatusrakennelmia.
On käytetty.

255
00:24:46.610 --> 00:24:48.990
Länsimaisessa.

256
00:24:48.990 --> 00:24:52.710
Tieteen historiassa ja
filosofian historiassa.

257
00:24:52.710 --> 00:25:01.390
Jo antiikista lähtien
aristelee on hahmo, jonka.

258
00:25:01.390 --> 00:25:05.780
Argumentaatiooon ja
vaikuttamiseen liittyvät teoriat

259
00:25:05.780 --> 00:25:11.620
sisälsivät tällaisia ajatuskuvioita.
Jotka vastaavat.

260
00:25:11.620 --> 00:25:21.190
Skeemoja harjoitella skeemamoja
oli reilu 20 mainittuna.

261
00:25:21.190 --> 00:25:26.760
Aristoteles eli
kreikkalainen filosofi sitten.

262
00:25:26.760 --> 00:25:30.920
Myöhemmin latinalaisessa
roomalaisessa perinteessä

263
00:25:30.920 --> 00:25:34.280
keskeinen hahmo gero yksi esimerkkinä.

264
00:25:34.280 --> 00:25:42.180
Oli hahmo, joka käsitteli skeemoja ja.

265
00:25:42.180 --> 00:25:47.360
Myöhemmin sitten jos tullaan
tuhatyhdeksänsataa luvulle pompataan

266
00:25:47.360 --> 00:25:53.850
yli parituhatta vuotta
chaim hedelmän niminen.

267
00:25:53.850 --> 00:25:59.140
Argumentaation ja retoriikan
teorian tärkeä hahmo.

268
00:25:59.140 --> 00:26:09.300
Tuhatyhdeksänsataa luvun puolivälissä.
Esitti oman teoriansa.

269
00:26:09.300 --> 00:26:16.410
Argumentaatiota ja ja siellä
sitten oma teemojen luokittelu.

270
00:26:16.410 --> 00:26:23.320
Joka on tutustumisen arvoinen, mikäli skeema
asiat kiinnostavat sitten kanadalainen.

271
00:26:23.320 --> 00:26:28.990
Douglas walton niminen
filosofi on kirjoittanut.

272
00:26:28.990 --> 00:26:36.150
Kirjoja argumentaatiota, joista useammassa
skeemat ovat keskeisessä roolissa.

273
00:26:36.150 --> 00:26:38.310
Joo.

274
00:26:38.310 --> 00:26:42.550
Ja sitten voitaisiin
mainita Manfred kin pointner.

275
00:26:42.550 --> 00:26:47.460
Niminen argumentaatio
teorian tutkija, joka on.

276
00:26:47.460 --> 00:26:50.580
Lähestynyt skeemoja tutkimalla.

277
00:26:50.580 --> 00:26:55.600
Empiirisesti tekstejä, mistä
hän on pyrkinyt poimimaan sitten

278
00:26:55.600 --> 00:27:01.240
käytetty ja ajatuskuvioita ja skeemoja.

279
00:27:01.240 --> 00:27:06.300
No puhun erillisellä
videolla vielä skeemamojen.

280
00:27:06.300 --> 00:27:13.610
Typeologiasta tai luokittelusta ja käsittelen
näitä koskevaa metodologiaa tarkemmin.