WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:28.710 --> 00:00:32.210 Karoliina Inha: Tervetuloa kuuntelemaan Puhutaan kielikoulutuksesta! -podcastia. 2 00:00:32.210 --> 00:00:36.930 Tässä podcastissa puhutaan kielistä, niiden oppimisesta ja opettamisesta. 3 00:00:36.930 --> 00:00:39.670 Podcastin on tuottanut valtakunnallinen kielikoulutuspolitiikan 4 00:00:39.670 --> 00:00:42.050 verkosto eli Kieliverkosto. 5 00:00:42.050 --> 00:00:46.390 Tämä erikoisjakso on tuotettu osana Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehden marraskuun 6 00:00:46.390 --> 00:00:51.890 teemanumeroa arvioinnista, ja vierailevana juontajana toimin minä, Karoliina Inha, Soveltavan 7 00:00:51.890 --> 00:00:55.820 kielentutkimuksen keskuksesta Jyväskylän yliopistosta. 8 00:00:55.820 --> 00:00:58.360 Tässä jaksossa me keskustellaan arvioinnista ja sen 9 00:00:58.360 --> 00:01:01.340 muutoksista aikojen saatossa. Vieraana 10 00:01:01.340 --> 00:01:03.820 meillä on Raili Hilden Helsingin yliopistosta ja Olli- 11 00:01:03.820 --> 00:01:06.900 Pekka Salo Jyväskylän Normaalikoulusta. 12 00:01:06.900 --> 00:01:09.550 Jos vaikka Raili aloittaisi kertomalla, että minkälaisesta 13 00:01:09.550 --> 00:01:12.860 roolista sä tänään puhut arvioinnista. 14 00:01:12.860 --> 00:01:18.740 Raili Hilden: No hei joo, niin kuin totesit, niin mä oon tosiaan kielididaktiikan apulaisprofessori Helsingin 15 00:01:18.740 --> 00:01:24.920 yliopistossa, ja tota arviointi on läsnä monella tavalla työssäni ollut kaiken 16 00:01:24.920 --> 00:01:30.460 aikaa. Silloin opettajankouluttajana ensin ensin semmoisena käytännöllisenä toimintana, 17 00:01:30.460 --> 00:01:32.660 jota ei ehkä niin kauhean paljon mietitty. 18 00:01:32.660 --> 00:01:36.940 Sitten teoriaperusteita arvioitiin vaan silloin, kun kahdeksankymmentäluvulla 19 00:01:36.940 --> 00:01:43.940 aloitin työurani ja siitä sitten pikkuhiljaa näkemykset on muuttuneet 20 00:01:43.940 --> 00:01:45.940 ja toivottavasti jalostuneet. 21 00:01:45.940 --> 00:01:50.740 Ja tässä nyt kai sitten edustan vähän tarpeen mukaan käytäntöä ja 22 00:01:50.740 --> 00:01:53.930 teoriaa ja myös sitten ehkä ehkä tämmöistä niin kun 23 00:01:53.930 --> 00:01:59.590 kielitutkintojen näkökulmaa, koska tämmöinen merkittävä sivutoimi 24 00:01:59.590 --> 00:02:01.770 niin on ollut jo parikymmentä vuotta. 25 00:02:01.770 --> 00:02:07.300 Ylioppilastutkintolautakunnassa toimiminen. Okei, entäs Olli-Pekka? 26 00:02:07.300 --> 00:02:09.100 Olli-Pekka Salo: Kiitos. 27 00:02:09.100 --> 00:02:13.420 Mä ehkä kuvaisin itseäni tämmöisenä kielikasvatuksen sekatyöläisenä tai moniottelijana, miten 28 00:02:13.420 --> 00:02:17.250 vaan, että monenlaista tässä vuosikymmenien aikana on tullut tehtyä. 29 00:02:17.250 --> 00:02:19.590 Arvioinnin osalta niin kun, 30 00:02:19.590 --> 00:02:22.200 varmaan se mitä Raili tuossa sanoi niin herätys on tullut 31 00:02:22.200 --> 00:02:24.430 sitten itselle siellä opintojen aikana. 32 00:02:24.430 --> 00:02:26.570 Kun tosiaan niin arviointi on ehkä ollut sitä, että sitä on vaan tehty 33 00:02:26.570 --> 00:02:31.070 ja sitten opinnoissa kun siihen pääsi paremmin käsiksi ja muuta ja 34 00:02:31.070 --> 00:02:33.010 erityisesti sitten pedagogisessa opinnoissa. 35 00:02:33.010 --> 00:02:37.970 Niin tota noin niin Maija Saleva viimeisteli väitöskirjaansa suullisesta kielitaidosta 36 00:02:37.970 --> 00:02:42.510 ja sen arvioinnista, ja mä sitten muistaakseni, joku tämmöinen seminaarityö mikä meillä 37 00:02:42.510 --> 00:02:48.310 oli, niin osittain sitten kuuntelin ja kuuntelin kymmeniä opiskelijanäytteitä ja 38 00:02:48.310 --> 00:02:53.250 sitä kautta niinku katsoin että koheesiota ei kannata ruveta arvioimaan silloin 39 00:02:53.250 --> 00:02:55.380 kun ruvetaan miettimään tota noin niin 40 00:02:55.380 --> 00:02:59.880 suullista kielitaitoa ja kirjoitin graduni kielitaidon arvioinnista. 41 00:02:59.880 --> 00:03:04.180 Mä olin tuolla Åbo Akademissa valtionhallinnon harjoittelijana aikoinaan. 42 00:03:04.180 --> 00:03:10.520 Olin siellä siinä vaiheessa kun suomenkielisille tehtiin kielitestejä, jotta on 43 00:03:10.520 --> 00:03:14.440 riittävän kielitaidon osoitus siitä, että pystyy opiskelemaan ruotsin kielellä, niin sitä 44 00:03:14.440 --> 00:03:19.230 kautta innostuin ja sitten oon ollut yhdessä Railin kanssa muun muassa sitten kielisalkku- 45 00:03:19.230 --> 00:03:23.190 työskentelyssä Suomessa mukana. Ja olen ollut mukana 46 00:03:23.190 --> 00:03:29.150 Opetussuunnitelmatyössä ja YTL:n sensorina ja ehkä sitten merkittävin osa kuitenkin on tässä opettajana, 47 00:03:29.150 --> 00:03:35.020 kieltenopettajana, joka sitten joutuu jollei nyt päivittäin niin ainakin viikoittain ja kuukausittain 48 00:03:35.020 --> 00:03:39.430 käytännössä miettimään, että miten tää tehdään ja ehkä semmoinen niinku mikä tässä vuosien 49 00:03:39.430 --> 00:03:43.450 saatossa on itselle kirkastunut, on ajatus siitä, että 50 00:03:43.450 --> 00:03:49.940 että arviointi muuttuu helpommaksi ajan myötä, mutta helppoa se ei ole vieläkään. 51 00:03:49.940 --> 00:03:52.940 Karoliina: No siinä oli aika hyvät tota johdannot. 52 00:03:52.940 --> 00:03:57.950 Mä, me teidät kutsuttiinkin sen takia, että tiedettiin, että teillä molemmilla on 53 00:03:57.950 --> 00:04:03.880 paljon kokemusta arvioinnista ja nimenomaan eri näkökulmista, ja tota Raili tuossa 54 00:04:03.880 --> 00:04:08.340 jo mainitsikin niistä perusopinnoista ja se oli ensimmäinen asia mitä mä ajattelin 55 00:04:08.340 --> 00:04:13.700 että voitaisiin vähän puhua että mitä te muistatte sieltä arvioinnin opetuksesta 56 00:04:13.700 --> 00:04:17.980 siellä ihan teidän perustutkinnossa, onko mitään mitä niinku päällimmäisenä mieleen, 57 00:04:17.980 --> 00:04:20.520 että mitä se silloin tarkoitti? 58 00:04:20.520 --> 00:04:25.410 Raili: Kyllä se varmaan oli aika pitkälti semmoista niin kun kokeiden laatimista 59 00:04:25.410 --> 00:04:30.880 ja ja arvostelua sitten. Jotain tämmöisiä 60 00:04:30.880 --> 00:04:36.480 suomen kielen opettajien arvosteluasteikkoja oli oli jaossa siellä jossakin 61 00:04:36.480 --> 00:04:39.180 kouluharjoittelun lomassa, mutta hyvin, hyvin vähän 62 00:04:39.180 --> 00:04:45.290 oikeastaan on jäänyt, niinku arviointinäkökulmaa sieltä mieleen, että että silloin varmaan 63 00:04:45.290 --> 00:04:50.970 nyt kun tuossa viitattiin tuohon suulliseen kielitaitoon, niin niin tuota se sama asiahan oli 64 00:04:50.970 --> 00:04:55.680 tapetilla jollain tavalla jo silloin silloin 70-80-lukujen vaihteessa ja muistan, 65 00:04:55.680 --> 00:05:02.890 että jollakin tämmöisellä ainedidaktiikan kurssilla niin niin kerrottiin että nyt Suomessa 66 00:05:02.890 --> 00:05:09.670 valmistuu tämmöinen väitöskirja. Paul Hellgren sen silloin kirjoitti ja hänestä tuli tuli sitten 67 00:05:09.670 --> 00:05:12.490 vähän myöhemmin myös Helsingin yliopistoon 68 00:05:12.490 --> 00:05:15.770 kielididaktiikan professori vähäksi aikaa ja tota 69 00:05:15.770 --> 00:05:20.090 se käsitteli juuri sitä, että ikään kuin tarvitaanko sitä suullista suullista 70 00:05:20.090 --> 00:05:24.850 koetta erikseen että ja lopputulema oli muistaakseni jotain semmoista että että 71 00:05:24.850 --> 00:05:30.210 niin kuin kielitaidon osataidot korreloi niin paljon toistensa kanssa, että 72 00:05:30.210 --> 00:05:32.490 oikeastaan sitä ei välttämättä sitten tarvittaisi. 73 00:05:32.490 --> 00:05:38.630 No tää tietysti tää sama tulos on sitten tullut eteeni muutamankin kerran myöhemminkin 74 00:05:38.630 --> 00:05:42.530 ettei siinä mitään. Mutta tää on ehkä ainoa konkreettinen muisto mikä mulla 75 00:05:42.530 --> 00:05:49.290 on niistä teoriaopinnoista silloin, ja sitten joku semmoinen hämärä vaikutelma 76 00:05:49.290 --> 00:05:53.530 siitä, että sain jonkun koetehtävän, ehkä niin kun ehkä ne oli jotain 77 00:05:53.530 --> 00:05:55.940 kirjoitelmia, joista piti antaa sitten... 78 00:05:55.940 --> 00:06:01.300 Sitten vanhoja ylppärikirjoitelmia, joista piti antaa joku pistemäärä 79 00:06:01.300 --> 00:06:03.900 ja verrata sitä sitten ohjaajan antamaan pistemäärään. 80 00:06:03.900 --> 00:06:08.960 Siinäpä se suunnilleen tais olla. Olli-Pekka: Joo ja vaikka mun 81 00:06:08.960 --> 00:06:13.640 muistikuvat on ehkä vähän tuoreempia, mutta niistäkin on kuitenkin jo 30 vuotta aikaa, niin 82 00:06:13.640 --> 00:06:18.180 tota niin hyvin vähän oikeasti muistan opinnoista, mitä nyt ehkä kasvatustieteen opinnoista, 83 00:06:18.180 --> 00:06:22.740 niin ehkä enemmän semmoista kvantitatiivista mitä silloin on niinku korostettu 84 00:06:22.740 --> 00:06:27.960 ja sitten pedagogisten opintojen aikana ehkä se, mikä mulla on jäänyt mieleen, niin 85 00:06:27.960 --> 00:06:33.290 meillä teetettiin opettajan pedagoginen salkku eli tavallaan salkkutyöskentely oli silloin 86 00:06:33.290 --> 00:06:37.860 niin... Heini-Marja järvinen, nykyinen Pakula, oli mulla didaktikkona, niin tota noin niin 87 00:06:37.860 --> 00:06:41.680 se oli ensimmäinen oikeastaan sytyke siihen, että hei tää voisi olla jotakin sellaista 88 00:06:41.680 --> 00:06:47.100 mitä voisi hyödyntää sitten niin oppimisen, opiskelun kuin arvioinnin työkaluna, mutta 89 00:06:47.100 --> 00:06:48.910 että hyvin niin kun 90 00:06:48.910 --> 00:06:51.850 vähän on mielikuvia, että arviointi opintojen aikana ois, puhumattakaan... 91 00:06:51.850 --> 00:06:56.850 Sitten jos mä mietin, mä opiskelin Åbo Akademissa, niin tota että ruotsin oppiaineessa 92 00:06:56.850 --> 00:07:01.250 tai englannin oppiaineessa niin en muista että siellä juurikaan arvioinnista oltaisi 93 00:07:01.250 --> 00:07:05.660 puhuttu, että tota noin niin että hyvin, hyvin, hyvin, hyvin 94 00:07:05.660 --> 00:07:09.110 pienet ainakin sitten on ollut tiedot tai hyvin huonosti kuunnellut ainakin 95 00:07:09.110 --> 00:07:12.320 sitten, koska mitään ei juurikaan ole jäänyt mieleen. 96 00:07:12.320 --> 00:07:16.740 Karoliina: Niin voiko se olla sitten että nyt mä ihan heitän heitän ajatuksia, koska 97 00:07:16.740 --> 00:07:20.900 en itse ole silloin opiskellut mutta tota onko sitten ajateltu, että kyllähän 98 00:07:20.900 --> 00:07:24.680 se arviointi tulee siinä vieressä ihan luonnostaan? 99 00:07:24.680 --> 00:07:30.340 Että eihän sitä tarvitse edes opettaa vai mikä mikä tässä on niinku tässä ajattelun takana? 100 00:07:30.340 --> 00:07:34.640 Olli-Pekka: Mä luulen sitä mitä Raili tuossa sanoi siitä, että kun sitä tavallaan sitä arvioinnin teoriaa 101 00:07:34.640 --> 00:07:38.720 ei ehkä silloin niin mietitty, että mitä siellä takana on, että sitä on vaan tehty, että siellä 102 00:07:38.720 --> 00:07:43.440 on ajateltu että se riittää että kun ne mitä kokeita on ja tehdään, arvioidaan sanastoa ja 103 00:07:43.440 --> 00:07:48.820 ja kielioppia ja on aukkotäydennystä ja käännöstä ja niitä sitten katsotaan ja mun aikana 104 00:07:48.820 --> 00:07:53.040 enää ei ollut niitä 9 pisteen virheitä, mutta niinku sillä tavalla ikään kuin mietitty että 105 00:07:53.040 --> 00:07:58.580 mikä on vakava virhe ja mikä ei ole vakava virhe, mutta että että ehkä sen takia sitä sitä 106 00:07:58.580 --> 00:08:03.410 niinku teoriatietoakaan niin kauhean paljon ei ole ollut, että jos miettii soveltavaa kielitiedettä 107 00:08:03.410 --> 00:08:05.920 niin sen arviointi... 108 00:08:05.920 --> 00:08:09.520 Arviointi toki sitä on tehty, mutta oikeastaan se sitten ehkä siellä yhdeksänkymmentäluvulla 109 00:08:09.520 --> 00:08:12.820 varsinaisesti on vahvasti alkanut nousta esiin ja sitä on sitten kehitetty eteenpäin, 110 00:08:12.820 --> 00:08:16.540 että se on ehkä semmoinen osittainen syynä, että ei ole ollut myöskään niinku työkaluja 111 00:08:16.540 --> 00:08:19.150 siitä puhumiseen ja sen opettamiseen. 112 00:08:19.150 --> 00:08:22.210 Raili: Joo sä oot varmaan ihan oikeilla jäljillä kyllä tuossa että että 113 00:08:22.210 --> 00:08:25.730 tota siellähän niin kuin mitä nyt muistelen. 114 00:08:25.730 --> 00:08:32.270 Tässä tässä myös aika aika hiljattain näitä lukemiani ja kuulemiani vanhojen arviointitutkijoiden 115 00:08:32.270 --> 00:08:37.970 ehkä vielä minuakin vanhempien muisteluksia siitä miten miten tämän alan teoria alkoi, 116 00:08:37.970 --> 00:08:45.590 niin oikeastaan sitä ei kauheasti problematisoida koko asiaa juurikaan ennen 60-lukua, 117 00:08:45.590 --> 00:08:52.090 että siellä oli tämmöinen hyvin tämmöinen neljä taitoa oli oli joita mitattiin erikseen 118 00:08:52.090 --> 00:08:56.500 ja ja tämmöinen psykomotorinen traditio joka lainattiin tietysti sitten niinku lähinnä 119 00:08:56.500 --> 00:08:58.840 psykologiasta ja ja näin niin tota. 120 00:08:58.840 --> 00:09:05.130 Ja juuri tää kvantitatiivinen mittaustapa, joka kulki aika pitkälle niinku erillään käytännön 121 00:09:05.130 --> 00:09:09.930 opetustyöstä ja monissa maissahan se on vieläkin vähän niin, että että ikään kuin ulkopuolelta 122 00:09:09.930 --> 00:09:14.650 tullaan mittaamaan mitä ne opettajat on saanut aikaan siellä koulussa, että meillä meillä 123 00:09:14.650 --> 00:09:21.930 se tää traditio on vähän vähän heikompi, mutta se ehkä koko koko asian niin kun tuli sillä 124 00:09:21.930 --> 00:09:27.030 tavalla moniulotteisemmaksi sitten tämän viestinnällisen kieltenopetuksen myötä siinä joka 125 00:09:27.030 --> 00:09:29.430 meillä taas sitten tuli... 126 00:09:29.430 --> 00:09:35.170 Tuli tämän perusopetuksen tai silloin sen peruskoulun opetussuunnitelman myötä meidän 127 00:09:35.170 --> 00:09:40.510 kielikasvatukseen ja siellähän oli sitten tätä kielenkäyttöä, joka tietyllä tavalla 128 00:09:40.510 --> 00:09:45.850 sotki sitten tämän tämän hienon ladolaisen nelijaon, että ei enää ollutkaan niin kun 129 00:09:45.850 --> 00:09:50.090 niin puhdasta semmoista laboratoriosuoritetta sieltä. 130 00:09:50.090 --> 00:09:54.410 Tai siihen tietysti pyritään edelleen pyytämällä ihmisiä kirjoittamaan selkeästi 131 00:09:54.410 --> 00:09:57.330 jostakin taikka antamalla heille kielioppitehtäviä tai muuta. 132 00:09:57.330 --> 00:09:59.730 Mutta nyt ollaan niin kun tuskaisan tietoisia jo siitä, 133 00:09:59.730 --> 00:10:03.090 että tämä ei suinkaan riitä mutta meni... 134 00:10:03.090 --> 00:10:06.590 Saa sanoa, että monta sataa vuotta kun se ei ollut oikeasti mikään ongelma 135 00:10:06.590 --> 00:10:09.550 kenellekään, mutta nyt sitten on alkanut olla. 136 00:10:09.550 --> 00:10:15.700 Karoliina: No mitenkäs sitten kun tuota tässä kun kielitieteilijänä teitä kuuntelen niin tää sitten sanoi 137 00:10:15.700 --> 00:10:22.870 että siellä oli tämmöistä ja sitten tuli tämmöisiä uusia ajatuksia, niin tota 138 00:10:22.870 --> 00:10:27.710 mä rupesin vaan miettimään, että kuka niitä sitten on tuonut ja onko teidän omat arviointi- 139 00:10:27.710 --> 00:10:33.820 käsitykset sitten muuttunut tässä että huomaatte... Oletteko te huomannut sen että että vaikka yhdeksänkymmentäluvulla 140 00:10:33.820 --> 00:10:39.130 mä ajattelin tällä tavalla mutta nyt tän näen asian eri tavalla vai oletteko te pysynyt näissä 141 00:10:39.130 --> 00:10:42.630 muutoksissa mukana kun niitä on tullut? 142 00:10:42.630 --> 00:10:48.850 Olli-Pekka: Ihan tuo on vaikea kysymys ja tietyllä tavalla ehkä se jos mä mietin niinku opiskeluaikana 143 00:10:48.850 --> 00:10:53.840 ja ja tota niin sitten varsinkin kun pääsi mukaan niinku tämmöisiin niinku 144 00:10:53.840 --> 00:10:57.980 aika varhaisessa vaiheessa työuraa niin vaikka kielisalkkuhankkeeseen 145 00:10:57.980 --> 00:11:00.140 ja sitä just se käsitys siitä siitä 146 00:11:00.140 --> 00:11:04.740 ehkä kielestä ylipäänsä ja kielen käytöstä ja kielen osaamisesta, niin se on vaikuttanut 147 00:11:04.740 --> 00:11:09.050 väittämättä myös sitten siihen omaan arviointiajatteluun. 148 00:11:09.050 --> 00:11:12.710 Mutta toisaalta sitten ehkä se on ollut semmoista, että se teoriatietämys 149 00:11:12.710 --> 00:11:16.870 ja ja ihanteet siitä mitä se arviointi parhaimmillaan on tai mitä se 150 00:11:16.870 --> 00:11:18.810 kielen opetus tai kieli- kasvatus yleensä on 151 00:11:18.810 --> 00:11:23.600 niin se on ollut vahvaa, mutta sitten se on ollut ristiriidassa sen oman toiminnan 152 00:11:23.600 --> 00:11:27.560 kanssa, että kyllä mun on semmoisia välähdyksiä sieltä uran alkuvaiheesta, jossa mä 153 00:11:27.560 --> 00:11:30.620 oon havahtunut keskellä oppitunteja siihen, että hetkinen, miksi ihmeessä mä teetän 154 00:11:30.620 --> 00:11:34.230 tällaista tehtävää, koska tää on musta ihan tyhmä, mutta kun se sattuu olemaan siellä 155 00:11:34.230 --> 00:11:36.820 oppikirjassa tässä kohtaa, niin se on se paikka. 156 00:11:36.820 --> 00:11:39.700 Mut mä niinku muistan semmoisen hetken ihan konkreettisesti jossa mä havahduin 157 00:11:39.700 --> 00:11:42.380 siihen, että hei että ei tässä ole mitään järkeä, miksi mä teen jotakin mihin 158 00:11:42.380 --> 00:11:47.270 mä en itse usko, ja se on ehkä muovannut sitten semmoista niinku omaa opetusta 159 00:11:47.270 --> 00:11:49.220 ja arviointia me siihen suuntaan minkä on 160 00:11:49.220 --> 00:11:53.720 kokenut niinku mielekkääksi, että koittaa nyt tuoda sitä viestinnänllisyyttä yhä enempi 161 00:11:53.720 --> 00:11:58.400 sitten sitä että tehdään niinku vaikka nyt olisikin suullisessa kielitaidossa, että tulee 162 00:11:58.400 --> 00:12:02.720 niitä suullisia suorituksia tasaiseen tahtiin ja sitten mietitään että missä vaiheessa 163 00:12:02.720 --> 00:12:07.120 se arviointi menee semmoisesta holistisesta tarkempaan, että mikä tavallaan se prosessi 164 00:12:07.120 --> 00:12:10.910 on sitten siellä peruskoulusta lukioon ja niin poispäin, mutta että kyllä siinä niinku 165 00:12:10.910 --> 00:12:14.640 semmoista niinku, tietysti aika hidasta se muutos on ollut ja varmasti vieläkin niinku 166 00:12:14.640 --> 00:12:19.240 välillä havahtuu siihen että liian vähän tekee tiettyjä asioita ja liikaa jotakin toista, 167 00:12:19.240 --> 00:12:23.240 niin mutta että välillä sitä ehkä haluaa myös sitten siihen päästä vähän helpolla että 168 00:12:23.240 --> 00:12:27.220 tietyt asiat vaan sujuu helpommin ja nopeammin kuin toiset ja se ratkaisee ehkä jonkin 169 00:12:27.220 --> 00:12:29.030 verran. 170 00:12:29.030 --> 00:12:33.130 Mutta semmoisia niinku ehkä omalle uralle ei semmoisia uusia niinku vallankumouksellisia 171 00:12:33.130 --> 00:12:34.960 asioita sitten enää ole tapahtunut. 172 00:12:34.960 --> 00:12:37.630 Jotenkin mä oon kasvanut niinku opintojen kautta jo ehkä siihen semmoiseen 173 00:12:37.630 --> 00:12:41.470 kielikasvatusajatteluun ja viestinnälliseen kielitaitoon ja ja ja 174 00:12:41.470 --> 00:12:44.600 siihen, että siinä mielessä niin niin niin... 175 00:12:44.600 --> 00:12:48.300 Tämmöistä mullistavaa ei oikeastaan oo tapahtunut ehkä muuta kuin siinä alkuvaiheessa 176 00:12:48.300 --> 00:12:53.070 ja sitten sen käytäntöön tuominen on ehkä se iso haaste edelleenkin. 177 00:12:53.070 --> 00:12:56.750 Raili: No mulla ehkä ehkä just semmoinen niinku mietin tässä samalla kun puhuit, 178 00:12:56.750 --> 00:13:02.450 että vähän samansuuntaisia muuten, mutta että mutta ehkä sitten mä en ole 179 00:13:02.450 --> 00:13:05.770 kokenut oikeastaan koskaan semmoista niinku ristiriitaa varsinaisesti sen 180 00:13:05.770 --> 00:13:08.650 välillä mitä mitä teen ja mitä niinku pitäisi tehdä. 181 00:13:08.650 --> 00:13:15.030 Mutta mutta se mikä on tullut tai mitkä oikeastaan niinku kaksi asiaa 182 00:13:15.030 --> 00:13:19.450 mitkä on muuta, jotka on muuttunut, ja toinen on ehkä semmoinen niinku tiedostaminen 183 00:13:19.450 --> 00:13:24.470 ja läpinäkyvyys ja toinen on sitten niinku tämmöinen tämmöinen tota siihen liittyen 184 00:13:24.470 --> 00:13:30.580 analyyttisyys, analyyttisyys että että jotenkin niin kun se että ennen niitä silloin 185 00:13:30.580 --> 00:13:35.530 kun teki opetustyötä ja piti antaa niitä arvosanoja. 186 00:13:35.530 --> 00:13:41.950 Nyt tietysti kymmenille oppilaalle monta kertaa vuodessa niin ei siinä jotenkin niin kun joutanut 187 00:13:41.950 --> 00:13:46.670 miettimään eikä ehkä silloisessa elämäntilanteessa kun oli perhe ja muuta tämmöistä niin 188 00:13:46.670 --> 00:13:51.010 on ehkä omaksi onneksinikin niin ei edes niinku silloin tullut mieleen että tässä olisi jotain 189 00:13:51.010 --> 00:13:54.630 ongelmaa että laskettiinko kokeesta keskiarvo ja tuota sitten 190 00:13:54.630 --> 00:13:59.840 ja sitten oli jatkuva näyte plus/miinus yksi numero ja ja sen nyt pystyy aina sitten 191 00:13:59.840 --> 00:14:04.900 perustelemaan ainakin omassa mielessään tuntiaktiivisuudella ja kaikella 192 00:14:04.900 --> 00:14:08.660 harvemmin ne onneksi edes tuli kysymään kyllä siihen aikaan että me että miksi, 193 00:14:08.660 --> 00:14:11.070 miksi tuota tämä näin tai näin on. 194 00:14:11.070 --> 00:14:14.540 Varmasti olisin osannut perustella jotenkin, mutta en sellaisella tavalla 195 00:14:14.540 --> 00:14:18.470 kuin minkä nyt vaatisin perusteluksi, että siihen taas sitten niin kun 196 00:14:18.470 --> 00:14:22.300 ei siihen aikaan oikein jonnekin tuonne 90-luvulle saakka niin ollut kun 197 00:14:22.300 --> 00:14:24.720 on välineitä siihen oikein että oli tämmöinen. 198 00:14:24.720 --> 00:14:30.780 Olihan ne kouluarvosanat siellä olleet jo niin kun hamasta muinaisuudesta, mutta ei kukaan 199 00:14:30.780 --> 00:14:33.820 tiennyt tarkalleen mitä ne tarkoittaa, että se oli semmoinen yhteinen, 200 00:14:33.820 --> 00:14:38.700 yhteinen näppituntuma jotain, että kahdeksikko, seiskannyt on semmoinen keski-, keskiverto 201 00:14:38.700 --> 00:14:41.780 ja sitten siitä ylöspäin on vähän parempia ja alaspäin huonompia. 202 00:14:41.780 --> 00:14:44.670 No tietysti siellä nelosen vitosen rajalla sitten ruvettiin vähän niinku 203 00:14:44.670 --> 00:14:49.120 niinku jarruttelemaan, että no oikein kun tää nyt pitäisi tosissaan 204 00:14:49.120 --> 00:14:52.460 se hylätä tämä tämä suoritus tällä kertaa. 205 00:14:52.460 --> 00:14:57.880 Mutta muuten niin niitä ei kauheasti kun ei ollut sitten niitä kuvauksia olemassa niin ei niinku 206 00:14:57.880 --> 00:15:02.700 tarvinnutkaan miettiä, että se oli aika pitkään sellainen intuition varassa, että sitten kun 207 00:15:02.700 --> 00:15:07.120 näitä kuvauksia alkoi tulla, niin nehän tuli ensin silloin yhdeksänkymmentäluvulla niin tuohon 208 00:15:07.120 --> 00:15:10.520 just suulliseen kielitaitoon kun sitä alettiin kehittää 209 00:15:10.520 --> 00:15:15.440 silloin EU:hun menon menon myötä enemmän niin sieltä sitten Opetushallituksesta silloisesta 210 00:15:15.440 --> 00:15:20.280 tuli, tuli jonkunlainen asteikko jota sitten itsekin rupesin väikkäriin saakka tutkimaan, 211 00:15:20.280 --> 00:15:25.860 niin siinä sitten niin kun heräsi tietoisuus siitä että mutta hyvänen aika missä tämä 212 00:15:25.860 --> 00:15:30.840 nyt tämä katkaisukohta kolmosen ja nelosen tai mikä nyt olikaan välillä oikein menee että 213 00:15:30.840 --> 00:15:33.290 kun tuossa lukee noin ja tuossa lukee noin ja 214 00:15:33.290 --> 00:15:37.670 nyt mun ihan oikeasti pitäisi verrata sitä suoritusta tähän mitä tässä lukee eikä vetäistä 215 00:15:37.670 --> 00:15:43.480 hihasta sitä miltä tuo musta tuntuu, niin siinä vaiheessa tuli niinku semmoinen yleensä koko, 216 00:15:43.480 --> 00:15:51.070 koko arviointiin semmoinen niin kun vakavoitunut ja utelias asennoituminen jo, jota tietysti 217 00:15:51.070 --> 00:15:56.220 sitten aika pian auttoi nämä nämä eurooppalaisen viitekehyksen taitotason asteikot, joista 218 00:15:56.220 --> 00:16:03.080 sitten, joihin sitten, sitten paneuduin ja jonka, jonka syövereissä 219 00:16:03.080 --> 00:16:07.380 jollain tavalla ollaan tässä edelleen, mutta mutta niin niiden myötä muuttui 220 00:16:07.380 --> 00:16:13.620 ehkä sitten tämä, tämä tämmöinen läpinäkyvyys ja ja analyyttisyys tai ne mahdollistivat 221 00:16:13.620 --> 00:16:18.190 analyyttisen arvioinnin, joka taas sitten nyt jälkeenpäin ajatellen niinku on tai koen 222 00:16:18.190 --> 00:16:24.260 sen edelleen aika paljon, niin kun reilummaksi ja perusteltavammaksi kuin kuin semmoisen 223 00:16:24.260 --> 00:16:29.120 1980-1990-luvun, että musta nyt tuntuu tämmöiseltä ja tuossa sitten sinulle numero 224 00:16:29.120 --> 00:16:33.780 Olli Pekka: Että kun nostit esille Raili ajatuksen siitä että ei ole opiskelijat eivät 225 00:16:33.780 --> 00:16:36.040 käyneet ehkä pyytämässä edes niitä perusteluja. 226 00:16:36.040 --> 00:16:39.600 Mutta ehkä se on just sellainen mikä on varmaan muuttunut tässä ihan viime 227 00:16:39.600 --> 00:16:42.410 vuosienkin aikana, että yhä enempi itsekin puhun arvioinnista 228 00:16:42.410 --> 00:16:47.060 oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ja vaikka nyt perusopetuksessa esimerkiksi kun me 229 00:16:47.060 --> 00:16:51.460 puhutaan päättöarvioinnista, niin nyt esimerkiksi tänä keväänä niin me 230 00:16:51.460 --> 00:16:56.210 katsottiin sitä Karvin tekemää tutkimusta ja katsottiin niitä näytteitä ja mietittiin 231 00:16:56.210 --> 00:16:59.740 sitä, että mitä se oikeasti tarkoittaa, että jos sä sitä kasia olet tavoittelemassa, 232 00:16:59.740 --> 00:17:03.760 että tällaisia näytteitä meillä on ja sitten tavallaan lohtua myös siitä, että OK se 233 00:17:03.760 --> 00:17:07.120 tarkoittaa sitä, että tällä tasolla jos pystyt kirjoittamaan tai puhumaan, niin se 234 00:17:07.120 --> 00:17:11.580 riittää ihan hyvin tähän. Että tavallaan se, että se perustelu tulee siitä, että he saa 235 00:17:11.580 --> 00:17:16.240 myös niitä kriteereitä vähän niinku heidän kielelleen kirjoitettuna ja ja sitä kautta 236 00:17:16.240 --> 00:17:20.120 niinku näkee sitä, että mitä se voi olla, että se on ehkä semmoinen mikä on oman työuran 237 00:17:20.120 --> 00:17:22.220 aikanakin ehkä siinä omassa toiminnassa 238 00:17:22.220 --> 00:17:24.810 ainakin muuttunut ja ehkä niinku laajemminkin suomalaisessa 239 00:17:24.810 --> 00:17:27.620 koulussa ja kielikasvatuksessa. 240 00:17:27.620 --> 00:17:32.180 Raili: Kyllähän siihen aikaan kun me aloitettiin niin ja ehkä ehkä vielä 241 00:17:32.180 --> 00:17:36.020 vielä sitten jonnekin viime vuosituhannen puolella 242 00:17:36.020 --> 00:17:42.320 ehkä vielä niin että se arvioinnin etiikka oli sillä tavalla ehkä vähän vähän niin kun sumeaa, 243 00:17:42.320 --> 00:17:49.100 että arviointi oli tietyllä tavalla myös vallankäytön muoto, että ei se ei niin kun en en itse 244 00:17:49.100 --> 00:17:53.810 myönnä enkä enkä koe antaneeni huonoa arvosanaa kenellekään sitä varten, että että ei ollut 245 00:17:53.810 --> 00:18:01.360 kiltti tunneilla, mutta kyllä sitä joskus kuuli ihan ihan omin korvin että saattoi saattoi joku 246 00:18:01.360 --> 00:18:07.320 opettaja joskus todeta että että kun niin huonosti huonosti käyttäytyy taikka metelöi ja 247 00:18:07.320 --> 00:18:09.760 muuta niin ei se nyt seiskaa 248 00:18:09.760 --> 00:18:13.720 parempaa ansaitse, osasi nyt sitten kieltä kuinka hyvin tahansa, ja tää oli 249 00:18:13.720 --> 00:18:17.870 ihan validi perustelu siihen aikaan, että että kyllä nää asiat on mennyt sillä 250 00:18:17.870 --> 00:18:21.370 tavalla niin kun tosi pitkin harppauksin eteenpäin. 251 00:18:21.370 --> 00:18:25.430 Karoliina: Joo mä mietin semmoista että tehän tässä oikeastaan nyt puhutte paljon siitä, 252 00:18:25.430 --> 00:18:29.670 että miten se arviointi on nimenomaan muuttunut semmoiseksi niin kun näkyvämmäksi 253 00:18:29.670 --> 00:18:33.990 tai se koko prosessi, kun te puhuitte siitä, että nyt on niinku 254 00:18:33.990 --> 00:18:36.150 välineitä arviointiin ja myös semmoisia käsitteitä, 255 00:18:36.150 --> 00:18:38.620 ja Olli-Pekka puhui vielä sitä, että että opiskelijoillakin 256 00:18:38.620 --> 00:18:41.140 on nyt niinku kieltä tavallaan millä, 257 00:18:41.140 --> 00:18:45.940 millä voi puhua siitä, että miten heitä arvioidaan ja mä jäin miettimään juuri sitä, 258 00:18:45.940 --> 00:18:51.020 että kuka tavallaan voi osallistua siihen arvioinnin varmentamiseen eli käytännössä, 259 00:18:51.020 --> 00:18:54.460 että Olli-Pekka sähän jo sanoit, että opiskelijat tulee kysymään. 260 00:18:54.460 --> 00:18:57.980 Se varmaan sama näkyy yliopiston puolella. 261 00:18:57.980 --> 00:19:01.650 Mutta tuota, onko ne keskustelut samoja? 262 00:19:01.650 --> 00:19:06.090 Kun mennään vuosia eteenpäin niin kysytäänkö edelleen samoista asioista? 263 00:19:06.090 --> 00:19:08.910 Onko ne edelleen samat kriteerit tai käytännöt 264 00:19:08.910 --> 00:19:12.580 mitkä sitten herättää niitä kysymyksiä? 265 00:19:12.580 --> 00:19:15.850 Olli-Pekka: Niin ehkä mä osittain ajattelen niin, että niitä kysymyksiä on nyt varmaan tällä 266 00:19:15.850 --> 00:19:19.380 hetkellä vähemmän, koska me avataan niitä kriteereitä paremmin, että sitten kun 267 00:19:19.380 --> 00:19:22.640 opiskelijat, oppilaat tietää sen, että mitä ollaan hakemassa, 268 00:19:22.640 --> 00:19:28.180 tässä on nää tavoitteet, ja tavoitteen saavuttamiseksi sulta edellytetään tätä ja tätä, niin 269 00:19:28.180 --> 00:19:33.760 silloin kun se oppilas tai opiskelija tietää, että okei no tämä tavoite oli ja mä osasin tän 270 00:19:33.760 --> 00:19:37.960 verran, mutta en tuota, niin se on ihan OK että tää arvosana tai mikä sitten onkaan niin se 271 00:19:37.960 --> 00:19:42.860 on tai pistemäärä jostain tehtävästä on tällainen. Että sitten tietysti joskus tulee sitä, 272 00:19:42.860 --> 00:19:46.690 että on tulkinnanvaraisuutta ja sitten saattaa tulla sitä, mutta kun mulla on tällä ja kaverilla 273 00:19:46.690 --> 00:19:50.380 on tuolla eikä tässä ole kun tällainen ero niin sitten se voi vaatia sen, että OK no huomaatko 274 00:19:50.380 --> 00:19:52.360 mikä se ero on, että sieltä nyt 275 00:19:52.360 --> 00:19:55.660 puuttuu jotakin tai on joku tietynlainen asia joka on toisella tavalla että 276 00:19:55.660 --> 00:19:59.280 sitten siinä "aijaa, joo mä ymmärrän", että se on ehkä sellainen... 277 00:19:59.280 --> 00:20:04.930 Tavallaan ei tule sitä, koska se on läpinäkyvää ja selkeämpää niin ei tule sitä semmoista 278 00:20:04.930 --> 00:20:08.890 epäselvyyttä myöskään opiskelijalle ja oppilaalle siitä, että että miksi mä saan nyt tän 279 00:20:08.890 --> 00:20:13.770 kasin tai miksi mä saan tän ysin tai miksi mä saan kasipuoli, koska se niinku tavallaan ymmärtää 280 00:20:13.770 --> 00:20:17.770 sen tavoitteen ja kriteereiden niin kun suhteen paremmin. 281 00:20:17.770 --> 00:20:22.690 Raili: Tää on oikeastaan myös syy, minkä takia itse olen aika aika tuota 282 00:20:22.690 --> 00:20:28.010 vahvasti niin kun tuonut esiin sitä että että mielestäni niin kun 283 00:20:28.010 --> 00:20:31.200 nämä arviointiohjeiden tai arviointikriteeri-, 284 00:20:31.200 --> 00:20:37.570 eli kriteereissä ilmaistujen tavoitteiden tai niiden kautta ilmaistujen tavoitteiden hallinnan 285 00:20:37.570 --> 00:20:43.450 painotukset pitäisi tuoda myös opetussuunnitelman perusteissa selkeämmin esille, että koska 286 00:20:43.450 --> 00:20:48.150 silloin jos siellä on niinku tälläkin hetkellä on, perusopetuksessa on kymmenkunta tavoitetta, 287 00:20:48.150 --> 00:20:51.110 joita ei varsinaisesti ole priorisoitu mitenkään. 288 00:20:51.110 --> 00:20:58.670 Niin tota niin sitten se keitos minkä, minkä opettaja siitä, siitä tekee, niin tuota 289 00:20:58.670 --> 00:21:04.550 se voi olla hyvin, hyvin erilainen ja onko ne kaikki sitten sitten millä tavalla niin kun 290 00:21:04.550 --> 00:21:10.150 linjassa tarkoitetun, tarkoitettujen tulosten kanssa, niin se on että... 291 00:21:10.150 --> 00:21:15.150 Ehkä vieläkin, vaikka vaikka tuossa äsken hehkutin, että asiat on menneet kovasti eteenpäin, 292 00:21:15.150 --> 00:21:20.470 niin kyllä tätä täsmennystä ehkä vielä niin kun ihan siihen operaation operatiiviselle tasolle 293 00:21:20.470 --> 00:21:25.170 kaivattaisiin, että yliopistossahan meillä on aika vapaat kädet, esimerkiksi itsehän minä 294 00:21:25.170 --> 00:21:30.490 en opeta mitään kieltä vaan opetan didaktiikkaa, niin meillä on siellä arviointikriteerit 295 00:21:30.490 --> 00:21:36.980 kyllä eri-, erilaisille asioille, kaikille arvosanoille yhdestä viiteen tai ainakin ainakin nyt joka toiselle 296 00:21:36.980 --> 00:21:42.850 niistä, ja niissä on sitten niinku, yhdesssä sovitaan aina ne painokertoimet tavallaan sille 297 00:21:42.850 --> 00:21:48.390 kullekin asialle sen ryhmän kanssa, että jokainen niin kun sitten tietää, mutta 298 00:21:48.390 --> 00:21:50.190 koulussahan 299 00:21:50.190 --> 00:21:53.120 tämmöistä mitään yleistä ohjeistustahan ei ole olemassa, että se on sitten, ne jää, 300 00:21:53.120 --> 00:21:58.460 sitten paikalliselle tasolle, ja ja se, että jos ne paikalliset sopimukset, 301 00:21:58.460 --> 00:22:02.210 niin reiluja kun paikallisesti saattavat ollakin, niin kovasti vaihtelevat, niin sitten 302 00:22:02.210 --> 00:22:05.870 tietysti esimerkiksi tämmöinen asia kun päättöarvosanojen yhdenvertaisuus, niin 303 00:22:05.870 --> 00:22:10.610 sitä sitä sitten jo joutuu vähän miettimään. 304 00:22:10.610 --> 00:22:15.050 Olli-Pekka: Joo tää on hyvin tärkeä pointti tää opetussuunnitelman tavoitteiden suhde siihen 305 00:22:15.050 --> 00:22:20.370 arviointiin. Tuossa Suomen kieltenopettajien liiton koulutusta kun pidin muutaman vuosi 306 00:22:20.370 --> 00:22:24.590 sitten niin siellä hyvin voimakkaasti nousee se esille se erilainen käsitys siitä, että mikä 307 00:22:24.590 --> 00:22:28.300 niiden tavoitteiden keskinäinen suhde on ja painotus on. 308 00:22:28.300 --> 00:22:33.210 Ja sehän pahimmillaan tosiaan niinku Raili tuossa vähän viittaa niin saattaisi johtaa aikamoisiin 309 00:22:33.210 --> 00:22:36.830 arviointivinoumiin myös sillä lailla, että mitä milloinkin painotetaan, että jos ajatellaan, 310 00:22:36.830 --> 00:22:41.930 että mietitään sen kielitaidon suhdetta ja mietitään sitten jotakin niinku tämmöistä 311 00:22:41.930 --> 00:22:47.240 yleistä, yleisempää suhdetta tai kieli- ja opiskelutaitoja, miten niitä arvioidaan, millä tavalla 312 00:22:47.240 --> 00:22:53.590 ne otetaan huomioon. Jos se painoarvo on kaikilla sama niin vaikuttaa hyvin paljon kokonaisuudessaan 313 00:22:53.590 --> 00:22:58.670 ja samalla tavalla oikeasti niinku jos miettii niitä taitoa tuottaa tekstejä tai 314 00:22:58.670 --> 00:23:03.090 taitoa tota niin tulkita tekstejä niin sielläkin mikä se painotus on vaikka kirjoittamisen 315 00:23:03.090 --> 00:23:07.930 ja puhumisen taikka lukemisen ja kuuntelemisen välillä, niin siitä ihan... 316 00:23:07.930 --> 00:23:12.820 Sillä pienellä leikkimisellä kun tekee erilaisia tota niin kaavioita niin näkee, että 317 00:23:12.820 --> 00:23:17.400 siellä voi olla aika suuri merkitys sillä, että jos mä korostan jotakin, niin se arvosana 318 00:23:17.400 --> 00:23:22.120 tuleekin siitä luetun ymmärtämisestä eikä kokonaiskielitaidosta, ja tavallaan niinku tän 319 00:23:22.120 --> 00:23:25.430 tyyppisiä asioita, että siinä mielessä on kyllä Railin kanssa ehdottomasti samaa mieltä, 320 00:23:25.430 --> 00:23:30.680 että sitä täsmentämistä voisi sieltä Opetushallituksesta tulla, koska se edesauttaisi sitä 321 00:23:30.680 --> 00:23:33.090 yhdenmukaisuuden tavoitteen saavuttamista. 322 00:23:33.090 --> 00:23:35.900 Siihen tuskin koskaan päästään ihan täysin muttaa tai ainakin nyt olisi 323 00:23:35.900 --> 00:23:40.960 helpompi ajatella, että tavoitteet nämä ja nämä ovat painoarvoltaan kaksinkertaisia 324 00:23:40.960 --> 00:23:43.910 johonkin toiseen verrattuna esimerkiksi. 325 00:23:43.910 --> 00:23:46.660 Karoliina: Elikkä jos tiedetään mitkä on tavoitteet, niin sitten tiedetään 326 00:23:46.660 --> 00:23:52.330 myös, että miten miten arvioidaan. Tota mitenkäs sitten? 327 00:23:52.330 --> 00:23:57.070 Vähän hämmentävämpi kysymys tuota, kuinka paljon jos te mietitte omaa opetustanne, 328 00:23:57.070 --> 00:24:01.490 niin kuinka paljon se arviointi sitten ohjaa sitä teidän omaa opetusta? 329 00:24:01.490 --> 00:24:04.690 Mikä on teidän niin kun, mistä te lähdette liikkeelle? 330 00:24:04.690 --> 00:24:08.570 Lähdettekö esimerkiksi semmoisista arviointikäytännöistä 331 00:24:08.570 --> 00:24:10.410 mitä teillä on ollut? 332 00:24:10.410 --> 00:24:15.070 Lähdettekö liikkeelle ihan puhtaasti suoraan vaikka kurssin tavoitteista ja sitten 333 00:24:15.070 --> 00:24:19.260 mietitte arvioinnin sen päälle vai mikä on niinku se suhde? 334 00:24:19.260 --> 00:24:26.750 Raili: No siis arvioinnissahan on aina tavallaan niinku nämä vanhahkot dimensiot 335 00:24:26.750 --> 00:24:33.700 eli erilaiset validiudet, joita nyt tietysti on käsitteellistetty vähän joka 336 00:24:33.700 --> 00:24:38.810 päin maailman sivun, ja sitten on tää ihan tämmöinen virheettömyyslaskennallisuus, jota 337 00:24:38.810 --> 00:24:46.180 sitten reliabiliteetiksi kutsutaan, ja sitten on tämä toimeenpano, ja uudempia 338 00:24:46.180 --> 00:24:51.160 kerroksia nämä eettiset erilaisista seurauksista mitä kustakin arvioinnista voi tulla. Niin tavallaan nää kaikkihan 339 00:24:51.160 --> 00:24:55.620 täytyy aina joka arvioinnissa tasapainottaa jotenkin keskenään, eli että kyllähän tietysti 340 00:24:55.620 --> 00:24:59.880 kaikkein paras arviointi olisi jokaisen kohdalla se, että me pystyttäisiin seuraamaan 341 00:24:59.880 --> 00:25:01.680 oppilasta 342 00:25:01.680 --> 00:25:03.720 tai opiskelijaa niin kun suunnilleen joka hetki, kun hän tekee jotain semmoista 343 00:25:03.720 --> 00:25:06.720 toimintaa, mikä liittyy meidän yhteisiin tavoitteisiin. 344 00:25:06.720 --> 00:25:10.200 Mutta se nyt ei oikein oikein vaan suju, niin 345 00:25:10.200 --> 00:25:12.140 sitten se täytyy jotenkin käytännöllistää 346 00:25:12.140 --> 00:25:20.600 tää homma ja sieltä sitten eri tilanteissa vähän että jos tuota tarkoitus 347 00:25:20.600 --> 00:25:29.640 on niin kun todeta jonkun semmoisen ikään kuin helposti mitattavan asian tai jotenkin sellaisen 348 00:25:29.640 --> 00:25:36.260 suhteellisen, niin kun helposti käsitteellistyvän asian osaamista niinku esimerkiksi joku 349 00:25:36.260 --> 00:25:40.030 kielioppisääntö tai muu tämmöinen, josta nyt ei ihan hirveän paljon ole 350 00:25:40.030 --> 00:25:43.180 niin kun virallisesti eriäviä mielipiteitä ehkä niin silloin 351 00:25:43.180 --> 00:25:46.080 siellä voidaan niin kun se toimeenpano painottaa 352 00:25:46.080 --> 00:25:50.780 ehkä siihen reliabiliteettiin, että sitten vaan kaikille niin kun kaikille ikään kuin sama 353 00:25:50.780 --> 00:25:56.490 sukka ja sitten mitataan ja katsotaan mitä tapahtuu. Mutta heti kun mennään semmoisiin 354 00:25:56.490 --> 00:26:01.840 moniulotteiseen prosessitaitoihin ja muihin tämmöisiin niin sitten siellä vaan täytyy ottaa 355 00:26:01.840 --> 00:26:06.260 huomioon että ne näytöt voi olla monenlaisia, 356 00:26:06.260 --> 00:26:11.320 niihin voi kuulua eri määrä aikaa ja niissä pitää ottaa huomioon myös sitten ihan 357 00:26:11.320 --> 00:26:16.600 semmoisia yksilöllisiä ehtoja, että se kyllä kun alkuperäinen kysymys oli että 358 00:26:16.600 --> 00:26:20.100 mistä lähdetään niin tietysti aina siitä tavoitteesta 359 00:26:20.100 --> 00:26:25.910 ja siitä, miten tärkeänä mitäkin pidetään ja sen jälkeen siihen sopiva arviointi- 360 00:26:25.910 --> 00:26:30.440 tapa sitten valitaan ja sen implementoinnissa painottuu 361 00:26:30.440 --> 00:26:37.430 sitten joku näistä mainitsemistani näkökulmista pikkuisen niinku eri annoksina, mutta 362 00:26:37.430 --> 00:26:40.710 ainahan siitä jää vähän semmoinen olo, että homman voisi hoitaa paremminkin. 363 00:26:40.710 --> 00:26:45.010 Mutta mutta se on sitten viime kädessä nämä resurssit ja käytännöllisyys, 364 00:26:45.010 --> 00:26:51.100 mikä sitten määrää sen, että kunhan nyt kuitenkin jotenkin kohtuullisella 365 00:26:51.100 --> 00:26:56.270 tasapainoilla saadaan niille kaikille kahdellekymmenelle opiskelijalle tai kahdellesadalle 366 00:26:56.270 --> 00:26:59.320 oppilaalle taikka kahdellekymmenelletuhannelle 367 00:26:59.320 --> 00:27:04.250 ylioppilaskokelaalle niin kun jostain kohdasta luotettava ja virheetön 368 00:27:04.250 --> 00:27:07.740 arvio, niin siihen on tyytyminen tällä hetkellä. 369 00:27:07.740 --> 00:27:12.190 Olli-Pekka: Joo ja mä katson tätä nyt sitten taas tuota niin enempi nimenomaan sitten 370 00:27:12.190 --> 00:27:17.260 sen opetuksen näkökulmasta ja mä puhunkin sellaista niinku opetuksen kehämallista 371 00:27:17.260 --> 00:27:19.300 noille meidän opettajaopiskelijoille 372 00:27:19.300 --> 00:27:23.320 esimerkiksi, jos mä näen niinku... Railikin tuossa korostaa just sitä ajatusta, että tavoitteista 373 00:27:23.320 --> 00:27:27.170 niin mä otan mukaan vielä sen opetuksen toteutuksen siihen, että tavallaan 374 00:27:27.170 --> 00:27:30.560 ne on kaikki toteutus tai tavoite, toteutus ja arviointi... 375 00:27:30.560 --> 00:27:35.300 Kaikki koko aika on niinku keskenään suhteessa niin että sitten kun mä mietin esimerkiksi 376 00:27:35.300 --> 00:27:39.950 sitä, että mulla on tietyt tavoitteet, mä ajattelen, että toteutuksen kautta mä saavutan 377 00:27:39.950 --> 00:27:43.660 ne tavoitteet ja arviointi on se tapa, jolla mä sitten näen, että onko se toteutus 378 00:27:43.660 --> 00:27:47.430 ollut oikeanlainen, että ne tavoitteet saavutetaan. Mutta se on myös semmoista korjaavaa, 379 00:27:47.430 --> 00:27:49.230 että varsinkin peruskoulussa, 380 00:27:49.230 --> 00:27:52.660 jos on saman ryhmän kanssa pitkiä aikoja, niin mä pystyn näkemään sitten että OK, 381 00:27:52.660 --> 00:27:57.410 tulokset tällä arviointityökalulla mitä mä oon nyt näihin tavoitteisiin käyttänyt, 382 00:27:57.410 --> 00:28:01.530 niin mä huomaan, että mun toteutuksessa on jotain vikaa, koska täällä on näin paljon niitä, 383 00:28:01.530 --> 00:28:05.970 jotka ei meitä tavoitteita saavuttanut, jolla mä pystyn korjaamaan sitten taas seuraavaan vaiheeseen. 384 00:28:05.970 --> 00:28:11.100 Ja vastaavasti sitten taas mä voin tarkastella sitä arviointia myöskin sieltä OK onko tää koe 385 00:28:11.100 --> 00:28:15.580 mikä mulla on nyt ollut tai joku näyttö mitä mä oon hakenut niin onko se nyt oikeasti yhdenmukainen 386 00:28:15.580 --> 00:28:18.860 sen tavoitteiden kanssa, vaikka mä oon pyrkinyt siihen tai oonko mä oikeasti opettanut niitä 387 00:28:18.860 --> 00:28:25.140 asioita mitä on pitänyt opettaa, eli tavallaan sitä kehää joka suuntaan menee koko ajan. Ja sitten 388 00:28:25.140 --> 00:28:27.610 taas lukiossa ehkä se tilanne on vähän haastavampi, 389 00:28:27.610 --> 00:28:30.860 koska siellä opintojaksot on useimmiten lyhyempiä, jos ajatellaan että se 390 00:28:30.860 --> 00:28:35.300 on 7 viikkoa, jonka aikana joku homma pitäisi saada pakettiin, 391 00:28:35.300 --> 00:28:39.900 niin siellä mä tietyllä tavalla pyrin tähän samaan ja niiden näyttöjen kautta 392 00:28:39.900 --> 00:28:44.990 ehkä sitten niinku loppuvaiheessa sitten kun sitä varsinaista opintojakson arvosanaa annetaan 393 00:28:44.990 --> 00:28:49.120 niin sitten rupeaa miettimään sitä että OK painotanko mä näitä kaikkia näyttöjä että millä tavalla, 394 00:28:49.120 --> 00:28:52.600 mikä täällä on nyt se joka selkeästi on linjassa sen kanssa että mitkä on ollut opintojakson 395 00:28:52.600 --> 00:28:57.350 tavoitteet? Tää näyttää siltä että on vaikka joku näyte joka on selkeästi vaikka sanotaan 396 00:28:57.350 --> 00:29:03.220 numeroasteikolla niin yhden alempi kuin kaikki muut näytöt niin tavallaan sitä kautta peilaa 397 00:29:03.220 --> 00:29:07.700 ja koettaa sitten siinä lyhyessä opintojaksossa mahdollisimman niinku luotettavasti 398 00:29:07.700 --> 00:29:12.880 ja niin kun oikeudenmukaisesti niinku käyttää sitä välineistöä. Että semmoista niinku tavoite 399 00:29:12.880 --> 00:29:14.790 toteutus ja arviointi -kehää 400 00:29:14.790 --> 00:29:20.490 niin kulkea edestakaisin koko ajan oikeastaan enempi tai vähempi tietoisena. 401 00:29:20.490 --> 00:29:24.660 Karoliina: Jos mietitään vielä lopuksi semmoista niin kun arvioinnin tulevaisuutta 402 00:29:24.660 --> 00:29:26.560 niin tuleeko teillä mieleen jotain? 403 00:29:26.560 --> 00:29:29.870 Mitä te haluaisitte niin kun, missä pitäisi vielä olla jotain 404 00:29:29.870 --> 00:29:33.660 kehitystä tai mihin suuntaan pitäisi mennä? 405 00:29:33.660 --> 00:29:36.620 Mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua? 406 00:29:36.620 --> 00:29:42.160 Raili: No nythän ollaan jo kovasti menossa tähän tai ollaan digitaalisessa maailmassa 407 00:29:42.160 --> 00:29:46.870 toki jo oltu syvällä kauan, mutta sitten nämä nämä erilaiset... 408 00:29:46.870 --> 00:29:50.620 Tekoäly, tekoälyn hyödyntämistavat niin, 409 00:29:50.620 --> 00:29:54.890 niin nehän nyt varmasti tulee myös tähän arviointiin, että se on 410 00:29:54.890 --> 00:29:59.130 se polku on vielä kanssa aika alussa. Tietysti 411 00:29:59.130 --> 00:30:04.880 yhdenlaista tekoälyä on jo on jo ihan semmoista yksinkertaisempaa paljonkin käytössä. 412 00:30:04.880 --> 00:30:09.7 Mutta ihan semmoinen että niin kun voitaisiin käyttää 413 00:30:09.740 --> 00:30:16.010 esimerkiksi konearviointia tuottamistataitojen 414 00:30:16.010 --> 00:30:20.960 hallinnan toteamisessa. Sitä jonkun verran jo maailmalla on ja 415 00:30:20.960 --> 00:30:25.220 meillähän on täällä kotimaassa sitten esimerkiksi oma projekti, niin nyt 416 00:30:25.220 --> 00:30:33.130 alkanut ja jatkuva toinen akatemiaprojekti, joka sitten tutkii 417 00:30:33.130 --> 00:30:36.940 juuri sellaista että miten miten kone pystyy 418 00:30:36.940 --> 00:30:43.760 löytämään sellaisia puheviestinnän piirteitä, jotka olisi palautettavissa tai yhdistettävissä 419 00:30:43.760 --> 00:30:48.500 näihin eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin ja sitten sille koneelle voitaisiin 420 00:30:48.500 --> 00:30:54.540 ikään kuin opettaa tiettyjä piirteitä, jotka jotka niihin liittyy ja sillä tavalla saada 421 00:30:54.540 --> 00:31:01.080 siltä koneelta joku semmoinen niin kun raaka arvio, tasoarvio siitä puhepuorituksesta, 422 00:31:01.080 --> 00:31:05.460 jonka tietysti sitten ihminen vielä tarkentaa eli samalla tavalla kuin ihminen 423 00:31:05.460 --> 00:31:10.760 nyt käyttää kaikkea muutakin koneita apunaan, niin ainakin tämmöinen voisi nyt olla aika 424 00:31:10.760 --> 00:31:14.370 lähitulevaisuudessakin. Ja. 425 00:31:14.370 --> 00:31:19.110 Ylipäätään niin kun tämmöinen, että miten näitä voidaan tehdä koneen ja 426 00:31:19.110 --> 00:31:24.490 ihmisen yhteistyönä kaikkia arvioinnin vaiheita, että kyllähän niitä... Ihan tää 427 00:31:24.490 --> 00:31:30.510 osioiden tekeminen ja tekstien valinta ja kaikki tällainen niin kyllähän siinä alkaa olla 428 00:31:30.510 --> 00:31:37.790 jo tätä tekoälyä aika paljon. Ja sitten toisaalta myös ehkä tekniseen liittyy sitten sekin, että 429 00:31:37.790 --> 00:31:40.660 mitä toivoisi niinku ihan kouluissa ja sitä varmaan on. 430 00:31:40.660 --> 00:31:45.010 Mä en nyt koulutodellisuutta hirveän perusteellisesti valitettavasti enää tunne 431 00:31:45.010 --> 00:31:50.910 kun kun siellä yliopistossa on pyörinyt itse jo 20 vuotta, mutta 432 00:31:50.910 --> 00:31:55.750 ehkä ehkä vielä voisi vähän olla lisää semmoista, että että oppilaiden tavallaan se 433 00:31:55.750 --> 00:32:01.640 osaaminen niin kuin tuossa Olli-Pekka puhui kielisalkusta, niin jonkunlainen tämmöinen 434 00:32:01.640 --> 00:32:06.790 digitaalinen kielisalkku, että se todella tulisi käyttöön ja sinne kerättäisiin 435 00:32:06.790 --> 00:32:12.290 niitä työnäytteitä kaiken aikaa pitkältä ajalta ja ja sitten se olisi niin 436 00:32:12.290 --> 00:32:19.380 kun semmoinen varasto, josta sitten voitaisiin poimia niitä tarpeen 437 00:32:19.380 --> 00:32:26.360 mukaan aina erilaisiin tarkoituksiin ja se myös säästäisi tätä opettajien kovasti valittamaa 438 00:32:26.360 --> 00:32:28.200 dokumentointivaivaa. 439 00:32:28.200 --> 00:32:31.680 Eli että eihän ei ole tarkoitus, että opettaja niitä 440 00:32:31.680 --> 00:32:33.970 kaikkia säilöö vaan että ne on siellä 441 00:32:33.970 --> 00:32:40.030 vaan ne on tosiaan sitä oppilaan omaisuutta niin kuin kielisalkkufilosofia alunperin on 442 00:32:40.030 --> 00:32:45.220 julistautunutkin, että se on tämmöinen oppilasta valtauttava juttu. 443 00:32:45.220 --> 00:32:50.770 Niin siihenhän nyt tekniikka myös tarjoaisi kovasti mahdollisuuksia, että jotain tämmöisiä 444 00:32:50.770 --> 00:32:57.140 nyt niin kun ihan käytännön käytännön toimenpiteitä ajattelisin, että ne ei varmaan ole kovin 445 00:32:57.140 --> 00:33:00.090 kaukanakaan, mutta tietysti ne vaatii resursseja ja sitten ne vaatii 446 00:33:00.090 --> 00:33:04.990 myös niinku semmoista teknistä osaamista ja vähän niinku 447 00:33:04.990 --> 00:33:10.110 semmoista asenteellista valmiutta tietysti että ehkä muissa kouluaineista saattaa 448 00:33:10.110 --> 00:33:16.230 olla, että se opettajienkin valmius on jotenkin korkeammalla kuin perinteisillä 449 00:33:16.230 --> 00:33:18.950 kieltenopettajilla. En tiedä, mutta 450 00:33:18.950 --> 00:33:22.580 että nähtäisiin se tekoälykin 451 00:33:22.580 --> 00:33:25.160 enemmän kumppanina kuin vastustajana. 452 00:33:25.160 --> 00:33:27.640 Olli-Pekka: Joo, mulla ei varmaan tuohon kauhean paljon ole lisättävää. 453 00:33:27.640 --> 00:33:32.790 Hyvin samanlaisia ajatuksia siihen tekoälyn merkitykseen, että ehkä semmoisena ajatellaan 454 00:33:32.790 --> 00:33:37.980 niinku arvioinnista pikkaisen sivumenneenä tämmöisenä palautejärjestelmänä ja palautteen antajana, 455 00:33:37.980 --> 00:33:41.880 niin varmaan se tekoälyn merkitys tulee myös olemaan sen oppijan näkökulmasta, että voidaan 456 00:33:41.880 --> 00:33:47.100 niinku tavallaan hyödyntää sitä kun omia tuotoksia tehdään tai laaditaan tai mietitään ja 457 00:33:47.100 --> 00:33:50.860 muuta, niin se voi toimia tämmöisenä palautteen antajana sitten siinä vaiheessa sä voit 458 00:33:50.860 --> 00:33:57.000 itse kehittää sitä omaa taitoasi sillä, että se käyt vuoropuhelua sen tekoälyn 459 00:33:57.000 --> 00:33:58.800 kanssa siinä mielessä, että 460 00:33:58.800 --> 00:34:01.760 miten hiotaan jotakin paremmaksi tai miten tätä tai mikä siellä sitten onkaan... 461 00:34:01.760 --> 00:34:06.300 Se saattaa olla siihen puheen tunnistamiseen ja siihen liittyviä asioita, jotka pikkuhiljaa 462 00:34:06.300 --> 00:34:10.510 kehittyy koko ajan paremmaksi ja antaa sitten vaikka ääntämiseen apua että mitä tuota niin 463 00:34:10.510 --> 00:34:15.320 ei vielä ole. Että jos miettii nyt jotain näitä sovelluksia mitä nyt hyvin suosittuja ihmiset 464 00:34:15.320 --> 00:34:20.390 käyttää ja opiskelee kieliä ja sitten niin kun vaikka puhelimensa avulla niin siellähän 465 00:34:20.390 --> 00:34:24.900 monenlaista tämmöistä palautejärjestelmä hyvin nopeassa tahdissa tulee ja mä uskon että kun 466 00:34:24.900 --> 00:34:30.570 se kehittyy yhä enempi niin se myös tuo semmoista niinku tähän elinikäiseen oppimiseen ja kielten 467 00:34:30.570 --> 00:34:32.670 opiskeluun niin myös semmoisia vahvuuksia. 468 00:34:32.670 --> 00:34:35.060 Toki niissä on omat rajoituksensa ja rajallisuutensa, 469 00:34:35.060 --> 00:34:37.090 mutta se voi olla hyvä sellainen niinku 470 00:34:37.090 --> 00:34:41.230 portti siihen kiinnostukseen, että hetkinen, että mä saan tästä jotain irti, niin mä uskallan 471 00:34:41.230 --> 00:34:45.810 niinku päästää irti ja uskallan niinku kokeilla sitä kieltä käytännössä ja sitä kautta sitten 472 00:34:45.810 --> 00:34:50.750 hakea sitä voimaantumista ja vahvistumista siihen, että hei hetkinen mä pärjään tällä ja nyt 473 00:34:50.750 --> 00:34:53.400 mä kehitän itseäni lisää ja oikeasti ihmisten kanssa opiskelen. 474 00:34:53.400 --> 00:34:57.370 Mä tiedän mitä oikeasti sanotaan ja miten reagoidaan eri tilanteissa. 475 00:34:57.370 --> 00:35:01.300 Karoliina: No niin ja sitten voitaisiin vielä lopuksi puhua siitä... 476 00:35:01.300 --> 00:35:04.970 Mulla on hieman haastavampi kysymys siitä, että mikä 477 00:35:04.970 --> 00:35:07.770 on sen niin kun arvioinnin ohjaava rooli? 478 00:35:07.770 --> 00:35:13.680 Eli jos ajatellaan tämmöistä vanhaa sananlaskua, että "tuli on 479 00:35:13.680 --> 00:35:15.860 hyvä renki, mutta huono isäntä". 480 00:35:15.860 --> 00:35:20.480 Niin mitenkäs sitten arvioinnin kannalta? Aloittaako Olli-Pekka? 481 00:35:20.480 --> 00:35:25.260 Olli-Pekka: No sillä lailla varmaan tämmöinen ikuisuuskysymys kun meillä nyt on Suomessa tämä yksi ja 482 00:35:25.260 --> 00:35:30.960 ainoa merkittävä valtakunnallinen kielikoe tai ylipäänsä niinku tämmöinen arviointiväline 483 00:35:30.960 --> 00:35:38.100 kun ylioppilaskokeet ja sitä kautta, niin sen ehkä semmoinen takaistusvaikutus niin varmasti 484 00:35:38.100 --> 00:35:45.450 näkyy vieläkin aika voimakkaasti monissa kouluissa ja en voi kieltää 485 00:35:45.450 --> 00:35:50.050 etteikö se on omassakin työssä jonkin verran vaikutta vaikka pyrkii olemaan, 486 00:35:50.050 --> 00:35:53.740 niinku sillä lailla puhumatta että tää on sitten tärkeätä yo-kirjoituksissa, tällä lailla 487 00:35:53.740 --> 00:35:57.520 yleensä tehdään, ja niin poispäin tyyppisesti jolloin ajatellaan että me niinku ohjataan 488 00:35:57.520 --> 00:35:59.320 ja mietitään tehdään 489 00:35:59.320 --> 00:36:04.320 sellaisia juttuja pelkästään jotka niinku sitten mahdollisesti tulee vastaan siellä ylioppilaskirjoituksissa. 490 00:36:04.320 --> 00:36:09.780 Että perusopetuksen osalta niin en näe että tässä on niinku suurempaa ongelmaa, että ne 491 00:36:09.780 --> 00:36:11.960 päättöarvioinnin kriteerit kuitenki 492 00:36:11.960 --> 00:36:16.000 on sillä lailla selkeästi avoimia ja antaa tai mahdollisuuksia opettaa 493 00:36:16.000 --> 00:36:19.620 tai toteuttaa itseään eri tavoin ja miettiä, että sitten tavoitteiden pohjalta 494 00:36:19.620 --> 00:36:21.920 niin se arviointi ikään kuin hyvin linjassa sen kanssa. 495 00:36:21.920 --> 00:36:23.990 Ja toki niinku ylioppilaskirjoituksetkin, 496 00:36:23.990 --> 00:36:26.930 jos ajatellaan, niin on onhan nekin linjassa sen kanssa, että kyllä siellä arvioidaan 497 00:36:26.930 --> 00:36:31.490 niitä asioita mitä lukiossa on tarkoitus oppia, mutta että ehkä niinku tämmöisenä teknisenä 498 00:36:31.490 --> 00:36:36.810 näkökulmana tai että minkälainen se koe on, mitä siellä edellytetään, niin tota noin 499 00:36:36.810 --> 00:36:39.490 niin se on ehkä sellainen joka sitten vaikuttaa 500 00:36:39.490 --> 00:36:43.830 vaikuttaa oppimateriaaleihin, joka puolestaan vaikuttaa siihen miten opettajat toimii 501 00:36:43.830 --> 00:36:47.460 ja niin poispäin, että siellä jonkin verran varmasti on niinku 502 00:36:47.460 --> 00:36:51.860 sitä vaikutusta. Mutta se, että onko se esimerkiksi pois tällä hetkellä siitä, 503 00:36:51.860 --> 00:36:57.040 että suullista kielitaitoa harjoitellaan vähemmän mitä ehkä olisi tarpeen, 504 00:36:57.040 --> 00:37:00.960 koska sitä ei toistaiseksi yo-kokeissa arvioida. 505 00:37:00.960 --> 00:37:03.820 Vai onko se joku muu, joka sitten vaikuttaa siihen miten toimitaan? 506 00:37:03.820 --> 00:37:07.710 Olen kuullut esimerkkejä esimerkiksi sellaisista kouluista, joissa tämä niin sanottu suullinen 507 00:37:07.710 --> 00:37:12.250 kurssi, niin siellä ei tehdä mitään suullista vaan harjoitellaan yo-kokeisiin, mikä on täysin 508 00:37:12.250 --> 00:37:15.140 ristiriidassa ikään kuin sen kanssa mitä pitäisi olla. 509 00:37:15.140 --> 00:37:18.200 Mutta tää on toki äärimmäisiä esimerkkejä, mutta että 510 00:37:18.200 --> 00:37:19.710 en usko että se on yksittäinen esimerkki. 511 00:37:19.710 --> 00:37:22.210 Niitä taatusti on muitakin. 512 00:37:22.210 --> 00:37:25.860 Karoliina: Se on hyvä kysymys, että mikä suullisen 513 00:37:25.860 --> 00:37:29.720 tuomista oppitunneille rajoittaa. 514 00:37:29.720 --> 00:37:31.760 Mitenkäs Raili? 515 00:37:31.760 --> 00:37:38.570 Raili: Toi kysymys, tai miten asetit tämän kysymyksen, niin viittaisin tämmöiseen 516 00:37:38.570 --> 00:37:43.470 vanhaan agraariyhteiskuntaan renkeineen ja isäntineen ja tuota siellähän tilanne 517 00:37:43.470 --> 00:37:46.890 oli se, että rengeillä ei olisi ollut työtä eikä isännän talous pysynyt pystyssä 518 00:37:46.890 --> 00:37:48.910 jos toista ei olisi ollut. 519 00:37:48.910 --> 00:37:52.450 Siis että siellä oli keskinäinen riippuvuus, 520 00:37:52.450 --> 00:37:54.780 ja ihan samalla tavalla oikeastaan musta... 521 00:37:54.780 --> 00:38:01.090 Nyt tuossa Olli-Pekka puhui fiksusti joku aika sitten opetuksen 522 00:38:01.090 --> 00:38:07.950 ja arvioinnin kehästä, ja tota sillä tavallahan se niin kun pitäisi toimia ja 523 00:38:07.950 --> 00:38:11.110 nimenomaan niin että niitä molempia ohjaa ne tavoitteet. 524 00:38:11.110 --> 00:38:15.460 Että sitten sitten tämä, että mä näen niinku oikeastaan koko arvio arvioinnin 525 00:38:15.460 --> 00:38:20.570 niinku semmoisena palautejärjestelmänä, hyvin monisyisenä palautejärjestelmänä, 526 00:38:20.570 --> 00:38:22.510 eli että siitä tulee palautetta 527 00:38:22.510 --> 00:38:28.910 tietysti sille opiskelijalle, joka on yrittänyt niitä taitoja opiskella, mutta myös opettajalle 528 00:38:28.910 --> 00:38:33.990 siinä mahdollisesti, että miten hän voisi muuttaa toimintaansa, jotta ne tulokset 529 00:38:33.990 --> 00:38:40.550 olisi paremmat ja sitten tietysti näille muille asianosaisille, joita arviointikirjallisuus 530 00:38:40.550 --> 00:38:46.100 kutsuu "stake holdereiksi", jolle ei oikein näpsäkkää suomennosta ole eteeni vielä 531 00:38:46.100 --> 00:38:51.250 osunut. Mutta sitten se että jostakin 532 00:38:51.250 --> 00:38:58.840 tietystä, arviointipahtumasta tai -instituutiosta tulee sitten semmoinen, joka erityisesti 533 00:38:58.840 --> 00:39:06.280 niin kun harjoittaa takaistusvaikutusta jotenkin niin kun sitä oppimista 534 00:39:06.280 --> 00:39:11.620 ja opiskelua vaurioittavaan suuntaan, niin se on minusta enemmänkin semmoinen tulkintavirhe 535 00:39:11.620 --> 00:39:18.090 sitten. Pitäisi ehkä kysyä, että kuka tätä haluaa, kenen mielestä 536 00:39:18.090 --> 00:39:24.940 niin kun on tärkeää harjoitella esimerkiksi ylioppilastutkinnon tehtävätyyppejä enemmän 537 00:39:24.940 --> 00:39:30.300 kuin niitä taitoja joita niillä mitataan. Eli että jotenkin mä ajattelin myös opettajana 538 00:39:30.300 --> 00:39:32.430 aikoinaan niin että kun mä 539 00:39:32.430 --> 00:39:34.960 nyt niin kun opetan näiden tavoitteiden mukaisesti, 540 00:39:34.960 --> 00:39:39.700 Een mä tietenkään ajatellut näin selväjärkisesti silloin vielä, kunhan tein, 541 00:39:39.700 --> 00:39:45.610 mutta sillain että kun opettaa mahdollisimman hyvin, oppilaat tekee työnsä 542 00:39:45.610 --> 00:39:50.080 mahdollisimman hyvin ja oppii niitä taitoja joihin tähdätään, 543 00:39:50.080 --> 00:39:53.180 niin se on sitten aika sama miten niitä mitataan, 544 00:39:53.180 --> 00:39:59.360 osaahan ne ne. Toki tietysti sitten tämmöinen niin kun tietynlainen niin semmoinen että 545 00:39:59.360 --> 00:40:04.470 minkä muotoinen esimerkiksi joku monivalintatehtävien systeemin tunteminen ja tämmöinen, 546 00:40:04.470 --> 00:40:10.400 niin saattaahan siitä olla apua, mutta kyllä kai se nyt pitäisi olla niin, että 547 00:40:10.400 --> 00:40:13.430 ennen kaikkea niinku se oleva taito määrä sen 548 00:40:13.430 --> 00:40:19.430 tuloksen eikä se miten sitä mitataan. Että jotenkin niin kun tää, 549 00:40:19.430 --> 00:40:23.160 musta joskus tää kysymyksenasettelu kääntyy kummallisella tavalla vähän niin kun 550 00:40:23.160 --> 00:40:29.530 väärinpäin, että mä en ehkä ehkä arvioinnille antaisi ollenkaan ensisijaisesti 551 00:40:29.530 --> 00:40:35.570 tätä tämmöistä... Tai ensimmäisenä puhuisi edes siitä, että arviointi ikään 552 00:40:35.570 --> 00:40:40.170 kuin ensisijaisesti on sitä, että pannaan oppilaat järjestykseen ja tota 553 00:40:40.170 --> 00:40:42.450 sitten heidän elämäänsä vaikuttaa. 554 00:40:42.450 --> 00:40:46.990 Toki se on tärkeetä, mutta nää kaikki vaikutukset tulee sen perusteella 555 00:40:46.990 --> 00:40:51.270 mitä he on oppineet, miten he on opiskelleet ja miten heitä on opetettu, 556 00:40:51.270 --> 00:40:54.210 että se on niinku ehkä se tärkein 557 00:40:54.210 --> 00:40:56.690 asia, se pihvi ikään kuin siinä. 558 00:40:56.690 --> 00:41:00.290 Olli-Pekka: Kyllä, se oli erittäin hyvä niinku täsmennys siitä näkökulmasta, että se on just se miten 559 00:41:00.290 --> 00:41:04.530 me opettajina tulkitaan sitä, että mitä me ajatellaan, että mikä on olennaista ja itsekin 560 00:41:04.530 --> 00:41:09.370 näkisin että se ajatus siitä, että kun me opetetaan kieltä monipuolisesti niin kaikki 561 00:41:09.370 --> 00:41:13.580 se taito mitä tulee, oli se sitten suullista tai kirjoittamista tai lukemista tai kuuntelemista, 562 00:41:13.580 --> 00:41:18.070 niin kaikki se tukee sitä kokonaiskielitaidon niinku vahvistumista jota sitten arvioidaan 563 00:41:18.070 --> 00:41:20.380 siellä loppukokeessa. 564 00:41:20.380 --> 00:41:23.660 Karoliina: Joo voitaisiin sitten vielä päättää semmoiseen kysymykseen, 565 00:41:23.660 --> 00:41:27.200 että mitä teille jäi käteen tästä keskustelusta? 566 00:41:27.200 --> 00:41:31.960 Mitä jäi päällimmäisenä mieleen, mistä ollaan puhuttu? 567 00:41:31.960 --> 00:41:37.360 Olli-Pekka: Nytpä heitit vaikean! No ehkä se että tota... 568 00:41:37.360 --> 00:41:40.690 Siinä mielessä jos ajatellaan tätä näkökulmaa tähän arviointiin, mä näkisin, 569 00:41:40.690 --> 00:41:44.740 että se mistä me on tässä puhuttu, niin jotenkin se näkökulma 570 00:41:44.740 --> 00:41:51.230 siitä että ollaan menty paljon eteenpäin menneistä vuosikymmenistä siinä, että nyt 571 00:41:51.230 --> 00:41:59.080 ollaan niin kun analyyttisempiä, johdonmukaisempia, tietoisempia, jolloin niinku sen arvioinnin 572 00:41:59.080 --> 00:42:02.030 laatu on huomattavasti parantunut suomalaisissa kouluissa. 573 00:42:02.030 --> 00:42:05.920 Ja tota noin niin ehkä ehkä se on se tie millä me ollaan jota me jatketaan 574 00:42:05.920 --> 00:42:09.490 ja mennään eteenpäin ja kehitetään edelleen. Että se on... Ehkä mulle jäi päällimmäisenä että 575 00:42:09.490 --> 00:42:12.380 tässä niinku oikealla tiellä ollaan. 576 00:42:12.380 --> 00:42:17.000 Raili: No mulla jäi oikeastaan nyt siitä semmoinen kiva fiilis 577 00:42:17.000 --> 00:42:18.800 tämän meidän keskustelun perusteella. 578 00:42:18.800 --> 00:42:24.560 Sikäli ehkä ehkä just liittyen siihen, että että tässä on keskustelukumppanina Olli-Pekka 579 00:42:24.560 --> 00:42:29.850 joka tekee ihan oikeaa työtä eli että kun itse olen enemmän, niinku täällä 580 00:42:29.850 --> 00:42:34.920 arviointitutkimuspuolella ja sitten se mun tota käytännön työnikin on sitten niin 581 00:42:34.920 --> 00:42:43.080 kun ikään kun opettamista sellaista todellisuutta varten joka sitten toteutuu siellä luokissa, 582 00:42:43.080 --> 00:42:49.840 joissa itse en enää kovin paljon pääse käymään kun en ole semmoinen niin kun kouluohjaaja. 583 00:42:49.840 --> 00:42:51.760 Niin jotenkin että nää 584 00:42:51.760 --> 00:42:58.870 samat ideat kuitenkin on tunnustettuja, tunnistettu EU-jargonilla ilmaistuna, niin 585 00:42:58.870 --> 00:43:05.050 myös sitten ja ihan mahdollisia, että se, että niitä ne asiat, joita olen 586 00:43:05.050 --> 00:43:09.800 lukenut, joista olen kirjoittanut ja joista kursseillani niin saarnaan, niin ei ole pelkästään 587 00:43:09.800 --> 00:43:14.390 semmoista yläpilveä vaan ne on ihan vietävissä käytäntöön, niin siitä on jäänyt 588 00:43:14.390 --> 00:43:16.230 niinku semmoinen hyvä mieli, että no kiva 589 00:43:16.230 --> 00:43:21.970 jatketaan nyt sitten näin. Karoliina: Se oli hyvä lopetus. Tuota kiitos kuuntelijoille ja 590 00:43:21.970 --> 00:43:27.760 voitte käydä kuuntelemassa lisää meidän podcastin jaksoja 591 00:43:27.760 --> 00:43:31.280 sieltä Puhutaan kielikoulutuksesta! -linkin kautta. Kiitos.