WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:19.950 --> 00:00:25.460 K. Tervetuloa kuuntelemaan. 2 00:00:25.460 --> 00:00:27.850 Puhutaan kielikoulutusta podcastia. 3 00:00:27.850 --> 00:00:32.290 Tässä podcastissa puhutaan kielistä niiden oppimisesta ja opettamisesta. 4 00:00:32.290 --> 00:00:37.410 Podcastin on tuottanut valtakunnallinen kielikoulutuspolitiikan verkosto eli kieliverkosto 5 00:00:37.410 --> 00:00:42.270 ja mun nimi on eri kilpeläinen ja mä koordinoi kieli verkostoa ja mä oon elmeri tommiska 6 00:00:42.270 --> 00:00:47.030 ja mä oon tutkimusavustaja ainakin eli verkostolla tässä jaksossa me keskustellaan 7 00:00:47.030 --> 00:00:50.960 aivoista ja kielistä ja kielten oppimisesta. 8 00:00:50.960 --> 00:00:54.980 Tää voi aiota nousee esille on että mitä aivoissa tapahtuu kun ihminen oppii 9 00:00:54.980 --> 00:00:59.400 sieltä ja miten yksilön tausta vaikuttaa uuden kielen oppimiseen ja meillä 10 00:00:59.400 --> 00:01:04.670 on kansan mielestä puhumassa täällä professori maija peltola Turun yliopistosta 11 00:01:04.670 --> 00:01:07.600 ja tutkijatohtori helsingin yliopistosta. 12 00:01:07.600 --> 00:01:12.970 Tervetuloa molemmille ja haluaisitteko tähän alkuun esitellä itsenne lyhyesti? 13 00:01:12.970 --> 00:01:17.890 No aloitanko mä kun mun nimi sanottiin ensin eli mä todellakin olen maija fonetiikan 14 00:01:17.890 --> 00:01:24.310 professori ja mä olen alunperin kielistä ollut kiinnostunut koko ikäni ja sitten valmistunut 15 00:01:24.310 --> 00:01:29.470 sekä maisteriksi että lisensiaatiksi englantilaiset filologiaasta ja lukioaikana ranskaa 16 00:01:29.470 --> 00:01:32.530 ja sitten harrastanut kaikenlaisia muitakin kieliä. 17 00:01:32.530 --> 00:01:37.350 Mutta sitten tää fone eettinen puoli on tullut sitten tähän rinnalle ihan alkuvaiheissa 18 00:01:37.350 --> 00:01:41.710 ja mua on aina koko ikäinen kiinnostunut vaan se, että miten ihmiset oikeastaan 19 00:01:41.710 --> 00:01:45.430 puhuu ja miten ne kuulee sitä miten niille puhutaan ja. 20 00:01:45.430 --> 00:01:47.850 Ja miten me saataisiin sitten jotain tolkkua kun on niin 21 00:01:47.850 --> 00:01:50.470 monia kieliä niin monenlaisia ihmisiä. 22 00:01:50.470 --> 00:01:56.970 Ehkä siinä tärkein ja mä oon lilli kimppa helsingin yliopistosta tuolta psykologian 23 00:01:56.970 --> 00:02:03.680 ja logopedian osastolta ja ja tota taustaltani psykologi ja psykologian tohtori 24 00:02:03.680 --> 00:02:10.330 ja tällä hetkellä tutkijatohtorina kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä ja itse 25 00:02:10.330 --> 00:02:15.620 oon tutkinut lähinnä sitä, että miten aivoissa. 26 00:02:15.620 --> 00:02:23.740 Käsitellään sanoja, puhuttuja sanoja ja miten niitä opitaan sitten myös ja sen lisäksi sen lisäksi 27 00:02:23.740 --> 00:02:31.440 sitten, että miten tää sanojen oppiminen ja käsittely tapahtuu erilaisilla. 28 00:02:31.440 --> 00:02:34.610 Niin kuin erityisryhmille, kuten vaikka lukihäiriöisillä tai 29 00:02:34.610 --> 00:02:41.060 säätiöillä ja ja tota itse oon itse, että miksi? 30 00:02:41.060 --> 00:02:46.400 Miksi tota aikoinaan psykologia hain lukemaan oli että halusin tietää miten aivot toimii 31 00:02:46.400 --> 00:02:54.240 ja miten sitten tonne niin kun puheen ja kielen tutkimuksen pariin eksyin niin niin osittain 32 00:02:54.240 --> 00:03:00.660 niinku sen takia että meidän laitoksella oli oli semmoista tutkimusta ja ja sitten toisaalta 33 00:03:00.660 --> 00:03:03.750 niin aina mua on kiinnostanut se että miksi. 34 00:03:03.750 --> 00:03:09.030 Miksi joillakin ihmisillä se kielen oppiminen on helpompaa kuin toisilla ja ja 35 00:03:09.030 --> 00:03:14.330 tota, että miten toisilla se tarttuu jotenkin niin niin helposti ja sitten toisella 36 00:03:14.330 --> 00:03:19.790 se oppiminen on tosi tosi tota vaikeata eli tämmöiset niinku yksilölliset erot 37 00:03:19.790 --> 00:03:22.970 esimerkiksi just kielen oppimisessa kiinnostaa. 38 00:03:22.970 --> 00:03:24.770 Kiitos. 39 00:03:24.770 --> 00:03:28.810 Tervetuloa molemmille ja tästä syntyy varmaan aika kiinnostava keskustelu. 40 00:03:28.810 --> 00:03:34.170 Joo OK lähdetään semmoisella keväällä kysymyksellä liikkeellä, että mitä aivoissa tapahtuu 41 00:03:34.170 --> 00:03:39.050 kun ihminen oppii kieltä sellainen hyvin, hyvin karkeasti yleistäen jos lähdetään ihan 42 00:03:39.050 --> 00:03:48.020 sieltä sieltä niin kun alusta niin niin tutkimukset osoittaa että jo kohdussa 43 00:03:48.020 --> 00:03:55.380 sikiö oppii siitä vatsan peitteen läpi kielen piirteitä joita hän kuulee sitten ympäristöstä 44 00:03:55.380 --> 00:03:58.970 ja ja silloin ihan heti syntymästä lähtien se. 45 00:03:58.970 --> 00:04:01.020 Oppiminen kiihtyy. 46 00:04:01.020 --> 00:04:07.340 Hyvin voimakkaasti ja ekan vuoden aikana aivot jo niinku tuunaustuu sille 47 00:04:07.340 --> 00:04:11.340 omalle äidin kielelle hyvin voimakkaasti ja sitten jos niitä kieliä on useampia, 48 00:04:11.340 --> 00:04:16.690 niin silloin ne kummatkin kielet tai useammat kielet sitten sitten tota 49 00:04:16.690 --> 00:04:22.720 sinne aivoihin alkaa niinku tavallaan. 50 00:04:22.720 --> 00:04:24.550 Miten mä nyt sanoisin varastoitu? 51 00:04:24.550 --> 00:04:29.000 Mä oon sanotaanko näin ja ja tota. 52 00:04:29.000 --> 00:04:34.510 Tää kielen oppiminen niinku jatkuu hyvin pitkälle aikuisuuteen. 53 00:04:34.510 --> 00:04:40.530 Kielessä on erilaisia piirteitä kuten äänteet, joista joista maija maija tietää paljon ja ja 54 00:04:40.530 --> 00:04:48.090 sitten tietenkin sanataso, jotka joka sisältää jo tavutason ja toisaalta kielioppi eli syntaksi 55 00:04:48.090 --> 00:04:53.470 ja ja tota kielen pienimmät merkityssäosat morfologia ja niin poispäin. 56 00:04:53.470 --> 00:04:57.790 Ja sitten tietenkin tää ihan viestinnällinen puoli, että esimerkiksi. 57 00:04:57.790 --> 00:05:01.910 Suomessa niin puhekieli eroaa vaikkapa siitä kirjoitetusta 58 00:05:01.910 --> 00:05:04.730 kirjakielestä jonkun verran ja näin poispäin. 59 00:05:04.730 --> 00:05:08.410 Ja mitä aivoissa tapahtuu niin. 60 00:05:08.410 --> 00:05:12.990 Meidän aivoissa aivoissa tota kieltä yleensä prosessoidaan. 61 00:05:12.990 --> 00:05:18.920 Sillä tavalla erityisesti vasemmalla aivopuoliskolla ja siellä tietyt alueet, 62 00:05:18.920 --> 00:05:27.370 jotka on taaimmainen tota ohimolohkon ja sitten alempi paalain lohko ja sitten 63 00:05:27.370 --> 00:05:35.730 alempi etu otsalohko niin muodostaa semmoisen kielellisen verkoston, jonka alueella 64 00:05:35.730 --> 00:05:39.010 sitten hyvin paljon sitä aktiivisuutta liikkuu. 65 00:05:39.010 --> 00:05:42.640 Silloin kun kieltä kuullaan ja sitä opitaan. 66 00:05:42.640 --> 00:05:44.440 Mutta. 67 00:05:44.440 --> 00:05:52.730 Vielä niin kuin lapsuudessa myös se oikea aivopuolisko on tavallaan enemmän tasapainotetusti aktiivinen 68 00:05:52.730 --> 00:05:58.520 ja sitten se niinku kielen tai se aivopuolisko ja eriytyminen tapahtuu. 69 00:05:58.520 --> 00:06:00.780 Siinä kehityksen myötä. 70 00:06:00.780 --> 00:06:04.680 Mutta mutta niinku yli ylipäänsä ei voi sanoa niin, että kieltä tai puhetta 71 00:06:04.680 --> 00:06:09.560 käsitellään vain vasemmalla aivopuolisko vaan sitä käsitellään molemmilla, 72 00:06:09.560 --> 00:06:13.110 mutta se on niinku painottunut sinne vasempaan. 73 00:06:13.110 --> 00:06:18.990 Haluaako maija jotenkin täydentää tätä niinku oman tutkimuksesi näkökulmasta, että meillä 74 00:06:18.990 --> 00:06:23.100 oli täällä tää keskustelu tai kysymys, että mitä aivoissa tapahtuu kun kuullaan itsellemme 75 00:06:23.100 --> 00:06:27.440 vierasta kieltä tai kieltä, joita osaamme vähän niin. 76 00:06:27.440 --> 00:06:31.540 Oikeastaan voisi jatkaa siitä, mihin lilli tuossa pääse, että sitten kun sinne 77 00:06:31.540 --> 00:06:35.680 aivoihin on ruvennut muodostumaan jonkinlainen kartasto, jonka näkökulmasta sitä 78 00:06:35.680 --> 00:06:40.420 maailmaa sitten havainnoidaan siitä asti kun siellä on jonkinlainen pohja olemassa, 79 00:06:40.420 --> 00:06:44.600 niin sitten siinä käy vähän sillä lailla kurjasti, että se on sitten se sapluuna 80 00:06:44.600 --> 00:06:47.120 minkä kautta se kaikki suodattuu. 81 00:06:47.120 --> 00:06:51.930 Eli oikeastaan niin kun akustiikkaan tää ilman värähtely se on ihan universaali 82 00:06:51.930 --> 00:06:54.820 ja kaikkialla maailmassa kuuluu ihan samoja ääniä. 83 00:06:54.820 --> 00:06:58.420 Tai no suunnilleen tietysti että kun afrikkalaiset kielten klikkaukset 84 00:06:58.420 --> 00:07:01.080 niin ne on meille hyvin eksoottisia eikä edes puheeksi. 85 00:07:01.080 --> 00:07:05.230 Tunnistettavia, mutta joka tapauksessa meillä on paljon yhteistä kielissä, mutta 86 00:07:05.230 --> 00:07:10.870 se miten ne jaetaan niihin kategorioihin semmoisiin luokkiin, jotka on määritelmällisesti 87 00:07:10.870 --> 00:07:16.010 tärkeitä sen suhteen, että ymmärretään viesti, niin se minkälainen sapu on se lomasi 88 00:07:16.010 --> 00:07:19.030 päässä on niin on se käänteentekevä juttu. 89 00:07:19.030 --> 00:07:22.670 Eli oikeastaan aivanparka ei voi oikein mitään itselleen. 90 00:07:22.670 --> 00:07:27.910 Eli se säästäväisyys siinä, että faksiudutaan yksi tyyliin havainnoida, 91 00:07:27.910 --> 00:07:31.260 niin kostautuu siinä, että se on sitten se ainoa keino. 92 00:07:31.260 --> 00:07:35.090 Ja senpä takia kun uusia kieliä ruvetaan oppimaan, niin siinä on se ongelma, että 93 00:07:35.090 --> 00:07:39.560 meidän täytyy jotenkin päästä irti siitä vanhasta, mutta se ei tarkoita että unohtaa 94 00:07:39.560 --> 00:07:43.730 se, että tällainen poisoppiminen on ehkä vähän niinku vanhahtava ajatus, mutta 95 00:07:43.730 --> 00:07:47.640 kyllähän siellä tilaa siellä polvessaan, että ei se siitä ole kiinni vaan enemmänkin 96 00:07:47.640 --> 00:07:50.960 siitä, että mä näen niin että. 97 00:07:50.960 --> 00:07:54.280 Perusajatus ihmisyydestä muutenkin on, että ihminen on laiska 98 00:07:54.280 --> 00:07:56.680 ja sitä kautta kaikki melkein on selitettävissä. 99 00:07:56.680 --> 00:08:00.790 Eli jos siellä on joku rakenne jonka perusteella jotain prosessoidaan, niin jos 100 00:08:00.790 --> 00:08:06.500 se ulkoa tuleva signaali voidaan tän avulla prosessoida niin niin sitten tehdään 101 00:08:06.500 --> 00:08:10.020 ja ongelmana on se että saisi aivot herätettyä siihen, että tässä on nyt jotain 102 00:08:10.020 --> 00:08:13.290 sellaista kutkuttavaa, että se vanha malli ei enää pelaa. 103 00:08:13.290 --> 00:08:17.080 Se on vähän sellaista kaavoihin kangistumista. 104 00:08:17.080 --> 00:08:25.220 Joo mä voisin tosta jatkaa että että että tosiaan niin jos me kuullaan vaan omaa äidinkieltä 105 00:08:25.220 --> 00:08:31.960 niin niin tota aivot tosiaan niinku faksiutuu niinku maija sanoit sille kielelle. 106 00:08:31.960 --> 00:08:33.760 Mutta mutta hyvä puoli. 107 00:08:33.760 --> 00:08:39.600 Siinä on se kuitenkin että aivot on tosi muokkautuvat ja sitä plasticiteettia eli muovautuvuutta 108 00:08:39.600 --> 00:08:45.080 niinku riittää sinne aikuisikään asti ja ihan aikuisuudessa eli tämmöinen ajatus että 109 00:08:45.080 --> 00:08:48.360 että tota vanha koira ei opi uusia temppuja ja että. 110 00:08:48.360 --> 00:08:52.520 Että kielen oppiminen on turhaa niin kun vaikka aikuisuudessa tai jopa 111 00:08:52.520 --> 00:08:56.540 vanhuudessa, niin se ei oikeastaan edes pidä paikkaansa. 112 00:08:56.540 --> 00:09:02.920 Ja ja tota siinä mielessä kielen oppiminen on palkitsevaa. 113 00:09:02.920 --> 00:09:11.820 Siinä on siitä oppimismielessä että että tota niin kun aivot on on tota tavallaan 114 00:09:11.820 --> 00:09:18.570 herkistyneet puheen prosessoinnin eli eli jos ajatellaan jotain muun tyyppisiä 115 00:09:18.570 --> 00:09:23.180 ääniä niin niin kuitenkin puhetta aivot ottaa vastaan. 116 00:09:23.180 --> 00:09:27.230 Paljon herkemmin kuin jotain vaikkapa ympäristöääniä niistä oppimista. 117 00:09:27.230 --> 00:09:30.630 Eli eli aivot on hyvin herkät oppimaan, jos se vaan 118 00:09:30.630 --> 00:09:33.350 saa sitä altistumista uudelle kielelle. 119 00:09:33.350 --> 00:09:41.290 Eli se kyllä imee siitä uudestakin kielestä niitä niitä toistuvia piirteitä hyvin niin 120 00:09:41.290 --> 00:09:49.430 niinku hyvin herkästi ei olisi niin kun tota verrataan vaikka jo joidenkin niin kun merkityksettömien 121 00:09:49.430 --> 00:09:53.190 äänien oppimiselle, että vaikka jotain meluääniä tai. 122 00:09:53.190 --> 00:09:58.220 Tai tota mitä nyt ympäristössä voisi toistua, niin puheelle 123 00:09:58.220 --> 00:10:01.020 kuitenkin meidän aivot ihmisaivot on. 124 00:10:01.020 --> 00:10:05.490 Tavallaan evoluution myötä herkistyneet. 125 00:10:05.490 --> 00:10:07.290 Joo, tää on mun mielestä aika hauska. 126 00:10:07.290 --> 00:10:10.950 Sain muna vai kana juttu että kun toisaalta koko meidän korvan rakennekin on 127 00:10:10.950 --> 00:10:15.850 sellainen että se tukee sitä että mitkä äänet puheajanteissa on tärkeitä niin 128 00:10:15.850 --> 00:10:19.350 ne taajuudet myöskin korva toistaa ja kerää vahvasti. 129 00:10:19.350 --> 00:10:26.000 Eli toisin sanoen se kuulo käytävä jo on semmoinen että se toistaa ja voimistaa puheen merkitys 130 00:10:26.000 --> 00:10:31.890 merkitykseen äänenkorkeus ja sen jälkeen se vipuvarsi joka siellä sisäkorvan kohti sitä viestiä 131 00:10:31.890 --> 00:10:36.020 vie on sen sorttinen että se taas tukee tätä vahvistumista. 132 00:10:36.020 --> 00:10:39.820 Ja sitten sen jälkeen homma onkin sitten aivojen handlaauksessa, kun 133 00:10:39.820 --> 00:10:43.300 se lähtee sieltä eteenpäin sieltä sisäkorvassa se viesti. 134 00:10:43.300 --> 00:10:45.580 Mutta jotenkin mua aina nyt viehtymystä ja munaa. 135 00:10:45.580 --> 00:10:50.320 Kana juttu että oliko meillä korva jota varten puhe tuli semmoiseksi kun tuli. 136 00:10:50.320 --> 00:10:54.260 Vai onko meillä semmoinen puhe signaali jota varten korva kehittyi? 137 00:10:54.260 --> 00:10:58.570 Luultavasti siinä nyt on vähän kumpaakin, että kovin vaikeus kuvitella että ensin tuli 138 00:10:58.570 --> 00:11:03.250 toinen ja sitten toinen, mutta toisaalta sitten taas meidän niin kun. 139 00:11:03.250 --> 00:11:07.500 Niin kun evoluution kannalta niin tää koko. 140 00:11:07.500 --> 00:11:12.670 No suuperko taustalla oleva kurkunpää, niin sen sijaan äitihän on sitten kuitenkin 141 00:11:12.670 --> 00:11:15.970 muovautunut vasta siinä vaiheessa kun ostin pystyasentoon. 142 00:11:15.970 --> 00:11:21.030 Elikkä siis siinämielessä tää puhe tuli varmaan äänen teen muodostuksenllisesti vähän 143 00:11:21.030 --> 00:11:25.610 jälkijunassa korvan kehityksen kanssa, mutta kukapa näistä tietää? 144 00:11:25.610 --> 00:11:30.770 Mulla on joskus joku viisas sanonut että toi puhe fossiilioituu pikkaisen nihkeästi. 145 00:11:30.770 --> 00:11:34.160 Elikkä ei me oikein sitä koskaan saada selville ja sitten sen lisäksi 146 00:11:34.160 --> 00:11:37.680 noi kurkunpäänkin rakenteet on aika semmoista tuhoutuvat. 147 00:11:37.680 --> 00:11:41.560 Tätä sorttia vuosisatoja ja tuhansien ja kymmenientuhansien 148 00:11:41.560 --> 00:11:44.630 saatossa, että sitä voidaan sitten vaan arvella. 149 00:11:44.630 --> 00:11:46.970 Mutta jotenkin se kiehtoo vaikka ei sille mitään voi, että 150 00:11:46.970 --> 00:11:49.540 sitä ei oikein voi tonkia sen enempää. 151 00:11:49.540 --> 00:11:54.920 Ja onko se sitten nimenomaan sen takia? Tai siis. 152 00:11:54.920 --> 00:11:58.260 Onko se puheen tai korvamuodossa? 153 00:11:58.260 --> 00:12:02.850 Siis korva jotenkin osaa kuulla niitä ääniä ja onko se sen takia nimenomaan herkistynyt 154 00:12:02.850 --> 00:12:08.340 niille puheen puheen ominaisuuksille, koska se tavallaan ollut tosi tärkeätä se vuorovaikutus 155 00:12:08.340 --> 00:12:12.660 ja muut ihmiset sen selviämisen kannalta se kun se se tietäisi. 156 00:12:12.660 --> 00:12:16.600 Mutta kyllä mä vähän kuvittelisin, että että tässä korona aikanakin on 157 00:12:16.600 --> 00:12:21.420 korostunut ihmisen ikävä toisen luo, niin kyllä mä katsoisin, että jotenkin 158 00:12:21.420 --> 00:12:24.250 se kyky tulla tai halu tulla ymmärretyksi. 159 00:12:24.250 --> 00:12:28.500 Ja kuulua porukkaan ja sieltä ei ole ihan selviytymisestä lähtien. 160 00:12:28.500 --> 00:12:30.750 Kyllä se yksinäisen ihmisen tehtävä olisi ollut varmaan 161 00:12:30.750 --> 00:12:32.850 aika mahdoton jossain vaiheessa. 162 00:12:32.850 --> 00:12:39.290 Niin jotenkin näkisin että että tää kommunikaatiokyky on ollut jotenkin niin käänteentekevä, 163 00:12:39.290 --> 00:12:43.950 että sen eteen on varmaan annettu periksi jostain muista asioista, kuten esimerkiksi 164 00:12:43.950 --> 00:12:50.630 se, että ruoka pitää ohittaa keuhkoputken mennessään tuonne ruokatorveen, niin sehän 165 00:12:50.630 --> 00:12:52.670 on joka kerta potentiaalinen uhka. 166 00:12:52.670 --> 00:12:55.910 Toki siinä on epic slotissa joka sulkee sen automaattisesti. 167 00:12:55.910 --> 00:12:59.790 Paitsi sitten jos on tällainen ihminen kuin minä, jolloin hidas ei pilotti se joka lounaalla 168 00:12:59.790 --> 00:13:04.750 kerran tukehdun niin se on aika jännä, että me niinku pidetään ne kommunikaatiota niin 169 00:13:04.750 --> 00:13:12.490 tärkeänä ja puhetta että vaarannetaan joka kerta syödessämme henkemme ja sitten niinku 170 00:13:12.490 --> 00:13:18.470 vielä tärkeä osa aivojen kannalta on se, että että tota puhe ja meidän etuotsalohkon 171 00:13:18.470 --> 00:13:23.570 on tavallaan kehittynyt evoluutiossa ilmeisesti vähän niinku käsi kädessä, että että 172 00:13:23.570 --> 00:13:26.130 se meidän etuosto lohko jonka. 173 00:13:26.130 --> 00:13:33.320 Jonka tota poimittuminen poimuttuneisuus ihmisellä tekee meistä ehkä eniten niin kun ihmisen 174 00:13:33.320 --> 00:13:40.920 versus vaikkapa muut kädelliset tai muut nisäkkäät, niin niin se sen arkkitehtuuri tavallaan 175 00:13:40.920 --> 00:13:48.920 on sen puheen kehityksen kanssa käsi kädessä kehittynyt ja ja tota se tavallaan mahdollistaa 176 00:13:48.920 --> 00:13:52.940 semmoisen korkeamman kognition mitä meidänkin niinku. 177 00:13:52.940 --> 00:13:56.500 Kieli edustaa eli eli me pystytään hyvin monimutkaisia 178 00:13:56.500 --> 00:14:02.090 asioita kielen avulla avulla tota niin kun. 179 00:14:02.090 --> 00:14:07.430 Miten ajattelemaan tai tai kommunikoimaan toisille, eli ne ei ole ihan niitä 180 00:14:07.430 --> 00:14:13.550 perustarpeita, että haluan paritella kanssasi tai varo väärä tai että täällä 181 00:14:13.550 --> 00:14:18.210 on ruokaa vaan siis me pystytään puhumaan menneestä ja tulevasta ja meidän 182 00:14:18.210 --> 00:14:22.340 tunteista ja ja tota me pystytään jopa niinku. 183 00:14:22.340 --> 00:14:25.200 Erilaisia kielijärjestelmän elämää. 184 00:14:25.200 --> 00:14:31.240 Joo tota jos palataan vähän taaksepäin lilliputti siitä, että että 185 00:14:31.240 --> 00:14:36.520 lapsena aivot vähän eri tavalla käyttäytyi kieltä oppiessa, niin 186 00:14:36.520 --> 00:14:39.480 onko siis olemassa jonkinlainen herkkyyskausi? 187 00:14:39.480 --> 00:14:42.310 Niin kuin kielen oppimiselle, kun ihminen on nuori. 188 00:14:42.310 --> 00:14:48.470 No tää toi tavallaan se käsite herkkyyskausi, niin se liittyy myös tai usein puhutaan myös 189 00:14:48.470 --> 00:14:55.430 kriittisestä kaudesta ja jos eka määritellään, että mitä tarkoitetaan esimerkiksi kriittisellä 190 00:14:55.430 --> 00:15:00.180 kaudella, niin se olisi niinku semmoinen kausi kun että sitä jotain. 191 00:15:00.180 --> 00:15:03.700 Jotain ärsykettä ärsykettä pitäisi pystyä tai sitä 192 00:15:03.700 --> 00:15:06.080 pitäisi olla, jotta jotain tapahtuisi. 193 00:15:06.080 --> 00:15:12.240 Eli kielen osalta niin niin se olisi semmoinen että että tota jos johonkin ikään mennessä 194 00:15:12.240 --> 00:15:17.400 ei ole kuullut ikinä kieltä niin silloin sen jälkeen se olisi mahdotonta. 195 00:15:17.400 --> 00:15:21.120 Mutta sitten taas herkkyyskaudella tarkoitetaan sitä, että että tota 196 00:15:21.120 --> 00:15:30.060 olisi jonkinlainen ajallinen niin kun niin kun jakso. 197 00:15:30.060 --> 00:15:35.930 Kehityksessä, jossa olisi niin kun optimaalista ja hyvin hyvin, niin kun suotavaa, 198 00:15:35.930 --> 00:15:43.090 että että jonkinlaista altistumista kielelle tulisi ja ja tota. 199 00:15:43.090 --> 00:15:49.130 Nyt jos puhutaan kriittisestä kaudesta, niin siinähän me voidaan ajatella vaikka lapsia 200 00:15:49.130 --> 00:15:55.450 jotka on kuuroja tai tai niin heillä on kuulonalenema syntymästä lähtien ja ja tota 201 00:15:55.450 --> 00:16:00.630 varsinaista niinku kriittistä kautta siihen että että että. 202 00:16:00.630 --> 00:16:07.210 Että ihminen oppisi kieltä niin kun näille laitetaan vaikka tämmöinen sisäkorvaistute, 203 00:16:07.210 --> 00:16:10.980 jonka kautta he pystyy alkaa kuulemaan puhetta. 204 00:16:10.980 --> 00:16:17.080 Niin tota. Sen. 205 00:16:17.080 --> 00:16:23.660 Se on kun on havaittu, että jos tää sisäkorvaistute laitetaan alle kolmevuotiaana, 206 00:16:23.660 --> 00:16:28.360 niin silloin se oppiminen se kielen oppiminen niin kun saavuttaa semmoisen 207 00:16:28.360 --> 00:16:31.720 hyvin hyvin optimaalisen ja ja korkean tason. 208 00:16:31.720 --> 00:16:36.850 Mutta sitten jos se laitetaan yli 7 vuotiaalle niin se ei se niinku 209 00:16:36.850 --> 00:16:41.100 se saavutettu taso sen jälkeen ei ole niin hyvä, mutta sehän ei tarkoita 210 00:16:41.100 --> 00:16:43.720 sitä, että sitä ei ollenkaan tapahtuisi. 211 00:16:43.720 --> 00:16:47.840 Eli mä oon itse ainakin niinku mä en ole nähnyt sitä. 212 00:16:47.840 --> 00:16:50.300 Hirveästä evidenssiä silleen, että tämmöistä kriittistä 213 00:16:50.300 --> 00:16:53.470 kautta varsinaisesti olisi olemassa. 214 00:16:53.470 --> 00:16:58.630 Ja sitten jos ajatellaan toisen kielen oppimista tai niinku vieraiden kielen oppimista, niin 215 00:16:58.630 --> 00:17:06.570 kahdeksankymmentäluvulla oli tutkimuksia, joissa sitten, joiden mukaan sitten noin 7– 10 vuotiaaksi 216 00:17:06.570 --> 00:17:11.000 asti olisi tämmöinen niin kun sitä sanottiin kriittiseksi kaudeksi. 217 00:17:11.000 --> 00:17:14.560 Mutta mutta se tarkoitti lähinnä herkkyyskautta. 218 00:17:14.560 --> 00:17:21.340 Niin että sen jälkeen sitten kun alkaisi opettelemaan sitä vierasta kieltä, niin se se 219 00:17:21.340 --> 00:17:26.620 tulos olisi paljon, että ei pystyisi saavuttamaan lähes natiivia tasoa. 220 00:17:26.620 --> 00:17:32.200 Mutta ne tutkimukset oli hyvin pienillä otannoilla ja ja tota niistä 221 00:17:32.200 --> 00:17:36.320 tehtiin hyvin laajalle meneviä niinku jo johtopäätöksiä. 222 00:17:36.320 --> 00:17:39.280 Mutta sitten niinku viimeaikaiset tutkimukset esimerkiksi 223 00:17:39.280 --> 00:17:44.460 kieliopin vieraan kielen kieliopin tästä. 224 00:17:44.460 --> 00:17:49.210 Kehityksestä, jota on tehty esimerkiksi just yksi tutkimuksessa hart större 225 00:17:49.210 --> 00:17:55.440 kaksituhattakahdeksantoista niin tutkii 7 sadallatuhannella ihmisellä että 226 00:17:55.440 --> 00:18:01.500 että tota missä vaiheessa se kieliopin niinku. 227 00:18:01.500 --> 00:18:06.500 Natiivia lähellä oleva taso voidaan saavuttaa, että milloin viimeistään pitäisi 228 00:18:06.500 --> 00:18:12.860 alkaa oppimaan siitä vierasta kieltä ja tässä tutkimuksessa havaittiin, että ihan 229 00:18:12.860 --> 00:18:15.820 tonne niinku seitsemääntoista vuoteen ikävuoteen asti. 230 00:18:15.820 --> 00:18:21.580 On se aloitusajan niinku raja, minkä jälkeen se vasta lähtee niinku 231 00:18:21.580 --> 00:18:27.920 niinku jyrkempää laskuun se se saavutettu taso eli. 232 00:18:27.920 --> 00:18:34.440 Eli tota semmoiset ajatukset että että tota. 233 00:18:34.440 --> 00:18:38.340 No sanotaanko näin, että siis aina se on mitä aikaisemmin alkaa opettelemaan 234 00:18:38.340 --> 00:18:43.960 niin sitä parempi vai paremmin sitä oppii koska aivot on kehittyy 235 00:18:43.960 --> 00:18:46.090 niinku suuremmassa kehitysvaiheessa. 236 00:18:46.090 --> 00:18:51.860 Silloin ihan ihan lapsena, mutta se se tota sitä pystyy. 237 00:18:51.860 --> 00:18:58.280 Se ei ole mahdotonta oppia lähelle natiivia sen sitä vierasta kieltä, 238 00:18:58.280 --> 00:19:01.280 vaikka sitä alkaa opettelemaan myöhemminkin. 239 00:19:01.280 --> 00:19:04.930 Eli siihen liittyy paljon muutakin kuin vaan se aloitusikä. 240 00:19:04.930 --> 00:19:09.920 Eli se niinku kausi, milloin se aloitetaan se kielen oppiminen sellaista, ettei 241 00:19:09.920 --> 00:19:13.550 tehdä vielä vähän jatkaa, että kun lilli niin kovasti hienosti puhuu siitä just, 242 00:19:13.550 --> 00:19:17.240 että miten tavallaan ei koskaan ole myöhäistä oppia. 243 00:19:17.240 --> 00:19:22.710 Ja sitten toisaalta siinä on tiettyä semmoista helppoutta jos mitä aikaisempana sen aloittaa, 244 00:19:22.710 --> 00:19:28.030 niin vähän vähemmällä pääsee niin sitten toi on niin jännittävä toi kielitaito sillä tavalla, 245 00:19:28.030 --> 00:19:33.100 että miten sitä yleensäkään mitataan, että mitä tarkoittaa natiivin kaltainen kielitaito, että 246 00:19:33.100 --> 00:19:36.530 kun mittari on monia ja ja se kokonaisuus on semmoinen, että. 247 00:19:36.530 --> 00:19:41.260 Eihän meillä ole myöskään yhdenlaista natiivikielen hallintaa natiivi puhujilla, niin 248 00:19:41.260 --> 00:19:45.300 sinänsä se on aikamoinen suo, mutta senpä takia fonetiikka on kiva, kun meillä on aika 249 00:19:45.300 --> 00:19:50.440 rajatut nää merkkimäärät, jonka kanssa operoidaan, että kokonaisen kielitaidon mittaaminen 250 00:19:50.440 --> 00:19:52.670 on paljon vaikuttavampaa kuin mitä yksittäistä. 251 00:19:52.670 --> 00:19:57.790 Joidenkinmien tuottaminen tai havaitseminen natiivin kaltaisesti, niin siinä mielessä 252 00:19:57.790 --> 00:20:03.320 on ollut tosi kiinnostava mun yksi suosikkisarjan flexiin tutkimus, jossa ideana oli 253 00:20:03.320 --> 00:20:07.740 tavallaan se, että että katsottiin että milloin on altistunut. 254 00:20:07.740 --> 00:20:14.680 Vieraalle kielelle maahanmuuton seurauksena verrattuna, kauanko siellä maassa on ollut. 255 00:20:14.680 --> 00:20:20.220 Niin lopputulema oli se, että ne jotka oli tullut myöhemmin maahan, mutta lopettaneet 256 00:20:20.220 --> 00:20:24.940 sillä hetkellä oman äidinkielensä viikoittaisen käytön, niin heidän aksenttiaan ei 257 00:20:24.940 --> 00:20:31.050 enää erotettu natiivia aksentista missään arvioisi, kun taas sitten semmoiset jotka 258 00:20:31.050 --> 00:20:36.620 ei tullut aikaisemmin ja olleet kauemmin, mutta jatkaneet koko ajan arkisesti myös 259 00:20:36.620 --> 00:20:41.640 äidinkielen rinnalla käyttöä, niin heillä siinä artikulaatio, jossa hienosti vielä 260 00:20:41.640 --> 00:20:44.640 kuulsi se oman äidinkielen aksentti. 261 00:20:44.640 --> 00:20:49.670 Mikä mun mielestä viittaa aika mahtavasti siihen, että meillä on tässä apparaatin vaikka 262 00:20:49.670 --> 00:20:54.020 siellä on kapasiteettia, niin siinä on myöskin se, että niin kauan kun käytetään aktiivisesti 263 00:20:54.020 --> 00:20:58.460 jotain puheen tuottoa vaadittavia kommentotiedoista että se että lähtee että laita suu 264 00:20:58.460 --> 00:21:03.380 näin ja pistä kieli noin ja teet tälleen niin kauan kun niitä jatkuvasti junnataan, 265 00:21:03.380 --> 00:21:06.310 niistä ei jotenkin pääse sitten irti. 266 00:21:06.310 --> 00:21:09.430 Eli täytyy olla tosi tarkkana sen kanssa, että pääsee siihen. 267 00:21:09.430 --> 00:21:12.050 Tää oli musta kiinnostava tutkimus ja sitten mä sanon 268 00:21:12.050 --> 00:21:14.130 vielä että sen kommentoida tuohon. 269 00:21:14.130 --> 00:21:19.500 Kommentoin sitten mä jatkan sun implanteista koska tota niinku tässä tässä kanssa havaitaan 270 00:21:19.500 --> 00:21:25.770 se että että toi maiden esimerkki on puheen tuotosta eli miten hyvin pystyy tuottamaan 271 00:21:25.770 --> 00:21:32.970 jotain niin kun vierasta kieltä ja sitten mä luin hiljattain semmoisen ruotsalaistutkimuksen 272 00:21:32.970 --> 00:21:36.460 jossa oli vähän samantyyppinen asetelma. 273 00:21:36.460 --> 00:21:44.260 Eli siinä oli adoptoituja ruotsiin adoptoituja koehenkilöitä ja sitten tällaisia 274 00:21:44.260 --> 00:21:49.380 niinku maahanmuuttajia joilla oli säilynyt se toinen se niin kun varsinainen äidinkielen 275 00:21:49.380 --> 00:21:55.100 käyttö myös, mutta näillä adoptoidunlla ei sitä sitä tota niin kun alkuperäistä 276 00:21:55.100 --> 00:21:58.740 äidinkieltä enää niin kun he ei käyttäneet sitä. 277 00:21:58.740 --> 00:22:03.640 Ja sitten tässä oli sitten tai tutkittiin sitä että miten he 278 00:22:03.640 --> 00:22:07.160 erotti eli oli vaan niinku havainnosta kyse. 279 00:22:07.160 --> 00:22:13.950 Niin kun ruotsin ruotsissa olevia hyvin pieniä jotain fone eettisiä eroja ja havaittiin 280 00:22:13.950 --> 00:22:20.030 että verrattuna yksikielisiä ruotsinkielisiin niin niin tota kummallakin ryhmällä oli 281 00:22:20.030 --> 00:22:25.390 niin kun hieman hieman huonompi se tota se havaintokyky. 282 00:22:25.390 --> 00:22:33.550 Mutta näiden 2 niin kun vieraskielisen ryhmän erolla välillä ei ollut eroa. 283 00:22:33.550 --> 00:22:39.860 Eli tässäkin niinku se on näitä tutkimustuloksia, niin siinä pitää ottaa niin paljon erilaisia 284 00:22:39.860 --> 00:22:46.500 tekijöitä huomioon, että tota just että onko se niin kun ymmärryskyky kautta havaintokyky 285 00:22:46.500 --> 00:22:50.030 vai sitten just tää tuotto puheen tuotto vai mikä se on? 286 00:22:50.030 --> 00:22:53.640 Ja sitten just nää taustatekijät mitä on sitten myös. 287 00:22:53.640 --> 00:22:59.400 Esimerkiksi yleinen yleinen niin kun koulutustaso, mikä on tutkimusten 288 00:22:59.400 --> 00:23:03.780 mukaan vaikuttaa usein siihen niin kun. 289 00:23:03.780 --> 00:23:09.490 Saavutettuun kielitaitoon ja vähän se mitä maija tuossa viittasikin siihen niinku 290 00:23:09.490 --> 00:23:13.420 natiivi tässä, että miten sitä mitataan, että tavallaan just että missä kontekstissa 291 00:23:13.420 --> 00:23:19.020 sitä kielitaitoa mitataan ja kuka sitä on arvioimassa ja millaiset niinku millainen 292 00:23:19.020 --> 00:23:24.140 osaaminen siihen arviointiin vaikka on ja kuinka haisteiksi tai kuinka tärkeä se vaikka 293 00:23:24.140 --> 00:23:26.870 se pieni täyden arvioinnin tilanne on, että. 294 00:23:26.870 --> 00:23:30.640 Onko kyse siitä, että pärjää kaupan kassalla asioidessa vai 295 00:23:30.640 --> 00:23:33.800 siitä, että saa suomen kansalaisuuden vaikka ne. 296 00:23:33.800 --> 00:23:36.810 Silläkin on tosi paljon vaikutusta siihen. 297 00:23:36.810 --> 00:23:39.350 Joo ja kyllä mun mielestä se on niinku. 298 00:23:39.350 --> 00:23:43.550 Tosi vaikeata oikeastaan saada jo mitään tolkkua ja yleiskuvaa 299 00:23:43.550 --> 00:23:45.730 siitä, että mistä tässä kaikessa on kyse. 300 00:23:45.730 --> 00:23:50.370 Just siitä syystä mitä lilli sanoit kun mitataan eri kohdista ja eri jutuista 301 00:23:50.370 --> 00:23:54.870 ja erilaisia asioita ja niin monenkirjavilla menetelmillä. 302 00:23:54.870 --> 00:23:59.470 Esimerkiksi se, että minkälaisessa kieliympäristössä mikäkin tutkimus on tehty, kun sekin 303 00:23:59.470 --> 00:24:04.050 voi vaikuttaa siihen miten sitä puhetta prosessoidaan, kun jos oletusarvo on että nyt mulle 304 00:24:04.050 --> 00:24:07.410 puhutaan suomea, niin voi olla että aivot käyttäytyy eri tavalla. 305 00:24:07.410 --> 00:24:09.210 Kun mitä jos tietäisitte? 306 00:24:09.210 --> 00:24:11.570 Mulle puhutaan nyt ruotsia, jos kyseessä on kaksikielinen. 307 00:24:11.570 --> 00:24:16.350 Ja se mikä on jännä että nyt kun mä oon tehnyt tosi paljon yhteistyöstä noitten varhaiskasvatuksen 308 00:24:16.350 --> 00:24:21.530 ammattilaisten kanssa niin he on tunnistaneet tän jutun sillä tavalla, että kun lapset 309 00:24:21.530 --> 00:24:26.410 monikielistä päiväkodeissa niin lapset tulee eri kielikone teksteistä sinne suomenkieliseen 310 00:24:26.410 --> 00:24:31.810 päiväkotiin, niin saattaa olla että siinä menee niinku puoli tuntia tunti ennen kun se 311 00:24:31.810 --> 00:24:36.010 lapsi pääsee tavallaan niinku vireeseen sen suomen kielen kanssa että siinä ollaan niinku 312 00:24:36.010 --> 00:24:39.450 jotenkin ihan niin kun jossain muussa kielikone tekstissä 313 00:24:39.450 --> 00:24:42.350 vielä että suomalainen konteksti ei avaudu. 314 00:24:42.350 --> 00:24:44.750 Ennen kuin se, joka on tullut tarpeeksi jotain joka triggeröi, 315 00:24:44.750 --> 00:24:46.600 niin se ei välttämättä edes riitä. 316 00:24:46.600 --> 00:24:51.000 Se että näette tutut ihmiset joihin luulisi että linkittää toi ihminen kuulostaa 317 00:24:51.000 --> 00:24:55.940 tolta ja siispä määpä kuuntelen häntä tästä näkökulmasta, mutta se on musta tosi 318 00:24:55.940 --> 00:24:59.280 kiinnostava kun olet tässä niinku arkipäivän ilmiöitä jotka linkittyy siihen mitä 319 00:24:59.280 --> 00:25:02.200 itse oon sitten taas kaivellut aivoista niin se on. 320 00:25:02.200 --> 00:25:06.320 Se on musta hauskaa, mutta tää implanttiaska tämä minua kiehtoo koska 321 00:25:06.320 --> 00:25:10.060 siinä vaiheessa vähän mulla tuossa oli kuulovaurio vaikeuksia tän 322 00:25:10.060 --> 00:25:12.970 laitteiston kautta, mutta mä ymmärsin että. 323 00:25:12.970 --> 00:25:18.060 Puhe oli siitä, että mitä aikaisemmin implementoidaan, niin sen parempi 324 00:25:18.060 --> 00:25:20.160 se lopputulema sen kielen kehityksen kannalta. 325 00:25:20.160 --> 00:25:25.600 Ja tää kovasti tukisi tietysti sitä herkkyyskausiajattelua. 326 00:25:25.600 --> 00:25:29.800 Se on tosi kiinnostava juttu siinäkin mielessä, että mä oon tehnyt siis yhdeksänkymmentäkuusi 327 00:25:29.800 --> 00:25:35.160 kun mä tota tein tämmöistä tutkimusta jossa se oli hyvin pieni otos koska silloin 328 00:25:35.160 --> 00:25:40.460 ei ollut Turun yliopistossa keskussairaalasta implantti kuvasta muutama aikuinen 329 00:25:40.460 --> 00:25:43.070 ja me tarkasteltiin sitä että miten nää. 330 00:25:43.070 --> 00:25:47.110 Ihmiset jotka on niinku posliini maallisesti kuuroutuneet eli kielen kehityksen 331 00:25:47.110 --> 00:25:51.500 jälkeen joskus murrosiän tietämissä, niin menettelevät kuuloisia olleet vaihtelevia 332 00:25:51.500 --> 00:25:56.610 määriä vuosista kymmeniin vuosiin niin ilman kuuloa ja nyt saaneet puolisen 333 00:25:56.610 --> 00:25:58.910 vuotta aikaisemmin implantit. 334 00:25:58.910 --> 00:26:02.760 Ne oli aika hämmentävää huomata, että he pystyi etsimään tällaisella 335 00:26:02.760 --> 00:26:05.130 syntetisaattori aivan samalla tavalla. 336 00:26:05.130 --> 00:26:09.030 Yksi hyvät suomen kielen vokaalit kuin mitä normaalisti kuulevat 337 00:26:09.030 --> 00:26:12.730 ja koko historiansa ajan kuulleet ihmiset. 338 00:26:12.730 --> 00:26:15.940 Eli se tavallaan kertoo siitä meidän jännästä jutusta, että. 339 00:26:15.940 --> 00:26:18.700 Usein ajatellaan, että sitä inputtia pitää saada koko 340 00:26:18.700 --> 00:26:21.310 ajan, että se kieli pysyy jotenkin päässä. 341 00:26:21.310 --> 00:26:26.030 Mutta mulla on sellainen fiilis, että ehkäpä ne polut sinne muistijälkien luokse on vähän 342 00:26:26.030 --> 00:26:30.590 ruosteessa, mutta pakko siellä on olla jotain jäljellä jopa ilman implanttia. 343 00:26:30.590 --> 00:26:35.150 Muuten ei ole mahdollista, että vaikkapa mua jopa vanhempi ihminen 344 00:26:35.150 --> 00:26:40.210 oppisi puolessa vuodessa suomen kielen vokaalit tyhjästä sellaisella 345 00:26:40.210 --> 00:26:43.310 nopeudella kuin nyt oli opittu ilman treeniä. 346 00:26:43.310 --> 00:26:46.640 Se oli mulle sellainen, mutta se oli mun ainoa. 347 00:26:46.640 --> 00:26:51.600 Kliininen tutkimus ikinä, koska musta se oli todella paljon haastavampaa kuin 348 00:26:51.600 --> 00:26:56.960 tämmöinen tämmöinen tämmöinen eri oppimisympäristöjuttu että mä mä en ole sen 349 00:26:56.960 --> 00:27:01.390 jälkeen siihen kajonnut, mutta olen suunnitellut hajoavan. 350 00:27:01.390 --> 00:27:04.710 Tää on kyllä tosi kiinnostavaa, että meillä on mahdollisuus tässä podcastin 351 00:27:04.710 --> 00:27:09.210 puitteissa päästä tutustumaan ihan tavallaan uusiin näkökulmiin tai monenlaisiin 352 00:27:09.210 --> 00:27:13.190 näkökulmiin siihen kieleen ja niiden oppimiseen. 353 00:27:13.190 --> 00:27:18.090 Mä olisin halunnut vielä kysyä, että onko teillä niinku tai niinku että miten just se miten 354 00:27:18.090 --> 00:27:23.170 moniin eri tavoin se yksilön tausta vaikuttaa sen uuden kielen oppimiseen? 355 00:27:23.170 --> 00:27:26.330 Että minkälaiset kaikki tekijät osittain nytten tässä käsiteltykin. 356 00:27:26.330 --> 00:27:31.180 Mutta no esimerkiksi me tiedetään kätisyyden kätisyyden merkitys eli oikea 357 00:27:31.180 --> 00:27:37.630 käteisellä se ylipäänsä kielen ja puheen prosessointi on vahvemmin lateralisoitunut 358 00:27:37.630 --> 00:27:41.680 vasemmalle aivan puoliskolle kuin sitten vasenkätisille, jolla se on ehkä 359 00:27:41.680 --> 00:27:44.800 enemmän vila tai rallia eli kummallekin. 360 00:27:44.800 --> 00:27:48.220 Aivan puoliskolle noin niin kuin keskimääräisesti. 361 00:27:48.220 --> 00:27:52.710 Eli tietenkin asiat pitää aina sitten yksilöllisesti. 362 00:27:52.710 --> 00:27:56.350 Varmentaa mutta tota. 363 00:27:56.350 --> 00:28:01.030 Yksi asia on, mikä omassa tutkimuksessa löysin, että että semmoiset ihmiset 364 00:28:01.030 --> 00:28:05.190 aikuiset ihmiset jotka on ihan siis käyneet suomalaisen koulujärjestelmän 365 00:28:05.190 --> 00:28:11.910 ja oppineet erilaisia vieraita kieliä, niin ne henkilöt jotka oli opetellut 366 00:28:11.910 --> 00:28:15.400 monia kieliä ja aloittaneet sen sieltä. 367 00:28:15.400 --> 00:28:21.200 Yhdeksänvuotiaasta niinku mahdollisimman aikaisin niitten monien kielien oppimis sen versus 368 00:28:21.200 --> 00:28:28.920 ihmiset, jotka oli opetellut sitten vaan muutamia kieliä ja ja tota näin, niin heillä sitten 369 00:28:28.920 --> 00:28:35.520 tämmöinen aivovaste joka kertoo siitä miten se muistijälki uudelle ihan siis uuden tyyppiselle 370 00:28:35.520 --> 00:28:42.460 vieraalle sanalle muodostuu, niin näillä monia kieliä ja hyvin aikaisin tai siis koulujärjestelmän 371 00:28:42.460 --> 00:28:45.490 kannalta aikaisin oppisi. 372 00:28:45.490 --> 00:28:52.620 Opettelemaan alkaneilla niin se se aivan vaste kasvoi niinku nopeammin sille uudelle. 373 00:28:52.620 --> 00:28:59.330 Uuden tyyppiselle sanalle, jossa joka sisälsi niin kun uudenlaista aatteellista tietoa. 374 00:28:59.330 --> 00:29:04.750 Eli tää viittaisi siihen, että että mitä eli eli heidän aivonsa. 375 00:29:04.750 --> 00:29:14.310 Tää on mun johtopäätelmiä eli heidän aivonsa on niin kun tullut joustavammaksi ottamaan nopeasti 376 00:29:14.310 --> 00:29:21.780 niin kun vastaan uudentyyppistä aatelistoa ja ja sen näkyi sitten tässä aivovasteen niin kun 377 00:29:21.780 --> 00:29:27.200 nopeammassa kasvussa mikä heijastaa sitä muistijäljen syntymistä. 378 00:29:27.200 --> 00:29:31.150 Eli ihan tämmöinenkin että että jos sä oot opiskellut paljon kieliä 379 00:29:31.150 --> 00:29:33.560 niin sitten sun on helpompi oppia uusia kieliä. 380 00:29:33.560 --> 00:29:38.700 Mikä on niin kun arki arkikokemuksen kannaltakin myös varmaan ihan näin näin. 381 00:29:38.700 --> 00:29:40.930 Eli tuossa on toi just se faksiutuminen, että jos ei ole 382 00:29:40.930 --> 00:29:46.510 opiskellut mitään uusia kieliä tai niin kun. 383 00:29:46.510 --> 00:29:53.320 Ollut missään ympäristössä, jossa olisi niin kuin sitä uutta kieltä tullut tullut tota. 384 00:29:53.320 --> 00:30:00.330 Niinku kokeneeksi, niin niin silloin se on hitaampaa se uuden kielen oppiminen. 385 00:30:00.330 --> 00:30:02.130 Musta tää on ihana. 386 00:30:02.130 --> 00:30:05.060 Mä jotenkin vissiin oon aika kiinnostunut muna ja kanajutuista, 387 00:30:05.060 --> 00:30:08.580 koska tosta tulee taas se olo että että just. 388 00:30:08.580 --> 00:30:14.060 Tavallaan missä määrin ihminen lähtee opiskelemaan monia monia kieliä, että 389 00:30:14.060 --> 00:30:18.310 onko siinä alttius ja mielenkiinto tai edes jompikumpi? 390 00:30:18.310 --> 00:30:22.860 No ainakin mielenkiinto jos ei alttius niin sitä luokkaa että että sitten 391 00:30:22.860 --> 00:30:26.160 sitä on vaikea irrottaa siitä että osaat montaa kieltä. 392 00:30:26.160 --> 00:30:28.200 Mutta miksi sä oot niitä oppinut alunperinkään? 393 00:30:28.200 --> 00:30:32.500 Miksi sä oot lähtenyt niitä opiskelemaan ja sen takia mikä on se syy siihen että 394 00:30:32.500 --> 00:30:36.660 miksi opit seuraavaakin siitä on varmaan molempaa siinä on niin kun taas muna 395 00:30:36.660 --> 00:30:39.910 ja kana tarvitaan molemmat että saadaan kunnon safkaa. 396 00:30:39.910 --> 00:30:45.090 Ja sitten tota toinen mikä mulla tuli tuossa heti mieleen oli riippuen siitä, 397 00:30:45.090 --> 00:30:50.530 että tutkitaanko sitä, että miten uusia muistijälkiä aivoihin syntyy vai tutkitaanko 398 00:30:50.530 --> 00:30:55.390 sitä, että miten oppii tuottamaan uusia asioita, niin ikä näyttää vaikuttavan 399 00:30:55.390 --> 00:30:57.350 melkein vastakkaisella tavoilla. 400 00:30:57.350 --> 00:31:03.130 Eli siinä missä lapset on näppäriä ja omaksumaan uusi muistijälkiisen plasticiteetin takia, 401 00:31:03.130 --> 00:31:08.470 niin he on kyllä nopeita oppimaan myös ääntämään, mutta ikäihmiset heille ei syntynyt samassa 402 00:31:08.470 --> 00:31:11.600 ajassa minkäänlaisia muistijälkiä näille samoille asioille. 403 00:31:11.600 --> 00:31:14.500 Mutta hepäoppi vielä nopeammin tuottamaan uutta puhetta, 404 00:31:14.500 --> 00:31:17.540 kun mitä lapset ja siinä taas tulee pelin. 405 00:31:17.540 --> 00:31:22.220 Ehkä se elämänkokemus se linkki sen puheen akustiikan ja artikulaatio kaiken 406 00:31:22.220 --> 00:31:26.740 mitä oot ikinä kuullut kaikki että mä muistan kun se kuulosti vähän tuolta 407 00:31:26.740 --> 00:31:29.940 ja tää tältä ja sitten niitä voidaan hyödyntää. 408 00:31:29.940 --> 00:31:34.620 Eli tavallaan se että ollaanko tekemisissä on kuin esitietojen prosessoinnin kanssa vai 409 00:31:34.620 --> 00:31:39.560 onko semmoisen mihin ihminen aktiivisesti koko ajan erilaisen strategian voi vaikuttaa 410 00:31:39.560 --> 00:31:44.140 niin silloin tutkimustulokset saattaa olla aika eri sorttisia. 411 00:31:44.140 --> 00:31:49.280 Joo ja tohonkin varmaan niin kun se että että tota miten tai 412 00:31:49.280 --> 00:31:52.730 tuossa varmaan sitten niinku jatkossa jatkoajan. 413 00:31:52.730 --> 00:31:57.080 Meinasin, että todennäköisesti ne lapset pystyy kuitenkin. 414 00:31:57.080 --> 00:32:04.720 Vähän ajan kuluttua niin kun palauttamaan ne asiat niinku uudelleen. 415 00:32:04.720 --> 00:32:07.290 Vaikkapa tuottamaan uudelleen, ne samat äänteet tai 416 00:32:07.290 --> 00:32:11.320 samat sanat verrattuna sitten niihin. 417 00:32:11.320 --> 00:32:14.090 Vanhempiin ihmisiin jotka joilla jos se muistijälki ei ole 418 00:32:14.090 --> 00:32:17.250 syntynyt niin silloin he lähtee taas niinku. 419 00:32:17.250 --> 00:32:24.090 Uudestaan vähän niin kun takamatkalta eli eli tota siinä mielessä niin kun vaikka pystyy 420 00:32:24.090 --> 00:32:32.440 sen kaiken kokemuksen ja tämmöisen niinku kielikokemuksen kannalta niin nopeasti 421 00:32:32.440 --> 00:32:36.690 tuottamaan vaikka uutta, niin mä veikkaan että siinä kuitenkin se muistin. 422 00:32:36.690 --> 00:32:42.500 Heikompi heikompi tota niinku kapasiteetti silloin vanhempana niin 423 00:32:42.500 --> 00:32:48.350 tota silloin niinku se ei tavallaan pysy siellä päässä. 424 00:32:48.350 --> 00:32:50.580 Niin hyvin. 425 00:32:50.580 --> 00:32:55.870 Musta on silti hirveän lohduttavaa kuulla se, että että se ei pidä paikkaansa että vanha 426 00:32:55.870 --> 00:33:00.670 koira ei opi uusia temppuja että no, mä sanon sitä, että jos sitä ajattelisi sille, että 427 00:33:00.670 --> 00:33:04.870 että meidän kirkonkylällä on 2 kauppaa, toinen oikealla puolella tietä ja toinen vasemmalla 428 00:33:04.870 --> 00:33:09.250 puolella tietä, niin jos mun naapurin mamma on aina käynyt sen vasemman puoleisessa kaupassa, 429 00:33:09.250 --> 00:33:11.820 joka meni sitten peruskorjaukseen. 430 00:33:11.820 --> 00:33:16.720 2 vuodeksi niin olisiko hän nyt sitten seisonut siinä epä plastisesti 2 vuotta 431 00:33:16.720 --> 00:33:21.520 tuijottaen sitä rempat työmaata osaamatta oppia uutta konstia ja mennä toiselle 432 00:33:21.520 --> 00:33:24.360 puolelle tietä vaikka olis aina ollut kanta asiakas. 433 00:33:24.360 --> 00:33:28.530 Eli kyllä meistä kaikista löytyy sellaista joustavuutta ja tilanteeseen 434 00:33:28.530 --> 00:33:31.440 sopeutumista mikä on mun mielestä klassiset eettisiä. 435 00:33:31.440 --> 00:33:34.200 Toki sitäkin on eri sorttista. 436 00:33:34.200 --> 00:33:38.250 Niin ja siellä vanhuudessa se tavallaan. 437 00:33:38.250 --> 00:33:43.340 Se rappeuma alkavan rappeuma, mikä meillä kaikilla sitten alkaa niin 438 00:33:43.340 --> 00:33:47.500 niin sitä voi estää jonkun verran kielten oppimisella. 439 00:33:47.500 --> 00:33:53.070 Eli tämmöinen tutkimushan hiljattain julkaistiin jossa jossa tota. 440 00:33:53.070 --> 00:33:58.470 Siinä oli 60– 80 vuotiaita ihmisiä ja ja tota heille he 441 00:33:58.470 --> 00:34:00.590 kävi sitten tämmöisellä kielikurssilla. 442 00:34:00.590 --> 00:34:06.190 Opettelivat siis ihan uutta kieltä 4 kuukautta ja ja tota sitten verrattiin sellaisiin ihmisiin 443 00:34:06.190 --> 00:34:13.150 jotka ei käyneet ja heiltä sitten mitattiin tai testattiin yleistä kognitiota että yleistä muistia 444 00:34:13.150 --> 00:34:19.430 ja toiminnanohjausta ja niin poispäin ja sitten sen lisäksi vielä niin kun aivojen bogner connect 445 00:34:19.430 --> 00:34:25.420 connect eli tota miten siellä niinku toiminnalliset? 446 00:34:25.420 --> 00:34:31.690 Toiminnallisesti aivoissa tietyt yhteydet muodostuu niin niin havaittiin, että nää jotka oli 447 00:34:31.690 --> 00:34:39.510 käynyt sen kielikurssin niin heillä itse asiassa syntyi sinne aivojen niin kun. 448 00:34:39.510 --> 00:34:48.130 Kielialueille niin uusia yhteyksiä eli siinä nähtiin että että siellä pystyi aivot muokkautumaan 449 00:34:48.130 --> 00:34:55.150 vanhalla iällä ja toisaalta sitten tää tällä niinku kielenopetus oppimisella oli semmoista vaikutusta, 450 00:34:55.150 --> 00:35:02.150 että heidän niin kun pisteensä tämmöisissä testeissä jotka jotka mittasi näitä niinku yleisiä 451 00:35:02.150 --> 00:35:08.570 kognitiivisia kykyjä niin ne oli parempia kuin näillä tällä toisella ryhmällä joilla niinku 452 00:35:08.570 --> 00:35:11.630 jotka eivät olleet käänne tällä kielikurssilla. 453 00:35:11.630 --> 00:35:14.570 Eli tämmöisellä se nyt voi tietenkin ajatella, että onko 454 00:35:14.570 --> 00:35:18.680 se mitä vaan aktiivista niinku aktiviteettia. 455 00:35:18.680 --> 00:35:22.830 Mitä mitä tämmöiset niinku vanhat ihmiset että auttaako semmoinen mikä 456 00:35:22.830 --> 00:35:26.550 vaan akti aktiivisuus, vaikkapa se olisi niin kun. 457 00:35:26.550 --> 00:35:31.250 Jalkapallon peluuta tai muuta vastaavaa, että että. 458 00:35:31.250 --> 00:35:33.270 Niin kun. 459 00:35:33.270 --> 00:35:37.690 Se olisi tietenkin arvokasta mitataan tai niinku testata sitä, että että 460 00:35:37.690 --> 00:35:43.630 onko kielellä jotain erityistä niin kun etua siihen kognitioon säilymiseen 461 00:35:43.630 --> 00:35:47.020 versus vaikka just liikunnalliset harrastukset. 462 00:35:47.020 --> 00:35:52.200 Toi on tosi kiinnostava, koska meillä oli ihan tutkimus missä katsottiin. 463 00:35:52.200 --> 00:35:57.110 Saisi aktiivisia ikäihmisiä, jotka harrasti jotain muuta kuin kieltä ja sitten semmoisia 464 00:35:57.110 --> 00:36:01.370 jotka harrasti kielten opiskelua ja molemmilla ryhmillä opetettiin taas jotain ihan 465 00:36:01.370 --> 00:36:07.400 muuta kieltä ja tää kertoo siitä miten hauskasti se kielenllisyys jotenkin kulkee niinku 466 00:36:07.400 --> 00:36:09.650 semmoisena jonkinlaisena mönttinen ja hienoja. 467 00:36:09.650 --> 00:36:14.470 Sä sitten tietysti säteilee niinku tuossa voisi olettaa niin myös sen muun kognition puolelle, 468 00:36:14.470 --> 00:36:19.200 mutta tässä osoitettiin ihan selvästi se, että se muu kuin kielellinen aktiivisuus ei tukenut 469 00:36:19.200 --> 00:36:22.280 tätä uuden kielen oppimiseen tarvittavaa aktiivisuutta. 470 00:36:22.280 --> 00:36:24.550 Elikkä. 471 00:36:24.550 --> 00:36:27.360 Sitten ei nyt vielä oikein mun mielestä tiedä, mutta se täytyy testata. 472 00:36:27.360 --> 00:36:30.480 Se on siinä on hyviä viitteitä siihen, että että se voisi olla 473 00:36:30.480 --> 00:36:33.180 tällainen avain universaalin onnellisuuteen. 474 00:36:33.180 --> 00:36:38.560 Tää kieli ainakin se tekee sen, että että mä oon itse ajatellut sen niin, että jos 475 00:36:38.560 --> 00:36:43.360 pystyt kommunikoimaan mahdollisimman monenlaisten ihmisten kanssa, niin se ylläpitää 476 00:36:43.360 --> 00:36:47.770 kuitenkin sitä semmoista sosiaalisuuden tuomaa maailma. 477 00:36:47.770 --> 00:36:51.100 Teidän elämässään kiinni pysymistä ja sillä on varmasti 478 00:36:51.100 --> 00:36:54.170 ainoastaan suotuisia vaikutuksia. 479 00:36:54.170 --> 00:36:59.120 Kyllä ja se harrastuksen sen itsessään sen harrastuksen 480 00:36:59.120 --> 00:37:01.430 sosiaalisuus että kielten opiskeli. 481 00:37:01.430 --> 00:37:05.200 Siinä kuitenkin ollaan muiden ihmisten kanssa yleensä ellei 482 00:37:05.200 --> 00:37:08.160 sitten harrasta jotain itseopiskelua. 483 00:37:08.160 --> 00:37:14.200 Ja ja se tuo sitä sosiaalisuutta, kun taas esimerkiksi joku yksin tehtävä 484 00:37:14.200 --> 00:37:17.040 harraste, niin se ei tuo semmoista sosiaalisuutta. 485 00:37:17.040 --> 00:37:20.540 Ja mehän tiedetään, että sosiaalisella harrastamisella 486 00:37:20.540 --> 00:37:24.560 on aivo aivoterveyttä edistävä vaikutus. 487 00:37:24.560 --> 00:37:29.900 Ja sitä nyt, varsinkin niinku vanhuudessa on tai vanhoilla ihmisillä on tutkittu 488 00:37:29.900 --> 00:37:35.360 tota miten sitten kieliä kannattaisi opiskella, että onko jotain strategioita tai 489 00:37:35.360 --> 00:37:38.970 keinoja, millä voi virittää aivoja sellaiseen tilaan, että. 490 00:37:38.970 --> 00:37:42.730 Että uusi kieli jää herkemmin sinne. 491 00:37:42.730 --> 00:37:48.810 No oma oma oma teesini on mä uskon altistumisen mahdollisuuteen, 492 00:37:48.810 --> 00:37:53.710 mahdollisuuksiin eli mikä on vähän niin kun. 493 00:37:53.710 --> 00:37:59.450 Tavallaan eri asia kuin sitten tämmöinen perus kirjojen kanssa opiskelu tai tämmöinen 494 00:37:59.450 --> 00:38:04.650 luokkaa oppiminen eli eli tota mahdollisimman paljon altistumista sille kielelle, koska 495 00:38:04.650 --> 00:38:09.790 aivot on hyvin tehokkaat tosiaan ottamaan poimimaan sieltä uudesta kielestä esimerkiksi 496 00:38:09.790 --> 00:38:17.530 se niin kun puhutusta kielestä kun niitä toistuu niitä tiettyjä sanoja siellä siinä puhevirrassa 497 00:38:17.530 --> 00:38:20.570 mikä eka kuulostaa aivan vaan semmoiselta. 498 00:38:20.570 --> 00:38:24.990 Se oli valta synnytyksestä, niin niin aivot kuitenkin sieltä. 499 00:38:24.990 --> 00:38:29.640 Toimii niitä ilman että sun pitää edes välttämättä tehdä ihan hirveästi 500 00:38:29.640 --> 00:38:36.620 itse siinä niin kun aktiivisesti hommia eli tämmöinen niinku vahva altistaminen 501 00:38:36.620 --> 00:38:42.420 siinä kielen opiskelussa sen niinku tämmöisen aktiivisen vaikka kieliopin 502 00:38:42.420 --> 00:38:47.270 tota tai sanojen opiskelun ohessa olisi. 503 00:38:47.270 --> 00:38:55.640 Mun mielestä se tavallaan nopeuttava keino siihen niin kun kielitaidon hankkimiseen. 504 00:38:55.640 --> 00:39:00.880 Toi on mun mielestä hyvä toi sana ohessa, koska se on just se kombo. 505 00:39:00.880 --> 00:39:06.980 Varmaan mikä ratkaisee että mä oon joskus puhunut siitä että että jos halutaan oppia 506 00:39:06.980 --> 00:39:11.380 puhumaan kieltä sillä että se vähän kuulostaisi jopa siltä kieltä mitä puhutaan, niin 507 00:39:11.380 --> 00:39:15.820 sen lisäksi on hyvä kuunnella sitä on hauska hyvä myöskin makustella sitä ja toistella 508 00:39:15.820 --> 00:39:22.360 ja äänellä ja kaikenlaista ja sitä altistumista paljon, että jostain syystä aika helposti 509 00:39:22.360 --> 00:39:27.080 lapsiltakin jää ja aikuisopisto joitakin pimitetään tieto siitä, että mitä fone eettisiä 510 00:39:27.080 --> 00:39:29.250 elementtejä tässä kielessä on. 511 00:39:29.250 --> 00:39:34.770 Ja mitkä niistä on tärkeimpiä ja sen on todettu meidän tutkimuksissa auttavan nyt jos ihminen 512 00:39:34.770 --> 00:39:40.270 tietää, että tässä on tämmöiset koneelliset yksiköt, niin hän on helpompi oppia niitä sanomaan 513 00:39:40.270 --> 00:39:44.710 kun se, että että vaan kuuntelet pelkästään ja se on vähän sama. 514 00:39:44.710 --> 00:39:49.010 Mä sanon että eihän matikkaakaan ei silleen opeteta koosta opettaja laittaa 515 00:39:49.010 --> 00:39:53.410 laskuja seinälle ja sanoi että katsokaa ja yrittäkää saada tästä niinku jotain 516 00:39:53.410 --> 00:39:56.510 irti että muutaman vuoden päästä on teille ihan selviä. 517 00:39:56.510 --> 00:40:00.180 Kyllä se vaan sanoi että tässä on nyt tämmöisiä että se on erilaisia juttuja. 518 00:40:00.180 --> 00:40:03.110 Hän selittää, mitä ne on, niin miksei fonetiikan voisi sanoa, 519 00:40:03.110 --> 00:40:06.430 että esimerkiksi ranskassa on 2 erilaista oota. 520 00:40:06.430 --> 00:40:11.040 Se on edelleen niinku pääaineopiskelijoiden täällä ensimmäisenä vuonna täysi yllätys. 521 00:40:11.040 --> 00:40:14.010 Siinä on kuitenkin käyty niinku aika monta vuotta ranskan 522 00:40:14.010 --> 00:40:15.850 tunne ja koskaan ei ole tullut vastaan. 523 00:40:15.850 --> 00:40:19.650 Täällä on tällaisia yksiköitä, ei se tieto hirveästi haittaa. 524 00:40:19.650 --> 00:40:23.800 Useimmiten se lisää tietoisuutta jopa. 525 00:40:23.800 --> 00:40:27.740 Niinpä sitten toisaalta siinä just se että että niinku aivojen kannalta niin vaikka 526 00:40:27.740 --> 00:40:32.220 sä sanoisit että ranskassa on 2 ta ja sitten tää ihminen. 527 00:40:32.220 --> 00:40:38.120 Se se ei koskaan kuulisi näitä sanoja hirveästi missä on nää eri oot niin se ei pysty tuottamaan 528 00:40:38.120 --> 00:40:44.530 niitä niitä eri 2 eri ta eli se tarvitsee sen kummankin syö kummankin eli se tarvitsee 529 00:40:44.530 --> 00:40:50.950 sen syötteen josta se oppii siitä kuulemastaan ensin erottamaan ne 2 o, ta ja sen jälkeen 530 00:40:50.950 --> 00:40:56.670 se pystyy mahdollisesti tuottamaan ne 2 odota mutta tosiaan nää metataidot eli tieto siitä 531 00:40:56.670 --> 00:40:59.750 että mitä se kieli sisältää on on tosi tärkeitä. 532 00:40:59.750 --> 00:41:02.030 Eli niinku hyvin semmoinen rikas. 533 00:41:02.030 --> 00:41:09.770 Rikas kielen oppimis niinku strategia tai menetelmät niin niin olisi hyvä joo ja se on musta 534 00:41:09.770 --> 00:41:14.790 jännä, että esimerkiksi jokainen suomalainen päivittäin tuottaa systemaattisesti ranskan molempiin 535 00:41:14.790 --> 00:41:21.500 oota niin sekin, että me kyllä osataan ne sanoa, mutta jos ei esimerkiksi voinut olemassa semmoisia 536 00:41:21.500 --> 00:41:25.890 äänteitä, jotka voi vaihdella vapaasti keskenään ja niistä on tosi vaikea tulla tietoiseksi, 537 00:41:25.890 --> 00:41:30.960 koska sä voit yksi hyvin sanoa ton tai tön ja sillä ei ole mitään merkitystä eroa eikä se myöskään 538 00:41:30.960 --> 00:41:33.280 riipu siitä ympäristössä jossain esiintyy. 539 00:41:33.280 --> 00:41:38.240 Kummatkin käy, mutta on paljon semmoisia ympäristöjä, joissa meillä on esimerkiksi. 540 00:41:38.240 --> 00:41:43.840 Sellainen variantti jostain suomenkielen äänestä, joka toistuu aina tietyssä ympäristössä, 541 00:41:43.840 --> 00:41:47.840 niin ihminen voidaan saada tietoiseksi tästä vaihtelusta helpommin. 542 00:41:47.840 --> 00:41:50.670 Esimerkiksi jos mä sanoin, että no niin. 543 00:41:50.670 --> 00:41:53.570 Niin kyllä mä kuulen että se on erilainen sei siinä kun jos mä 544 00:41:53.570 --> 00:41:57.270 sanon isä se on ihan selvästi ja se ON nasaalinen. 545 00:41:57.270 --> 00:42:00.930 Se on semmoinen ranskalainen ja tämmöinen niin. 546 00:42:00.930 --> 00:42:06.660 Sen saa sanottua ihan ääneen se mikä siinä pelottaa. 547 00:42:06.660 --> 00:42:08.820 Tää on ihan tosi kiinnostavaa. 548 00:42:08.820 --> 00:42:13.360 Ei kokki kyllä musta alkaa tuntua, että pitää ehkä niinku siirtyä 549 00:42:13.360 --> 00:42:16.700 tonne aivotutkimuksen ja fonetiikan puolelle. 550 00:42:16.700 --> 00:42:19.760 Tervetuloa tota ihan tähän loppuun. 551 00:42:19.760 --> 00:42:25.300 Mä haluaisin vielä silleen tiiviisti kuulla teille että että no mitä hyötyä 552 00:42:25.300 --> 00:42:29.200 naisille opiskelusta sitten on aivojen kannalta, että miksi? 553 00:42:29.200 --> 00:42:31.310 Miksi meidän kannattaisi opiskella kieliä? 554 00:42:31.310 --> 00:42:36.370 Lilli voivan mä sanoa ensin sen asiakaspuolen katsotaan mitä mä sitten keksin. 555 00:42:36.370 --> 00:42:42.070 No no tosiaan jos halutaan ajatella että että tavoite ei ole pelkästään 556 00:42:42.070 --> 00:42:47.190 se että oppii kieliä ihan sen itseisarvon takia mikä on niin kun yhteiskunnassa 557 00:42:47.190 --> 00:42:50.000 ja globaalisti hyödyllistä. 558 00:42:50.000 --> 00:42:55.380 Niin niin tota ja aivojenkin kannalta se aivojen mielihyväjärjestelmä 559 00:42:55.380 --> 00:43:01.820 siellä sykkii aina kun aina kun tota. Uutta kieltä opitaan. 560 00:43:01.820 --> 00:43:07.300 Ja sitten on tietenkin etsitty tämmöisiä yleisiä hyötyjä eli aivojen kannalta. 561 00:43:07.300 --> 00:43:12.590 Eli mitä mitä hyötyy niinku aivoille aivojen muille osille ja ihmisen muuhun 562 00:43:12.590 --> 00:43:19.140 toimintaan, sillä kielen opiskelulla voisi olla niin kun juurikin kaksikieliset 563 00:43:19.140 --> 00:43:23.370 ja ja tota jos puhuu vaikkapa töissä. 564 00:43:23.370 --> 00:43:27.830 Englantia ja sitten osan työkavereiden kanssa myös suomea ja tällaista 565 00:43:27.830 --> 00:43:33.490 eli tulee tämmöistä kielten välillä vaihtamista niin tämä kehittää tämmöistä 566 00:43:33.490 --> 00:43:38.230 kuin kognitiivista kontrollia ja sen sen tota. 567 00:43:38.230 --> 00:43:44.610 Siihen liittyviä aivoalueita tuolla niinku meidän vitun makeissa eli hyvin syvissä osissa 568 00:43:44.610 --> 00:43:52.710 ja ja tota se liittyy ne samat aivojen osat niinku ohjaa meidän toiminnan ohjausta eli 569 00:43:52.710 --> 00:43:59.630 eli tämmöinen niinku inhimitio eli vaikkapa miten se nyt suomentaisi sitten estäminen 570 00:43:59.630 --> 00:44:06.510 jonkun tiedon estäminen ja johonkin keskittyminen ja ja joissa on jossain niinku sarjallisissa 571 00:44:06.510 --> 00:44:09.150 asioissa hyvin sujuva eteneminen. 572 00:44:09.150 --> 00:44:13.410 On niinku tämmöistä toiminnanohjausta niin niin tämmöisiä tämmöisiä tuloksia 573 00:44:13.410 --> 00:44:18.610 on, että kielen oppimisella voisi olla siihen niinku. 574 00:44:18.610 --> 00:44:21.290 Hyödyllistä vaikutusta. 575 00:44:21.290 --> 00:44:25.930 Ja ja tosiaan esimerkiksi kaksikielisillä on havaittu tutkimuksissa, missä on vähän 576 00:44:25.930 --> 00:44:33.810 laajempia pöpöjä katsottu, että kaksikielisyys, joka nyt tässä tässä niinku tässä kontekstissa 577 00:44:33.810 --> 00:44:40.070 tarkoittaa ehkä niitä varhaisia kaksikielisiä, niin heillä dementian alkamisajankohta 578 00:44:40.070 --> 00:44:43.950 olisi noin 4 vuotta myöhemmin kuin yksikielisiä. 579 00:44:43.950 --> 00:44:48.460 Eli eli tavallaan se niin kun. 580 00:44:48.460 --> 00:44:54.980 Kielen ahkera käyttäminen ja kielten välillä vaihtaminen ja niinku sen kielen niinku 581 00:44:54.980 --> 00:45:00.780 laaja kielellinen verkosto niin se luo sitä reserviä sinne aivoihin joka voi niinku mada 582 00:45:00.780 --> 00:45:08.700 niin kun tavallaan loiventaa sitä sitä aivojen niinku heikentymistä sitten ja niinku 583 00:45:08.700 --> 00:45:13.000 myöhästää sitä ajankohtaa koska sitä reserviä on siellä. 584 00:45:13.000 --> 00:45:19.240 Enemmän eli eli tota aivokudosta aivokudos esimerkiksi valkeassa aineessa on tiheämpää. 585 00:45:19.240 --> 00:45:23.080 Silloin kun silloin kun näitä yhteyksiä on paljon. 586 00:45:23.080 --> 00:45:26.880 Eli tämmöistä yleistä hyötyä niinku aivoterveyden on ja sen 587 00:45:26.880 --> 00:45:30.970 lisäksi myös nämä kaikki sosiaaliset hyödyt. 588 00:45:30.970 --> 00:45:35.830 Eli toten ja tuntuu, että niinku aivojen hyvinvoinnista on viime vuosina puhuttu 589 00:45:35.830 --> 00:45:39.030 aika paljonkin tai se on jotenkin noussut paljon mediassakin esillä ei tullut 590 00:45:39.030 --> 00:45:44.250 paljon hyviä tietokirjoja esim minna huotilaisen niin tää erinomainen näkökulma 591 00:45:44.250 --> 00:45:47.560 tässä nyt tää mitä hyötyä kielistä. 592 00:45:47.560 --> 00:45:52.030 Joo kyllä mä mä katson silleen mä arvasin että lillillä on tuommoiset mahtavat 593 00:45:52.030 --> 00:45:57.180 asia pentti kuviot tässä kaikesta valkoisista massoista sun muista, mutta 594 00:45:57.180 --> 00:46:01.130 mä ajattelen sitä nykyisin ehkä aika paljon tätä. 595 00:46:01.130 --> 00:46:06.550 Kielellisen harrastuksen ja monikielisyyden hyötyä ja lähinnä siitä kautta, mitkä 596 00:46:06.550 --> 00:46:13.040 verkostot se tuo myöskin sillä ihmiselle sosiaalisessa mielessä ja miten monipuolisempi 597 00:46:13.040 --> 00:46:18.170 se koko kulttuurinen tausta, jonka kanssa joutuu handlaamaan on jos joutuu puhumaan 598 00:46:18.170 --> 00:46:20.350 eri kielisten ihmisten kanssa. 599 00:46:20.350 --> 00:46:24.750 Ei pelkästään sen kielen, vaan myös sen taustalla piilevän kulttuurin kautta. 600 00:46:24.750 --> 00:46:28.260 Eli jos ajattelee, että kun ranskalaisten kanssa puhuu, niin täytyy olla lukenut 601 00:46:28.260 --> 00:46:32.870 ihan hirveä määrä ranskalaisia romaaneja, jotta ymmärtää yhtään mistä ne puhuu, 602 00:46:32.870 --> 00:46:35.730 koska ne tekee kaikista kirjailijan nimistä aina adjektiiveja. 603 00:46:35.730 --> 00:46:39.740 Yhtäkkiä ja sitten täytyy jotenkin yrittää sitä ymmärtää. 604 00:46:39.740 --> 00:46:44.760 Tai jos puhuu brittien kanssa niin täytyy tuntea se konteksti että minkä takia 605 00:46:44.760 --> 00:46:49.200 5 kerta kaikkiaan pitää olla valmis syömään keksejä siis niin kun tää perinteet 606 00:46:49.200 --> 00:46:54.840 ja traditiot ja niitten kautta tuleva vuorovaikutuksen kautta tuleva se kokonaispaketti 607 00:46:54.840 --> 00:46:57.970 on musta aivan oleellinen ja. 608 00:46:57.970 --> 00:47:00.770 Meidän alalla ehkä on se ongelma, että me ei päästä kuitenkaan 609 00:47:00.770 --> 00:47:03.870 sitten ehkä käsiksi siihen, että. 610 00:47:03.870 --> 00:47:08.730 Missä määrin se on aina just se kieli ja missä määrin se on se kulttuuri? 611 00:47:08.730 --> 00:47:13.560 Missä määrin se on se vuorovaikutus ja näin mutta. 612 00:47:13.560 --> 00:47:20.740 Ehdottomasti kielten opiskelu on se asia, joka ylläpitää toimeliaisuutta ja mahdollisuutta 613 00:47:20.740 --> 00:47:25.280 tutustua uusiin ihmisiin ja sen takia se on minusta erittäin tärkeää. 614 00:47:25.280 --> 00:47:33.760 Joo tota otetaan tähän nyt oikeasti ihan loppuun tämmöinen loppukaneetti, että mitä te toivoisitte, 615 00:47:33.760 --> 00:47:38.600 että kuulijoille jäisi tästä jaksosta mieleen tai mitä teille jää jäi. 616 00:47:38.600 --> 00:47:42.620 Erityisesti mennään tästä mitä me ollaan puhuttu, niin ehkä se niinku joku 617 00:47:42.620 --> 00:47:49.060 tämmöinen viesti kansalle niin tota voisi olla että että tota opiskelkaa 618 00:47:49.060 --> 00:47:55.350 kieliä että ei se ole ei ole mitään tämmöistä niin kun syytä miksi sanoisin 619 00:47:55.350 --> 00:47:57.700 että no en mä nyt enää viitsi alkaa kun. 620 00:47:57.700 --> 00:48:00.640 Kyllä mä haluaisin, mutta mä tiedän että en mä osaa sitten en mä opi 621 00:48:00.640 --> 00:48:04.200 enää niin se on niinku se ei vaan pidä paikkaansa. 622 00:48:04.200 --> 00:48:07.330 Eli eli tota ihminen pystyy oppimaan ja aivot. 623 00:48:07.330 --> 00:48:10.920 Aivot pystyy oppimaan. 624 00:48:10.920 --> 00:48:15.720 Ja sitten myös aikuisuudessa mun mielestä just toi lillin pointti että että ei siitä nyt ainakaan 625 00:48:15.720 --> 00:48:21.220 mitään haittaa ole ja se mitä siitä tiedetään niin on pelkästään se että sitten voi olla jotain 626 00:48:21.220 --> 00:48:28.060 hyötyjä ja ne hyödyt voi olla jotain tällaisia aivojen terveyteen liittyviä tai sitten yleiseen 627 00:48:28.060 --> 00:48:34.710 elämän natsaamiseen liittyviä ja jotenkin mun mielestä ainakin jos sitä kielen oppimista lähestyy 628 00:48:34.710 --> 00:48:39.740 siellä fonetiikan kautta ja unohtaa sen semmoisen mörrimöykky mikä jokaisessa meissä elää ja 629 00:48:39.740 --> 00:48:41.590 rupeaa oikeasti aidosti kokeilemaan. 630 00:48:41.590 --> 00:48:45.480 Mitä se suubergin voi saada aikaiseksi ja jos en vielä kehtaa tehdä kavereiden 631 00:48:45.480 --> 00:48:48.620 kanssa, niin oikeastaan hirveän moni asia ei ole paljon hauskempaa. 632 00:48:48.620 --> 00:48:54.020 Eli toisin sanoen siitä voi saada kielten opiskelusta älyttömästi myös hupia ja hyötyä. 633 00:48:54.020 --> 00:48:57.730 Yksi ja samassa paketissa. Tässähän nää tulikin. 634 00:48:57.730 --> 00:49:00.550 Mä olisin saanut ihan sama että että ne hyödyt on hyvin 635 00:49:00.550 --> 00:49:03.560 tällaisia kokonaisvaltaisia, että. 636 00:49:03.560 --> 00:49:07.190 Eräitä pelkästään siihen, että saattaa suuruinen työkalupakin omien ajatusten 637 00:49:07.190 --> 00:49:12.700 ilmaisua vaan on myös sellaisia päänsisäisiä fyysisiä. 638 00:49:12.700 --> 00:49:14.500 Kiitos kiitos. 639 00:49:14.500 --> 00:49:16.910 Ihan tosi paljon teille molemmille kun pääsitte vieraaksi. 640 00:49:16.910 --> 00:49:19.250 Kiitos kiitos, kiitos teille.