WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:19.950 --> 00:00:25.460 Erja Kilpeläinen: Tervetuloa kuuntelemaan 2 00:00:25.460 --> 00:00:27.850 Puhutaan kielikoulutuksesta! -podcastia. 3 00:00:27.850 --> 00:00:32.310 Tässä podcastissa puhutaan kielistä, niiden oppimisesta ja opettamisesta. 4 00:00:32.310 --> 00:00:37.430 Podcastin on tuottanut valtakunnallinen kielikoulutuspolitiikan verkosto eli Kieliverkosto 5 00:00:37.430 --> 00:00:41.810 ja mun nimi on Erja Kilpeläinen ja mä koordinoin Kieliverkostoa. Elmeri Tommiska: ja mä oon Elmeri 6 00:00:41.810 --> 00:00:45.450 Tommiska ja mä oon tutkimusavustajana Kieliverkostolla. 7 00:00:45.450 --> 00:00:50.050 Tässä on jaksossa me keskustellaan aivoista ja kielistä ja kielten oppimisesta. 8 00:00:50.050 --> 00:00:54.400 Teemoja ja aiheita nousee esille on, että mitä aivoissa tapahtuu kun 9 00:00:54.400 --> 00:00:58.240 ihminen oppii kieltä ja miten yksilön tausta vaikuttaa uuden kielen oppimiseen. 10 00:00:58.240 --> 00:01:01.720 Ja meillä on kanssamme tästä puhumassa 11 00:01:01.720 --> 00:01:05.600 täällä professori Maija S. Peltola Turun yliopistosta ja tutkijatohtori 12 00:01:05.600 --> 00:01:07.640 Lilli Kimppa Helsingin yliopistosta. 13 00:01:07.640 --> 00:01:13.020 Tervetuloa molemmille ja haluaisitteko tähän alkuun esitellä itsenne lyhyesti? 14 00:01:13.020 --> 00:01:18.980 Maija S. Peltola: No alotanks mä kun mun nimi sanottiin ensin, eli mä todellakin olen Maija, fonetiikan professori 15 00:01:18.980 --> 00:01:24.600 ja mä olen alunperin kielistä ollut kiinnostunut koko ikäni ja sitten valmistunut sekä 16 00:01:24.600 --> 00:01:29.520 maisteriksi että lisensiaatiksi englantilaisesta filologiasta ja lukenu sivuaineena ranskaa 17 00:01:29.520 --> 00:01:32.620 ja sitten harrastanu kaikenlaisia muitakin kieliä. 18 00:01:32.620 --> 00:01:36.540 Mutta sitten tää foneettinen puoli on tullut sitten tähän rinnalle ihan 19 00:01:36.540 --> 00:01:40.920 alkuvaiheissa ja mua on aina koko ikäni kiinnostanut vaan se, että miten 20 00:01:40.920 --> 00:01:45.500 ihmiset oikeastaan puhuu, ja miten ne kuulee sitä miten niille puhutaan ja 21 00:01:45.500 --> 00:01:47.920 ja miten me saatais täs jotain tolkkua kun on nii 22 00:01:47.920 --> 00:01:50.550 monia kieliä ja niin monenlaisia ihmisiä. 23 00:01:50.550 --> 00:01:58.070 Ehkä siinä tärkein. Lilli Kimppa: jep ja mä oon Lilli Kimppa Helsingin yliopistosta tuolta psykologian ja logopedian 24 00:01:58.070 --> 00:02:06.640 osastolta ja ja tota taustaltani psykologi ja psykologian tohtori ja tällä hetkellä tutkijatohtorina 25 00:02:06.640 --> 00:02:15.730 kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä ja ite oon tutkinu lähinnä sitä, että miten aivoissa 26 00:02:15.730 --> 00:02:18.500 käsitellään sanoja, puhuttuja sanoja 27 00:02:18.500 --> 00:02:23.840 ja miten niitä opitaan sitten myös. Ja sen lisäksi sen lisäksi 28 00:02:23.840 --> 00:02:28.060 sitten että miten tää sanojen oppiminen ja 29 00:02:28.060 --> 00:02:31.560 käsittely tapahtuu erilaisilla 30 00:02:31.560 --> 00:02:34.830 niin kuin erityisryhmillä, kuten vaikka lukihäiriöisillä tai afaatikoilla. 31 00:02:34.830 --> 00:02:40.320 Ja ja tota itse oon itse, että miksi 32 00:02:40.320 --> 00:02:44.980 miksi tota aikoinaan psykologiaa hain lukemaan oli että halusin tietää miten aivot 33 00:02:44.980 --> 00:02:52.160 toimii ja miten sitten tonne niinkun puheen ja kielen tutkimuksen pariin eksyin niin 34 00:02:52.160 --> 00:02:57.000 niin osittain niinku sen takia että meidän laitoksella oli 35 00:02:57.000 --> 00:03:00.330 oli semmoista tutkimusta ja ja sitten toisaalta niin 36 00:03:00.330 --> 00:03:03.890 aina mua on kiinnostanut se että miks 37 00:03:03.890 --> 00:03:09.170 miks joillakin ihmisillä se kielen oppiminen on helpompaa kuin toisilla ja 38 00:03:09.170 --> 00:03:14.470 tota, et miten toisilla se tarttuu jotenkin niin niin helposti ja sitten toisella 39 00:03:14.470 --> 00:03:19.930 se oppiminen on tosi tosi tota vaikeata eli tämmöiset niinku yksilölliset erot 40 00:03:19.930 --> 00:03:23.110 esimerkiksi just kielen oppimisessa kiinnostaa. 41 00:03:23.110 --> 00:03:24.910 Erja: Kiitos. 42 00:03:24.910 --> 00:03:28.970 Tervetuloa molemmille ja tästä syntyy varmaan aika kiinnostava keskustelu. 43 00:03:28.970 --> 00:03:33.150 Elmeri: Joo lähdetään semmoisella kevyellä kysymyksellä liikkeelle, että 44 00:03:33.150 --> 00:03:35.820 mitä aivoissa tapahtuu kun ihminen oppii kieltä. 45 00:03:35.820 --> 00:03:38.280 Sillain hyvin karkeasti yleistäen. 46 00:03:38.280 --> 00:03:46.320 Lilli: No jos lähdetään ihan sieltä, niinkun alusta niin niin tutkimukset osoittaa että jo 47 00:03:46.320 --> 00:03:54.540 kohdussa sikiö oppii siitä vatsan peitteen läpi kielen piirteitä joita hän kuulee 48 00:03:54.540 --> 00:04:01.220 sitten ympäristöstä ja ja silloin ihan heti syntymästä lähtien se oppiminen kiihtyy 49 00:04:01.220 --> 00:04:07.540 hyvin voimakkaasti ja ekan vuoden aikana aivot jo niinku tuunautuu sille 50 00:04:07.540 --> 00:04:11.540 omalle äidinkielelle hyvin voimakkaasti ja sitten jos niitä kieliä on useampia, 51 00:04:11.540 --> 00:04:16.890 niin silloin ne kummatkin kielet tai useammat kielet sitten sitten tota 52 00:04:16.890 --> 00:04:22.920 sinne aivoihin alkaa niinku tavallaan 53 00:04:22.920 --> 00:04:24.740 miten mä nyt sanoisin varastoitumaan 54 00:04:24.740 --> 00:04:29.220 sanotaanko näin ja ja tota. 55 00:04:29.220 --> 00:04:34.720 Tää kielenoppiminenhan niinku jatkuu hyvin pitkälle aikuisuuteen. 56 00:04:34.720 --> 00:04:40.750 Kielessä on erilaisia piirteitä kuten äänteet, joista joista Maija tietää paljon ja ja 57 00:04:40.750 --> 00:04:48.300 sitten tietenkin sanataso, jotka joka sisältää jo tavutason ja toisaalt kielioppi eli syntaksi 58 00:04:48.300 --> 00:04:53.680 ja ja tota kielen pienimmät merkitysosat morfologia ja niin poispäin. 59 00:04:53.680 --> 00:04:58.000 Ja sitten tietenkin tää ihan viestinnällinen puoli, että esimerkiks 60 00:04:58.000 --> 00:05:02.140 suomessa niin puhekieli eroaa vaikkapa siitä kirjoitetusta 61 00:05:02.140 --> 00:05:04.970 kirjakielestä jonkun verran ja näin poispäin. 62 00:05:04.970 --> 00:05:08.650 Ja mitä aivoissa tapahtuu niin 63 00:05:08.650 --> 00:05:13.230 meiän aivoissa aivoissa tota kieltä yleensä prosessoidaan 64 00:05:13.230 --> 00:05:19.160 sillä tavalla erityisesti vasemmalla aivopuoliskolla ja siellä tietyt alueet, 65 00:05:19.160 --> 00:05:27.610 jotka on taaimmainen tota ohimolohko ja sitten alempi päälaen lohko ja sitten 66 00:05:27.610 --> 00:05:35.990 alempi etuotsalohko niin muodostaa semmoisen kielellisen verkoston, jonka alueella 67 00:05:35.990 --> 00:05:39.270 sitten hyvin paljon sitä aktiivisuutta liikkuu 68 00:05:39.270 --> 00:05:42.920 silloin kun kieltä kuullaan ja sitä opitaan. 69 00:05:42.920 --> 00:05:44.720 Mutta 70 00:05:44.720 --> 00:05:52.990 vielä niinku lapsuudessa myös se oikea aivopuolisko on tavallaan enemmän tasapainotetusti aktiivinen 71 00:05:52.990 --> 00:05:58.790 ja sitten se niinku kielen tai se aivopuoliskojen eriytyminen tapahtuu 72 00:05:58.790 --> 00:06:01.070 siinä kehityksen myötä. 73 00:06:01.070 --> 00:06:04.950 Mutta mutta niinku ylipäänsä ei voi sanoa niin, että kieltä tai puhetta 74 00:06:04.950 --> 00:06:09.850 käsitellään vain vasemmalla aivopuoliskolla vaan sitä käsitellään molemmilla, 75 00:06:09.850 --> 00:06:13.310 mutta se on niinku painottunut sinne vasempaan. 76 00:06:13.310 --> 00:06:19.280 Erja: Haluuks Maija jotenkin täydentää tätä niinku oman tutkimuksesi näkökulmasta, että meillä 77 00:06:19.280 --> 00:06:23.380 oli täällä tää keskustelu tai kysymys, että mitä aivoissa tapahtuu kun kuullaan itsellemme 78 00:06:23.380 --> 00:06:27.710 vierasta kieltä tai kieltä, joita osaamme vähän niin. 79 00:06:27.710 --> 00:06:31.850 Maija: No oikeastaan voisi jatkaa siitä mihin Lilli tuossa pääs, että sitten kun sinne 80 00:06:31.850 --> 00:06:35.990 aivoihin on ruvennut muodostumaan jonkinlainen kartasto, jonka näkökulmasta sitä 81 00:06:35.990 --> 00:06:40.730 maailmaa sitten havainnoidaan siitä asti kun siellä on jonkinlainen pohja olemassa, 82 00:06:40.730 --> 00:06:44.910 niin sit siinä käy vähän sillä lailla kurjasti, että se on sitten se sapluuna 83 00:06:44.910 --> 00:06:47.430 minkä kautta se kaikki suodattuu. 84 00:06:47.430 --> 00:06:52.370 Eli oikeastaan niin kun akustiikkhan tai ilman värähtely se on ihan universaalia 85 00:06:52.370 --> 00:06:55.130 kaikkialla maailmassa kuuluu ihan samoja ääniä, 86 00:06:55.130 --> 00:06:58.730 tai no suunnilleen tietysti jotku afrikkalaiset kielten kliksaukset 87 00:06:58.730 --> 00:07:01.410 niin ne on meille hyvin eksoottisia eikä ees puheeksi 88 00:07:01.410 --> 00:07:05.560 tunnistettavia, mut joka tapauksessa meillä on paljon yhteistä kielissä, mut 89 00:07:05.560 --> 00:07:11.220 se miten ne jaetaan niihin kategorioihin semmoisiin luokkiin, jotka on määritelmällisesti 90 00:07:11.220 --> 00:07:16.340 tärkeitä sen suhteen, että ymmärretään viesti, niin se minkälainen sapluuna siel omas 91 00:07:16.340 --> 00:07:19.360 päässä on niin on se käänteentekevä juttu. 92 00:07:19.360 --> 00:07:23.000 Eli oikeastaan aivoparka ei voi oikein mitään itelleen. 93 00:07:23.000 --> 00:07:28.270 Eli se säästäväisyys siinä, että fakkiudutaan yhteen tyyliin havainnoida, 94 00:07:28.270 --> 00:07:31.620 niin kostautuu siinä, että se on sit se ainoa keino. 95 00:07:31.620 --> 00:07:35.330 Ja senpä takia kun uusia kieliä ruvetaan oppimaan, niin siinä on se ongelma, 96 00:07:35.330 --> 00:07:39.340 että meidän täytyy jotenkin päästä irti siitä vanhasta, mutta se ei tarkoita että 97 00:07:39.340 --> 00:07:43.580 unohtaa se, että tällainen poisoppiminen on ehkä vähän niinku vanhahtava ajatus. 98 00:07:43.580 --> 00:07:47.540 Mutta kyllähän siellä tilaa siel pollassa on, että ei se siitä ole kiinni vaan 99 00:07:47.540 --> 00:07:51.330 enemmänkin siitä, että mä näen niin että 100 00:07:51.330 --> 00:07:54.640 perusajatus ihmisyydestä muutenkin on, että ihminen on laiska 101 00:07:54.640 --> 00:07:57.040 ja sitä kautta kaikki melkein on selitettävissä. 102 00:07:57.040 --> 00:08:01.170 Eli jos siellä on joku rakenne jonka perusteella jotain prosessoidaan, niin jos 103 00:08:01.170 --> 00:08:06.900 se ulkoa tuleva signaali voidaan tän avulla prosessoida niin niin sitten tehdään 104 00:08:06.900 --> 00:08:10.400 ja ongelmana on se että saisi aivot herätettyä siihen, että tässä on nyt jotain 105 00:08:10.400 --> 00:08:13.680 sellaista kutkuttavaa, että se vanha malli ei enää pelaa. 106 00:08:13.680 --> 00:08:17.450 Se on vähän sellaista kaavoihin kangistumista. 107 00:08:17.450 --> 00:08:25.610 Lilli: Joo mä voisin tosta jatkaa että tosiaan niin jos me kuullaan vaan omaa äidinkieltä 108 00:08:25.610 --> 00:08:32.370 niin niin tota aivot tosiaan niinku fakkiutuu niinku Maija sanoit sille kielelle. 109 00:08:32.370 --> 00:08:34.170 Mutta mutta hyvä puoli 110 00:08:34.170 --> 00:08:40.010 siinä on se kuitenkin että aivot on tosi muokkautuvat ja sitä plastisiteettia eli muovautuvuutta 111 00:08:40.010 --> 00:08:45.470 niinku riittää sinne aikuisikään asti ja ihan aikuisuudessakin eli tämmöinen ajatus että 112 00:08:45.470 --> 00:08:48.770 että tota vanha koira ei opi uusia temppuja ja että 113 00:08:48.770 --> 00:08:52.930 että kielen oppiminen on turhaa niin kun vaikka aikuisuudessa tai jopa 114 00:08:52.930 --> 00:08:56.960 vanhuudessa, niin se ei oikeastaan edes pidä paikkaansa. 115 00:08:56.960 --> 00:09:03.360 Ja ja tota siinä mielessä kielen oppiminen on sillai palkitsevaa 116 00:09:03.360 --> 00:09:12.260 siitä oppimismielessä että että tota aivot on on tota tavallaan 117 00:09:12.260 --> 00:09:19.000 herkistyneet puheen prosessoinnille eli eli jos ajatellaan jotain muun tyyppisiä 118 00:09:19.000 --> 00:09:23.630 ääniä niin niin kuitenkin puhetta aivot ottaa vastaan 119 00:09:23.630 --> 00:09:27.650 paljon herkemmin kuin jotain vaikkapa ympäristöääniä ja niistä oppimista. 120 00:09:27.650 --> 00:09:31.090 Eli eli aivot on hyvin herkät oppimaan, jos se vaan 121 00:09:31.090 --> 00:09:33.790 saa sitä altistumista uudelle kielelle, 122 00:09:33.790 --> 00:09:41.740 eli se kyllä imee siitä uudestakin kielestä niitä niitä toistuvia piirteitä hyvin 123 00:09:41.740 --> 00:09:49.890 niinku hyvin herkästi. Ja jos niinku tota verrataan vaikka jo joidenkin niinku merkityksettömien 124 00:09:49.890 --> 00:09:53.630 äänien oppimiselle, että vaikka jotain meluaääniä tai 125 00:09:53.630 --> 00:09:58.680 tai tota mitä nyt ympäristössä vois toistua, niin puheelle 126 00:09:58.680 --> 00:10:01.490 kuitenkin meidän aivot, ihmisaivot, on 127 00:10:01.490 --> 00:10:05.970 tavallaan evoluution myötä herkistyneet. 128 00:10:05.970 --> 00:10:07.770 Maija: Joo, tää on mun mielestä aika hauska 129 00:10:07.770 --> 00:10:11.430 Sellain muna vai kana -juttu että kun toisaalta koko meidän korvan rakennekin on 130 00:10:11.430 --> 00:10:16.330 sellainen että se tukee sitä että mitkä äänet puheäänteissä on tärkeitä niin 131 00:10:16.330 --> 00:10:19.830 ne taajuudet myöskin korva toistaa ja kerää vahvasti. 132 00:10:19.830 --> 00:10:25.130 Eli toisin sanoen se kuulokäytävä jo on semmoinen että se toistaa ja voimistaa 133 00:10:25.130 --> 00:10:30.090 puheelle merkityksellisiä äänenkorkeuksia ja sen jälkeen se vipuvarsi 134 00:10:30.090 --> 00:10:32.970 joka siellä sisäkorvaa kohti sitä viestiä vie 135 00:10:32.970 --> 00:10:36.530 on sen sorttinen että se taas tukee tätä vahvistumista. 136 00:10:36.530 --> 00:10:41.780 Ja sitten sen jälkeen homma onkin sitten aivojen handlauksessa, kun se lähtee sieltä eteenpäin 137 00:10:41.780 --> 00:10:46.660 sieltä sisäkorvasta se viesti. Mutta jotenkin mua on aina kiehtonu tää muna ja kana -juttu 138 00:10:46.660 --> 00:10:50.810 että oliko meillä korva jota varten puhe tuli semmoiseksi kun tuli, 139 00:10:50.810 --> 00:10:54.780 vai onko meillä semmoinen puhe- signaali jota varten korva kehittyi? 140 00:10:54.780 --> 00:10:59.070 Luultavasti siinä nyt on vähän kumpaakin, että kovin vaikee ois kuvitella, että ensin tuli 141 00:10:59.070 --> 00:11:03.770 toinen ja sitten toinen. Mutta toisaalta sitten taas meidän niinkun 142 00:11:03.770 --> 00:11:08.020 niinkun evoluution kannalta niin tää koko 143 00:11:08.020 --> 00:11:13.190 suuvärkin taustalla oleva kurkunpää, niin sen sijaintihan on sit kuitenkin 144 00:11:13.190 --> 00:11:16.490 muovautunut vasta siinä vaiheessa, kun noustiin pystyasentoon. 145 00:11:16.490 --> 00:11:21.570 Elikkä siis siinä mielessä tää puhe tuli varmaan äänteen muodostuksenllisesti vähän 146 00:11:21.570 --> 00:11:26.150 jälkijunassa korvan kehityksen kanssa, mutta kukapa näistä tietää? 147 00:11:26.150 --> 00:11:31.310 Mulle on joskus joku viisas sanonut että toi puhe fossilioituu pikkaisen nihkeästi. 148 00:11:31.310 --> 00:11:34.720 Elikkä ei me oikein sitä koskaan saada selville ja sit sen lisäksi 149 00:11:34.720 --> 00:11:38.240 noi kurkunpäänkin rakenteet on aika semmoista tuhoutuvaista 150 00:11:38.240 --> 00:11:42.120 sorttia vuosisatojen ja tuhansien ja kymmenientuhansien 151 00:11:42.120 --> 00:11:45.170 saatossa, että sitä voidaan sitten vaan arvella. 152 00:11:45.170 --> 00:11:47.520 Mutta jotenkin se kiehtoo vaikkei sille mitään voi, että 153 00:11:47.520 --> 00:11:50.100 sitä ei oikein voi tonkia sen enempää. 154 00:11:50.100 --> 00:11:55.480 Erja: Ja onks se sitten nimenomaan sen takia? Tai siis 155 00:11:55.480 --> 00:12:01.840 onko se puheen tai korvamuodost- siis korva jotenkin osaa kuulla niitä ääniä 156 00:12:01.840 --> 00:12:05.920 ja onko se sen takia nimenomaan herkistynyt niille puheen ominaisuuksille, 157 00:12:05.920 --> 00:12:10.530 koska se tavallaan on ollut tosi tärkeätä se vuorovaikutus ja muut ihmiset sen 158 00:12:10.530 --> 00:12:13.230 selviämisen kannalta. Maija: Sen kun sit tietäis. 159 00:12:13.230 --> 00:12:17.180 Mutta kyllä mä vähän kuvittelisin, että että tässä korona-aikanakin on 160 00:12:17.180 --> 00:12:22.000 korostunut ihmisen ikävä toisen luo, niin kyllä mä kattoisin, että jotenkin 161 00:12:22.000 --> 00:12:24.820 se kyky tulla tai halu tulla ymmärretyksi 162 00:12:24.820 --> 00:12:29.080 ja kuulua porukkaan ja sieltä jo ihan selviytymisestä lähtien, 163 00:12:29.080 --> 00:12:33.440 kyllä se yksinäisen ihmisen tehtävä ois ollu varmaan aika mahdoton jossain vaiheessa. 164 00:12:33.440 --> 00:12:39.880 Niin jotenkin näkisin että et tää kommunikaatiokyky on ollut jotenkin niin käänteentekevä, 165 00:12:39.880 --> 00:12:44.540 että sen eteen on varmaan annettu periksi jostain muista asioista, kuten esimerkiksi 166 00:12:44.540 --> 00:12:51.240 se, että ruoka pitää ohittaa keuhkoputken mennessään tuonne ruokatorveen, niin sehän 167 00:12:51.240 --> 00:12:53.280 on joka kerta potentiaalinen uhka. 168 00:12:53.280 --> 00:12:56.510 Toki siinä on epiglottis joka sulkee sen automaattisesti 169 00:12:56.510 --> 00:13:00.390 paitsi sitten jos on tällainen ihminen kuin minä, jollon hidas epiglottis, joka lounaalla 170 00:13:00.390 --> 00:13:05.370 kerran tukehdun. Niin se on aika jännä, että me niinku pidetään kommunikaatiota niin 171 00:13:05.370 --> 00:13:13.120 tärkeänä ja puhetta, että vaarannetaan joka kerta syödessämme henkemme. Lilli: ja sitten niinku 172 00:13:13.120 --> 00:13:19.090 vielä tärkeä osa aivojen kannalta on se, että tota puhe ja meidän etuotsalohko on 173 00:13:19.090 --> 00:13:24.190 on tavallaan kehittynyt evoluutiossa ilmeisesti vähän niinku käsi kädessä, että että 174 00:13:24.190 --> 00:13:26.750 se meidän etuotsalohko, jonka 175 00:13:26.750 --> 00:13:34.000 jonka tota poimuttuneisuus ihmisellä tekee meistä ehkä eniten niin kun ihmisen 176 00:13:34.000 --> 00:13:41.580 versus vaikkapa muut kädelliset tai muut nisäkkäät, niin niin se sen arkkitehtuuri tavallaan 177 00:13:41.580 --> 00:13:49.580 on sen puheen kehityksen kanssa käsi kädessä kehittynyt ja ja tota se tavallaan mahdollistaa 178 00:13:49.580 --> 00:13:53.590 semmoisen korkeamman kognition mitä meidänkin niinku 179 00:13:53.590 --> 00:13:57.150 kieli edustaa. Eli eli me pystytään hyvin monimutkaisia 180 00:13:57.150 --> 00:14:02.760 asioita kielen avulla avulla tota niinku 181 00:14:02.760 --> 00:14:08.110 ajattelemaan tai tai kommunikoimaan toisille, eli ne ei ole ihan niitä 182 00:14:08.110 --> 00:14:14.220 perustarpeita, että haluan paritella kanssasi tai varo vaara tai että täällä 183 00:14:14.220 --> 00:14:18.880 on ruokaa, vaan siis me pystytään puhumaan menneestä ja tulevasta ja meidän 184 00:14:18.880 --> 00:14:23.010 tunteista ja ja tota me pystytään jopa niinku 185 00:14:23.010 --> 00:14:25.850 erilaisia kielijärjestelmiä handlaamaan. 186 00:14:25.850 --> 00:14:32.030 Elmeri: Joo tota jos palataan vähän taaksepäin Lilli puhui siitä, että että 187 00:14:32.030 --> 00:14:37.210 lapsena aivot vähän eri tavalla käyttäytyy kieltä oppiessa, niin 188 00:14:37.210 --> 00:14:40.160 onko siis olemassa jonkinlainen herkkyyskausi 189 00:14:40.160 --> 00:14:42.990 niinku kielen oppimiselle, kun ihminen on nuori? 190 00:14:42.990 --> 00:14:49.170 Lilli: No tää toi tavallaan se käsite herkkyyskausi, niin se liittyy myös tai usein puhutaan myös 191 00:14:49.170 --> 00:14:56.130 kriittisestä kaudesta. Ja jos eka määritellään, että mitä tarkoitetaan esimerkiksi kriittisellä 192 00:14:56.130 --> 00:15:00.850 kaudella, niin se olisi niinku semmoinen kausi kun että sitä jotain 193 00:15:00.850 --> 00:15:04.430 jotain ärsykettä ärsykettä pitäisi pystyä tai sitä 194 00:15:04.430 --> 00:15:06.810 pitäisi olla, jotta jotain tapahtuisi. 195 00:15:06.810 --> 00:15:12.950 Eli kielen osalta niin se olisi semmoinen että tota jos johonkin ikään mennessä 196 00:15:12.950 --> 00:15:18.130 ei ole kuullut ikinä kieltä niin silloin sen jälkeen se olisi mahdotonta. 197 00:15:18.130 --> 00:15:21.850 Mutta sitten taas herkkyyskaudella tarkoitetaan sitä, että että tota 198 00:15:21.850 --> 00:15:30.780 olisi jonkinlainen ajallinen niinkun jakso 199 00:15:30.780 --> 00:15:36.670 kehityksessä, jossa olisi niinkun optimaalista ja hyvin hyvin suotavaa, 200 00:15:36.670 --> 00:15:43.830 että että jonkinlaista altistumista kielelle tulisi. Ja ja tota 201 00:15:43.830 --> 00:15:49.870 nyt jos puhutaan kriittisestä kaudesta, niin siinähän me voidaan ajatella vaikka lapsia 202 00:15:49.870 --> 00:15:56.190 jotka on kuuroja tai heillä on kuulonalenema syntymästä lähtien ja ja tota 203 00:15:56.190 --> 00:16:01.410 varsinaista niinku kriittistä kautta siihen että että 204 00:16:01.410 --> 00:16:07.990 ihminen oppisi kieltä, niin kun näille laitetaan vaikka tämmöinen sisäkorvaistute, 205 00:16:07.990 --> 00:16:11.750 jonka kautta he pystyy alkaa kuulemaan puhetta. 206 00:16:11.750 --> 00:16:17.850 Niin tota sen 207 00:16:17.850 --> 00:16:19.710 se on havaittu, että 208 00:16:19.710 --> 00:16:24.740 kun että jos tää sisäkorvaistute laitetaan alle kolmevuotiaana, niin 209 00:16:24.740 --> 00:16:29.130 silloin se oppiminen, se kielen oppiminen niin kun saavuttaa semmoisen 210 00:16:29.130 --> 00:16:32.520 hyvin hyvin optimaalisen ja ja korkean tason. 211 00:16:32.520 --> 00:16:37.650 Mutta sit jos se laitetaan yli 7-vuotiaalle niin se ei se niinku 212 00:16:37.650 --> 00:16:41.900 se saavutettu taso sen jälkeen ei oo niin hyvä, mutta sehän ei tarkoita 213 00:16:41.900 --> 00:16:44.520 sitä, että sitä ei ollenkaan tapahtuisi. 214 00:16:44.520 --> 00:16:49.100 Eli mä oon itse ainakin niinku mä en ole nähnyt sitä hirveästi 215 00:16:49.100 --> 00:16:51.130 evidenssiä silleen, että tämmöistä 216 00:16:51.130 --> 00:16:55.860 kriittistä kautta varsinaisesti olisi olemassa. Ja sitten jos ajatellaan toisen kielen 217 00:16:55.860 --> 00:17:01.000 oppimista tai niinku vieraiden kielen oppimista, niin kahdeksankymmentäluvulla oli 218 00:17:01.000 --> 00:17:08.480 tutkimuksia, joissa sitten, joiden mukaan sitten noin 7– 10 vuotiaaksi asti olisi tämmöinen 219 00:17:08.480 --> 00:17:11.810 niinku sitä sanottiin kriittiseksi kaudeksi, 220 00:17:11.810 --> 00:17:15.370 mutta mutta se tarkoitti lähinnä herkkyyskautta, 221 00:17:15.370 --> 00:17:22.150 niin että sen jälkeen sitten kun alkaisi opettelemaan sitä vierasta kieltä, niin se se 222 00:17:22.150 --> 00:17:27.430 tulos olisi paljon, että ei pystyisi saavuttamaan lähes natiivia tasoa. 223 00:17:27.430 --> 00:17:33.030 Mutta ne tutkimukset oli hyvin pienillä otannoilla ja ja tota niistä 224 00:17:33.030 --> 00:17:37.160 tehtiin hyvin laajalle meneviä niinku johtopäätöksiä. 225 00:17:37.160 --> 00:17:40.130 Mutta sitten niinku viimeaikaiset tutkimukset esimerkiksi 226 00:17:40.130 --> 00:17:45.270 kieliopin, vieraan kielen kieliopin, tästä 227 00:17:45.270 --> 00:17:50.080 kehityksestä, jota on tehty esimerkiksi just yksi tutkimuksessa [epäselvä] 228 00:17:50.080 --> 00:17:56.280 2018 niin tutki 700 000 ihmisellä että 229 00:17:56.280 --> 00:18:02.360 että tota missä vaiheessa se kieliopin niinku 230 00:18:02.360 --> 00:18:08.720 natiivia lähellä oleva taso voidaan saavuttaa, että milloin viimeistään pitäisi alkaa oppimaan 231 00:18:08.720 --> 00:18:14.960 sitä vierestä kieltä ja tässä tutkimuksessa havaittiin, että ihan tonne niinku seitsemääntoista 232 00:18:14.960 --> 00:18:22.440 vuoteen ikävuoteen asti on se aloitusiän niinku raja, minkä jälkeen se vasta lähtee niinku 233 00:18:22.440 --> 00:18:28.780 niinku jyrkempää laskuun se se saavutettu taso. Eli 234 00:18:28.780 --> 00:18:35.320 eli tota semmoiset ajatukset että tota. 235 00:18:35.320 --> 00:18:39.230 No sanotaanko näin, että siis aina se on mitä aikaisemmin alkaa opettelemaan 236 00:18:39.230 --> 00:18:44.840 niin sitä parempi, paremmin sitä oppii koska aivot on 237 00:18:44.840 --> 00:18:46.980 niinku suuremmassa kehitysvaiheessa 238 00:18:46.980 --> 00:18:52.740 silloin ihan ihan lapsena, mutta se se tota sitä pystyy, 239 00:18:52.740 --> 00:18:59.180 se ei ole mahdotonta oppia lähelle natiivia sen sitä vierasta kieltä, 240 00:18:59.180 --> 00:19:02.200 vaikka sitä alkaa opettelemaan myöhemminkin. 241 00:19:02.200 --> 00:19:05.840 Eli siihen liittyy paljon muutakin kuin vaan se aloitusikä. 242 00:19:05.840 --> 00:19:10.830 Eli se niinku kausi, milloin se aloitetaan se kielen oppiminen Maija: Sellaista, aattelin 243 00:19:10.830 --> 00:19:14.460 tähän vielä vähän jatkaa, että kun Lilli niin kovasti hienosti puhuu siitä just, 244 00:19:14.460 --> 00:19:18.150 että miten tavallaan ei koskaan ole myöhäistä oppia 245 00:19:18.150 --> 00:19:23.620 ja sitten toisaalta siinä on tiettyä semmoista helppoutta jos mitä aikaisempana sen aloittaa, 246 00:19:23.620 --> 00:19:28.940 niin vähän vähemmällä pääsee. Niin sitten toi on niin jännittävä toi kielitaito sillä tavalla, 247 00:19:28.940 --> 00:19:34.040 että miten sitä yleensäkään mitataan, että mitä tarkoittaa natiivin kaltainen kielitaito, että 248 00:19:34.040 --> 00:19:37.460 kun mittaria on monia ja ja se kokonaisuus on semmoinen, että 249 00:19:37.460 --> 00:19:42.190 eihän meillä ole myöskään yhdenlaista natiivikielen hallintaa natiivipuhujilla, niin 250 00:19:42.190 --> 00:19:46.240 sinänsä se on aikamoinen suo. Mutta senpä takia fonetiikka on kiva, kun meillä on aika 251 00:19:46.240 --> 00:19:51.390 rajatut nää merkkimäärät, jonka kanssa operoidaan, että kokonaisen kielitaidon mittaaminen 252 00:19:51.390 --> 00:19:53.610 on paljon vaativampaa kuin mitä yksittäisten 253 00:19:53.610 --> 00:19:58.230 joittenkin foneemien tuottaminen tai havaitseminen natiivin kaltaisesti. Niin 254 00:19:58.230 --> 00:20:00.550 siinä mielessä on ollut tosi kiinnostava mun yksi suosikki 255 00:20:00.550 --> 00:20:05.650 semmoinen [epäselvä] tutkimus, jossa ideana oli tavallaan se, että 256 00:20:05.650 --> 00:20:08.710 että katsottiin, että milloin on altistunut 257 00:20:08.710 --> 00:20:15.640 vieraalle kielelle maahanmuuton seurauksena verrattuna, kauanko siellä maassa on ollut. 258 00:20:15.640 --> 00:20:21.180 Niin lopputulema oli se, että ne jotka oli tullut myöhemmin maahan, mutta lopettaneet 259 00:20:21.180 --> 00:20:25.900 sillä hetkellä oman äidinkielensä viikoittaisen käytön, niin heidän aksenttiaan ei 260 00:20:25.900 --> 00:20:32.050 enää erotettu natiiviaksentista missään arvioissa, kun taas sitten semmoiset jotka 261 00:20:32.050 --> 00:20:37.620 on tullut aikaisemmin ja olleet kauemmin, mutta jatkaneet koko ajan arkisesti myös 262 00:20:37.620 --> 00:20:42.620 äidinkielen rinnalla käyttöä, niin heillä siinä artikulaatiossa hienosti vielä 263 00:20:42.620 --> 00:20:45.620 kuulsi se oman äidinkielen aksentti. 264 00:20:45.620 --> 00:20:50.660 Mikä mun mielestä viittaa aika mahtavasti siihen, että meillä on tässä apparaatissa, vaikka 265 00:20:50.660 --> 00:20:55.000 siellä on kapasiteettia, niin siinä on myöskin se, että niin kauan kun käytetään aktiivisesti 266 00:20:55.000 --> 00:20:59.450 jotain puheen tuottoa vaadittavia komentotiedostoja että sieltä lähtee että laita suu 267 00:20:59.450 --> 00:21:04.400 näin ja pistä kieli noin ja teet tälleen. Niin kauan kun niitä jatkuvasti junnataan, 268 00:21:04.400 --> 00:21:07.330 niistä ei jotenkin pääse sitten irti. 269 00:21:07.330 --> 00:21:10.430 Eli täytyy olla tosi tarkkana sen kanssa, että pääsee siihen. 270 00:21:10.430 --> 00:21:14.640 Tää oli musta kiinnostava tutkimus ja sitten mä sanon vielä- Lilli: mä voisin kommentoida tuohon. 271 00:21:14.640 --> 00:21:20.510 Maija: No kommentoi, sit mä jatkan sun implanteistas. Lilli: koska tota niinku tässä kanssa havaitaan 272 00:21:20.510 --> 00:21:26.790 se että että toi Maijan esimerkki on puheen tuotosta eli miten hyvin pystyy tuottamaan 273 00:21:26.790 --> 00:21:34.000 jotain niin kun vierasta kieltä ja sitten mä luin hiljattain semmoisen ruotsalaistutkimuksen 274 00:21:34.000 --> 00:21:37.500 jossa oli vähän samantyyppinen asetelma. 275 00:21:37.500 --> 00:21:45.290 Eli siinä oli adoptoituja Ruotsiin adoptoituja koehenkilöitä ja sitten tällaisia 276 00:21:45.290 --> 00:21:50.400 niinku maahanmuuttajia, joilla oli säilynyt se toinen se niinku varsinainen äidinkielen 277 00:21:50.400 --> 00:21:56.130 käyttö myös, mutta näillä adoptoiduilla ei sitä tota niin kun alkuperäistä 278 00:21:56.130 --> 00:21:59.760 äidinkieltä enää niin kun he ei käyttäneet sitä. 279 00:21:59.760 --> 00:22:04.700 Ja sitten tässä oli sitten tutkittiin sitä että miten he 280 00:22:04.700 --> 00:22:08.210 erotti eli oli vaan niinku havainnosta kyse, 281 00:22:08.210 --> 00:22:15.010 niinkun ruotsin- ruotsissa olevia hyvin pieniä jotain foneettisia eroja ja havaittiin 282 00:22:15.010 --> 00:22:21.070 että verrattuna yksikielisiin ruotsinkielisiin niin niin tota kummallakin ryhmällä oli 283 00:22:21.070 --> 00:22:26.450 niinkun hieman hieman huonompi se tota se havaintokyky. 284 00:22:26.450 --> 00:22:34.630 Mutta näiden kahen niin kun vieraskielisen ryhmän erolla välillä ei ollut eroa. 285 00:22:34.630 --> 00:22:40.940 Eli tässäkin niinku se on näitä tutkimustuloksia, niin siinä pitää ottaa niin paljon erilaisia 286 00:22:40.940 --> 00:22:47.580 tekijöitä huomioon, että tota just että onko se niin kun ymmärryskyky/havaintokyky 287 00:22:47.580 --> 00:22:51.110 vai sitten just tää tuotto puheen tuotto vai mikä se on? 288 00:22:51.110 --> 00:22:54.720 Ja sitten just nää taustatekijät mitä on sitten myös. 289 00:22:54.720 --> 00:23:00.480 Esimerkiksi yleinen yleinen niin kun koulutustaso, mikä on tutkimusten 290 00:23:00.480 --> 00:23:04.890 mukaan vaikuttaa usein siihen niinkun 291 00:23:04.890 --> 00:23:10.600 saavutettuun kielitaitoon. Erja: Niinpä ja vähän se mitä Maija tossa viittasikin siihen niinku 292 00:23:10.600 --> 00:23:14.520 natiivitasoon, että miten sitä mitataan, että tavallaan just että missä kontekstissa 293 00:23:14.520 --> 00:23:20.580 sitä kielitaitoa mitataan ja kuka sitä on arvioimassa ja millaiset niinku millainen osaaminen 294 00:23:20.580 --> 00:23:25.570 siihen arviointiin vaikka on ja kuinka high stakes tai kuinka tärkeä se vaikka se 295 00:23:25.570 --> 00:23:27.980 kielitaidon arvioinnin tilanne on. Että 296 00:23:27.980 --> 00:23:31.760 onko kyse siitä, että pärjää kaupan kassalla asioidessa vai 297 00:23:31.760 --> 00:23:34.940 siitä että saa Suomen kansalaisuuden vaikka? 298 00:23:34.940 --> 00:23:37.940 Silläkin on tosi paljon vaikutusta siihen, että. 299 00:23:37.940 --> 00:23:40.500 Maija: Joo ja kyllä mun mielestä se on niinku 300 00:23:40.500 --> 00:23:44.680 tosi vaikeata oikeastaan saada mitään tolkkua ja yleiskuvaa 301 00:23:44.680 --> 00:23:46.860 siitä, että mistä tässä kaikessa on kyse, 302 00:23:46.860 --> 00:23:51.500 just siitä syystä mitä Lilli sanoit kun mitataan eri kohdista ja eri jutuista 303 00:23:51.500 --> 00:23:56.000 ja erilaisia asioita ja niin monenkirjavilla menetelmillä. 304 00:23:56.000 --> 00:24:00.600 Esimerkiksi se, että minkälaisessa kieliympäristössä mikäkin tutkimus on tehty, kun sekin 305 00:24:00.600 --> 00:24:05.200 voi vaikuttaa siihen miten sitä puhetta prosessoidaan, kun jos oletusarvo on että nyt mulle 306 00:24:05.200 --> 00:24:08.560 puhutaan suomea, niin voi olla että aivot käyttäytyy eri tavalla 307 00:24:08.560 --> 00:24:10.800 kun mitä jos tietäisi, että mulle puhutaan nyt ruotsia 308 00:24:10.800 --> 00:24:12.740 jos kyseessä on kaksikielinen. 309 00:24:12.740 --> 00:24:17.500 Ja se mikä on jännä että nyt kun mä oon tehnyt tosi paljon yhteistyötä noitten varhaiskasvatuksen 310 00:24:17.500 --> 00:24:22.680 ammattilaisten kanssa, niin he on tunnistaneet tän jutun sillä tavalla, että kun lapset 311 00:24:22.680 --> 00:24:27.560 monikielisistä päiväkodeissa niin lapset tulee eri kielikonteksteista sinne suomenkieliseen 312 00:24:27.560 --> 00:24:32.960 päiväkotiin, niin saattaa olla että siinä menee niinku puoli tuntia-tunti ennen kun se 313 00:24:32.960 --> 00:24:37.160 lapsi pääsee tavallaan niinku vireeseen sen suomen kielen kanssa että siinä ollaan niinku 314 00:24:37.160 --> 00:24:40.600 jotenkin ihan niin kun jossain muussa kielikontekstissa 315 00:24:40.600 --> 00:24:43.510 vielä, että se suomalainen konteksti ei avaudu. 316 00:24:43.510 --> 00:24:45.900 ennen kuin sieltä on tullut tarpeeksi jotain joka triggeröi sen, 317 00:24:45.900 --> 00:24:47.760 niin se ei välttämättä edes riitä 318 00:24:47.760 --> 00:24:52.150 ee että näet ne tutut ihmiset, joihin luulisi että linkittää et toi ihminen kuulostaa 319 00:24:52.150 --> 00:24:57.090 tolta ja siispä mäpä kuuntelen häntä tästä näkökulmasta. Mutta se on musta tosi 320 00:24:57.090 --> 00:25:00.450 kiinnostava kun on tällasii niinku arkipäivän ilmiöitä jotka linkittyy siihen mitä 321 00:25:00.450 --> 00:25:03.350 itse oon sitten taas kaivellut aivoista niin se on 322 00:25:03.350 --> 00:25:07.470 se on musta hauskaa. Mutta tää implanttiasia tämä minua kiehtoo koska 323 00:25:07.470 --> 00:25:11.210 siinä vaiheessa vähän mulla tuossa oli kuulovaikeuksia tän 324 00:25:11.210 --> 00:25:14.120 laitteiston kautta, mutta mä ymmärsin että 325 00:25:14.120 --> 00:25:19.220 puhe oli siitä, että mitä aikaisemmin implantoidaan, niin sen parempi 326 00:25:19.220 --> 00:25:21.310 se lopputulema sen kielen kehityksen kannalta, 327 00:25:21.310 --> 00:25:26.750 ja tää kovasti tukisi tietysti sitä herkkyyskausiajattelua. 328 00:25:26.750 --> 00:25:30.950 Se on tosi kiinnostava juttu siinäkin mielessä, että mä oon tehnyt siis -96 329 00:25:30.950 --> 00:25:36.310 kun mä tota tein tämmöistä tutkimusta, jossa se oli hyvin pieni otos koska silloin 330 00:25:36.310 --> 00:25:41.610 ei ollut Turun yliopistossa keskussairaalasta implantoituna ku vasta muutama aikuinen 331 00:25:41.610 --> 00:25:44.230 ja me tarkasteltiin sitä että miten nää 332 00:25:44.230 --> 00:25:48.270 ihmiset jotka on niinku postlinguaallisesti kuuroutuneet, eli kielen kehityksen 333 00:25:48.270 --> 00:25:52.650 jälkeen joskus murrosiän tietämissä niin menettäneet kuulonsa ja olleet vaihtelevia 334 00:25:52.650 --> 00:25:57.750 määriä vuosista kymmeniin vuosiin niin ilman kuuloa ja nyt saaneet puolisen 335 00:25:57.750 --> 00:26:00.050 vuotta aikaisemmin implantit. 336 00:26:00.050 --> 00:26:03.890 Ni oli aika hämmentävää huomata, että he pystyi etsimään tällasella 337 00:26:03.890 --> 00:26:06.290 syntetisaattorilla aivan samalla tavalla 338 00:26:06.290 --> 00:26:10.170 yhtä hyvät suomen kielen vokaalit kuin mitä normaalisti kuulevat 339 00:26:10.170 --> 00:26:13.880 ja koko historiansa ajan kuulleet ihmiset. 340 00:26:13.880 --> 00:26:17.100 Eli se tavallaan kertoo siitä meidän jännästä jutusta, että 341 00:26:17.100 --> 00:26:19.850 usein ajatellaan, että sitä inputtia pitää saada koko 342 00:26:19.850 --> 00:26:22.460 ajan, että se kieli pysyy jotenkin päässä. 343 00:26:22.460 --> 00:26:27.180 Mutta mulla on sellainen fiilis, että ehkäpä ne polut sinne muistijälkien luokse on vähän 344 00:26:27.180 --> 00:26:31.750 ruosteessa, mutta pakko siellä on olla jotain jäljellä jopa ilman inputtia, 345 00:26:31.750 --> 00:26:36.300 muuten ei ole mahdollista, että vaikkapa mua jopa vanhempi ihminen 346 00:26:36.300 --> 00:26:41.360 oppisi puolessa vuodessa suomen kielen vokaalit tyhjästä sellaisella 347 00:26:41.360 --> 00:26:44.480 nopeudella kuin nyt oli opittu ilman treeniä. 348 00:26:44.480 --> 00:26:47.790 Se oli mulle sellainen, mutta se oli mun ainoa 349 00:26:47.790 --> 00:26:52.750 kliininen tutkimus ikinä, koska musta se oli todella paljon haastavampaa kuin 350 00:26:52.750 --> 00:26:58.110 tämmöinen tämmöinen tämmöinen eri oppimisympäristöjuttu että mä en ole sen 351 00:26:58.110 --> 00:27:02.590 jälkeen siihen kajonnut, mutta olen suunnitellut kajoavani. 352 00:27:02.590 --> 00:27:05.870 Erja: Tää on kyllä tosi kiinnostavaa, että meillä on mahollisuus tässä podcastin 353 00:27:05.870 --> 00:27:10.360 puitteissa päästä tutustumaan ihan tavallaan uusiin näkökulmiin tai monenlaisiin 354 00:27:10.360 --> 00:27:14.350 näkökulmiin siihen kieleen ja niiden oppimiseen. 355 00:27:14.350 --> 00:27:19.240 Mä olisin halunnut vielä kysyä, että onks teillä niinku tai niinku että miten just se miten 356 00:27:19.240 --> 00:27:24.330 moniin eri tavoin se yksilön tausta vaikuttaa sen uuden kielen oppimiseen? 357 00:27:24.330 --> 00:27:27.480 Että minkälaiset kaikki tekijät, osittain niit on tässä käsiteltykin, mutta. 358 00:27:27.480 --> 00:27:31.980 Lilli: No esimerkiksi me tiedetään tää kätisyyden merkitys, eli 359 00:27:31.980 --> 00:27:37.820 oikeakäteisellä se ylipäänsä kielen ja puheen prosessointi on vahvemmin 360 00:27:37.820 --> 00:27:40.220 lateralisoitunut vasemmalle aivopuoliskolle 361 00:27:40.220 --> 00:27:45.950 kun sitten vasenkätisille, jolla se on ehkä enemmän bilateraalia eli kummallekin 362 00:27:45.950 --> 00:27:49.370 aivopuoliskolle noin niin kuin keskimääräisesti 363 00:27:49.370 --> 00:27:53.860 eli tietenkin asiat pitää aina sitten yksilöllisestikin 364 00:27:53.860 --> 00:27:57.510 varmentaa. Mutta tota 365 00:27:57.510 --> 00:28:02.180 yksi asia on, mikä omassa tutkimuksessa löysin, että että semmoiset ihmiset 366 00:28:02.180 --> 00:28:06.330 aikuiset ihmiset jotka on ihan siis käyneet suomalaisen koulujärjestelmän 367 00:28:06.330 --> 00:28:13.070 ja oppineet erilaisia vieraita kieliä, niin ne henkilöt jotka oli opetellut 368 00:28:13.070 --> 00:28:16.520 monia kieliä ja aloittaneet sen sieltä 369 00:28:16.520 --> 00:28:22.340 yhdeksänvuotiaasta niinku mahdollisimman aikaisin niitten monien kielien oppimisen versus 370 00:28:22.340 --> 00:28:30.080 ihmiset, jotka oli opetellut sit vaan muutamia kieliä ja ja tota näin. Niin heillä sitten 371 00:28:30.080 --> 00:28:36.680 tämmöinen aivovaste, joka kertoo siitä miten se muistijälki uudelle ihan siis uuden tyyppiselle 372 00:28:36.680 --> 00:28:43.600 vieraalle sanalle muodostuu, niin näillä monia kieliä ja hyvin aikaisin tai siis koulujärjestelmän 373 00:28:43.600 --> 00:28:46.660 kannalta aikaisin opis- 374 00:28:46.660 --> 00:28:53.780 opettelemaan alkaneilla niin se se aivo- vaste kasvoi niinku nopeammin sille uudelle 375 00:28:53.780 --> 00:29:00.480 uuden tyyppiselle sanalle, joka sisälsi niin kun uudenlaista äänteellistä tietoa. 376 00:29:00.480 --> 00:29:05.900 Eli tää viittaisi siihen, että että mitä eli heidän aivonsa, 377 00:29:05.900 --> 00:29:15.460 tää on mun johtopäätelmiä, eli heidän aivonsa on niin kun tullut joustavammaksi ottamaan nopeasti 378 00:29:15.460 --> 00:29:22.930 vastaan uudentyyppistä äänteistöä ja ja sen näkyi sitten tässä aivovasteen niinku 379 00:29:22.930 --> 00:29:28.360 nopeammassa kasvussa mikä heijastaa sitä muistijäljen syntymistä. 380 00:29:28.360 --> 00:29:32.300 Eli ihan tämmöinenkin että että jos sä oot opiskellut paljon kieliä 381 00:29:32.300 --> 00:29:34.700 niin sitten sun on helpompi oppia uusia kieliä, 382 00:29:34.700 --> 00:29:39.840 mikä on niin kun arkikokemuksen kannaltakin myös varmaan ihan näin näin. 383 00:29:39.840 --> 00:29:42.080 Eli tuossa on just se fakkiutuminen, että jos ei ole 384 00:29:42.080 --> 00:29:47.660 opiskellut mitään uusia kieliä tai niin kun 385 00:29:47.660 --> 00:29:54.480 ollut missään ympäristössä, jossa olisi niin kuin sitä uutta kieltä tullut tullut tota 386 00:29:54.480 --> 00:30:01.480 niinku kokeneeksi, niin silloin se on hitaampaa se uuden kielen oppiminen. 387 00:30:01.480 --> 00:30:03.280 Maija: Musta toi on ihanaa. 388 00:30:03.280 --> 00:30:06.210 Mä jotenkin vissiin oon aika kiinnostunut muna ja kana -jutuista, 389 00:30:06.210 --> 00:30:09.730 koska tosta tulee taas se olo että että just 390 00:30:09.730 --> 00:30:15.210 tavallaan et missä määrin ihminen lähtee opiskelemaan monia monia kieliä, että 391 00:30:15.210 --> 00:30:19.460 onko siinä alttius ja mielenkiinto tai edes jompikumpi, 392 00:30:19.460 --> 00:30:24.010 no ainakin mielenkiinto jos ei alttius, niin sitä luokkaa että että sitten 393 00:30:24.010 --> 00:30:27.310 sitä on vaikea irrottaa siitä että osaat montaa kieltä. 394 00:30:27.310 --> 00:30:29.350 Mutta miksi sä oot niitä oppinut alunperinkään? 395 00:30:29.350 --> 00:30:33.650 Miksi sä oot lähtenyt niitä opiskelemaan? Ja sen takia mikä on se syy siihen että 396 00:30:33.650 --> 00:30:37.810 miksi opit seuraavaakin? Siinä on varmaan molempaa, siinä on niin kun taas muna 397 00:30:37.810 --> 00:30:41.060 ja kana: tarvitaan molemmat että saadaan kunnon safkaa. 398 00:30:41.060 --> 00:30:46.240 Ja sitten tota toinen mikä mulla tuli tuossa heti mieleen oli riippuen siitä, 399 00:30:46.240 --> 00:30:51.680 että tutkitaanko sitä, että miten uusia muistijälkiä aivoihin syntyy vai tutkitaanko 400 00:30:51.680 --> 00:30:56.540 sitä, että miten oppii tuottamaan uusia asioita, niin ikä näyttää vaikuttavan 401 00:30:56.540 --> 00:30:58.500 melkein vastakkaisilla tavoilla. 402 00:30:58.500 --> 00:31:04.280 Eli siinä missä lapset on näppäriä ja omaksumaan uusia muistijälkiä sen plastisiteetin takia, 403 00:31:04.280 --> 00:31:09.620 niin he on kyllä nopeita oppimaan myös ääntämään, mutta ikäihmiset, heille ei syntynyt samassa 404 00:31:09.620 --> 00:31:12.750 ajassa minkäänlaisia muistijälkiä näille samoille asioille, 405 00:31:12.750 --> 00:31:15.650 mutta hepä oppi vielä nopeammin tuottamaan uutta puhetta, 406 00:31:15.650 --> 00:31:18.690 kun mitä lapset. Ja siinä taas tulee peliin 407 00:31:18.690 --> 00:31:23.380 ehkä se elämänkokemus, se linkki sen puheen akustiikan ja artikulaation ja kaiken 408 00:31:23.380 --> 00:31:27.890 mitä oot ikinä kuullut, kaikki että mä muistan kun se on kuulosti vähän tuolta 409 00:31:27.890 --> 00:31:31.090 ja tää tältä ja sitten niitä voidaan hyödyntää. 410 00:31:31.090 --> 00:31:35.770 Eli tavallaan se että ollaanko tekemisissä jonkun esitietoisen prosessoinnin kanssa vai 411 00:31:35.770 --> 00:31:40.710 onko semmoisen mihin ihminen aktiivisesti koko ajan erilaisin strategioin voi vaikuttaa, 412 00:31:40.710 --> 00:31:45.290 niin silloin tutkimustulokset saattaa olla aika eri sorttisia. 413 00:31:45.290 --> 00:31:50.430 Lilli: Joo ja tohonkin varmaan niin kun se että tota miten tai 414 00:31:50.430 --> 00:31:53.880 tuossa varmaan sitten niinku jatkossa, jatkoaiheena 415 00:31:53.880 --> 00:31:58.220 sillain, että todennäköisesti ne lapset pystyy kuitenkin 416 00:31:58.220 --> 00:32:05.870 vähän ajan kuluttua niin kun palauttamaan ne asiat uudelleen, 417 00:32:05.870 --> 00:32:08.440 vaikkapa tuottamaan uudelleen ne samat äänteet tai 418 00:32:08.440 --> 00:32:12.470 samat sanat verrattuna sitten niihin 419 00:32:12.470 --> 00:32:15.240 vanhempiin ihmisiin jotka joilla jos se muistijälki ei ole 420 00:32:15.240 --> 00:32:18.410 syntynyt niin silloin he lähtee taas niinku 421 00:32:18.410 --> 00:32:25.250 uudestaan vähän niin kun takamatkalta. Eli eli tota siinä mielessä niinku vaikka pystyy 422 00:32:25.250 --> 00:32:33.590 sen kaiken kokemuksen ja tämmöisen niinku kielikokemuksensa kannalta niin nopeasti 423 00:32:33.590 --> 00:32:37.840 tuottamaan vaikka uutta, niin mä veikkaan että siinä kuitenkin se muistin 424 00:32:37.840 --> 00:32:43.650 heikompi heikompi tota niinku kapasiteetti silloin vanhempana niin 425 00:32:43.650 --> 00:32:49.520 tota silloin se ei tavallaan pysy siellä päässä 426 00:32:49.520 --> 00:32:51.730 niin hyvin. 427 00:32:51.730 --> 00:32:57.020 Erja: Musta on silti hirveän lohduttavaa kuulla se, että että se ei pidä paikkaansa että vanha 428 00:32:57.020 --> 00:33:01.820 koira ei opi uusia temppuja että. Maija: No, mä sanon sitä, että jos sitä ajattelisi sillei, että 429 00:33:01.820 --> 00:33:06.030 että meidän kirkonkylällä on kaks kauppaa, toinen oikealla puolella tietä ja toinen vasemmalla 430 00:33:06.030 --> 00:33:10.400 puolella tietä. Niin jos mun naapurin mamma on aina käynyt sen vasemman puoleisessa kaupassa, 431 00:33:10.400 --> 00:33:12.970 joka meni sitten peruskorjaukseen 432 00:33:12.970 --> 00:33:17.880 kaheksi vuodeksi niin olisiko hän nyt sitten seisonut siinä epäplastisesti kaks vuotta 433 00:33:17.880 --> 00:33:22.670 tuijottaen sitä remppatyömaata osaamatta oppia uutta konstia ja mennä toiselle 434 00:33:22.670 --> 00:33:25.510 puolelle tietä vaikka olis aina ollut kanta-asiakas. 435 00:33:25.510 --> 00:33:29.680 Eli kyllä meistä kaikista löytyy sellaista joustavuutta ja tilanteeseen 436 00:33:29.680 --> 00:33:32.610 sopeutumista, mikä on mun mielestä plastisiteettia, 437 00:33:32.610 --> 00:33:35.350 toki sitäkin on eri sorttista. 438 00:33:35.350 --> 00:33:39.310 Lilli: Niin ja siellä vanhuudessa se tavallaan 439 00:33:39.310 --> 00:33:44.490 se rappeuma, alkava rappeuma, mikä meillä kaikilla sitten alkaa niin 440 00:33:44.490 --> 00:33:48.660 niin sitä voi estää jonkun verran kielten oppimisella. 441 00:33:48.660 --> 00:33:54.220 Eli semmoinen tutkimushan hiljattain julkaistiin jossa jossa tota 442 00:33:54.220 --> 00:33:59.620 siinä oli 60– 80 vuotiaita ihmisiä ja ja tota heille he 443 00:33:59.620 --> 00:34:01.740 kävi sitten tämmöisellä kielikurssilla. 444 00:34:01.740 --> 00:34:07.350 Opettelivat siis ihan uutta kieltä neljä kuukautta ja ja tota sitten verrattiin sellaisiin ihmisiin 445 00:34:07.350 --> 00:34:14.300 jotka ei käyneet, ja heiltä sitten mitattiin tai testattiin yleistä kognitiota että yleistä muistia 446 00:34:14.300 --> 00:34:20.580 ja toiminnanohjausta ja niin poispäin ja sitten sen lisäksi vielä niin kun aivojen 447 00:34:20.580 --> 00:34:26.670 konnektiivisuutta eli tota miten siellä niinku toiminnalliset 448 00:34:26.670 --> 00:34:32.850 toiminnallisesti aivoissa tietyt yhteydet muodostuu. Niin niin havaittiin, että nää jotka oli 449 00:34:32.850 --> 00:34:40.740 käynyt sen kielikurssin niin heillä itse asiassa syntyi sinne aivojen niin kun 450 00:34:40.740 --> 00:34:49.590 kielialueille niin uusia yhteyksiä, eli siinä nähtiin että siellä pystyi aivot muokkautumaan 451 00:34:49.590 --> 00:34:56.290 vanhallaki iällä ja toisaalta sitten tää tällä niinku kielen oppimisella oli semmoista vaikutusta, 452 00:34:56.290 --> 00:35:03.310 että heidän niin kun pisteensä tämmöisissä testeissä, jotka jotka mittasi näitä niinku yleisiä 453 00:35:03.310 --> 00:35:09.730 kognitiivisia kykyjä, niin ne oli parempia kun näillä tällä toisella ryhmällä joilla niinku 454 00:35:09.730 --> 00:35:12.780 jotka eivät olleet käyneet täällä kielikurssilla. 455 00:35:12.780 --> 00:35:15.720 Eli tämmöisellä sen nyt voi tietenkin ajatella, että onko 456 00:35:15.720 --> 00:35:19.840 se mitä vaan aktiivista niinku aktiviteettia 457 00:35:19.840 --> 00:35:23.980 mitä mitä tämmöiset niinku vanhat ihmiset, että auttaako semmoinen mikä 458 00:35:23.980 --> 00:35:27.700 vaan aktiivisuus, vaikkapa se olisi niin kun 459 00:35:27.700 --> 00:35:32.410 jalkapallon peluuta tai muuta vastaavaa. Että että 460 00:35:32.410 --> 00:35:34.430 niin kun 461 00:35:34.430 --> 00:35:38.850 se olisi tietenkin arvokasta mitata tai niinku testata sitä, että että 462 00:35:38.850 --> 00:35:44.790 onko kielellä jotain erityistä niin kun etua siihen kognition säilymiseen 463 00:35:44.790 --> 00:35:48.180 versus vaikka just liikunnalliset harrastukset. 464 00:35:48.180 --> 00:35:53.350 Maija: Toi on tosi kiinnostava, koska meillä oli sellanen tutkimus missä katottiin 465 00:35:53.350 --> 00:35:58.260 sellasii aktiivisia ikäihmisiä, jotka harrasti jotain muuta kuin kieltä ja sitten semmoisia 466 00:35:58.260 --> 00:36:02.520 jotka harrasti kielten opiskelua ja molemmilla ryhmille opetettiin taas jotain ihan 467 00:36:02.520 --> 00:36:08.550 muuta kieltä. Ja tää kertoo siitä miten hauskasti se kielellisyys jotenkin kulkee niinku 468 00:36:08.550 --> 00:36:10.810 semmoisena jonkinlaisena mönttinä, ja hienoa jos 469 00:36:10.810 --> 00:36:15.600 se sitten tietysti säteilee, niinku tuossa voisi olettaa, niin myös sinne muun kognition puolelle, 470 00:36:15.600 --> 00:36:20.360 mutta tässä osoitettiin ihan selvästi se, että se muu kuin kielellinen aktiivisuus ei tukenut 471 00:36:20.360 --> 00:36:23.430 tätä uuden kielen oppimiseen tarvittavaa aktiivisuutta. 472 00:36:23.430 --> 00:36:25.720 Elikkä. 473 00:36:25.720 --> 00:36:28.510 Sitä ei nyt vielä oikein mun mielestä tiedä, mutta se täytyy testata, 474 00:36:28.510 --> 00:36:31.630 se on siinä on hyviä viitteitä siihen, että että se voisi olla 475 00:36:31.630 --> 00:36:34.330 tällainen avain universaalin onnellisuuteen 476 00:36:34.330 --> 00:36:39.710 tää kieli. Ainakin se tekee sen, että että mä oon itse ajatellut sen niin, että jos 477 00:36:39.710 --> 00:36:44.510 pystyt kommunikoimaan mahdollisimman monenlaisten ihmisten kanssa, niin se ylläpitää 478 00:36:44.510 --> 00:36:48.920 kuitenkin sitä semmoista sosiaalisuuden tuomaa maailmassa 479 00:36:48.920 --> 00:36:52.250 ja elämässä kiinni pysymistä ja sillä on varmasti 480 00:36:52.250 --> 00:36:55.320 ainoastaan suotuisia vaikutuksia. 481 00:36:55.320 --> 00:37:00.980 Lilli: Kyllä ja sitten se harrastuksen sen itsessään sen harrastuksen sosiaalisuus, 482 00:37:00.980 --> 00:37:06.060 että kielten opiskelu, siinä kuitenkin ollaan muiden ihmisten kanssa yleensä 483 00:37:06.060 --> 00:37:09.290 ellei sitten harrasta jotain itseopiskelua, 484 00:37:09.290 --> 00:37:15.350 ja ja se tuo sitä sosiaalisuutta, kun taas esimerkiksi joku yksin tehtävä 485 00:37:15.350 --> 00:37:18.190 harraste, niin se ei tuo semmoista sosiaalisuutta. 486 00:37:18.190 --> 00:37:21.690 Ja mehän tiedetään, että sosiaalisella harrastamisella 487 00:37:21.690 --> 00:37:25.720 on aivoterveyttä edistävä vaikutus. 488 00:37:25.720 --> 00:37:31.840 Ja sitä nyt, varsinkin niinku vanhuudessa on tai vanhoilla ihmisillä on tutkittu. 489 00:37:31.840 --> 00:37:36.520 Elmeri: Miten sitten kieliä kannattaisi opiskella, että onko jotain strategioita tai 490 00:37:36.520 --> 00:37:40.120 keinoja, millä voi virittää aivoja sellaiseen tilaan, että 491 00:37:40.120 --> 00:37:43.880 että uusi kieli jää herkemmin sinne? 492 00:37:43.880 --> 00:37:49.960 Lilli: No oma oma oma teesini on mä uskon, altistumisen mahdollisuuteen, 493 00:37:49.960 --> 00:37:54.860 mahdollisuuksiin eli mikä on vähän niin kun 494 00:37:54.860 --> 00:38:00.600 tavallaan eri asia kuin sitten tämmöinen perus kirjojen kanssa opiskelu tai tämmöinen 495 00:38:00.600 --> 00:38:05.800 luokkaoppiminen. Eli eli tota mahdollisimman paljon altistumista sille kielelle, koska 496 00:38:05.800 --> 00:38:10.940 aivot on hyvin tehokkaat tosiaan ottamaan, poimimaan sieltä uudesta kielestä esimerkiksi 497 00:38:10.940 --> 00:38:18.680 se niin kun puhutusta kielestä kun niitä toistuu niitä tiettyjä sanoja siellä siinä puhevirrassa 498 00:38:18.680 --> 00:38:21.720 mikä eka kuulostaa aivan vaan semmoiselta 499 00:38:21.720 --> 00:38:26.140 soljuvalta sönkötykseltä, niin niin aivot kuitenkin sieltä 500 00:38:26.140 --> 00:38:30.790 poimii niitä ilman että sun pitää edes välttämättä tehdä ihan hirveästi 501 00:38:30.790 --> 00:38:37.770 itse siinä niinkun aktiivisesti hommia. Eli tämmöinen niinku vahva altistaminen 502 00:38:37.770 --> 00:38:43.570 siinä kielen opiskelussa sen niinku tämmöisen aktiivisen vaikka kieliopin 503 00:38:43.570 --> 00:38:48.420 tota tai sanojen opiskelun ohessa olisi 504 00:38:48.420 --> 00:38:56.770 mun mielestä se tavallaan nopeuttava keino siihen niinkun kielitaidon hankkimiseen. 505 00:38:56.770 --> 00:39:02.030 Maija: Toi on mun mielestä hyvä toi sana ohessa, koska se on just se kombo 506 00:39:02.030 --> 00:39:08.130 varmaan mikä ratkaisee. Että mä oon joskus puhunut siitä että että jos halutaan oppia 507 00:39:08.130 --> 00:39:12.530 puhumaan kieltä sillä että se vähän kuulostaisi jopa siltä kieleltä mitä puhutaan, niin 508 00:39:12.530 --> 00:39:16.990 sen lisäksi et on hyvä kuunnella sitä on hauska hyvä myöskin makustella sitä ja toistella 509 00:39:16.990 --> 00:39:23.500 ja äänellä ja kaikenlaista ja sitä altistumista paljon. Että jostain syystä aika helposti 510 00:39:23.500 --> 00:39:28.230 lapsiltakin jää ja aikuisoppijoiltaki ni pimitetään tieto siitä, että mitä foneettisiä 511 00:39:28.230 --> 00:39:30.400 elementtejä tässä kielessä on 512 00:39:30.400 --> 00:39:35.920 ja mitkä niistä on tärkeimpiä. Ja sen on todettu meidän tutkimuksissa auttavan et jos ihminen 513 00:39:35.920 --> 00:39:41.420 tietää, että tässä on tämmöiset foneettiset yksiköt, niin hänen on helpompi oppia niitä sanomaan 514 00:39:41.420 --> 00:39:45.860 kun se, että että vaan kuuntelet pelkästään. Ja se on vähän sama 515 00:39:45.860 --> 00:39:50.160 mä sanon että eihän matikkaakaan ei silleen opeteta koulussa että opettaja laittaa 516 00:39:50.160 --> 00:39:54.560 laskuja seinälle ja sanoo että kattokaa ja yrittäkää saada tästä niinku jotain 517 00:39:54.560 --> 00:39:57.660 irti että muutaman vuoden päästä on teille ihan selviä. 518 00:39:57.660 --> 00:40:01.370 Kyllä se vaan sanoo että tässä on nyt tämmöisiä että täs on erilaisia juttuja, 519 00:40:01.370 --> 00:40:04.250 hän selittää mitä ne on. Niin miksei fonetiikastaki voisi sanoa, 520 00:40:04.250 --> 00:40:07.570 että esimerkiksi ranskassa on kaks erilaista oota. 521 00:40:07.570 --> 00:40:12.190 Se on edelleen niinku pääaineopiskelijoiden täällä ensimmäisenä vuonna täysi yllätys. 522 00:40:12.190 --> 00:40:15.790 Siinä on kuitenkin käyty niinku aika monta vuotta ranskan tunneil ja koskaan 523 00:40:15.790 --> 00:40:18.210 ei ole tullut vastaan, että täällä on tällaisia yksiköitä. 524 00:40:18.210 --> 00:40:20.810 Ei se tieto hirveästi haittaa. 525 00:40:20.810 --> 00:40:24.940 Et useimmiten se lisää tietoisuutta jopa. 526 00:40:24.940 --> 00:40:29.020 Lilli: Sitten toisaalta siinä just se että että niinku aivojen kannalta niin vaikka sä 527 00:40:29.020 --> 00:40:35.080 sanoisit että ranskassa on kaks oota ja sitten tää ihminen se se ei koskaan kuulisi näitä 528 00:40:35.080 --> 00:40:41.440 sanoja hirveästi missä on nää eri oot niin se ei pysty tuottamaan niitä niitä eri kahta eri 529 00:40:41.440 --> 00:40:46.760 oota. Eli se tarvitsee sen kummankin kummankin eli se tarvitsee sen syötteen, josta 530 00:40:46.760 --> 00:40:53.360 se oppii siitä kuulemastaan ensin erottamaan ne kaks oota ja sen jälkeen se pystyy mahdollisesti 531 00:40:53.360 --> 00:40:55.570 tuottamaan ne kaks oota, mutta tosiaan 532 00:40:55.570 --> 00:41:00.890 nää metataidot eli tieto siitä, että mitä se kieli sisältää on on tosi tärkeitä. 533 00:41:00.890 --> 00:41:08.090 Eli niinku hyvin semmoinen rikas rikas kielen- oppimis niinku strategia tai menetelmä 534 00:41:08.090 --> 00:41:13.050 niin niin olisi hyvä. Maija: Soo ja se on musta jännä että esimerkiksi jokainen suomalainen 535 00:41:13.050 --> 00:41:18.670 päivittäin tuottaa systemaattisesti ranskan molempia oota niin sekin että me kyllä 536 00:41:18.670 --> 00:41:23.180 osataan ne sanoa. Mutta jos ei esimerkiksi, voihan olla olemassa semmoisia äänteitä jotka 537 00:41:23.180 --> 00:41:27.240 voi vaihdella vapaasti keskenään ja niistä on tosi vaikea tulla tietoiseksi, koska 538 00:41:27.240 --> 00:41:29.060 se voit yhtä hyvin sanoa 539 00:41:29.060 --> 00:41:32.110 ton tai ton ja sillä ei ole mitään merkitysteroa, eikä se myöskään 540 00:41:32.110 --> 00:41:34.400 riipu siitä ympäristöstä, jossa esiintyy 541 00:41:34.400 --> 00:41:39.390 kummatkin käy. Mutta on paljon semmoisia ympäristöjä, joissa meillä on esimerkiksi 542 00:41:39.390 --> 00:41:44.990 sellainen variantti jostain suomenkielen äänestä, joka toistuu aina tietyssä ympäristössä, 543 00:41:44.990 --> 00:41:48.990 niin ihminen voidaan saada tietoiseksi tästä vaihtelusta helpommin. 544 00:41:48.990 --> 00:41:51.840 Esimerkiksi jos mä sanon, että no niin. 545 00:41:51.840 --> 00:41:54.720 Niin kyllä mä kuulen että se on erilainen se i siinä kun jos mä 546 00:41:54.720 --> 00:41:58.420 sanon isä. Se on ihan selvästi ja se o on nasaalinen, 547 00:41:58.420 --> 00:42:02.090 [nasaaliäänellä] se on semmoinen ranskalainen ja tämmöinen. [normaaliäänellä] niin 548 00:42:02.090 --> 00:42:07.810 sen saa sanottua ihan ääneen, entiä mikä siinä pelottaa. 549 00:42:07.810 --> 00:42:09.970 Erja: Tää on ihan tosi kiinnostavaa. 550 00:42:09.970 --> 00:42:14.510 Maija: Eikö ookki. Erja: kyllä musta alkaa tuntua, että pitää ehkä niinku siirtyä 551 00:42:14.510 --> 00:42:17.850 tonne aivotutkimuksen ja fonetiikan puolelle. 552 00:42:17.850 --> 00:42:20.910 Maija: Tervetuloa, Erja: Tota ihan tähän loppuun, 553 00:42:20.910 --> 00:42:26.450 mä haluaisin vielä silleen tiiviisti kuulla teiltä että että no mitä hyötyä 554 00:42:26.450 --> 00:42:30.350 näistä kielten opiskeluista sitten on aivojen kannalta, että miksi 555 00:42:30.350 --> 00:42:32.480 miksi meidän kannattaisi opiskella kieliä? 556 00:42:32.480 --> 00:42:37.520 Maija: Lilli voi varmaan sanoa ensin sen asiapuolen, katsotaan mitä mä sitten keksin. 557 00:42:37.520 --> 00:42:43.220 Lilli: No no tosiaan jos halutaan ajatella että että tavoite ei ole pelkästään 558 00:42:43.220 --> 00:42:48.360 se, että oppii kieliä ihan sen itseisarvon takia mikä on niin kun yhteiskunnassa 559 00:42:48.360 --> 00:42:51.150 ja globaalisti hyödyllistä, 560 00:42:51.150 --> 00:42:56.530 niin niin tota ja aivojenkin kannalta se aivojen mielihyväjärjestelmä 561 00:42:56.530 --> 00:43:02.970 siellä sykkii aina kun aina kun tota uutta kieltä opitaan. 562 00:43:02.970 --> 00:43:08.450 Ja sitten on tietenkin etsitty tämmöisiä yleisiä hyötyjä eli aivojen kannalta 563 00:43:08.450 --> 00:43:13.740 eli mitä mitä hyötyy niinku aivoille aivojen muille osille ja ihmisen muuhun 564 00:43:13.740 --> 00:43:20.290 toimintaan, sillä kielen opiskelulla voisi olla niin, kun juurikin kaksikieliset 565 00:43:20.290 --> 00:43:24.510 ja ja tota jos puhuu vaikkapa töissä 566 00:43:24.510 --> 00:43:28.970 englantia ja sitten osan työkavereiden kanssa myös suomea ja tällaista 567 00:43:28.970 --> 00:43:34.650 eli tulee tämmöistä kielten välillä vaihtamista, niin tämä kehittää tämmöistä 568 00:43:34.650 --> 00:43:39.370 kuin kognitiivista kontrollia ja sen sen tota 569 00:43:39.370 --> 00:43:44.670 siihen liittyviä aivoalueita tuolla niinku meidän tyvitumakkeissa eli hyvin syvissä 570 00:43:44.670 --> 00:43:53.470 osissa. Ja ja tota se liittyy ne samat aivojen osat niinku ohjaa meidän toiminnan ohjausta 571 00:43:53.470 --> 00:44:00.770 eli eli tämmöinen niinku inhibidio eli vaikkapa miten se nyt suomentaisi sitten estäminen 572 00:44:00.770 --> 00:44:07.670 jonkun tiedon estäminen ja johonkin keskittyminen ja ja joissa on jossain niinku sarjallisissa 573 00:44:07.670 --> 00:44:10.300 asioissa hyvin sujuva eteneminen 574 00:44:10.300 --> 00:44:14.560 on niinku tämmöistä toiminnanohjausta. Niin niin tämmöisiä tämmöisiä tuloksia 575 00:44:14.560 --> 00:44:19.720 on, että kielen oppimisella voisi olla siihen niinku 576 00:44:19.720 --> 00:44:22.430 hyödyllistä vaikutusta. 577 00:44:22.430 --> 00:44:27.070 Ja ja tosiaan esimerkiksi kaksikielisillä on havaittu tutkimuksissa, missä on vähän 578 00:44:27.070 --> 00:44:34.930 laajempia poppoita katsottu, että kaksikielisyys, joka nyt tässä tässä niinku tässä kontekstissa 579 00:44:34.930 --> 00:44:41.230 tarkoittaa ehkä niitä varhaisia kaksikielisiä, niin heillä dementian alkamisajankohta 580 00:44:41.230 --> 00:44:45.110 olisi noin neljä vuotta myöhemmin kuin yksikielisiä. 581 00:44:45.110 --> 00:44:49.610 Eli eli tavallaan se niin kun 582 00:44:49.610 --> 00:44:56.130 kielen ahkera käyttäminen ja kielten välillä vaihtaminen ja niinku sen kielen niinku 583 00:44:56.130 --> 00:45:01.950 laaja kielellinen verkosto niin se luo sitä reserviä sinne aivoihin joka voi 584 00:45:01.950 --> 00:45:09.850 niin kun tavallaan loiventaa sitä sitä aivojen niinku heikentymistä sitten ja niinku 585 00:45:09.850 --> 00:45:14.140 myöhästää sitä ajankohtaa koska sitä reserviä on siellä 586 00:45:14.140 --> 00:45:20.400 enemmän, eli eli tota aivokudosta aivokudos esimerkiksi valkeassa aineessa on tiheämpää 587 00:45:20.400 --> 00:45:24.230 silloin kun silloin kun näitä yhteyksiä on paljon. 588 00:45:24.230 --> 00:45:28.030 Eli tämmöistä yleistä hyötyä niinku aivoterveydelle on ja sen 589 00:45:28.030 --> 00:45:32.130 lisäksi myös nämä kaikki sosiaaliset hyödyt. 590 00:45:32.130 --> 00:45:36.990 Eli tota. Erja: Ja tuntuu että niinku aivojen hyvinvoinnista on viime vuosina puhuttu 591 00:45:36.990 --> 00:45:40.190 aika paljonkin tai se on jotenkin noussut paljon mediassakin esille ja tullut 592 00:45:40.190 --> 00:45:45.410 paljon hyviä tietokirjoja esim. Minna Huotilaislta niin tää on erinomainen näkökulma 593 00:45:45.410 --> 00:45:48.710 tässä nyt tää mitä hyötyä kielistä? 594 00:45:48.710 --> 00:45:53.190 Maija: Joo kyllä mä mä katson silleen mä arvasin että Lillillä on tuommoiset mahtavat 595 00:45:53.190 --> 00:45:58.330 asia-Pentti kuviot tässä kaikesta valkoisista massoista sun muista, mutta 596 00:45:58.330 --> 00:46:02.270 mä ajattelen sitä nykyisin ehkä aika paljon tätä 597 00:46:02.270 --> 00:46:07.390 kielellisen harrastuksen ja monikielisyyden hyötyjä ja lähinnä siitä kautta, 598 00:46:07.390 --> 00:46:12.320 mitkä verkostot se tuo myöskin sille ihmiselle sosiaalisessa mielessä ja miten 599 00:46:12.320 --> 00:46:17.960 monipuolisempi se koko kulttuurinen tausta, jonka kanssa joutuu handlaamaan on 600 00:46:17.960 --> 00:46:20.980 jos joutuu puhumaan eri kielisten ihmisten kanssa. 601 00:46:20.980 --> 00:46:25.880 Ei pelkästään sen kielen vaan myös sen taustalla piilevän kulttuurin kautta. 602 00:46:25.880 --> 00:46:29.390 Eli jos ajattelee, että kun ranskalaisten kanssa puhuu, niin täytyy olla lukenut 603 00:46:29.390 --> 00:46:34.190 ihan hirveä määrä ranskalaisia romaaneja, jotta ymmärtää yhtään mistä ne puhuu, koska 604 00:46:34.190 --> 00:46:36.870 ne tekee kaikista kirjailijan nimistä aina adjektiiveja 605 00:46:36.870 --> 00:46:41.670 yhtäkkiä ja sitten täytyy jotenkin yrittää sitä ymmärtää. Tai jos puhuu 606 00:46:41.670 --> 00:46:46.620 brittien kanssa, niin täytyy tuntea se konteksti että minkä takia viideltä kerta 607 00:46:46.620 --> 00:46:48.920 kaikkiaan pitää olla valmis syömään keksejä. 608 00:46:48.920 --> 00:46:54.040 Siis niin kun tää että perinteet ja traditiot ja niiden kautta tuleva vuorovaikutuksen 609 00:46:54.040 --> 00:46:59.080 kautta tuleva se kokonaispaketti on musta aivan oleellinen. Ja 610 00:46:59.080 --> 00:47:01.880 meidän alalla ehkä on se ongelma, että me ei päästä kuitenkaan 611 00:47:01.880 --> 00:47:04.950 sitten ehkä käsiksi siihen, että 612 00:47:04.950 --> 00:47:09.810 missä määrin se on aina just se kieli ja missä määrin se on se kulttuuri, 613 00:47:09.810 --> 00:47:14.640 missä määrin se on se vuorovaikutus ja näin. Mutta 614 00:47:14.640 --> 00:47:21.810 ehdottomasti kielten opiskelu on se asia, joka ylläpitää toimeliaisuutta ja mahdollisuutta 615 00:47:21.810 --> 00:47:26.360 tutustua uusiin ihmisiin ja sen takia se on minusta erittäin tärkeää. 616 00:47:26.360 --> 00:47:34.840 Elmeri: Joo tota otetaan tähän nyt oikeasti ihan loppuun tämmöinen loppukaneetti, että mitä te toivoisitte, 617 00:47:34.840 --> 00:47:39.680 että kuulijoille jäisi tästä jaksosta mieleen? Tai mitä teille jää jäi 618 00:47:39.680 --> 00:47:43.700 erityisesti mieleen tästä mitä me ollaan puhuttu? Lilli: Niin ehkä se niinku joku 619 00:47:43.700 --> 00:47:50.140 tämmöinen viesti kansalle niin tota voisi olla että että tota opiskelkaa 620 00:47:50.140 --> 00:47:56.420 kieliä että ei se ole ei ole mitään tämmöistä niin kun syytä miksi sanois 621 00:47:56.420 --> 00:47:58.800 että no en mä nyt enää viitti alkaa kun 622 00:47:58.800 --> 00:48:01.720 kyllä mä haluaisin, mutta mä tiedän että en mä osaa sitten en mä opi 623 00:48:01.720 --> 00:48:05.260 enää. Niin se on niinku se ei vaan pidä paikkaansa, 624 00:48:05.260 --> 00:48:08.380 eli eli tota ihminen pystyy oppimaan ja aivot 625 00:48:08.380 --> 00:48:11.960 ivot pystyy oppimaan. 626 00:48:11.960 --> 00:48:16.760 Ja sitten myös aikuisuudessa. Maija: Mun mielestä just toi Lillin pointti että että ei siitä nyt ainakaan 627 00:48:16.760 --> 00:48:22.280 mitään haittaa ole ja se mitä siit tiedetään niin on pelkästään se että sitten voi olla jotain 628 00:48:22.280 --> 00:48:29.120 hyötyjä ja ne hyödyt voi olla jotain tällaisia aivojen terveyteen liittyviä tai sitten yleiseen 629 00:48:29.120 --> 00:48:35.740 elämän natsaamiseen liittyviä. Ja jotenkin mun mielestä ainakin jos sitä kielenoppimista lähestyy 630 00:48:35.740 --> 00:48:40.780 sieltä fonetiikan kautta ja unohtaa sen semmoisen mörrimöykyn, mikä jokaisessa meissä elää ja 631 00:48:40.780 --> 00:48:42.620 rupeaa oikeasti aidosti kokeilemaan 632 00:48:42.620 --> 00:48:46.510 mitä sil suuvärkil voi saada aikaiseksi. Ja jos sen vielä kehtaa tehdä kavereiden 633 00:48:46.510 --> 00:48:49.650 kanssa, niin oikeastaan hirveän moni asia ei ole paljon hauskempaa. 634 00:48:49.650 --> 00:48:55.050 Eli toisin sanoen siitä voi saada kielten opiskelusta älyttömästi myös hupia ja hyötyä 635 00:48:55.050 --> 00:48:57.870 yhessä ja samassa paketissa. 636 00:48:57.870 --> 00:48:59.670 Elmeri: Tässähän nää tulikin, mä oisin 637 00:48:59.670 --> 00:49:04.560 sanonu ihan samaa, että että ne hyödyt on hyvin tällaisia kokonaisvaltaisia, että 638 00:49:04.560 --> 00:49:07.820 ei rajoitu pelkästään siihen, että saat taas uuden työkalupakin sun omien 639 00:49:07.820 --> 00:49:13.710 ajatusten ilmaisuun, vaan on myös sellaisia päänsisäisiä ja fyysisiä hyötyjä. 640 00:49:13.710 --> 00:49:15.510 Erja: Kiitos. Kiitos 641 00:49:15.510 --> 00:49:17.920 ihan tosi paljon teille molemmille kun pääsitte vieraaksi. 642 00:49:17.920 --> 00:49:20.250 Elmeri:Kiitos. Lilli: kiitos. Maija: kiitos teille.