WEBVTT Kind: captions; Language: fi 00:00:02.520 --> 00:00:07.270 Tervetuloa tänne Jyväskylän yliopiston - 00:00:07.270 --> 00:00:09.290 kirjasto Lähteeseen. 00:00:09.290 --> 00:00:13.670 Olemme kokoontuneet tiedeiltaan, ja tänään aiheena on aivot ja keho - 00:00:13.670 --> 00:00:16.750 ja aivojen ja kehon välinen yhteys. 00:00:16.750 --> 00:00:20.390 Miten aivot ja keho viestivät keskenään? 00:00:20.390 --> 00:00:25.550 Useinhan me ajatellaan, että meidän aivot on pääkeskus ja sieltä tulevat - 00:00:25.550 --> 00:00:31.010 kaikki komennot ja that's it, mutta itse asiassa kehokin viestii aivoille monella tapaa, - 00:00:31.010 --> 00:00:36.710 eli kehokin voi omalta puoleltaan lähettää viestejä ja sanoa aivoille, - 00:00:36.710 --> 00:00:39.670 että nyt on tällainen tilanne, että mitenkäs reagoit tähän. 00:00:39.670 --> 00:00:44.480 Eli tämä viestintä on hyvin monipuolista. 00:00:44.480 --> 00:00:49.580 Meillä on täällä loistavat asiantuntijat, eli apulaisprofessori Miriam Nokia, - 00:00:49.580 --> 00:00:53.700 liikuntatieteen yliopisto... terveystieteen... anteeksi, - 00:00:53.700 --> 00:00:58.880 liikuntalääketieteen yliopistonlehtori Eero Haapala - 00:00:58.880 --> 00:01:03.100 ja apulaisprofessori Tiina Parviainen, - 00:01:03.100 --> 00:01:07.400 joka on Jyväskylän monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtaja. 00:01:07.400 --> 00:01:11.500 Eli on hyvät asiantuntijat, ja yleisökysymyksiä on tullut ilahduttavasti - 00:01:11.500 --> 00:01:16.140 jo etukäteen. Niitä voi lähettää vielä tämän tilaisuuden aikana. 00:01:16.140 --> 00:01:20.700 Striimin päässä on varmaan myös iso määrä yleisöä, - 00:01:20.700 --> 00:01:25.260 ja WhatsApp-numeroon - 00:01:25.260 --> 00:01:33.300 0504663133 voi laittaa - 00:01:33.300 --> 00:01:35.160 lisää kysymyksiä. 00:01:35.160 --> 00:01:39.710 Ne tulevat minun kännykkääni, - 00:01:39.710 --> 00:01:44.040 ja pienen esittelykierroksen jälkeen - 00:01:44.040 --> 00:01:47.860 lähdetäänkin sitten yleisökysymyksillä liikkeelle. 00:01:47.860 --> 00:01:51.100 Myös paikan päällä on ilahduttava joukko yleisöä, - 00:01:51.100 --> 00:01:53.280 oikeastaan sali on ihan täynnä. 00:01:53.280 --> 00:01:58.800 Totta kai otamme kysymyksiä myös täältä yleisöltä, - 00:01:58.800 --> 00:02:04.010 ja kierrätämme teille sitten mikrofonia paneelikeskustelun aikana. 00:02:04.010 --> 00:02:08.320 Ohjelma menee sillä tavoin, - 00:02:08.320 --> 00:02:11.880 että esittelen ensin kaikki tutkijat ja kyselen vähän - 00:02:11.880 --> 00:02:16.930 heidän tutkimuksistaan. Sen jälkeen on paneelikeskustelu - 00:02:16.930 --> 00:02:22.280 ja voitte esittää omia kysymyksiänne. 00:02:22.280 --> 00:02:25.220 Pitemmittä puheitta aloitetaan. 00:02:25.220 --> 00:02:31.320 Otetaan estradille ensimmäiseksi apulaisprofessori Miriam Nokia. 00:02:31.320 --> 00:02:36.000 Olet tutkinut kehon ja aivojen yhteyksiä. 00:02:36.000 --> 00:02:41.530 Millaisia biologisia yhteyksiä ja mekanismeja keholla ja aivoilla on? 00:02:41.530 --> 00:02:46.970 Sinulla on aiheesta tämmöinen diakin. 00:02:46.970 --> 00:02:50.650 Olen lähinnä tutkinut keskushermostoa eli aivoja, mutta viime vuosina... 00:02:50.650 --> 00:02:53.120 Mikrofoni ei taida olla päällä... 00:02:53.120 --> 00:02:57.040 Katsotaan se, että kuuluu tuonne striimiin... 00:02:57.040 --> 00:03:01.280 Olen lähinnä tutkinut keskushermostoa eli aivoja, - 00:03:01.280 --> 00:03:05.210 mutta viime aikoina myös hengitystä ja sykettä ja miten ne liittyvät - 00:03:05.210 --> 00:03:11.160 aivojen toimintaan. Motoriset hermot ohjaavat lihaksia eli aivot lähettävät - 00:03:11.160 --> 00:03:17.200 käskyjä lihaksille. Toisaalta sensoriset hermot eli meidän aistielimet tuovat - 00:03:17.200 --> 00:03:19.690 aivoille koko ajan tietoa ympäristöstä. 00:03:19.690 --> 00:03:23.620 Autonominen hermosto toimii ilman - 00:03:23.620 --> 00:03:29.000 meidän tietoista kontrollia. Siellä on sympaattinen osa, joka kiihdyttää toimintoja, - 00:03:29.000 --> 00:03:30.950 ja parasympaattinen osa, joka rauhoittaa. 00:03:30.950 --> 00:03:35.350 Juuri nyt minulla on tämä sympaattinen osa erittäinkin kiihtynyt, - 00:03:35.350 --> 00:03:42.610 eli kädet hikoavat ja syke on aika korkea. - Se on se "taistele tai pakene"... 00:03:42.610 --> 00:03:47.440 Just se. Kiertäjähermo on iso hermo ja tosi tärkeä osa parasympaattista hermostoa. 00:03:47.440 --> 00:03:51.190 Viime aikoina on ilmestynyt - 00:03:51.190 --> 00:03:55.710 esimerkiksi nettiin myyntiin kaikenlaisia laitteita, millä voi itse yrittää - 00:03:55.710 --> 00:03:59.580 stimuloida tätä vagushermoa eli rauhoittaa sitä hermostoa. 00:03:59.580 --> 00:04:03.580 En voi suositella, että menkää vaan kokeilemaan, - 00:04:03.580 --> 00:04:08.120 mutta semmoista tutkitaan nyt paljon, että miten parasympaattisen hermoston toimintaa - 00:04:08.120 --> 00:04:11.540 voitaisiin tehostaa ja sitä kautta sitten rauhoittaa oloa. 00:04:11.540 --> 00:04:15.280 Eli onko ihmisellä ikään kuin kaksi moodia? 00:04:15.280 --> 00:04:19.880 Eli se sympaattinen hermosto saa aikaan sen "taistele tai pakene" -tilan, - 00:04:19.880 --> 00:04:23.420 eli kun ollaan jossain vaativassa, - 00:04:23.420 --> 00:04:25.610 stressaavassa tilanteessa, niin se kiihdyttää elintoimintoja - 00:04:25.610 --> 00:04:28.910 ja silloin pystyy reippaammin - 00:04:28.910 --> 00:04:31.200 vaikkapa juoksemaan pakoon. 00:04:31.200 --> 00:04:34.570 Sitten taas jos parasympaattinen hermosto hallitsee, - 00:04:34.570 --> 00:04:38.250 niin se rauhoittaa, että nyt ei ole hätää, ole ihan rauhassa. 00:04:38.250 --> 00:04:42.500 Juuri näin. Vähän eri toiminnot sitten korostuvat riippuen siitä, - 00:04:42.500 --> 00:04:47.040 millainen tasapainotila näiden kahden autonomisen hermoston osan välillä on. 00:04:47.040 --> 00:04:51.130 Ne molemmat ovat koko ajan aktiivisia, mutta siellä on ikään kuin tasapaino - 00:04:51.130 --> 00:04:53.810 niiden välillä, että kumpi korostuu. 00:04:53.810 --> 00:04:56.750 Onko se parasympaattinen hermosto sitten unessa - 00:04:56.750 --> 00:04:59.230 ikään kuin tosi levossa? 00:04:59.230 --> 00:05:03.880 No joo, mutta unenkin aikana on eri vaiheita, missä sitten eri tavalla... 00:05:03.880 --> 00:05:10.630 Jos näkee vilkkaita unia...? - Ehkä, joo, mutta silloinkin on - 00:05:10.630 --> 00:05:13.890 vaihtelua siinä, kumpi on enemmän aktiivisena. 00:05:13.890 --> 00:05:18.930 Itse olet tutkinut mm. kehon rytmien vaikutusta oppimiseen - 00:05:18.930 --> 00:05:21.150 ja muistiin, ja se oli tosi kiinnostavaa. 00:05:21.150 --> 00:05:24.120 Me ollaan jo etukäteen vähän keskusteltu tästä, - 00:05:24.120 --> 00:05:27.250 niin tiedän sen verran, että esimerkiksi hengityksellä - 00:05:27.250 --> 00:05:31.800 ja sydämen sykkeellä on vaikutusta oppimiseen ja muistiin. 00:05:31.800 --> 00:05:34.960 Kerrotko vähän, millaisia tutkimuksia teillä on ollut? 00:05:34.960 --> 00:05:41.460 Tässä on kuvakin jostakin. - Minun taustani on ihan perustutkimuksessa, - 00:05:41.460 --> 00:05:46.760 ja alun perin me tutkittiin, miten aivojen rytminen toiminta säätelee tiedonkäsittelyä. 00:05:46.760 --> 00:05:51.900 Mutta kun me ei pystytä mittaamaan ihmisiltä suoraan aivoista sitä hermosolujen - 00:05:51.900 --> 00:05:56.640 rytmistä toimintaa, niin meidän piti kehitellä jokin toisenlainen mittari, millä me voidaan - 00:05:56.640 --> 00:05:59.460 mitata sitä koko ajan kajoamattomin menetelmin. 00:05:59.460 --> 00:06:05.400 Niinpä me ruvettiin sitten mittaamaan hengitystä ja sykettä. Me on tehty nyt - 00:06:05.400 --> 00:06:11.230 ehkä 6-7 vuotta näitä tutkimuksia, joista viimeisin tehtiin ikääntyneillä. 00:06:11.230 --> 00:06:17.070 Tässä on siitä vähän tuloksia. Me on tutkittu tällaista yksinkertaista motorista oppimista, - 00:06:17.070 --> 00:06:22.570 jossa esitetään varoitusääni ja hetken päästä ilmapuhallus silmäkulmaan. 00:06:22.570 --> 00:06:26.130 Tahtoi tai ei, niin ihminen oppii sitten räpäyttämään silmän kiinni - 00:06:26.130 --> 00:06:28.950 vasteena siihen pelkkään varoitusääneen. 00:06:28.950 --> 00:06:31.450 Kuulostaa vähän niin kuin Pavlovin koirakokeelta. 00:06:31.450 --> 00:06:37.280 Tämä on ihan sitä samaa periaatetta vähän eri refleksiin sovellettuna. 00:06:37.280 --> 00:06:42.380 Suurin osa ihmisistä oppii tämän noin 50 toiston aikana, - 00:06:42.380 --> 00:06:44.580 mutta ei kuitenkaan kaikki. 00:06:44.580 --> 00:06:48.410 En tiedä, miksi ei kaikki opi, mutta osa ei opi. 00:06:48.410 --> 00:06:53.570 Me on pystytty sitten vähän tehostamaan sitä oppimista esittämällä - 00:06:53.570 --> 00:06:58.580 tätä varoitusääntä tietyssä hengityksen ja sykkeen vaiheessa. Näyttäisi siltä, - 00:06:58.580 --> 00:07:05.310 että jos varoitusääni tulee silloin kun sydän on lepovaiheessa ja hengitetään ulospäin, - 00:07:05.310 --> 00:07:09.810 niin silloin se ärsykepari pystytään käsittelemään jotenkin ehkä tehokkaammin - 00:07:09.810 --> 00:07:14.470 ja lopputuloksena on enemmän niitä opittuja reaktioita. 00:07:14.470 --> 00:07:20.100 Eli pitäisikö hengitellä ulos koko ajan, kun opettelee jotakin? 00:07:20.100 --> 00:07:26.010 Ei ehkä koko aikaa... Mutta jotain tällaista voisi ehkä miettiä, että voiko - 00:07:26.010 --> 00:07:30.450 tätä jotenkin soveltaa reaalielämään tai tavalliseen elämään. En ole vielä - 00:07:30.450 --> 00:07:34.950 keksinyt, että missä, mutta... - Mutta on tietenkin tärkeää tehdä - 00:07:34.950 --> 00:07:39.350 tällaista perustutkimusta, että opitaan ymmärtämään niitä ilmiöitä, - 00:07:39.350 --> 00:07:41.490 jotka vaikuttavat. Vaikka ei ehkä suoraan olisikaan - 00:07:41.490 --> 00:07:45.340 se sovellus näköpiirissä, niin ymmärretään niitä - 00:07:45.340 --> 00:07:47.530 biologisia mekanismeja siellä taustalla. 00:07:47.530 --> 00:07:51.260 Kyllä, että ihan selvästi on tällaista rytmisyyttä siinä, miten aivot - 00:07:51.260 --> 00:07:55.380 käsittelevät tietoa. Joka hetki ei olla samassa tilassa, - 00:07:55.380 --> 00:07:59.190 ja ärsykkeet eivät välttämättä tule käsitellyiksi samalla tavalla - 00:07:59.190 --> 00:08:01.240 kuin jossain toisessa tilassa. 00:08:01.240 --> 00:08:06.420 On jännää ajatella, että esimerkiksi sydämen syke voi vaikuttaa aivojen toimintaan suoraan. 00:08:06.420 --> 00:08:12.840 Sykkeestä ehkä tiedetään enemmän, - 00:08:12.840 --> 00:08:17.640 mutta hengitys on myös mielenkiintoinen, koska sitä kuitenkin kontrolloivat - 00:08:17.640 --> 00:08:21.020 aivoissa tietyt rakenteet, jotka eivät ole kuitenkaan - 00:08:21.020 --> 00:08:24.830 täysin suoraan kytköksissä niihin aivorakenteisiin, - 00:08:24.830 --> 00:08:28.130 jotka vastaavat tämmöisestä oppimisesta. Se on vähän mysteeri, - 00:08:28.130 --> 00:08:32.070 miten ne siellä linkittyvät jotenkin epäsuorasti. 00:08:32.070 --> 00:08:36.070 Maallikkona tietenkin tulee mieleen kysymys, - 00:08:36.070 --> 00:08:40.430 millä tavoilla aivojen suorituskykyä voisi optimoida? 00:08:40.430 --> 00:08:46.870 No ehkä sellainen perusjuttu, että paljon lepoa ja hyvä ravinto - 00:08:46.870 --> 00:08:50.790 ja sopivasti liikuntaa. Eli ihan ne samat, mitkä auttavat - 00:08:50.790 --> 00:08:53.100 kaikkeen muuhunkin, kävisivät myös tähän. 00:08:53.100 --> 00:08:57.490 Kuulostaa aika tutuilta keinoilta eli mitään hokkuspokkuskeinoja - 00:08:57.490 --> 00:08:59.290 ei ole yhtäkkiä tarjolla? 00:08:59.290 --> 00:09:02.730 Ei kyllä ole. Tekemissämme rottatutkimuksissa - 00:09:02.730 --> 00:09:06.000 aika selvästi näkyy se, että hyvä - 00:09:06.000 --> 00:09:12.190 kestävyyskunto ja omaehtoinen toistuva kestävyysharjoittelu - 00:09:12.190 --> 00:09:14.260 näyttäisi olevan hyödyllistä. 00:09:14.260 --> 00:09:19.460 Tällaisiin tutkimuksiin mennään varmaan Eeron kanssa sitten vielä tarkemmin. 00:09:19.460 --> 00:09:25.400 On tutkittu myös sitä, miten lepo ja uni vaikuttaa, - 00:09:25.400 --> 00:09:30.680 ja siitä on vähän tietoa seuraavalla dialla. Eli mikä on unen merkitys - 00:09:30.680 --> 00:09:33.550 aivojen toiminnassa ja oppimisessa? 00:09:33.550 --> 00:09:39.190 Itse olen tutkinut nimenomaan hippokampusta, ja on huomattu, - 00:09:39.190 --> 00:09:43.130 että se on tärkeä siinä vaiheessa, kun niitä muistoja syntyy valveilla - 00:09:43.130 --> 00:09:48.290 mutta myöskin unen aikana. Unessa kerrataan sellaisia hermostollisia - 00:09:48.290 --> 00:09:52.670 aktivaatiokaavoja, jotka ovat syntyneet sen edeltävän valveen aikana. 00:09:52.670 --> 00:09:56.930 Se ei tapahdu mitenkään satunnaisesti vaan se rytmittyy aivokuoren - 00:09:56.930 --> 00:09:59.420 ja muiden aivorakenteiden toimintaan. 00:09:59.420 --> 00:10:04.220 Nimenomaan tämä rytminen yhteistoiminta parantaa muistiinpainamista unen aikana. 00:10:04.220 --> 00:10:10.010 Aika laajasti kaikissa tutkimuksissa, mihin itse olen törmännyt, - 00:10:10.010 --> 00:10:15.940 unesta on ollut hyötyä. Olipa kyseessä sitten lyhyet päiväunet tai läpi yön nukuttu uni, - 00:10:15.940 --> 00:10:21.260 niin näyttäisi siltä, että valveeseen verrattuna muistaminen on parempaa - 00:10:21.260 --> 00:10:24.800 nukkumisen jälkeen. 00:10:24.800 --> 00:10:27.700 Mitä tuo rytminen yhteistoiminta tarkoittaa? 00:10:27.700 --> 00:10:29.880 Tarkoittaako se, että ne ikään kuin vuorotellen... 00:10:29.880 --> 00:10:32.010 Onko se niitä aivoaaltoja vai mitä? 00:10:32.010 --> 00:10:37.120 Se on juuri sitä. Ajatellaan, että rytmisyys voi helpottaa viestin kulkua - 00:10:37.120 --> 00:10:42.200 solujoukkojen välillä. Ikään kuin lähettäjä ja vastaanottaja ovat - 00:10:42.200 --> 00:10:48.440 semmoisessa vaiheessa omaa rytmiään, että viesti kulkee parhaiten tai vähiten - 00:10:48.440 --> 00:10:51.320 näiden kahden alueen välillä. 00:10:51.320 --> 00:10:56.220 Eli tosiaan aivokuoren ja talamuksen ja hippokampuksen - 00:10:56.220 --> 00:11:00.730 eritaajuiset rytmit osuvat kohdakkain sillä tavalla, että ne synkronoituvat - 00:11:00.730 --> 00:11:03.820 niin että se viestin kulku on mahdollisimman toimivaa - 00:11:03.820 --> 00:11:05.840 aivojen näkökulmasta. 00:11:05.840 --> 00:11:10.920 Paljon näkee puhuttavan syvästä unesta, - 00:11:10.920 --> 00:11:15.160 niin onko se syvä uni juuri semmoista, jolloinka ne rytmit ovat parhaat? 00:11:15.160 --> 00:11:20.820 Joo, tätä muistojen kertaamista tapahtuu hippokampuksessa - 00:11:20.820 --> 00:11:25.980 eniten juuri perusunen aikana ja juuri sen syvän unen vaiheen aikana, - 00:11:25.980 --> 00:11:28.270 eli siinä mielessä se on kyllä tärkeätä. 00:11:28.270 --> 00:11:31.730 Mutta kyllä myös vilkeuni on tärkeätä - 00:11:31.730 --> 00:11:35.340 muistiinpainamisen kannalta. Siitäkin on aika paljon näyttöä. 00:11:35.340 --> 00:11:41.400 Viime aikoina on tutkittu myös kohdennettua muistiinpainamisen tehostamista, - 00:11:41.400 --> 00:11:45.700 ja teilläkin on jokin tutkimus alkamassa ilmeisesti siihen liittyen. 00:11:45.700 --> 00:11:50.540 Mitä tämä kohdennettu muistiinpainamisen tehostaminen tarkoittaa? 00:11:50.540 --> 00:11:55.820 Se liittyy juuri näiden aktivaatiokaavojen toistumiseen unen aikana. 00:11:55.820 --> 00:12:01.800 Kun ne ensin syntyvät siellä valveessa ja sitten ne spontaanisti - 00:12:01.800 --> 00:12:05.400 lähtevät uudelleen käyntiin unen aikana, niin sitten on ajateltu, - 00:12:05.400 --> 00:12:07.670 voisiko tätä jotenkin tehostaa. 00:12:07.670 --> 00:12:11.730 Tässä diassa olen yrittänyt visualisoida yhtä esimerkkiä. 00:12:11.730 --> 00:12:17.140 Tässä tapauksessa on opetteluvaiheessa ollut koko ajan läsnä jokin ääni tai tuoksu, - 00:12:17.140 --> 00:12:22.540 jota kuvaa diassa tuo ruusun kuva. 00:12:22.540 --> 00:12:27.510 Kun henkilö käy nukkumaan, niin sitten on sitä samaa tuoksua tai ääntä esitetty - 00:12:27.510 --> 00:12:29.330 ilman että se henkilö herää. 00:12:29.330 --> 00:12:33.710 Ajatuksena on, että se lisäisi tätä uudelleenaktivoitumisen määrää. 00:12:33.710 --> 00:12:37.330 Ja toden totta se on ainakin joissakin tutkimuksissa - 00:12:37.330 --> 00:12:40.190 parantanut sitä muistisuoritusta. 00:12:40.190 --> 00:12:43.910 Eli tämä on semmoinen aihe, mitä vasta tutkitaan. Eli ei voi suositella, - 00:12:43.910 --> 00:12:47.940 että tuoksutetaan ruusua ja sitten opetellaan jotain - 00:12:47.940 --> 00:12:50.160 ja sitten uudestaan, että ihan niin suoraan ei voida... 00:12:50.160 --> 00:12:52.630 Mutta tämä on uusi tutkimusaihe, eikö niin? 00:12:52.630 --> 00:12:56.350 Se on aika uusi tutkimusaihe ja kyllähän sitä voi ainakin kokeilla. 00:12:56.350 --> 00:13:00.410 Ei siitä varmaan haittaakaan ole? - No ei varmaankaan. 00:13:00.410 --> 00:13:05.570 Kiitoksia, jatketaan seuraavaan. Kutsun tänne seuraavaksi - 00:13:05.570 --> 00:13:09.520 liikuntalääketieteen yliopistonlehtorin Eero Haapalan. 00:13:09.520 --> 00:13:12.940 Nyt meni titteli oikein, kun olin kirjoittanut sen kunnolla... 00:13:12.940 --> 00:13:14.850 Ja tietenkin - 00:13:14.850 --> 00:13:16.900 liikuntalääketieteestä tulee mieleen heti, - 00:13:16.900 --> 00:13:19.980 että olet tutkinut liikunnan ja aivojen välistä yhteyttä. 00:13:19.980 --> 00:13:25.060 Yhdessä tutkimuksessa olette tutkineet juuri sitä, miten liikunta ja ravitsemus - 00:13:25.060 --> 00:13:28.960 vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja koulumenestykseen, - 00:13:28.960 --> 00:13:32.640 ja teillä on ollut laaja tutkimus Itä-Suomen yliopiston kanssa. 00:13:32.640 --> 00:13:36.240 Minkälaisia asioita te olette tutkineet? 00:13:36.240 --> 00:13:42.540 Tai onko tässä uudemmastakin tutkimuksestanne jo juttua? 00:13:42.540 --> 00:13:46.790 Tästä meidän uudesta tutkimuksesta ei vielä ole tuloksia. 00:13:46.790 --> 00:13:50.030 Mehän tiedetään, että varsinkin nuoret istuvat tosi paljon - 00:13:50.030 --> 00:13:52.750 jo ihan koulussa. 00:13:52.750 --> 00:13:56.350 Ne istuvat siellä 7-8 tuntia päivässä. Tiedetään myös, - 00:13:56.350 --> 00:14:00.510 että nuorten ruokavalio ei välttämättä ole kauhean optimaalinen. 00:14:00.510 --> 00:14:03.150 Syödään paljon sokerisia tuotteita - 00:14:03.150 --> 00:14:07.450 ja ehkä tällaista tyydyttynyttä rasvaa sisältävää ruokaa - 00:14:07.450 --> 00:14:10.440 ja välitunnilla käydään jossain nakkikioskilla, - 00:14:10.440 --> 00:14:13.190 niin ei se istuminen ja epäterveellinen ruokavalio - 00:14:13.190 --> 00:14:18.890 ole kauhean optimaalista näiden nuorten aivoille. 00:14:18.890 --> 00:14:23.620 Mutta yllättäen me ei tiedetä, voidaanko me liikunnalla ylläpitää pitkin päivää - 00:14:23.620 --> 00:14:28.390 sitä tarkkaavaisuutta tai mitä silloin tapahtuu aivojen toiminnalle. 00:14:28.390 --> 00:14:31.010 Me tiedetään lähinnä se, - 00:14:31.010 --> 00:14:33.040 että jos istut tässä ja liikut hetken, - 00:14:33.040 --> 00:14:36.510 niin mitä tapahtuu sitten 10-15 minuutin aikajänteellä, - 00:14:36.510 --> 00:14:38.630 mutta me ei tiedetä koko päivästä mitään. 00:14:38.630 --> 00:14:40.940 Tässä meidän uudessa tutkimuksessa - 00:14:40.940 --> 00:14:43.220 ne nuoret on tuotu - 00:14:43.220 --> 00:14:49.190 itse asiassa tuonne Tiinan laboratorioon. He ovat viettäneet siellä päivän 8:sta 3:een - 00:14:49.190 --> 00:14:53.750 meidän kanssa, ja olemme mitanneet aivojen toimintaa ja tarkkaavaisuutta. 00:14:53.750 --> 00:14:56.090 Minä toivon, että saamme ehkä - 00:14:56.090 --> 00:15:01.110 ensi syksynä ulos ensimmäiset tulokset siitä, - 00:15:01.110 --> 00:15:04.360 miten liikunnallinen tauottaminen oikeasti näkyy - 00:15:04.360 --> 00:15:08.780 tarkkaavaisuuden ylläpidossa sen koko päivän ajan. 00:15:08.780 --> 00:15:13.780 Onko siitä jotain alustavia tuloksia tai oletuksia? 00:15:13.780 --> 00:15:18.870 Vai onko siitä jotain esituloksia jo olemassa? 00:15:18.870 --> 00:15:20.880 Voiko niistä puhua? 00:15:20.880 --> 00:15:24.620 Oletuksena on tietysti se, että kun istut siellä päivän mittaan ja syöt semmoisen - 00:15:24.620 --> 00:15:29.550 epäterveellisen aterian, niin se tarkkaavaisuus heikkenisi aina sieltä - 00:15:29.550 --> 00:15:31.580 aamusta iltapäivään asti. 00:15:31.580 --> 00:15:34.700 Oletuksena on, että varsinkin korkeaintensiivinen liikunta - 00:15:34.700 --> 00:15:37.680 ylläpitäisi sitä tarkkaavaisuutta. 00:15:37.680 --> 00:15:42.630 Meillä on hyvin pienestä osa-aineistosta olemassa alustavia tuloksia. 00:15:42.630 --> 00:15:46.150 Niistä ei voi kyllä sanoa vielä mitään varmaa, vain semmoista pientä - 00:15:46.150 --> 00:15:50.830 heittoa sinne sun tänne, joten odotetaan vielä rauhassa syksyyn asti. 00:15:50.830 --> 00:15:54.230 Teillä on myös näitä julkaistuja tuloksia, - 00:15:54.230 --> 00:16:02.640 eli laaja tutkimus, missä kuopiolaisia lapsia seurattiin 8 vuoden ajan. 00:16:02.640 --> 00:16:04.490 Mitä siinä havaittiin? 00:16:04.490 --> 00:16:09.390 Miten liikunta vaikuttaa oppimiskykyyn? 00:16:09.390 --> 00:16:12.110 Mehän on siis hyödynnetty tosi laajasti - 00:16:12.110 --> 00:16:15.610 Itä-Suomen yliopiston lasten liikunta- ja ravitsemustutkimusta, - 00:16:15.610 --> 00:16:18.970 jossa on seurattu niitä lapsia 8 vuotta. 00:16:18.970 --> 00:16:23.780 Siellä on löytynyt hyvin monennäköisiä eri tekijöitä, mitkä liittyvät - 00:16:23.780 --> 00:16:28.340 joko oppimiseen tai sitten aivojen hyvinvointiin ylipäänsä. 00:16:28.340 --> 00:16:31.190 Ne eivät välttämättä ole aina niin yhdenmukaisia - 00:16:31.190 --> 00:16:33.010 kuin voisi ajatella. 00:16:33.010 --> 00:16:37.060 Jos vaikka Helsingin Sanomissa raportoidaan, että liikunta on ihmelääke kaikkeen, - 00:16:37.060 --> 00:16:41.520 niin oikeasti liikunta voi olla myönteisesti yhteydessä oppimiseen, - 00:16:41.520 --> 00:16:45.480 mutta toisaalta se voi myös heikentää oppimista tietyissä olosuhteissa. 00:16:45.480 --> 00:16:48.040 Kaikista selkeimmät yhteydet, mitä me on siellä havaittu, - 00:16:48.040 --> 00:16:52.580 tulevat ehkäpä ravitsemuksesta. 00:16:52.580 --> 00:16:57.360 Terveellinen ruokavaliomalli, joka vastaa vähän tylsästi - 00:16:57.360 --> 00:16:59.830 jopa näitä ravitsemussuosituksia, - 00:16:59.830 --> 00:17:02.600 edistää oppimista, - 00:17:02.600 --> 00:17:07.040 aivojen suorituskykyä ja muutenkin aivojen hyvinvointia - 00:17:07.040 --> 00:17:12.710 ihan lapsuudesta nuoruuteen. Miriam mainitsi äsken kestävyyskunnon, - 00:17:12.710 --> 00:17:15.560 niin meillä näkyvät erityisesti tämmöiset motoriset taidot, - 00:17:15.560 --> 00:17:19.440 eli kun pystyy taitavasti liikkumaan eri ympäristöissä, niin se heijastuu - 00:17:19.440 --> 00:17:22.780 tosi vahvasti myös oppimispuolelle. 00:17:22.780 --> 00:17:25.940 Onko se sitten niin, että nimenomaan lapsilla - 00:17:25.940 --> 00:17:28.800 ravitsemuksen merkitys on - 00:17:28.800 --> 00:17:31.740 vielä suurempi? 00:17:31.740 --> 00:17:35.640 Ainakin vielä alakouluikäiset lapset liikkuvat - 00:17:35.640 --> 00:17:41.480 aikuisiin verrattuna huomattavasti enemmän, kun arkiliikuntaa väistämättä tulee koulussa - 00:17:41.480 --> 00:17:47.290 esimerkiksi välitunneilla, niin se ravitsemuksen merkitys on vielä isompi kuin aikuisilla? 00:17:47.290 --> 00:17:52.620 Kyllähän sen noin voisi sanoa, koska kyseessä ovat kuitenkin kasvavat ja kypsyvät - 00:17:52.620 --> 00:17:56.630 lapset ja nuoret, ja silloin tarvitaan niitä rakennuspalikoita. 00:17:56.630 --> 00:18:01.400 Liikunta ehkä tukee sitä ravitsemuksen roolia. Rakennuspalikat laitetaan oikeaan paikkaan - 00:18:01.400 --> 00:18:04.780 ja se oikeasti hyödyttää myös oppimista. 00:18:04.780 --> 00:18:10.080 Mikä on sitten se hyvä ravitsemus? On olemassa ravitsemussuositukset, - 00:18:10.080 --> 00:18:15.170 mutta onko jotain jippoja, mitkä kannattaisi erityisesti huomioida? 00:18:15.170 --> 00:18:19.910 Meidän tutkimuksessa sinänsä ei löydy mitään suuria jippoja. Siellä ehkä - 00:18:19.910 --> 00:18:23.270 nousevat kaikista selkeimmin esiin kasvikset, hedelmät, - 00:18:23.270 --> 00:18:26.190 vihannekset, mikä sinänsä ei ole mikään hirveä jippo. 00:18:26.190 --> 00:18:31.250 Kuulostaa aika tutulta. - Runsas kuidun saanti ruokavaliosta, - 00:18:31.250 --> 00:18:35.660 tietyssä määrin ehkä myös kala. Toisaalta heikentävänä tekijänä - 00:18:35.660 --> 00:18:41.050 on aika säännönmukaisesti havaittu runsas punaisen lihan syönti. 00:18:41.050 --> 00:18:44.240 Meidän aineistossa se on - 00:18:44.240 --> 00:18:48.500 noin 100 g päivässä, että se on kuitenkin luullakseni vielä - 00:18:48.500 --> 00:18:51.840 semmoinen tavanomainen... 00:18:51.840 --> 00:18:55.560 Joo, käsittääkseni suht tavanomainen. - Se näkyy jo kuitenkin - 00:18:55.560 --> 00:19:00.050 joko heikentyneenä kognitiivisena toimintakykynä tai jopa - 00:19:00.050 --> 00:19:05.130 hidastuneena kognitiivisena kehityksenä siinä seurannan aikana. 00:19:05.130 --> 00:19:07.010 No onko sitten tietoa, - 00:19:07.010 --> 00:19:09.390 onko aikuisilla - 00:19:09.390 --> 00:19:15.330 ihan samat jutut kuin lapsilla? Lapsilla on kuitenkin kehittyvät aivot, - 00:19:15.330 --> 00:19:19.890 joten tilanne on vähän erilainen, mutta varmaan liikunta ja terveellinen ruoka ovat - 00:19:19.890 --> 00:19:25.890 ne jutut aikuisillakin? - Kyllä, mutta mekanismit ovat hieman erilaiset. 00:19:25.890 --> 00:19:29.630 Lapsilla se saattaa liittyä suoraan hermoston kehitykseen, mutta aikuisilla - 00:19:29.630 --> 00:19:34.230 mennään ehkä kakkostyypin diabeteksen ja korkean verenpaineen ehkäisyn kautta, - 00:19:34.230 --> 00:19:37.900 koska ne taas puolestaan voivat vaurioittaa aivoja. 00:19:37.900 --> 00:19:39.700 Onkos siitä nyt - 00:19:39.700 --> 00:19:42.220 sitten tietoa, millainen liikunta olisi parasta? 00:19:42.220 --> 00:19:46.570 Onko liikunnalla väliä? 00:19:46.570 --> 00:19:50.200 Joo... 00:19:50.200 --> 00:19:54.880 Yleensähän viitataan liikkumisen suositukseen, missä on kestävyystyyppistä liikkumista - 00:19:54.880 --> 00:20:00.980 ja vähän vastusharjoittelua. Mehän tiedetään paljon enemmän aikuisilla, että millainen - 00:20:00.980 --> 00:20:05.880 liikunta on parasta aivoterveyden näkökulmasta. 00:20:05.880 --> 00:20:09.330 Yksinkertaisesti sanottuna - 00:20:09.330 --> 00:20:12.230 monipuolinen liikunta, eli ei tee mitään - 00:20:12.230 --> 00:20:17.150 yhtä tiettyä asiaa pelkästään, vaikka sekin on hyväksi, koska liikunta ylipäänsä luo - 00:20:17.150 --> 00:20:20.810 aivoille positiivisen aivoterveyttä edistävän ympäristön, - 00:20:20.810 --> 00:20:22.670 mikä sitten voi suojata aivoja - 00:20:22.670 --> 00:20:25.820 muistin heikkenemiseltä, sitä hippokampusta - 00:20:25.820 --> 00:20:30.260 esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen negatiivisilta vaikutuksilta. 00:20:30.260 --> 00:20:33.950 Noista liikunnan muodoista - 00:20:33.950 --> 00:20:35.940 tiedetään, että kestävyysliikunta - 00:20:35.940 --> 00:20:38.120 on ihan hyvä, mutta myös vastusharjoittelu - 00:20:38.120 --> 00:20:42.070 tuottaa melkein samankaltaiset vaikutukset. 00:20:42.070 --> 00:20:44.490 Mutta sitten voi olla tanssi. 00:20:44.490 --> 00:20:46.790 Monet ehkä tykkäävät tanssia. 00:20:46.790 --> 00:20:49.920 Se on ehkä tiettyihin kognitiivisiin tekijöihin vielä paljon tehokkaampaa, - 00:20:49.920 --> 00:20:51.880 koska siinä pitää myös oppia jotain, - 00:20:51.880 --> 00:20:54.220 ehkä muistaa, mitä pitää tehdä - 00:20:54.220 --> 00:20:58.980 ja myös olla sosiaalinen parinsa kanssa ja ottaa huomioon toisen liikkeitä. 00:20:58.980 --> 00:21:01.840 Tämmöistä havainnoimista tulee vähän enemmän. 00:21:01.840 --> 00:21:07.140 Itse suosin tanssia, kun se on tosiaan monipuolista, - 00:21:07.140 --> 00:21:12.420 kun siinä on aivoille jumppaa, pitää pysyä rytmissä ja sitten on se musiikki ja liikunta - 00:21:12.420 --> 00:21:16.680 ja sosiaalisuus, eli monta aspektia. 00:21:16.680 --> 00:21:21.430 Onko siinä sitten eroa, jos käy pelkästään hölkkäämässä - 00:21:21.430 --> 00:21:25.680 vai pitäisikö liikunnassakin ruveta ajattelemaan vähän niin kuin ruokavaliossa, - 00:21:25.680 --> 00:21:29.380 että ei pelkästään yhtä lajia vaan että pitäisi olla - 00:21:29.380 --> 00:21:32.400 ikään kuin tarjotin, missä olisi monenlaista? 00:21:32.400 --> 00:21:37.870 Tuo tarjotin on hyvä. Tämmöinen liikuntamuotojen kokonaismalli - 00:21:37.870 --> 00:21:41.030 voisi olla hyvä, koska eri liikuntamuodot voivat saada erilaisia - 00:21:41.030 --> 00:21:45.310 vaikutuksia aivoissa. Karkeasti voi sanoa, että kestävyysliikunta - 00:21:45.310 --> 00:21:48.070 lisää verisuonitusta ja verenkiertoa aivoissa, - 00:21:48.070 --> 00:21:51.490 kun taas tanssi, missä opitaan uusia taitoja, - 00:21:51.490 --> 00:21:55.370 lisää hermoyhteyksien määrää, niiden toimintaa. 00:21:55.370 --> 00:21:58.290 Eli vähän eri suunnista tulevat ne vaikutukset, - 00:21:58.290 --> 00:22:01.330 jotka sitten voivat heijastua vaikkapa muistiin - 00:22:01.330 --> 00:22:04.060 ja muistisairauksien ehkäisyynkin. 00:22:04.060 --> 00:22:07.200 Tietenkin perimmäinen kysymys on sitten se, - 00:22:07.200 --> 00:22:10.500 miksi liikunta on niin hyväksi aivoille. Tiedetäänkö sitä? 00:22:10.500 --> 00:22:16.290 Tämähän voisi lähteä tosi kaukaakin, sillä ihminenhän on oikeasti luotu liikkumaan. 00:22:16.290 --> 00:22:22.700 Me on liikuttu läpi koko evoluutiohistorian, ja ihmisten aivothan lähtivät kasvamaan - 00:22:22.700 --> 00:22:26.970 silloin kun on lähdetty suunnistamaan, etsimään ravintoa. Todennäköisesti tulee - 00:22:26.970 --> 00:22:30.360 jo sieltä, että meidän on pakko liikkua, että aivot voivat hyvin. 00:22:30.360 --> 00:22:34.160 Ja mekanistisesta näkökulmasta katsoen siellä on toki - 00:22:34.160 --> 00:22:39.160 kaikkia kasvutekijöitä, jotka tukevat aivojen kehitystä, ja ne erittyvät - 00:22:39.160 --> 00:22:42.500 erityisesti liikunnan jälkeen tai liikunnan aikana. 00:22:42.500 --> 00:22:48.090 Mutta ei mennä pelkästään tämmöiseen laboratoriopiiperrykseen, - 00:22:48.090 --> 00:22:52.490 vaan siinä voi olla paljon muutakin. Voimaharjoittelu on hyvä esimerkki siitä, - 00:22:52.490 --> 00:22:57.060 että jos pysyy kunnossa ja pystyy osallistumaan vaikka tällaisiin sosiaalisiin tapahtumiin, - 00:22:57.060 --> 00:23:00.690 niin se myös pitää aivoja kunnossa ja tuo hyvinvointia aivoille. 00:23:00.690 --> 00:23:03.810 Eli se oli hienoa teiltä, että tulitte tänne. 00:23:03.810 --> 00:23:09.100 Teidän aivot tykkäävät tästä tapahtumasta! - Juuri näin. 00:23:09.100 --> 00:23:14.920 Varmaan jatketaan tästä sitten paneelikeskusteluvaiheessa. 00:23:14.920 --> 00:23:17.810 Varmasti tulee kysymyksiä lisää liikunnasta, - 00:23:17.810 --> 00:23:19.720 mutta mennään tässä vaiheessa eteenpäin. 00:23:19.720 --> 00:23:24.710 Kiitoksia, mennään Tiina Parviaiseen, joka on siis apulaisprofessori - 00:23:24.710 --> 00:23:28.540 ja Jyväskylän monitieteisen aivotutkimuskeskuksen johtaja. 00:23:28.540 --> 00:23:32.660 Kerrotko ensin lyhyesti, mikä tämä monitieteinen - 00:23:32.660 --> 00:23:37.810 aivotutkimuskeskus on? - Tähän kysymykseen en ollut varautunut. 00:23:37.810 --> 00:23:41.500 Tämä oli nyt ihan "bonus"... - Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen - 00:23:41.500 --> 00:23:47.050 tavoitteena on tuoda yhteen meidän yliopistossa eri tiedekunnissa aivotutkimusta - 00:23:47.050 --> 00:23:50.180 tai ihmisen käyttäytymiseen liittyvää tutkimusta. 00:23:50.180 --> 00:23:53.180 Ja tässä on nyt hyvä esimerkki tästä. 00:23:53.180 --> 00:23:57.350 Eli eri alojen tutkijoita, on liikuntalääketiedettä, psykologiaa - 00:23:57.350 --> 00:23:59.460 ja biologiaa, kaikkea mahdollista. 00:23:59.460 --> 00:24:03.900 Kyllä, me tarvitaan signaalinkäsittelyä, siis aivojen toiminnan ymmärtäminen - 00:24:03.900 --> 00:24:07.560 on niin haastava ongelma, että tarvitaan kaikkien tieteenalojen yhteistyötä - 00:24:07.560 --> 00:24:11.330 ja tiedekuntien raja-aitojen rikkomista. 00:24:11.330 --> 00:24:15.300 Tämä on meidän tutkimuskeskuksen tavoite. 00:24:15.300 --> 00:24:18.620 Mennään sitten aiheeseen, eli mitä olet itse tutkinut. 00:24:18.620 --> 00:24:24.500 Olet tutkinut mm. liikunnan ja autonomisen hermoston vaikutusta aivojen rakenteeseen - 00:24:24.500 --> 00:24:29.860 ja toimintaan ja kehon ja aivojen vuorovaikutusta ja kehoaistia. 00:24:29.860 --> 00:24:35.260 Lähdetään liikkeelle termeistä. Kun olet tutkinut liikunnan ja autonomisen hermoston - 00:24:35.260 --> 00:24:37.180 vaikutusta aivojen rakenteeseen, - 00:24:37.180 --> 00:24:39.800 niin mikä se autonominen hermosto nyt olikaan? 00:24:39.800 --> 00:24:44.160 Minä siirryn tässä kehoaistin kautta - 00:24:44.160 --> 00:24:46.130 autonomiseen hermostoon, - 00:24:46.130 --> 00:24:50.640 koska slaidit menevät niinpäin. Miriam äsken jo hyvin kertoikin - 00:24:50.640 --> 00:24:52.300 autonomisen hermoston toiminnasta. 00:24:52.300 --> 00:24:54.500 Sehän toimii ikään kuin itsenäisenä, - 00:24:54.500 --> 00:25:01.660 eli meidän ei tarvitse tahdonalaisesti miettiä sydämenlyöntejä tai hengitystä - 00:25:01.660 --> 00:25:08.580 tai ruoansulatuselimistön toimintaa, mutta näistä autonomisen hermoston kontrolloimista sisäelimistä - 00:25:08.580 --> 00:25:14.730 syntyy kuitenkin meille aistimuksia tai tulee tietoa aivoihin. 00:25:14.730 --> 00:25:17.290 Sitä kutsutaan kehoaistiksi. 00:25:17.290 --> 00:25:20.670 Tuossa on vähän kuvattu sitä, että tyypillisesti - 00:25:20.670 --> 00:25:25.280 aivoja on totuttu ajattelemaan semmoisena kontrollikeskuksena, - 00:25:25.280 --> 00:25:28.440 joka ohjaa sekä autonomista hermostoa - 00:25:28.440 --> 00:25:30.460 että meidän liikkeitä - 00:25:30.460 --> 00:25:33.300 ja käyttäytymistä ympäristössä. Mutta yhtä tärkeää on se viesti, - 00:25:33.300 --> 00:25:36.000 joka kulkee kehosta aivoihin. 00:25:36.000 --> 00:25:39.240 Elikä keho välittää meille tärkeätä tietoa. 00:25:39.240 --> 00:25:44.780 Seuraavassa slaidissa on sitten tämmöinen hässäkkäkaavio siitä, - 00:25:44.780 --> 00:25:49.240 millaiset pääväylät sieltä keskushermostosta - 00:25:49.240 --> 00:25:55.290 eli aivoista kulkee tänne ääreishermostoon. Elikä siellä on nämä motoriset radat, - 00:25:55.290 --> 00:26:00.540 jotka vievät keskushermostosta tietoa muuhun elimistöön. 00:26:00.540 --> 00:26:04.030 Sensoriset radat puolestaan tuovat sitä aistitietoa - 00:26:04.030 --> 00:26:08.490 meidän ulkomaailmasta ja myös meidän sisäelimistä. 00:26:08.490 --> 00:26:11.670 Miriam kertoi tuosta autonomisesta hermostosta, joka tyypillisesti - 00:26:11.670 --> 00:26:15.350 liitetään tähän motoriseen puoleen, elikä siihen, miten käyttäytymistä ohjataan. 00:26:15.350 --> 00:26:18.070 Vähemmälle huomiolle on jäänyt - 00:26:18.070 --> 00:26:23.050 se puoli, että sieltä ikään kuin valuu tietoa - 00:26:23.050 --> 00:26:27.030 myös tietoisuuteen tai meidän aivoihin. 00:26:27.030 --> 00:26:33.130 Kun puhutaan aistitiedosta, monesti puhutaan kuulo-, näkö-, kosketusaistista, - 00:26:33.130 --> 00:26:36.830 eli siis tiedosta, joka tulee kehon ulkopuolelta, mutta myös - 00:26:36.830 --> 00:26:41.810 sisäelimistä saapuu aivoihin tietoa. Nämä ovat sen autonomisen hermoston kontrollissa - 00:26:41.810 --> 00:26:47.850 olevia elimiä, ja me saadaan niiden tilasta tietoa sitä kautta, - 00:26:47.850 --> 00:26:50.830 että siellä on tämmöisiä hermoyhteyksiä aivoihin. 00:26:50.830 --> 00:26:54.710 Mielikuva autonomisesta hermostosta on ehkä sellainen, että se on - 00:26:54.710 --> 00:27:00.270 kuin autopilotti, että me ei oikeastaan havaita sen toimintaa millään tavoin, - 00:27:00.270 --> 00:27:07.230 vaan suolisto möyrii ja sydän lyö itsekseen. Me ei siihen kiinnitetä paljon huomiota, - 00:27:07.230 --> 00:27:09.870 eli se ikään kuin toimii itsestään, - 00:27:09.870 --> 00:27:12.280 mutta ilmeisesti sieltäkin tulee viestejä, - 00:27:12.280 --> 00:27:15.450 joita me voidaan jopa tunnistaa. 00:27:15.450 --> 00:27:20.750 Kyllä näin on, että sieltä tulee viestejä, mutta ne ovat vähän erityyppisiä. 00:27:20.750 --> 00:27:27.550 Kehoaisti on hyvin erilainen kuin meidän ulkoisesta maailmasta - 00:27:27.550 --> 00:27:30.600 tulevat aistimukset, jotka ovat yleensä sillä tavoin tarkkoja, - 00:27:30.600 --> 00:27:35.710 että me pystytään sanomaan, milloin tapahtuu, missä tapahtuu. 00:27:35.710 --> 00:27:39.170 Näkö- tai kuuloaistin tietoa pystytään mittaamaan tarkkaan, kun taas kehosta tuleva - 00:27:39.170 --> 00:27:41.670 tieto on vähän epämääräisempää - 00:27:41.670 --> 00:27:46.050 eikä niin tarkkarajaista. Se kuvastaa ehkä enemmän semmoista olotilaa, - 00:27:46.050 --> 00:27:50.840 että millainen olotila meillä kulloinkin on. 00:27:50.840 --> 00:27:54.840 Eli se on vähän semmoinen epämääräisempi tunne? 00:27:54.840 --> 00:27:57.820 "Gut feeling"... - Juuri näin. Kyllähän meillä on... 00:27:57.820 --> 00:28:02.130 Suolistotunne. - Niin, kyllä. 00:28:02.130 --> 00:28:05.850 Millaisia tutkimuksia teillä on parhaillaan menossa aiheesta? 00:28:05.850 --> 00:28:07.770 Kerrotko vähän niistä? 00:28:07.770 --> 00:28:11.530 Tuossa aloititkin jo niistä liikunnan ja aivojen yhteyksistä, - 00:28:11.530 --> 00:28:14.290 niin laitoin siitäkin pari kuvaa. 00:28:14.290 --> 00:28:19.590 Oikeastaan kiinnostukseni kehon ja aivojen vuorovaikutukseen täällä Jyväskylässä - 00:28:19.590 --> 00:28:23.410 lähti liikkeelle liikunnan vaikutuksesta aivoihin, - 00:28:23.410 --> 00:28:30.490 eli se yhdistää meitä kaikkia panelisteja. Tässä on pari kuvaa - 00:28:30.490 --> 00:28:33.740 kahden väitöskirjaopiskelijani - 00:28:33.740 --> 00:28:36.100 väitöskirjan lopputuloksista. 00:28:36.100 --> 00:28:40.420 Elikä on tutkittu sitä, miten aerobinen kunto ja toisaalta - 00:28:40.420 --> 00:28:46.280 fyysinen aktiivisuus näkyy aivoissa tai vaikuttaa aivoihin. Ilona Ruotsalaisen tutkimuksessa - 00:28:46.280 --> 00:28:50.200 havaittiin, että aerobinen kunto on yhteydessä nimenomaan - 00:28:50.200 --> 00:28:54.240 rakenteellisiin ominaisuuksiin. 00:28:54.240 --> 00:28:58.480 Doris Hernández Barros tutki puolestaan aivojen sähköistä toimintaa - 00:28:58.480 --> 00:29:03.700 ja huomasi, että fyysinen kunto ei niinkään ollut - 00:29:03.700 --> 00:29:06.810 yhteydessä tähän toimintaan, vaan fyysinen aktiivisuus, siis se, - 00:29:06.810 --> 00:29:10.260 miten paljon me liikutaan. 00:29:10.260 --> 00:29:15.870 Kehoaistin osalta on tutkittu ihan sitä, että minkälaista tietoa se on - 00:29:15.870 --> 00:29:19.260 ja miten meidän elimistön tila näkyy aivoissa. 00:29:19.260 --> 00:29:24.320 Vaikuttaako autonomisen hermoston tila jotenkin meidän aivojen tilaan - 00:29:24.320 --> 00:29:28.420 ja millaista yksilöllistä vaihtelua tässä on? 00:29:28.420 --> 00:29:32.360 Onko sillä jokin merkitys, että me ymmärrettäisiin paremmin ihmisten kokemusta, - 00:29:32.360 --> 00:29:38.250 jos me ymmärretään sitä kehon ja aivojen välistä viestintää? 00:29:38.250 --> 00:29:43.850 Siellä autonomisessa hermostossa on tosiaan nämä autopilotilla - 00:29:43.850 --> 00:29:49.390 itsekseen toimivat osiot, kuten sydämen syke, mutta joitakin osia on mahdollista - 00:29:49.390 --> 00:29:53.530 ottaa myös hallintaan, esimerkiksi hengitys. 00:29:53.530 --> 00:29:59.330 Pystyn pidättämään hengitystä, jos haluan, ja toisaalta pystyn kiihdyttämään sitä. 00:29:59.330 --> 00:30:04.530 Olet tutkinut myös sitä, miten hengityksen säätelyllä voidaan vaikuttaa - 00:30:04.530 --> 00:30:07.230 aivojen toimintaan, niin mitä tästä tiedetään? 00:30:07.230 --> 00:30:11.290 Tässähän tuli jotain jo esiin, mutta millaisia tutkimuksia itse olet tehnyt? 00:30:11.290 --> 00:30:17.020 Oikeastaan mielenkiinto osittain lähti siitä, että hengitystähän - 00:30:17.020 --> 00:30:22.560 hyödynnetään aika paljon erilaisissa harjoituksissa - 00:30:22.560 --> 00:30:25.480 joko tietoisesti tai intuitiivisesti. 00:30:25.480 --> 00:30:31.140 Hengityshän on iso osa meidän käyttäytymisen säätelyä. Kun me tehdään jotain tarkkaa, - 00:30:31.140 --> 00:30:35.210 niin me saatetaan pidättää hengitystä. Sitten on paljon erilaisia - 00:30:35.210 --> 00:30:39.710 meditaatio- tai mindfulness-harjoituksia, joissa sitä hyödynnetään. 00:30:39.710 --> 00:30:43.910 Aika vähän kuitenkin tunnetaan sitä, miten se hengitystila, - 00:30:43.910 --> 00:30:49.300 kuten hengityksen vaiheet ja hengityksen syvyys, - 00:30:49.300 --> 00:30:52.850 vaikuttaa aivojen tilaan. 00:30:52.850 --> 00:30:57.370 Itse ei paljon enää tunnu ehtivän tehdä tutkimusta, - 00:30:57.370 --> 00:31:01.060 niin tulee kerrottua omien väitöskirjaopiskelijoiden tutkimusta, - 00:31:01.060 --> 00:31:04.950 ja Suvi Karjalainen tekee tästä aiheesta nyt väitöskirjaa. 00:31:04.950 --> 00:31:09.320 Ensimmäisissä tutkimuksissaan hän on havainnut sen, - 00:31:09.320 --> 00:31:14.410 että hengityksen rytmi eli sisään- ja uloshengitys tosiaan näkyy - 00:31:14.410 --> 00:31:17.320 aivojen rytmisen toiminnan tasossa. 00:31:17.320 --> 00:31:19.330 Myös syvään hengittäminen - 00:31:19.330 --> 00:31:24.140 muuttaa aivojen toiminnan tilaa. 00:31:24.140 --> 00:31:28.720 Mutta haasteena on se muna vai kana -ongelma, kun keho ja aivot ovat - 00:31:28.720 --> 00:31:33.690 tämmöinen luuppi. Kumpi oli ensin, kun me myös ohjataan sitä hengitystä aivoilla. 00:31:33.690 --> 00:31:38.830 Mutta nämä sopivat hyvin yhteen niiden tulosten kanssa, mitä Miriam - 00:31:38.830 --> 00:31:42.330 äsken kuvasi, että se hengityksen vaihe vaikuttaa - 00:31:42.330 --> 00:31:46.980 oppimiseen ja havaitsemiseen. - Jotenkin tuntuu, että se on - 00:31:46.980 --> 00:31:49.530 aika luonnollistakin, että tiedostamattaan - 00:31:49.530 --> 00:31:53.550 vaikka joku keihäänheittäjä pidättää hengitystään heittäessään. 00:31:53.550 --> 00:31:59.040 Voisi ajatella, että on jotain tällaisia mekanismeja, joista on varmaan jotain hyötyä. 00:31:59.040 --> 00:32:04.510 Tutkimus tulee joskus vähän jälkijunassa. On paljon ilmiöitä, että me tiedetään jotakin - 00:32:04.510 --> 00:32:09.230 intuitiivisesti ja sitten meitä tutkijoita kiinnostaa, mihin tämä perustuu - 00:32:09.230 --> 00:32:13.150 ja millainen väylä siellä kehon ja aivojen välillä on. 00:32:13.150 --> 00:32:17.450 Millaisia yksilöllisiä eroja siinä voi olla, miten sitä kehoaan aistii - 00:32:17.450 --> 00:32:22.410 tai miten kehoaisti toimii ja havainnoi? - Tämä on yksi meitä kiinnostanut kysymys. 00:32:22.410 --> 00:32:28.340 Kehoaistia on vähän hankala tutkia. Jos me tutkitaan vaikka näön tarkkuutta - 00:32:28.340 --> 00:32:32.820 tai kuulokynnystä, niin me voidaan esittää niitä E-kirjaimia, - 00:32:32.820 --> 00:32:35.140 joita sieltä taululta sitten yritetään tunnistaa. 00:32:35.140 --> 00:32:38.020 Mutta me ei pystytä samalla tavalla manipuloimaan meidän kehoa. 00:32:38.020 --> 00:32:44.020 Sitä on vähän epäsuorasti tutkittu tällaisilla tehtävillä, joissa esimerkiksi soitetaan ääniä - 00:32:44.020 --> 00:32:49.100 samanaikaisesti sydämen sykkeen kanssa tai pienellä viiveellä ja sitten koehenkilöitä pyydetään - 00:32:49.100 --> 00:32:52.100 hetken päästä kertomaan, tulivatko ne samaan aikaan vai ei. 00:32:52.100 --> 00:32:56.280 Meillä ei ole nyt aikaa antaa yleisön kokeilla tätä, mutta voitte kokeilla kotona, - 00:32:56.280 --> 00:33:01.930 pystyttekö te tunnistamaan oman sydämenne sykkeen. Tässä on havaittu eroja. 00:33:01.930 --> 00:33:07.990 Tämä ei ole ihan aukoton ja paras mahdollinen tehtävä, tai se on paras, mitä nyt on käytössä. 00:33:07.990 --> 00:33:13.950 Ihmisillä on eroja siinä, miten hyvin he tunnistavat tämmöistä. Me olemme omissa - 00:33:13.950 --> 00:33:20.750 tutkimuksissamme olleet kiinnostuneita siitä, liittyykö tähän eroja ihmisen kokemusmaailmassa, - 00:33:20.750 --> 00:33:26.090 että jos olet herkempi tai vähemmän herkkä tunnistamaan oman elimistön - 00:33:26.090 --> 00:33:28.420 autonomisen hermoston tilaa. 00:33:28.420 --> 00:33:34.310 Noin yksi viidestä tai yksi neljästä näyttäisi pystyvän luotettavasti tunnistamaan - 00:33:34.310 --> 00:33:37.430 sydämen sykkeen tämmöisellä tehtävällä mitattuna. 00:33:37.430 --> 00:33:41.180 Seuraava kuva on teidän tutkimuksesta, - 00:33:41.180 --> 00:33:45.230 eli ihan temperamentti voi olla yhteydessä tähän herkkyyteen tunnistaa. 00:33:45.230 --> 00:33:47.810 Kyllä, tätä tutkimusta tehtiin - 00:33:47.810 --> 00:33:52.750 Pessi Lyyran ja graduopiskelijoiden kanssa, - 00:33:52.750 --> 00:33:59.010 ja siinä tosiaan havaittiin, että kehoaistin tarkkuus oli yhteydessä temperamenttiin. 00:33:59.010 --> 00:34:01.150 Aikaisemminhan on nähty, - 00:34:01.150 --> 00:34:07.590 että introversio tai introvertti temperamenttityyppi - 00:34:07.590 --> 00:34:10.500 ja myös ahdistustaipumus ja tunteiden intensiteetti liittyy - 00:34:10.500 --> 00:34:14.420 herkistyneeseen kehoaistiin, mutta näissä meidän tutkimuksissa - 00:34:14.420 --> 00:34:17.620 näytti siltä, että tämmöinen - 00:34:17.620 --> 00:34:23.220 välttämiskäyttäytyminen, varautunut temperamentti, selittäisi myös näitä yhteyksiä. 00:34:23.220 --> 00:34:27.760 Voiko nyt sitten ajatella, - 00:34:27.760 --> 00:34:30.460 että sitä kehoaistia - 00:34:30.460 --> 00:34:34.660 yrittäisi sitten parantaa ja kuunnella kehoaan? 00:34:34.660 --> 00:34:38.340 Vai voiko sitä yrittää ja onko siinä järkeä? 00:34:38.340 --> 00:34:43.800 Joo, sanoisin, että se on just noin, että se kuuntelu... 00:34:43.800 --> 00:34:49.120 Voi tietysti ajatella, että sitä voi parantaa tai jotenkin suojella, - 00:34:49.120 --> 00:34:53.650 mutta tämän tuloksen nojalla me tulkittiin, että tämä temperamenttiyhteys voi liittyä - 00:34:53.650 --> 00:34:56.050 ihan siihen, että jos meidän autonominen hermosto - 00:34:56.050 --> 00:34:59.500 nähdään ikään kuin tämmöisenä antennina ulkomaailmaan - 00:34:59.500 --> 00:35:04.260 ja jos se reagoi uhkatilanteisiin ikään kuin ilman filtteriä, - 00:35:04.260 --> 00:35:09.000 niin se kaikki reagointi koetaan ja tulee aivoihin läpi herkästi, - 00:35:09.000 --> 00:35:11.770 niin silloin voi olla hyvä ikään kuin pitää pientä etäisyyttä. 00:35:11.770 --> 00:35:14.800 Se ohjaa meitä tietynlaiseen taipumukseen. Tärkeintä olisi - 00:35:14.800 --> 00:35:18.280 ehkä tuntea se oma koneistonsa. 00:35:18.280 --> 00:35:23.400 Tässä yritin tuoda esiin sitä, että ei voida ajatella, - 00:35:23.400 --> 00:35:27.930 että aivot, keho ja mieli ovat erillisiä kokonaisuuksia, - 00:35:27.930 --> 00:35:33.170 vaan saman kolikon... no, kolikossa ei ole kolmea kääntöpuolta, mutta voidaan ajatella näin. 00:35:33.170 --> 00:35:38.410 Se on se kokonaisuus. Kehon ja aivojen viestintä on osa meidän temperamenttia, - 00:35:38.410 --> 00:35:42.670 joka ohjaa meidän käyttäytymistä ja vuorovaikutusta toisten kanssa. 00:35:42.670 --> 00:35:47.290 Sekään ei ole välttämättä hyvä asia, jos on hirveän herkillä koko ajan, - 00:35:47.290 --> 00:35:52.010 että sitten jos on jokin "gut feeling" tai suolistosta tulee viestejä, - 00:35:52.010 --> 00:35:59.210 niin aivot heti reagoivat siihen. 00:35:59.210 --> 00:36:01.010 Sitä ei ehkä tarvitsisi - 00:36:01.010 --> 00:36:03.880 niinkään ajatella muuten kuin jos nyt huomaa, - 00:36:03.880 --> 00:36:08.460 että syke on korkealla eikä kyse ole urheilusta, - 00:36:08.460 --> 00:36:13.000 niin silloin pitää ehkä vähän rauhoittaa. 00:36:13.000 --> 00:36:18.930 Pitää oppia tunnistamaan, mikä on oman elimistön tapa reagoida. 00:36:18.930 --> 00:36:24.800 Tykkään myös muistuttaa siitä, että sen oman koneiston ja kokemusmaailman kautta - 00:36:24.800 --> 00:36:28.120 ei voi välttämättä tietää, millainen toisen ihmisen kokemus on. 00:36:28.120 --> 00:36:31.820 Elikä tässä myös sitä yksilöllistä vaihtelua - 00:36:31.820 --> 00:36:33.800 tuodaan esiin. 00:36:33.800 --> 00:36:37.600 Jos aivoilla, mielellä ja keholla on yhteys, - 00:36:37.600 --> 00:36:40.500 niin pitääkö sitten paikkansa se vanha sanonta, - 00:36:40.500 --> 00:36:44.610 että on terve mieli terveessä kehossa? 00:36:44.610 --> 00:36:49.870 Kyllä me varmaan kaikki voidaan yhteisesti todeta, että kyllä se näin on, - 00:36:49.870 --> 00:36:54.530 ja sitten juuri näin, että kehoa ei voi ajatella erillisenä osana - 00:36:54.530 --> 00:36:59.650 aivoista tai mielestä. Ne syntyvät tässä vuorovaikutuksessa. 00:36:59.650 --> 00:37:05.870 Kiitoksia, jatketaan tästä seuraavaksi yleisökysymyksiin ja paneelikeskusteluun. 00:37:05.870 --> 00:37:10.830 Voitte jokainen vuorollanne kommentoida, - 00:37:10.830 --> 00:37:13.650 eli nostakaa kättä, jos haluatte kommentoida - 00:37:13.650 --> 00:37:16.290 toisen puheenvuoroa. 00:37:16.290 --> 00:37:22.290 Lähdetään liikkeelle näistä tulleista yleisökysymyksistä. 00:37:22.290 --> 00:37:28.780 Tänne on tullut jo aika paljon kysymyksiä, mikä on tietenkin ilahduttavaa. 00:37:28.780 --> 00:37:32.460 Täällä on mm. tämmöinen kysymys: Turun yliopisto kertoi - 00:37:32.460 --> 00:37:36.400 vähän aikaa sitten tutkimuksesta, jossa tehtiin havaintoja työikäisten - 00:37:36.400 --> 00:37:38.980 liikkumattomuuden ja väsymyksen välillä. 00:37:38.980 --> 00:37:43.020 Moni kokee, että nykyisin työ vie kaikki mehut ja siksi liikkumiseen - 00:37:43.020 --> 00:37:46.000 tai muuhun keholliseen tekemiseen ei riitä enää töiden jälkeen voimia, - 00:37:46.000 --> 00:37:49.510 erityisesti tietotyö ja päätetyö. 00:37:49.510 --> 00:37:54.110 Millaisin kehollisin teoin voisimme viestittää kiireen ja kovan kuormituksen keskellä aivoille, - 00:37:54.110 --> 00:37:58.030 että eipä tässä mitään hätää, ei tarvitse panikoitua, - 00:37:58.030 --> 00:38:03.580 olen turvassa. Onko jotain keinoa? 00:38:03.580 --> 00:38:08.330 Minun mielestäni tämä kysymys oikein johdattelee tähän hengitykseen. 00:38:08.330 --> 00:38:12.650 Kaikissa näissä puheenvuoroissa tuli esiin se, - 00:38:12.650 --> 00:38:16.640 että hengitys on se tapa, jolla voidaan vaikuttaa siihen sydämen sykkeeseenkin. 00:38:16.640 --> 00:38:19.550 Nimenomaan syvähengitys tehostaa sitten - 00:38:19.550 --> 00:38:25.900 sitä parasympaattistakin hermostoa. - Eli parasympaattista hermostoa voidaan - 00:38:25.900 --> 00:38:33.160 aktivoida hengittämällä syvään ja se rauhoittaa ja lisää sen aktiivisuutta. 00:38:33.160 --> 00:38:34.960 Täällä oli myös jatkokysymyksiä. 00:38:34.960 --> 00:38:40.440 Mitä voisimme tehdä työpäivän aikana niin, että kaikki suorituspaine - 00:38:40.440 --> 00:38:44.760 terveystekoihin ei jäisi työpäivän jälkeiseen aikaan? 00:38:44.760 --> 00:38:49.580 Tämä on hyvä kysymys itse kullekin. On semmoinen sanontakin kuin "weekend warriors", - 00:38:49.580 --> 00:38:55.370 eli "viikonlopun taistelijat", siis sellaiset ihmiset, jotka harrastavat - 00:38:55.370 --> 00:39:00.180 viikonloppuisin intohimoisesti liikuntaa ja sitten istuvat 8 tuntia päivässä. 00:39:00.180 --> 00:39:05.400 Mutta onko mitään keinoja, - 00:39:05.400 --> 00:39:08.650 miten voisimme tehdä terveystekoja - 00:39:08.650 --> 00:39:11.160 jo päivän mittaan? Olisiko Eerolla...? 00:39:11.160 --> 00:39:16.030 Kyllähän minulla tähän ajatus olisi. Ensinnäkin sanoisin tuohon - 00:39:16.030 --> 00:39:19.530 "weekend warrior" -juttuun, että välttämättä se ei ole aivojen kannalta - 00:39:19.530 --> 00:39:25.010 tosiaankaan hyvä juttu, koska se ei välttämättä riitä. 00:39:25.010 --> 00:39:29.590 Tutkimusnäyttö kuitenkin sanoo, että pitäisi liikkua 5-7 päivänä viikossa - 00:39:29.590 --> 00:39:32.310 tai vähintään 3 päivänä viikossa. 00:39:32.310 --> 00:39:37.790 Mutta miten aivoja sitten voisi auttaa päivän mittaan, niin tokihan se - 00:39:37.790 --> 00:39:41.300 vaatii työyhteisöstä vähän joustavuutta, että voidaan pitää taukoja, - 00:39:41.300 --> 00:39:46.170 että ei tarvitse istua koneella ihan koko päivää. Hyvinkin pienet teot - 00:39:46.170 --> 00:39:51.030 voivat olla yllättävän tehokkaita. Kun me saadaan keho liikkeelle, - 00:39:51.030 --> 00:39:56.070 lihakset aktivoituvat, veri lähtee pikkuisen liikkeelle ja samalla - 00:39:56.070 --> 00:39:58.010 valtimoiden toiminta paranee. 00:39:58.010 --> 00:40:03.700 Silloin myös aivojen verenvirtaus pysyy yllä. 00:40:03.700 --> 00:40:09.240 Jo hyvin pieni 10-15 minuutin kävely kerran tunnissa - 00:40:09.240 --> 00:40:11.940 tai jopa lyhyempi voi ylläpitää aivojen verenkiertoa, - 00:40:11.940 --> 00:40:13.740 mikä sitten... 00:40:13.740 --> 00:40:17.220 On aina hyvä kertoa istuvalle yleisölle, että kun istuu siellä - 00:40:17.220 --> 00:40:21.780 useamman tunnin, niin aivojen verenkierto ja verenvirtaus heikkenee, - 00:40:21.780 --> 00:40:23.780 joten kannattaa katkaista sitä istumista. 00:40:23.780 --> 00:40:27.020 Koettakaa heilutella vähän jalkojanne ja vähän voi - 00:40:27.020 --> 00:40:29.900 nostella käsiä tälleen näin, niin auttaako se yhtään? 00:40:29.900 --> 00:40:33.290 Se on itse asiassa yllättävän hyvä. On tutkimusnäyttöä juuri siitä... 00:40:33.290 --> 00:40:38.140 No niin, koettakaapa pikkasen tehdä liikkeitä... - Jos on vähän semmoiset levottomat jalat, - 00:40:38.140 --> 00:40:41.080 niin itse asiassa sekin voi olla jo hyvä terveysteko. 00:40:41.080 --> 00:40:43.760 Parempi kuin ei mitään. - Esimerkiksi rappusten - 00:40:43.760 --> 00:40:46.170 ylöskävely ja sieltä takaisin tuleminen, - 00:40:46.170 --> 00:40:51.270 jos pitää vaikka tulostaa, niin sillä pystytään saamaan semmoisia pieniä tekoja. 00:40:51.270 --> 00:40:54.820 Se ei tietysti ihan 8-10 tunnin istumista - 00:40:54.820 --> 00:40:58.230 välttämättä kumoa, mutta se on askel eteenpäin. 00:40:58.230 --> 00:41:02.400 Täällä on myös kysymys, - 00:41:02.400 --> 00:41:07.670 mitä fyysinen jatkuva kipu viestii aivoille? 00:41:07.670 --> 00:41:10.100 Onko viesti haitallinen? 00:41:10.100 --> 00:41:15.020 Tiedetäänkö siitä kivun vaikutuksesta - 00:41:15.020 --> 00:41:20.430 ja voiko kivun vaikutusta jotenkin estää? 00:41:20.430 --> 00:41:24.350 Krooninen kipu - 00:41:24.350 --> 00:41:27.670 on vähän niin kuin negatiivinen oppimiskierre, - 00:41:27.670 --> 00:41:31.590 mikä siinä tulee. Kyllähän kipu aina viestii semmoista hälytystilaa, - 00:41:31.590 --> 00:41:34.590 ja sitten kun se kroonistuu, - 00:41:34.590 --> 00:41:38.910 niin elimistö tai aivojen ja kehon viestintä - 00:41:38.910 --> 00:41:43.120 oppii sitten sellaisen... 00:41:43.120 --> 00:41:47.520 Siihen reagoivat sitten muutkin aistimukset ja alueet, - 00:41:47.520 --> 00:41:49.320 että eihän se ole hyvä asia. 00:41:49.320 --> 00:41:54.800 Jatkuva kipu on huono asia, mutta se on sitten pitemmän vastauksen - 00:41:54.800 --> 00:41:59.700 eikä ehkä minun vastauksen paikka, että mitä sille voi tehdä. 00:41:59.700 --> 00:42:04.880 Tässä itse asiassa kysytään, mitä pieniä tekoja voisi tehdä, että aivot saisivat - 00:42:04.880 --> 00:42:10.010 sitä rauhoittavaa viestiä, jos on kipua tai masennusta tai jotain tämmöistä. 00:42:10.010 --> 00:42:13.180 Hengitys on varmaan jälleen se yksi, mutta... 00:42:13.180 --> 00:42:17.720 Kysymys on hieman haastava, että mitä pieniä tekoja voisi tehdä - 00:42:17.720 --> 00:42:21.460 noin isojen haasteiden ratkaisemiseksi. 00:42:21.460 --> 00:42:24.340 En kyllä ehkä osaa... 00:42:24.340 --> 00:42:29.910 Osaavatko kollegat tässä jotain pientä konstia ehdottaa? 00:42:29.910 --> 00:42:36.770 Ehkä vedän jonkin mutkan suoraksi, mutta jos miettii vaikka kuntosaliharjoittelua, - 00:42:36.770 --> 00:42:41.550 niin sehän saattaa nostaa sitä kivun tuntemuksen kynnystä, - 00:42:41.550 --> 00:42:44.380 että se saattaa siellä kuitenkin lieventyä. 00:42:44.380 --> 00:42:49.460 Esimerkiksi venyttelyhän ei välttämättä vaikuta lihaspituuteen - 00:42:49.460 --> 00:42:53.160 vaan se nimenomaan muuttaa sitä kivun tuntemusta. 00:42:53.160 --> 00:42:57.220 Ehkä venyttely hengittelyn kanssa voi olla sellainen, - 00:42:57.220 --> 00:43:00.840 että pystyy nostamaan sitä rimaa. 00:43:00.840 --> 00:43:07.310 Kyllä, ja varmaan kivunhoidossa on nykyään huomioitu tämä aivot/keho/mieli-kokonaisuus - 00:43:07.310 --> 00:43:13.480 eikä ylenkatsota tämmöisiä hoitoja, joissa myös mielen kautta tai - 00:43:13.480 --> 00:43:19.030 jopa plasebo-vaikutuksiin nojaten lähdetään vaikuttamaan siihen kipuun. Kun kyse - 00:43:19.030 --> 00:43:23.550 on oppimisprosessista, niin siihen voi puuttua monella tapaa. 00:43:23.550 --> 00:43:27.430 Toisaalta tiedetään sekin, että kivulla ja masennuksella on yhteys. 00:43:27.430 --> 00:43:33.230 Krooninen kipu voi sitten aiheuttaa tai usein liittyy - 00:43:33.230 --> 00:43:38.220 myös masennukseen. Täällä on toinenkin kysymys samasta aiheesta. 00:43:38.220 --> 00:43:42.660 Olisin kysynyt, miten voi vaikuttaa omaan kehoonsa tyydyttävästi, - 00:43:42.660 --> 00:43:47.220 jos on kovin herkkä neurovegetatiivinen hermosto. 00:43:47.220 --> 00:43:49.200 Tämä käsite ei kuulosta - 00:43:49.200 --> 00:43:52.480 heti tutulta... Lihasmuistiin on jäänyt säikähdys - 00:43:52.480 --> 00:43:55.780 hevoskyytiin jäämisestä, kun hevonen pillastui. 00:43:55.780 --> 00:43:57.980 Eli jos on tämänkaltainen kokemus, - 00:43:57.980 --> 00:44:03.190 niin pystyykö siihen jotenkin vaikuttamaan, ikään kuin palauttamaan? 00:44:03.190 --> 00:44:08.590 Tässä on varmaan kyse semmoisesta aika perusmekanismista, mitä on paljon tutkittu. 00:44:08.590 --> 00:44:14.100 Kyseessä on assosiatiivinen oppiminen, eli jokin tietty tapahtuma laukaisee - 00:44:14.100 --> 00:44:19.130 tietynlaisen reaktion meissä, ja se yhteys on tosi vahva, - 00:44:19.130 --> 00:44:23.670 mutta näitä yhteyksiä on kyllä mahdollista muokata ja poisoppia. 00:44:23.670 --> 00:44:28.610 Kuten puhuttiin tuossa aikaisemmin, niin sellaisen altistuksen kautta - 00:44:28.610 --> 00:44:30.830 niitä oman elimistön reaktioita - 00:44:30.830 --> 00:44:33.650 tällaisissa tilanteissa voi muuttaa. 00:44:33.650 --> 00:44:37.070 Pikkuhiljaa voi opettaa itselleen, että ei tässä ole enää - 00:44:37.070 --> 00:44:40.090 oikeastaan mitään vaaraa. 00:44:40.090 --> 00:44:43.930 Yksihän on tämmöinen ramppikuume, että nyt jännittää ihan hirveästi, - 00:44:43.930 --> 00:44:47.650 niin pitäisikö vaan altistaa ensin ehkä helpolla tavalla - 00:44:47.650 --> 00:44:51.670 ja sitten vähän raskaammalla tavalla? 00:44:51.670 --> 00:44:57.520 Sitä se on, että tässä on nyt parikymmentä vuotta harjoitellut, niin kykenee tähän just ja just. 00:44:57.520 --> 00:45:02.070 Siihen tietysti voi liittää sen hengityksen näiden meidän tutkimusten perusteella. 00:45:02.070 --> 00:45:04.310 Samalla hengittelee syvään... 00:45:04.310 --> 00:45:10.070 Monestihan sanotaan, että muista hengittää. Mekin tässä yritetään muistaa. 00:45:10.070 --> 00:45:14.630 Tavallaan se altistaminen ja semmoinen, että tulisi - 00:45:14.630 --> 00:45:17.890 hyvä kokemus sen huonon kokemuksen tilalle, vai miten? 00:45:17.890 --> 00:45:22.090 Kyllä, ja nyt tuli mieleen, että sitä vagushermostimulaatiota - 00:45:22.090 --> 00:45:25.770 on itse asiassa tässä yhteydessä jonkin verran tutkittu. 00:45:25.770 --> 00:45:30.530 Se on kylläkin ollut rotilla tehtyä tutkimusta, mutta ihan näitä perusmekanismeja - 00:45:30.530 --> 00:45:33.940 on katsottu ja siellä on pystytty tehostamaan - 00:45:33.940 --> 00:45:38.750 pelon poisoppimista sillä tavalla, että on yhdistetty - 00:45:38.750 --> 00:45:43.630 siihen tällainen vagushermostimulaatio eli se hermosto on pakotettu rauhoittumaan - 00:45:43.630 --> 00:45:47.990 siinä tilanteessa, missä se normaalisti olisi todella kiihtyneessä tilassa, - 00:45:47.990 --> 00:45:52.800 ja ne eläimet eivät olleet enää niin pelokkaita sen jälkeen. 00:45:52.800 --> 00:45:57.420 Otetaan tässä vaiheessa yleisöltä kysymys, - 00:45:57.420 --> 00:46:01.740 ja tuodaan sinne mikrofoni... 00:46:01.740 --> 00:46:03.540 Täällä on useita käsiä, - 00:46:03.540 --> 00:46:05.690 mutta otetaan ensimmäisenä sieltä takaa... 00:46:05.690 --> 00:46:12.080 Olen Jorma Leppänen ja olen kuullut - 00:46:12.080 --> 00:46:19.110 tieteen edustajilta tämmöisen heiton, että suolisto on ihmisen - 00:46:19.110 --> 00:46:23.940 toiset aivot, niin miten kommentoisitte - 00:46:23.940 --> 00:46:28.570 tätä heittoa? - Tästä on paljon puhuttu. 00:46:28.570 --> 00:46:30.370 Se on ollut esillä paljon. 00:46:30.370 --> 00:46:32.670 Millaisia kommentteja? 00:46:32.670 --> 00:46:37.990 Muutamat kollegat olisivat tähän oikein hyviä vastaamaan, niin en oikein uskalla - 00:46:37.990 --> 00:46:42.410 kommentoida mitään. On totta, että tätä on paljon tutkittu. 00:46:42.410 --> 00:46:44.980 Minulla on varmaan ne samat kollegat. 00:46:44.980 --> 00:46:49.170 Niin, kun samassa yliopistossa ollaan... 00:46:49.170 --> 00:46:53.680 Yleisellä tasolla varmaan voi sanoa, - 00:46:53.680 --> 00:46:59.500 että koko ajan on ymmärretty enemmän ja paremmin se, että suolistossa - 00:46:59.500 --> 00:47:04.970 on ihan oma hermostonsa ja oma vähän niin kuin itsenäinen toimintansa, - 00:47:04.970 --> 00:47:08.260 joka välittää aivoille tietoa. 00:47:08.260 --> 00:47:14.600 Se äsken nähty nuoli kehosta ylöspäin koskee myös suolistoa - 00:47:14.600 --> 00:47:18.680 ja ruoansulatuselimistöä, ja siitä on aika paljon kiinnostavia tutkimuksia. 00:47:18.680 --> 00:47:24.420 Voidaan ohjata teidät Satu Pekkalan verkkosivuille, - 00:47:24.420 --> 00:47:26.700 joten googlatkaa sieltä lisää. 00:47:26.700 --> 00:47:28.630 Kysymyksiä voi laittaa myös - 00:47:28.630 --> 00:47:32.110 osoitteeseen tiedettakaikille@jyu.fi, - 00:47:32.110 --> 00:47:38.170 jos täällä ei pystytä vastaamaan. 00:47:38.170 --> 00:47:42.950 Sen verran tiedän noista suolistojutuista, - 00:47:42.950 --> 00:47:47.000 että nythän tutkitaan moniin sairauksiin kuten Parkinsonin tautiin ja - 00:47:47.000 --> 00:47:52.710 johonkin masennukseenkin liittyen, että suolistossa on ilmeisesti kyky - 00:47:52.710 --> 00:47:57.210 myös vaikuttaa juuri parasympaattiseen tai sympaattiseen hermostoon - 00:47:57.210 --> 00:48:01.710 jollain tavoin, mutta ei puhuta siitä enempää, koska se ei ole varsinaisesti - 00:48:01.710 --> 00:48:03.910 meidän asiantuntemusta. 00:48:03.910 --> 00:48:08.510 Mutta otetaan seuraava yleisökysymys. - Kiitoksia paljon, - 00:48:08.510 --> 00:48:12.610 kysymykseni liittyy tähän kehon ja aivojen väliseen yhteyteen. 00:48:12.610 --> 00:48:18.670 Jos ajatellaan unitilaa ja uniapnean takia hengitys lakkaa yks kaks, - 00:48:18.670 --> 00:48:21.920 niin mitä tapahtuu aivoissa, - 00:48:21.920 --> 00:48:25.770 mitä tapahtuu kehossa, mitä tapahtuu mielessä, - 00:48:25.770 --> 00:48:30.950 and so what, miten toimia? 00:48:30.950 --> 00:48:35.410 Tämä on aika kinkkinen kysymys. Onko teillä ajatustasi siitä, - 00:48:35.410 --> 00:48:40.050 mitä unenaikaiset hengityskatkokset voi...? 00:48:40.050 --> 00:48:46.250 Tämäkin menee ehkä vähän lääketieteeseen, mikä sitten ei ole ihan... 00:48:46.250 --> 00:48:51.410 Tähänkin joutuu nyt vastaamaan valitettavasti tosi yleisellä tasolla. 00:48:51.410 --> 00:48:57.270 Siinähän varmaan välittömästi syntyy tietynlainen... siinä käynnistyy - 00:48:57.270 --> 00:49:03.270 sekä hormonaalinen että tämmöinen sähköinen viestintä kehon - 00:49:03.270 --> 00:49:07.150 ja aivojen välille, josta sitten seuraa välittömästi jotain reaktioita. 00:49:07.150 --> 00:49:09.570 Mutta se... 00:49:09.570 --> 00:49:15.400 En nyt osaa sanoa, jos tämä on tämmöinen - 00:49:15.400 --> 00:49:20.070 toistuva mutta lyhytaikainen... Omat tutkimuksemme voisivat ennemminkin - 00:49:20.070 --> 00:49:23.870 liittyä siihen, mitä pitkäaikaisia seurauksia voi olla sillä, - 00:49:23.870 --> 00:49:28.510 jos tulee usein toistuvaa hapenpuutetta tai vajauksia. 00:49:28.510 --> 00:49:30.830 Sillä voi olla sitten huonoja seurauksia. 00:49:30.830 --> 00:49:34.530 Mutta se, mitä siinä välittömästi tapahtuu, niin tutkijat harvoin uskaltavat - 00:49:34.530 --> 00:49:38.410 vastata liian kaukana omista osaamisalueista oleviin kysymyksiin, - 00:49:38.410 --> 00:49:40.660 niin ettei mene vikaan. 00:49:40.660 --> 00:49:43.870 Otetaan vielä yksi yleisökysymys, - 00:49:43.870 --> 00:49:45.740 ja sitten otetaan vielä - 00:49:45.740 --> 00:49:53.680 etukäteen tulleita kysymyksiä. - (Kysyjä:) Aivoissahan krooninen kipu - 00:49:53.680 --> 00:50:01.310 aiheuttaa sen, tai näin olen ymmärtänyt, että ne kipualueet laajenevat. 00:50:01.310 --> 00:50:07.320 Pystyvätkö aivot sitten ikään kuin supistamaan sen tai oppimaan uudelleen, - 00:50:07.320 --> 00:50:12.110 kun siihen kipuun tulee helpotus - 00:50:12.110 --> 00:50:14.310 tai se alkuperäinen lähde - 00:50:14.310 --> 00:50:19.690 saadaan jotenkin hallintaan? Siis saadaanko ne kipualueet - 00:50:19.690 --> 00:50:27.400 ikään kuin pienennettyä sieltä vai jäävätkö ne sinne laajentuneina? 00:50:27.400 --> 00:50:33.680 Kaikkiin kysymyksiin joutuu nyt vastaamaan viittaamalla johonkin asiantuntijaan, - 00:50:33.680 --> 00:50:39.530 mutta se, mitä itse tuosta tiedän, niin oikeastaan se ei liity - 00:50:39.530 --> 00:50:42.880 ehkä niinkään kipualueisiin aivoissa, - 00:50:42.880 --> 00:50:47.160 vaan ihan jos puhutaan vaikka fyysisestä kivusta, - 00:50:47.160 --> 00:50:53.580 niin esimerkiksi ihon vastaavaan alueeseen, jota se hermottaa tai - 00:50:53.580 --> 00:50:59.620 josta se aistitieto ja kipuaistimus syntyy. Kipu voi tosiaan aiheuttaa sen, - 00:50:59.620 --> 00:51:05.060 että se leviää siellä muillekin tai laajemmalle edustusalueelle. 00:51:05.060 --> 00:51:10.740 Tämmöisenä vähän niin kuin mutu-ajatuksena voisin sanoa ja muistella tutkimuksia, - 00:51:10.740 --> 00:51:16.100 että esimerkiksi tämmöinen motorinen liike... ja katselen kollegaani tässä - 00:51:16.100 --> 00:51:19.090 hieman tukea hakien, - 00:51:19.090 --> 00:51:27.070 että jos saadaan se kivun lähde pois, niin motorisen aktiivisuuden lisäys - 00:51:27.070 --> 00:51:33.240 sitten taas positiivisen oppimisen tuloksena palauttaa... 00:51:33.240 --> 00:51:38.660 Kun tämmöisen "hebbian learning plasticity" -periaatteen mukaisesti - 00:51:38.660 --> 00:51:43.000 tiettyjä liikeratoja toistetaan, - 00:51:43.000 --> 00:51:48.600 niin aivot ja keho pikkuhiljaa oppivat sen motorisen liikkeen suorittamisen - 00:51:48.600 --> 00:51:52.420 ihan niin kuin missä tahansa motorisessa oppimisessa, - 00:51:52.420 --> 00:51:56.210 mutta kivun kohdalla se voi auttaa ottamaan ikään kuin uudestaan haltuun - 00:51:56.210 --> 00:52:00.250 ne alueet. Mutta ihan tarkkaan en nyt uskalla sanoa, - 00:52:00.250 --> 00:52:03.870 että tapahtuuko tämä ja miten tehokasta se on. 00:52:03.870 --> 00:52:09.620 Mutta tämmöistä tutkimusta olen lukenut joskus. - Aivojen plastisuudesta - 00:52:09.620 --> 00:52:13.640 varmaan voi sanoa sen, että aivothan ovat hyvin mukautuvat. 00:52:13.640 --> 00:52:19.010 Jos tulee aivoverenvuoto tai vaurio tietylle alueelle, niin muut alueet saattavat - 00:52:19.010 --> 00:52:21.990 ruveta korvaamaan sitä ihan aikuisillakin ihmisillä. 00:52:21.990 --> 00:52:25.520 Eikös aikuisellakin ihmisellä ole aika muovautumiskykyiset aivot - 00:52:25.520 --> 00:52:28.850 vai miten sitä voisi kuvata? 00:52:28.850 --> 00:52:32.490 Kyllähän ne on, eli elämän loppuun saakka on mahdollista oppia uutta. 00:52:32.490 --> 00:52:35.280 Toki siinä jotkut rajat on, - 00:52:35.280 --> 00:52:39.660 elikä jos on jokin aivovamma - 00:52:39.660 --> 00:52:43.280 tai jokin aivosairaus, niin sitten tilanne voi olla vähän eri. 00:52:43.280 --> 00:52:47.900 Mutta kyllä ne ovat hyvin plastiset. Mietin juuri tätä kipuasiaakin - 00:52:47.900 --> 00:52:51.560 samalta näkökannalta kuin äsken puhuttiin, - 00:52:51.560 --> 00:52:55.590 että se poisoppiminen tai uuden oppiminen ei varmaankaan kadota sieltä - 00:52:55.590 --> 00:52:59.380 sitä aikaisempaa muistijälkeä tai yhteyttä - 00:52:59.380 --> 00:53:05.080 vaan ne yhteydet muokkautuvat sitten uudelleen. 00:53:05.080 --> 00:53:08.880 Täällä on sitten etukäteen tulleissa - 00:53:08.880 --> 00:53:12.660 kysymyksissä seuraavanlainen vähän - 00:53:12.660 --> 00:53:15.180 hauskempikin kysymys. 00:53:15.180 --> 00:53:18.620 Mustekaloilla iso osa aivoista on sen lonkeroissa. 00:53:18.620 --> 00:53:22.980 Onko sillä parempi kehoaisti kuin nisäkkäillä? 00:53:22.980 --> 00:53:27.220 (Yleisönkin naurahdus.) Huomasimme tämän kysymyksen jo etukäteen - 00:53:27.220 --> 00:53:29.120 ja totesimme, että tämä on tämmöinen - 00:53:29.120 --> 00:53:32.950 ehkä hupikysymys, mutta itse asiassa siinä piilee - 00:53:32.950 --> 00:53:38.070 jollain tapaa ihan totuuskin. Kun me ihmiset olemme - 00:53:38.070 --> 00:53:43.110 käsitteellistäneet asioita ja me olemme tällaisia - 00:53:43.110 --> 00:53:47.730 keskushermostosentrisiä, niin on ehkä unohdettu, - 00:53:47.730 --> 00:53:50.790 että ehkäpä mustekalalla on parempi kehotietoisuus. 00:53:50.790 --> 00:53:55.830 Sitten vaan vaikeampi kysymys olisi, miten se tietoisuus - 00:53:55.830 --> 00:53:58.710 sitten määritellään. 00:53:58.710 --> 00:54:03.450 Toinenkin kysymys liippaa samaa aihetta. Onko niin, että aivot oikeasti - 00:54:03.450 --> 00:54:10.130 sijaitsevat kaikkialla kehossa ja keskushermosto pääosin päässä? 00:54:10.130 --> 00:54:12.900 No ei se ole niin. (Kaikkien naurahdus.) 00:54:12.900 --> 00:54:17.090 Tuossa on mennyt ehkä käsitteet nyt vaan sekaisin. Kyllä aivot ovat - 00:54:17.090 --> 00:54:21.050 päässä ja keskushermosto on aivot. - Niitä kutsutaan aivoiksi, - 00:54:21.050 --> 00:54:26.450 mitkä ovat täällä pääkopassa. - Ehkä siinä on tavoiteltu nyt sitä, - 00:54:26.450 --> 00:54:30.970 mitä minäkin usein muistutan puhuessani näistä asioista, - 00:54:30.970 --> 00:54:36.450 että aivot ulottuvat sillä tapaa päästä varpaisiin, että hermosto tosiaan - 00:54:36.450 --> 00:54:40.210 ulottuu kaikkialle elimistöön. Me on tehty ehkä jossain vaiheessa - 00:54:40.210 --> 00:54:44.930 tutkimuksessakin semmoinen raja tähän, että osa tutkii tuota osaa ja toiset - 00:54:44.930 --> 00:54:46.800 tätä osaa, ja sitten unohdetaan, - 00:54:46.800 --> 00:54:53.320 että aivot ovat yksi sisäelin siinä missä muutkin sisäelimet ja sillä tavalla kytköksissä. 00:54:53.320 --> 00:54:59.620 Vielä kysymys vähän samaan tyyliin. Keho usein viestii ikään kuin suoraan tunteisiin. 00:54:59.620 --> 00:55:03.120 Voi vaikka tuntua vatsassa, kun jännittää tai pitää tehdä valintoja. 00:55:03.120 --> 00:55:08.180 Ovatko tunteet silloin vatsassa vai aivoissa? 00:55:08.180 --> 00:55:14.360 Meneekö tässäkin käsitteelliseen asioihin, mutta tämä kuvastaa taas sitä, - 00:55:14.360 --> 00:55:20.320 että mehän tunnetaan tunteet kehossa. Juuri se autonominen hermosto - 00:55:20.320 --> 00:55:24.580 on tyypillisesti isossa roolissa tunteiden kokemisessa. 00:55:24.580 --> 00:55:27.410 Sellaisia tutkimuksia on tehty, missä ihmiset - 00:55:27.410 --> 00:55:30.420 ovat kuvanneet, missä elimistön osassa vaikkapa suru - 00:55:30.420 --> 00:55:34.400 ja muut tunteet koetaan. 00:55:34.400 --> 00:55:39.460 Onko se kuinka yksilöllistä, miten ihminen reagoi silloin - 00:55:39.460 --> 00:55:45.780 kun se sympaattinen "taistele tai pakene" -hermosto aktivoituu? 00:55:45.780 --> 00:55:53.210 Meneekö maha löysälle vai hikoilevatko kädet vai täriseekö vai mitä tapahtuu? 00:55:53.210 --> 00:55:56.130 Voi tietenkin tapahtua ne kaikkikin, - 00:55:56.130 --> 00:56:01.400 mutta ovatko nämä reaktiot kuinka yksilöllisiä? 00:56:01.400 --> 00:56:05.530 Tietyllä tapaa siinä näkyy ehkä - 00:56:05.530 --> 00:56:12.410 se meidän evolutiivisesti vanha koneistomme. Kuvasit aika tarkkaan ne tuntemukset, - 00:56:12.410 --> 00:56:16.260 mitä meillä kaikilla varmaan on. Kaikkien ihmislajien elimistössä - 00:56:17.760 --> 00:56:21.840 on samanlaiset elementit, mutta sitten se kokemus on yksilöllinen, - 00:56:21.840 --> 00:56:24.400 miten se koetaan ja miten siihen reagoidaan - 00:56:24.400 --> 00:56:26.400 ja miten vahvasti sen tunnistaa. 00:56:30.270 --> 00:56:34.490 Jos se filtteri - 00:56:34.490 --> 00:56:39.650 tai se välitys toimii sutjakkaasti kaikista niistä kehollista tuntemuksista, - 00:56:39.650 --> 00:56:42.580 niin se kokemus voi olla erilainen kuin jos meillä on vähän - 00:56:42.580 --> 00:56:47.260 niin kuin pelti tässä eikä huomioida kehon tuntemuksia. 00:56:47.260 --> 00:56:50.030 Täällä on muuten krooniseen kipuun liittyvä yleisökommentti. 00:56:50.030 --> 00:56:54.420 Kroonista kipua voi treenata vähemmäksi - 00:56:54.420 --> 00:56:58.960 tekemällä jotain, kuuntelemalla musiikkia, tekemällä jotain keskittymistä vaativaa, - 00:56:58.960 --> 00:57:04.220 liikkumalla keskittyneesti. Esimerkiksi golfaamalla tai tanssimalla - 00:57:04.220 --> 00:57:07.300 aivot vähitellen oppivat unohtamaan kipukokemuksen. 00:57:07.300 --> 00:57:09.660 Olisiko tähän jotain kommenttia? 00:57:09.660 --> 00:57:14.580 Se on varmaan juuri sitä uudelleen muokkaamista. Huomio laitetaan - 00:57:14.580 --> 00:57:18.960 johonkin muuhun kuin siihen tuntemukseen. 00:57:18.960 --> 00:57:25.610 Eli ihminen voi aktiivisesti itse omalla teollaan muokata - 00:57:25.610 --> 00:57:27.780 niitä kipukokemuksia? 00:57:27.780 --> 00:57:30.280 Siinäkin on varmaan tärkeä se yksilöllisyys. 00:57:30.280 --> 00:57:32.510 Vähän sama kuin että sen oman - 00:57:32.510 --> 00:57:35.640 koneiston kautta ei voi tietää, miltä toisesta tuntuu. 00:57:35.640 --> 00:57:40.580 Kipu on aika sensitiivinen alue, koska se koetaan niin yksilöllisesti. 00:57:40.580 --> 00:57:45.770 Sitä on myös hirveän vaikea hoitaa ja tutkia, kun se ei aina mene niin, että meillä - 00:57:45.770 --> 00:57:49.860 on haava ja sitten tulee kipu. Voi syntyä myös kipu, jolla ei ole - 00:57:49.860 --> 00:57:53.640 mitään ilmeistä syytä. Sitä on sitten vaikea - 00:57:53.640 --> 00:57:55.660 osoittaa ja tutkia. 00:57:55.660 --> 00:57:59.340 Sitten kysymys liikunnasta. Mitä tutkimustietoa on olemassa - 00:57:59.340 --> 00:58:01.940 liikunnan vaikutuksista mielenterveyteen? 00:58:01.940 --> 00:58:04.980 Millainen liikunta ja fyysinen kuormitus tukee esimerkiksi - 00:58:04.980 --> 00:58:09.080 masennuksesta tai ahdistuksesta toipumista? 00:58:09.080 --> 00:58:12.140 Onko tästä tietoa, Eero? 00:58:12.140 --> 00:58:17.820 Itse asiassa tämä nyt täydentää kaikkia muita puheenvuoroja jo siinä mielessä, - 00:58:17.820 --> 00:58:24.210 että oikeasti mieli, keho ja aivot eivät ole mitenkään erillään toisistaan. 00:58:24.210 --> 00:58:29.330 Toisaalta mielenterveys ja liikunta on itse asiassa paljon monimutkaisempi - 00:58:29.330 --> 00:58:33.410 kuin tämmöisten kardiometabolisten sairauksien ehkäisyn ohje, että kun teet - 00:58:33.410 --> 00:58:37.360 enemmän, niin todennäköisesti voit paremmin. Mielenterveyden näkökulmasta - 00:58:37.360 --> 00:58:41.530 se ei välttämättä aina menekään niin. Tutkimusnäyttö on oikeasti tunnistanut - 00:58:41.530 --> 00:58:44.110 tosi monta eri tasoa, mitkä sinne vaikuttavat. 00:58:44.110 --> 00:58:47.540 On esimerkiksi ympäristö, missä kannattaa liikkua. 00:58:47.540 --> 00:58:52.590 Jos pystyy liikkumaan ulkona, tekee siellä mitä vaan, niin se on ehkä vähän - 00:58:52.590 --> 00:58:56.450 tehokkaampaa mielen hyvinvoinnin parantamiseksi kuin sisäliikunta. 00:58:56.450 --> 00:59:01.530 Myös ryhmäliikunta jossain määrin voi tukea mielenterveyttä paremmin - 00:59:01.530 --> 00:59:07.130 kuin liikunta yksin. Mutta näin satakuntalaisena on tiettyjä - 00:59:07.130 --> 00:59:11.570 yksilöllisiä eroja, että välttämättä ei pidä ihmisistä, haluaa liikkua yksin. 00:59:11.570 --> 00:59:17.490 Silloin se voi olla huono, jos pakottaa itsensä. 00:59:17.490 --> 00:59:19.490 Ja mitä muuta? Sen pitäisi olla - 00:59:19.490 --> 00:59:21.770 itsestä mukavaa. Jos pakottaa itsensä liikkumaan muuten vaan, - 00:59:21.770 --> 00:59:24.150 niin se ei välttämättä tuo ainakaan välittömiä - 00:59:24.150 --> 00:59:26.510 mielenterveyshyötyjä, vaikka sitten ehkä pitkällä aikavälillä - 00:59:26.510 --> 00:59:30.420 oppii myös pitämään siitä liikkumisesta. 00:59:30.420 --> 00:59:34.820 Varsinkin elämänkaaren alkupäässä lapsilla, mutta tietysti - 00:59:34.820 --> 00:59:40.720 myöhemminkin elämässä liikkumisen pitäisi sisältää semmoista, mikä tukee itseluottamusta - 00:59:40.720 --> 00:59:44.940 ja minäpystyvyyttä ja tuottaa onnistumisen kokemuksia. 00:59:44.940 --> 00:59:47.660 Mielenterveyden näkökulmasta ei ole olemassa varsinaista - 00:59:47.660 --> 00:59:51.890 liikuntareseptiä, että tee puoli tuntia joka toinen päivä. 00:59:51.890 --> 00:59:57.790 Mikä tahansa liikkuminen nämä komponentit sisältäen edistää mielenterveyttä, - 00:59:57.790 --> 01:00:02.670 oli se sitten 10 minuuttia pihalla tai metsässä tai jotain muuta, mikä tuo onnistumisen kokemuksia. 01:00:02.670 --> 01:00:04.670 Välttämättä sen ei tarvitse olla - 01:00:04.670 --> 01:00:07.390 puoli tuntia päivässä tai edes - 01:00:07.390 --> 01:00:11.010 liikkumissuosituksen mukainen määrä liikkumista. 01:00:11.010 --> 01:00:15.330 Täällä on sitten jatkokysymys. Huippu-urheilijoilla kehon ja mielen yhteys - 01:00:15.330 --> 01:00:20.230 voi olla toisinaan heikko. Urheilija operoi vahvasti kehollaan ja tunnistaa kehon tuntemuksia - 01:00:20.230 --> 01:00:23.450 herkästikin, mutta yhteys tunteisiin on etäinen. 01:00:23.450 --> 01:00:27.680 Miten teidän näkökulmasta kehon ja mielen yhteyttä voi vahvistaa? 01:00:27.680 --> 01:00:31.430 Voisi ajatella, että huippu-urheilija ei joskus halua kiinnittää - 01:00:31.430 --> 01:00:36.040 huomiota kehon tuntemuksiin. 01:00:36.040 --> 01:00:40.660 Minä katson taas sinuun... - Ahaa, no sitten otan katseen vastaan. 01:00:40.660 --> 01:00:46.760 Tuo ei ole tuttu omakohtaisesti, kun en ole huippu-urheilija, - 01:00:46.760 --> 01:00:50.700 mutta minäkin olen joskus törmännyt oikeastaan päinvastaiseen, - 01:00:50.700 --> 01:00:55.010 että huippu-urheilijalla treenataan sitä - 01:00:55.010 --> 01:00:59.600 tai se kehon ja mielen yhteys voi olla hyvinkin hyvä. 01:00:59.600 --> 01:01:02.280 Nyt tässä ei ole puhuttu proprioseptiosta ollenkaan. 01:01:02.280 --> 01:01:07.190 Me puhuttiin kehoaistista eli interoseptiosta, mutta hyvin läheinen käsite on tämmöinen - 01:01:07.190 --> 01:01:13.800 liike- ja asentoaisti, joka on joissakin urheilulajeissa varmaan aika keskeinen. 01:01:13.800 --> 01:01:19.380 Mietitään vaikka telinevoimistelua ja melkein mitä tahansa urheilulajia, - 01:01:19.380 --> 01:01:24.380 jossa pitää nimenomaan olla hyvä yhteys. 01:01:24.380 --> 01:01:27.110 Mutta se kysymys taisi olla, että voiko sitä vahvistaa...? 01:01:27.110 --> 01:01:31.760 Niin, voiko sitä kehon ja mielen yhteyttä vahvistaa? 01:01:31.760 --> 01:01:37.350 Luulen kyllä, että siihen voidaan vaikuttaa, mutta se tapa - 01:01:37.350 --> 01:01:41.050 tai näkökulma, mikä meillä on tutkimuksessa ollut, on tarkastella - 01:01:41.050 --> 01:01:47.600 kehoaistia ehkä enempi niin kuin tämmöisenä piirteenä. 01:01:47.600 --> 01:01:52.810 Elikä se on tämmöinen "trait", ominaisuus, ja sitä voi tehostaa - 01:01:52.810 --> 01:01:54.960 erilaisilla harjoitteilla - 01:01:54.960 --> 01:01:59.520 kuten tietynlaisella liikunnalla. Mutta joskushan se on tärkeää - 01:01:59.520 --> 01:02:04.890 jättää huomiotta. Esimerkiksi jos vetää yli 40 kilometrin maratonia, - 01:02:04.890 --> 01:02:09.290 niin ei kannata kaikkiin viesteihin reagoida. 01:02:09.290 --> 01:02:12.990 Silloin haluaa todennäköisesti vaan painaa eteenpäin. 01:02:12.990 --> 01:02:16.250 Silloin voi kyllä tietysti loukkaantua, mikä voi olla vaarallinenkin juttu, - 01:02:16.250 --> 01:02:18.570 jos siihen ei kiinnitä huomiota. 01:02:18.570 --> 01:02:22.290 Oliko kollegalla siihen jotain...? - Luulen, että tähän auttaa - 01:02:22.290 --> 01:02:24.590 myös tämmöinen psykologinen valmennus ja mielikuvaharjoittelu, - 01:02:24.590 --> 01:02:30.400 kun käydään läpi niitä suorituksia, että miltä se tuntui. 01:02:30.400 --> 01:02:33.640 Vaikka tämmöinen maraton, että miltä se tuntui, missä kohtaa - 01:02:33.640 --> 01:02:37.170 oikeasti olisi pitänyt lopettaa ja olisitko pystynyt vielä, - 01:02:37.170 --> 01:02:41.550 eli että niitä oikeasti sanallistaa. Jos niitä ei koskaan sanallista, - 01:02:41.550 --> 01:02:44.070 niitä ei ehkä opi tunnistamaan. 01:02:44.070 --> 01:02:47.930 Jos varsinkin huippu-urheilutasolla sitten jokin menee pieleen - 01:02:47.930 --> 01:02:52.220 tai sitten onnistuu, niin pystyy myös löytämään, että nyt minusta tuntui tältä - 01:02:52.220 --> 01:02:55.970 ja tämä oli hyvä, että mä koetan etsiä tämmöistä mielentilaa - 01:02:55.970 --> 01:02:58.310 ja kehotuntemusta, kun lähden suorittamaan. 01:02:58.310 --> 01:03:03.450 Se ei tietysti aina toimi, kun ei löydä hyvää mielentilaa tai kroppa ei joka päivä tunnu samalta, - 01:03:03.450 --> 01:03:08.050 kun haluaa huippusuorituksen, mutta lähemmäs sitä voi kuitenkin pyrkiä. 01:03:08.050 --> 01:03:13.830 Otetaan nyt taas täältä yleisöltä kysymyksiä. 01:03:13.830 --> 01:03:17.250 Useampi käsi pystyssä... 01:03:17.250 --> 01:03:24.640 Otetaan ensin tästä edestä... 01:03:24.640 --> 01:03:31.610 Ensinnäkin tuossa oli puhe terveellisestä ruokavaliosta, ja nykylapsilla, - 01:03:31.610 --> 01:03:38.790 nuorilla ja aikuisillakin se on aika sokeripitoinen. Mikä on - 01:03:38.790 --> 01:03:46.510 sokeripitoisuuden vaikutus ihmisen käyttäytymiseen ja kehoon? 01:03:46.510 --> 01:03:53.530 Toiseksi kannan huolta kasvavista lapsista, että onko tutkimuksia - 01:03:53.530 --> 01:03:55.740 lapsen oman leikin vaikutuksesta, - 01:03:55.740 --> 01:04:01.500 kun se tuntuu olevan häviävä voimavara - 01:04:01.500 --> 01:04:09.350 verrattuna omiin 50-luvun leikkivuosiin. Miten se vaikuttaa, - 01:04:09.350 --> 01:04:13.040 kun lasten elämä on liian ohjattua? 01:04:13.040 --> 01:04:20.960 Miten luovuuteen, oppimiseen vaikuttaa tämmöinen omaehtoinen luova leikki, jota lapsi kehittää - 01:04:20.960 --> 01:04:27.620 ja jossa hän käsittelee omia tunteitaankin ja oppii samalla elämää ja asioita? 01:04:27.620 --> 01:04:32.800 Otetaan vaikka ensin tämä luova leikki ja palataan sitten sokeriin. 01:04:32.800 --> 01:04:37.780 Tämä luova leikki oli ihan ihana kysymys. 01:04:37.780 --> 01:04:43.400 Jos mietitään lapsia ja vielä nuoriakin, niin mikä on lapsen varsinainen - 01:04:43.400 --> 01:04:45.720 kehitystehtävä, niin lapsenhan tulee leikkiä. 01:04:45.720 --> 01:04:49.200 Ei ole tarkoitus käydä välttämättä ohjatuissa liikuntaharrastuksissa, - 01:04:49.200 --> 01:04:56.240 vaan juuri leikissä opitaan sosiaalisia suhteita, rajoja, kehonhallintaa, kehotuntemuksia, - 01:04:56.240 --> 01:05:00.320 eli miltä tuntuu, kun joku vaikka painii sinun kanssasi. 01:05:00.320 --> 01:05:05.030 Ja kyllähän leikki liittyy myös aivojen kehitykseen molempiin suuntiin. 01:05:05.030 --> 01:05:08.180 Kun aivot kehittyvät, leikitään eri tavoin. 01:05:08.180 --> 01:05:11.190 Mutta sitten kun taas leikitään, opitaan, kohdataan ihmisiä, - 01:05:11.190 --> 01:05:13.850 niin myös aivot saavat sen vasteen sieltä. 01:05:13.850 --> 01:05:16.770 Mielestäni meidän oikeasti pitäisi - 01:05:16.770 --> 01:05:19.620 panostaa enemmän leikkiin, - 01:05:19.620 --> 01:05:23.000 tuoda semmoista vapaata tilaa sinne. 01:05:23.000 --> 01:05:27.710 Jos me aikuiset ohjatussa toiminnassa päätetään, mitä lapset tekevät, niin se on - 01:05:27.710 --> 01:05:32.030 aikuisten maailma, ei lasten maailma, ja silloin lapset eivät voi hyvin. 01:05:32.030 --> 01:05:35.690 Tähän voisi aivojen näkökulmasta tuoda vielä sen näkökulman, - 01:05:35.690 --> 01:05:40.860 että aivot rakentuvat sen oman tekemisen ja luovan toiminnan kautta. 01:05:40.860 --> 01:05:47.050 Silloin kun itse omalla toiminnallaan aiheuttaa jonkin seurauksen, - 01:05:47.050 --> 01:05:52.110 niin silloin se oppiminen kytkeytyy tehokkaasti osaksi - 01:05:52.110 --> 01:05:56.740 aivojen koneistoa, havaintokoneistoa ja käsitystä maailmasta. Se oma toimijuus - 01:05:56.740 --> 01:06:00.360 ja siinä se kehon ja aivojen yhteys on tärkeää. 01:06:00.360 --> 01:06:07.370 Me itse opitaan sieltä ihan varhaisvauvaiästä lähtien - 01:06:07.370 --> 01:06:10.500 pikkuhiljaa, kun näen, miten omat raajat liikkuvat - 01:06:10.500 --> 01:06:13.220 siloin kun teen tietyn toiminnon. 01:06:13.220 --> 01:06:19.390 Ollaan ihan tärkeitten asioiden äärellä kyllä. 01:06:19.390 --> 01:06:23.910 Jatkan vielä siihen, että mehän on tässä nyt puhuttu - 01:06:23.910 --> 01:06:27.740 tosi paljon liikunnasta ja ruokavaliosta, mitkä ovat tosi tärkeitä. 01:06:27.740 --> 01:06:30.990 Mutta tässä tuli nyt myös se luovuus ja ikään kuin se kulttuuri. 01:06:30.990 --> 01:06:35.160 Nyt on ehkä vähän unohdettu, että tiedetäänhän esimerkiksi musiikin - 01:06:35.160 --> 01:06:39.790 harrastamisen ja soittoharrastuksen vaikutuksesta oppimiseen. 01:06:39.790 --> 01:06:42.010 Olisiko siitä jotain kommenttia? 01:06:42.010 --> 01:06:45.130 Varmaan nämäkin ruokkivat kehittyviä aivoja. 01:06:45.130 --> 01:06:48.730 Ette ole varsinaisesti tutkineet sitä, mutta voitteko...? 01:06:48.730 --> 01:06:51.070 Mehän tavallaan on tutkittu myös tätä - 01:06:51.070 --> 01:06:53.820 siinä meidän kuopiolaisaineistossa. 01:06:53.820 --> 01:06:59.410 Sinänsä ei ole yllättävää, että nyky-yhteiskunnassa on pikkuisen sinne - 01:06:59.410 --> 01:07:01.850 jonkin muun jalkoihin jäänyt myös lukeminen. 01:07:01.850 --> 01:07:05.890 Meillähän näkyy tosi vahvasti, että kun luet lapsuudesta alkaen, niin aivot voivat - 01:07:05.890 --> 01:07:10.350 ja toimivat paljon paremmin ja olet paljon parempi ratkaisemaan ongelmia. 01:07:10.350 --> 01:07:13.810 Sieltä tulee mukaan myös se mielikuvitus, - 01:07:13.810 --> 01:07:17.110 että pystyy hahmottamaan asioita monipuolisemmin. 01:07:17.110 --> 01:07:19.470 Mutta toki meillä näkyy myös se musiikin harrastaminen, - 01:07:19.470 --> 01:07:23.380 että jos soitat, niin sillä on selkeitä - 01:07:23.380 --> 01:07:25.860 positiivisia vaikutuksia. Se näkyy toki ihan - 01:07:25.860 --> 01:07:30.890 interventiotutkimuksissakin. Kun harjoitellaan jotain motorisesti haastavaa, - 01:07:30.890 --> 01:07:34.080 niin siellä tulee ihan aivojen rakenteellisia muutoksia myös. 01:07:34.080 --> 01:07:37.220 Ei siis unohdeta myöskään kulttuuria, - 01:07:37.220 --> 01:07:43.880 sillä sekin ruokkii aivoja. Toisessa kysymyksessä kysyttiin - 01:07:43.880 --> 01:07:48.200 siitä sokerin vaikutuksesta eli miten sokeri vaikuttaa kehittyviin aivoihin - 01:07:48.200 --> 01:07:53.530 tai ylipäänsä myös aikuisten aivoihin. Tiedetäänkö siitä? 01:07:53.530 --> 01:07:57.800 Kaikki katsovat minua. Minun pitäisi siis tietää... 01:07:57.800 --> 01:08:03.910 Me tiedetään sekä lyhytkestoisia että pitkäkestoisia vaikutuksia. 01:08:03.910 --> 01:08:08.590 Sinänsä yllättäen, tai ei ehkä yllättäen, - 01:08:08.590 --> 01:08:11.260 syöty suklaapatukka - 01:08:11.260 --> 01:08:14.220 voisi parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia, - 01:08:14.220 --> 01:08:18.150 koska energiatasot nousevat vähän. Mutta sitten taas kun - 01:08:18.150 --> 01:08:21.280 tämmöiseen runsassokeriseen - 01:08:21.280 --> 01:08:24.240 sekoitetaan myös muita ravitsemuskomponentteja, - 01:08:24.240 --> 01:08:28.010 tyydyttynyttä rasvaa ja muuta, niin pitkällä aikavälillä - 01:08:28.010 --> 01:08:32.400 se voi vaikuttaa aivojen terveyteen sitä kautta, että erilaisten - 01:08:32.400 --> 01:08:34.810 hermokasvutekijöiden eritys pienenee, - 01:08:34.810 --> 01:08:39.700 mikä sitten taas vaikuttaa aivojen uusiutumiseen ja esimerkiksi plastisuuteen. 01:08:39.700 --> 01:08:43.740 Eli käytännössä voisi yksinkertaistaa, että oppimiskapasiteetti tai -kyky voi - 01:08:43.740 --> 01:08:47.800 heikentyä jo pelkästään - 01:08:47.800 --> 01:08:49.900 sen ruokavalion vuoksi. 01:08:49.900 --> 01:08:53.520 Itse olen huomannut, että sokeri - 01:08:53.520 --> 01:08:59.020 nostaa nopeasti. Kun pitää tehdä jotain, niin myönnän, että välillä otan - 01:08:59.020 --> 01:09:03.900 sitten jotain sokerista sen takia, että nyt pitää saada tämä homma valmiiksi. 01:09:03.900 --> 01:09:07.380 Mutta sen jälkeen iskee väsymys, eli se on - 01:09:07.380 --> 01:09:10.360 ikään kuin piikki. Voiko sitä näin kuvata? 01:09:10.360 --> 01:09:16.640 Niinhän se menee, että elimistö pyrkii kuitenkin tasaamaan sen jälkeen. 01:09:16.640 --> 01:09:21.590 Tähän liittyvät ne kiinnostavat kysymykset suoliston toiminnasta, - 01:09:21.590 --> 01:09:25.450 mistä joku kysyi aiemmin. 01:09:25.450 --> 01:09:27.080 Samallahan me opetetaan meidän suolistolle - 01:09:27.080 --> 01:09:28.920 tietynlainen ruokavalio. 01:09:28.920 --> 01:09:32.340 Kun me tiedetään, että suolesta on yhteydet aivoihin, - 01:09:32.340 --> 01:09:34.920 niin meidän elimistö voidaan opettaa koukuttumaan - 01:09:34.920 --> 01:09:40.860 aika herkästi pitemmällä aikavälillä tämmöiselle ruokavaliolle, - 01:09:40.860 --> 01:09:44.960 joka ei sitten ole pitemmällä aikavälillä hyödyllinen. Tämä menee - 01:09:44.960 --> 01:09:50.360 taas oman osaamisen rajamaille, mutta on kiinnostava uusi tutkimussuunta, - 01:09:50.360 --> 01:09:56.920 joka taas korostaa sitä kehon ja aivojen liittoa. 01:09:56.920 --> 01:10:00.690 Otetaan täältä seuraava kysymys... 01:10:00.690 --> 01:10:04.590 Joo, siellä onkin valmiina yleisökysymys, niin otetaan sieltä. 01:10:04.590 --> 01:10:10.740 Tähän aivojen, kehon ja mielen jatkumoon liittyen kysyisin - 01:10:10.740 --> 01:10:15.580 sanoisinko neuropsykologiaa sivuavan kysymyksen. 01:10:15.580 --> 01:10:21.960 Olen ymmärtänyt ja hoksannut, kuinka suuri merkitys on ihmisen intuitiolla. 01:10:21.960 --> 01:10:27.560 Intuitio opettaa meitä - 01:10:27.560 --> 01:10:30.850 ja me opetamme intuitiota, - 01:10:30.850 --> 01:10:38.580 joka parhaimmillaan saattaa kehittyä todella tämmöiseksi voimavaraksi. 01:10:38.580 --> 01:10:44.910 Millainen tietous on nykyisin tästä intuition osuudesta ja merkityksestä - 01:10:44.910 --> 01:10:51.570 tällä aivo/mieli/keho-tasolla? - Se intuition määritelmä on varmaan vähän, - 01:10:51.570 --> 01:10:56.090 että onko se sitä kehoaistimusta? - Onko se "gut feeling" suomennettuna? 01:10:56.090 --> 01:10:58.490 Kuulostaa vähän siltä samalta asialta. 01:10:58.490 --> 01:11:00.690 Sellaisesta näkökulmasta tätä - 01:11:00.690 --> 01:11:04.380 kehoaistia on tutkittu, - 01:11:04.380 --> 01:11:09.810 että se meidän autonominen hermosto on tärkeässä roolissa, vaikka me ei saada - 01:11:09.810 --> 01:11:13.310 sieltä suoraan semmoisia kohdennettuja viestejä, mutta se ikään kuin värittää - 01:11:13.310 --> 01:11:16.670 sitä meidän kokemusmaailmaa sillä tavalla, että se antaa merkityksiä. 01:11:16.670 --> 01:11:21.190 Autonominen hermosto on keskeinen - 01:11:21.190 --> 01:11:27.650 tunteiden kokemuksessa, mutta myös mahdollisen uhkan kokemisessa - 01:11:27.650 --> 01:11:33.290 eli miten meidän evolutiivisesti vanha keho reagoi tämmöisiin - 01:11:33.290 --> 01:11:39.110 ulkoisiin tilanteisiin. Voisi ajatella, että intuitio ikään kuin kuvastaa sitä, - 01:11:39.110 --> 01:11:45.920 miten meidän elimistömme tai tämä osa meidän aivot/keho/mieli-systeemistä - 01:11:45.920 --> 01:11:48.470 antaa merkityksiä. 01:11:48.470 --> 01:11:54.400 Tai se ikään kuin luo merkityksen niille ulkoisille havainnoille, antaa painoarvoa, - 01:11:54.400 --> 01:11:59.240 ikään kuin tuo siihen merkityksellisyyttä - 01:11:59.240 --> 01:12:03.240 tai sitä merkityksellisyyden määrää. Näin minä sen intuition voisin ajatella - 01:12:03.240 --> 01:12:07.670 osana kehoaistia ja sen kuuntelua. 01:12:07.670 --> 01:12:13.260 Mutta en osaa sen tarkemmin tuohon sanoa. 01:12:13.260 --> 01:12:15.320 Täällä on seuraava kysymys. 01:12:15.320 --> 01:12:20.510 Miten näkisitte kehotietoisuuden lisääntymisen merkityksen palautumisen näkökulmasta? 01:12:20.510 --> 01:12:25.270 Vievätkö erilaiset kehon tilaa mittaavat älylaitteet ihmisiä kauemmas varsinaisesta - 01:12:25.270 --> 01:12:27.970 kehon sisäisen tilan tunnistamisesta? 01:12:27.970 --> 01:12:31.800 Opiskelen Method Putkisto Palautumisen Taito -valmentajaksi ja tässä ohjelmassa - 01:12:31.800 --> 01:12:36.310 palautumisen ensiaskeleena lähdetään tutustumaan hengitykseen ja - 01:12:36.310 --> 01:12:39.010 laajentamaan kehoa hyödyntämään sitä. 01:12:39.010 --> 01:12:43.260 Ohjelman tarkoituksena on palauttaa keho-aivoyhteyttä ja auttaa tunnistamaan - 01:12:43.260 --> 01:12:47.600 hermostollisella tasolla kehon tarpeita ja hyödyntää niitä juuri palautumisen näkökulmasta. 01:12:47.600 --> 01:12:50.100 Ohjelmassa käytetään paljon mielikuvia hahmottamaan kehon yhteyksiä. 01:12:50.100 --> 01:12:52.100 Tämä siis taustana sille, - 01:12:52.100 --> 01:12:54.280 miksi kysyn tämän kysymyksen. 01:12:54.280 --> 01:13:00.180 Kysymys siis oli, miten te näette kehotietoisuuden lisääntymisen merkityksen - 01:13:00.180 --> 01:13:05.460 palautumisen näkökulmasta. Vievätkö älylaitteet ihmiset kauemmas siitä, - 01:13:05.460 --> 01:13:10.660 että enää ei tunnisteta oman kehon sisäistä tilaa? 01:13:10.660 --> 01:13:15.610 Luulen, että on aika paljon yksilöllisiä eroja. Jotakuta varmaan auttaa, - 01:13:15.610 --> 01:13:20.690 että näkee, miltä pitäisi ehkä tuntua ja tuntuuko samalta kuin esim. kellossa. 01:13:20.690 --> 01:13:25.690 Toisaalta on tietysti se mahdollisuus, että oikeasti seurataan vain kellosta, - 01:13:25.690 --> 01:13:29.390 että nyt tuntuu tältä ja... - Nyt olen nukkunut hyvin - 01:13:29.390 --> 01:13:33.330 ja minun pitäisi olla virkeä. - Toisaalta urheiluvalmennuksen - 01:13:33.330 --> 01:13:37.430 ja liikunnan parissa tiedetään, että esim. sykevälivaihtelua hyödyntämällä - 01:13:37.430 --> 01:13:41.750 pystytään tekemään parempia harjoitusohjelmia ja kehittymään enemmän, - 01:13:41.750 --> 01:13:44.010 mikä tarkoittaa, että myös palaudutaan paremmin. 01:13:44.010 --> 01:13:48.040 Tämä taas sitten ehkä tukee myös älylaitteiden hyödyntämistä - 01:13:48.040 --> 01:13:50.970 palautumisen seurannassa, - 01:13:50.970 --> 01:13:55.650 koska sitähän ei pysty kuitenkaan kovin tarkasti kehollisesti tuntemaan, - 01:13:55.650 --> 01:13:59.780 mikä on se varsinainen palautumistila. Mieli voi vetää kovalle lenkille, - 01:13:59.780 --> 01:14:04.800 vaikka oikeasti keho olisikin valmis - 01:14:04.800 --> 01:14:06.810 vain reippaaseen kävelyyn. 01:14:06.810 --> 01:14:11.720 Varmaan vähän niin kuin hyvä renki, mutta huono isäntä. 01:14:11.720 --> 01:14:13.740 Se on hyvä kysymys. 01:14:13.740 --> 01:14:17.720 Paljonhan ihmiset näitä käyttävät esimerkiksi unen seurantaan. 01:14:17.720 --> 01:14:22.020 Siinähän voi olla myös semmoinen huono puoli, - 01:14:22.020 --> 01:14:27.800 että kun siitä näkee, että taas mä nukuin huonosti, niin sitten rupeaa seuraamaan sitä, - 01:14:27.800 --> 01:14:31.980 että joka yö taas tälläkin viikolla olen nukkunut huonosti. 01:14:31.980 --> 01:14:36.900 Sitten tulee entistä enemmän paineita niihin öihin, mikä voi sitten - 01:14:36.900 --> 01:14:41.320 johtaa unettomuusongelmaan, koska on stressi siitä, - 01:14:41.320 --> 01:14:43.370 että taaskaan en nukkunut hyvin. 01:14:43.370 --> 01:14:47.600 Miten te näette tämän asian? 01:14:47.600 --> 01:14:51.910 Olen itse kyllä ollut myös vähän sitä mieltä, että... 01:14:51.910 --> 01:14:56.810 Meillä on aika paljon erilaisia mittareita - 01:14:56.810 --> 01:15:01.050 mutta vielä suhteellisen vähän tietoa siitä, - 01:15:01.050 --> 01:15:05.640 mitä meidän kannattaisi sillä mittaustiedolla tehdä. 01:15:05.640 --> 01:15:08.970 Urheiluvalmennus on asia erikseen. 01:15:08.970 --> 01:15:13.630 On toki paljon hyödyllisiäkin mittaustietoja. En sano, että ne eivät olisi tarpeen, - 01:15:13.630 --> 01:15:19.190 mutta pitäisi ehkä pistää vielä efforttia siihen, että me ymmärrettäisiin, - 01:15:19.190 --> 01:15:24.590 miten niitä voi hyödyntää parhaiten. Siinä on juuri tuo riski, että siitä - 01:15:24.590 --> 01:15:29.550 tulee noidankehä. Sitten taas jännitän seuraavaa iltaa, että saanko mä unta - 01:15:29.550 --> 01:15:31.710 ja tuleeko taas rangaistus sieltä kellosta, - 01:15:31.710 --> 01:15:36.540 että epäonnistuit tänäkin yönä. Mieli alkaa aika nopeasti sitten - 01:15:36.540 --> 01:15:43.420 kytkemään sen kellon osaksi omaa sisäistä säätelyä ja toiminnanohjausta, - 01:15:43.420 --> 01:15:48.100 ja se ei ole välttämättä hyvä juttu. Siis hyvä renki, - 01:15:48.100 --> 01:15:52.660 mutta huono isäntä. Siihen pitäisi kehittää vähän lisää - 01:15:52.660 --> 01:15:56.680 semmoista "älyä", että miten niitä käytetään. 01:15:56.680 --> 01:16:00.900 Joissain asioissa se aktiivisuusranneke voi olla hyväkin, että kun pitäisi - 01:16:00.900 --> 01:16:04.910 saada prosentit täyteen, niin sitten pitää liikkua vähän lisää. 01:16:04.910 --> 01:16:10.410 Jos tulee semmoinen, että joka päivä pitää liikkua tietty määrä, niin se on varmaan - 01:16:10.410 --> 01:16:16.420 ihan hyväkin. Mutta se uni on ehkä vähän herkkä asia. 01:16:16.420 --> 01:16:19.500 Sitten seuraava kysymys. Miten näkisitte, että mistä - 01:16:19.500 --> 01:16:22.220 ihminen tunnistaa oman luontaisen rytminsä? 01:16:22.220 --> 01:16:26.040 Tässä ei nyt sanota varsinaisesti, että mikä rytmi, - 01:16:26.040 --> 01:16:29.630 onko se sitten uni-valverytmi - 01:16:29.630 --> 01:16:33.650 vai onko se sydämen rytmi vai mitä. 01:16:33.650 --> 01:16:37.670 Mekin mietittiin, että mihinkähän rytmiin tässä viitataan, mutta vähän - 01:16:37.670 --> 01:16:41.590 tuossa keskusteltiin etukäteen, että kyllähän kuitenkin kaikilla meillä - 01:16:41.590 --> 01:16:43.870 on suurin piirtein tämä vuorokausirytmi - 01:16:43.870 --> 01:16:47.890 yleensä semmoinen, että yöllä nukutaan ja päivällä ollaan hereillä. 01:16:47.890 --> 01:16:53.010 Sitähän säätelee ihan jo valon määrä suoraan, että jos se rytmi menee hukkaan, - 01:16:53.010 --> 01:16:55.470 niin ainakin sitä kautta - 01:16:55.470 --> 01:17:02.790 sitä voi pyrkiä palauttamaan. - Tiedetään, että on aamuihmisiä - 01:17:02.790 --> 01:17:07.960 ja iltaihmisiä, kun ihan biologiset rytmit ovat tietynlaisia - 01:17:07.960 --> 01:17:10.880 ja varmaan kokemuksesta ihmiset huomaavat sitten käytännössä, - 01:17:10.880 --> 01:17:12.880 että tämä rytmi ei sovi minulle. 01:17:12.880 --> 01:17:16.450 Jatkan hieman rytmeistä - 01:17:16.450 --> 01:17:19.530 noihin älylaitteisiin liittyen. 01:17:19.530 --> 01:17:21.470 Sen sijaan, että katsoo sieltä kellosta, - 01:17:21.470 --> 01:17:26.530 mihin aikaan on nukahtanut, - 01:17:26.530 --> 01:17:32.570 niin sitä kehon tuntemusta voi opetella tarkkailemaan ja noudattamaan. 01:17:32.570 --> 01:17:36.130 Kun haukottelee ja väsyttää, niin mitäs jos menisikin silloin nukkumaan? 01:17:36.130 --> 01:17:41.150 Tämäkin nyt on ehkä enempi oman elämän opettamaa kuin tieteelliseen - 01:17:41.150 --> 01:17:45.050 tutkimukseen pohjaavaa, mutta se oma keho - 01:17:45.050 --> 01:17:50.890 välittää signaaleja ja niitä voi opetella huomioimaan. 01:17:50.890 --> 01:17:54.340 Jatkan tuohon, että ihan unilääkäritkin sanovat, - 01:17:54.340 --> 01:17:59.510 että silloin kun tulee ensimmäinen unipaine eli keho ilmoittaa, että nyt mä tarvitsen unta, - 01:17:59.510 --> 01:18:04.010 niin silloin olisi hyvä mennä, koska se voi mennä ohi - 01:18:04.010 --> 01:18:08.780 ja sitten ei välttämättä pääsekään uneen kovin pian ja yöunet jäävät lyhyeksi. 01:18:08.780 --> 01:18:11.320 Niin, se menee jotenkin rytmittäin siten, - 01:18:11.320 --> 01:18:14.800 että ehkä vasta 3 tunnin päästä on se seuraava h-hetki, - 01:18:14.800 --> 01:18:19.300 jolloin parhaiten nukahtaisi. 01:18:19.300 --> 01:18:25.850 Onko vielä jollakulla kysymys...? 01:18:25.850 --> 01:18:33.920 Odotetaan, että mikrofoni kulkeutuu sinne... 01:18:33.920 --> 01:18:36.940 Palaan tuohon Eero Haapalan vastaukseen - 01:18:36.940 --> 01:18:41.030 luovuudesta ja leikistä. 01:18:41.030 --> 01:18:43.670 Nyt mä oikeastaan ajan sinut nurkkaan. 01:18:43.670 --> 01:18:51.030 Suomessa on 108 kaupunkia, mutta ainoastaan yksi kunnollinen maailmankuulu - 01:18:51.030 --> 01:18:57.140 leikkipuisto eli Mäki-Matin perhepuisto. 01:18:57.140 --> 01:19:01.350 Suomi on täynnä - 01:19:01.350 --> 01:19:10.840 metallivahvistettuja, muovilla peitettyjä leikkitelineitä, jonne lapsi menee ilman aivoja - 01:19:10.840 --> 01:19:18.300 konsultin johdattamana, tekee ne liikkeet ja kyllästyy. Mutta kun lapsi menee - 01:19:18.300 --> 01:19:24.560 Mäki-Matin perhepuistoon, niin joka kerta hän saa itse päättää, mitä hän leikkii tänään. 01:19:24.560 --> 01:19:28.700 Lupaatko säätiön rahoittamana, - 01:19:28.700 --> 01:19:34.250 minä lupaan hankkia rahat, että sä luot kirjan jokaiselle kaupungille, - 01:19:34.250 --> 01:19:38.610 miten luodaan erilaisia perhepuistoja, niin 20 vuoden päästä - 01:19:38.610 --> 01:19:40.810 meidän ei tarvitse surra, - 01:19:40.810 --> 01:19:45.690 että me hävittiin Nokia. - No niin, aikamoinen haaste. 01:19:45.690 --> 01:19:48.140 Mitäs Eero vastaat? 01:19:48.140 --> 01:19:50.800 Taisin tässä keväällä luvata, että yhtään kirjaa en kirjoita ainakaan - 01:19:50.800 --> 01:19:54.250 tänä vuonna, mutta ensi vuonna voidaan... 01:19:54.250 --> 01:19:57.950 Mutta tuota, joo... 01:19:57.950 --> 01:20:02.980 Minäkin olen ollut hämmästynyt kaikista aikuismaisista insinöörileikkipuistoista, - 01:20:02.980 --> 01:20:06.050 mitkä ovat suorastaan tylsiä. 01:20:06.050 --> 01:20:08.390 Perhepuisto on hyvä. 01:20:08.390 --> 01:20:11.750 Toki siellä voisi olla vielä enemmän vaikka sitä luontoa - 01:20:11.750 --> 01:20:17.510 ja pinnan muotoja, mikä toisi sinne vielä enemmän mahdollisuuksia leikkiä kaikkea, - 01:20:17.510 --> 01:20:22.110 mutta siellä ehkä voi tulla kaupungilta vastaan sitten joku turvallisuustyyppi, - 01:20:22.110 --> 01:20:24.630 joka kertoo, että tämä ei olekaan hyvä. 01:20:24.630 --> 01:20:28.170 Säännöt ovat kuitenkin tiukat, että puissa ei saa kiipeillä - 01:20:28.170 --> 01:20:31.280 ja ne vempaimet pitää olla tietynlaiset. 01:20:31.280 --> 01:20:35.250 Mutta ehkä heitetään kaupungeille siten, että pitäisikö olla enemmän myös - 01:20:35.250 --> 01:20:39.990 kaupunkimetsiä suorastaan, koska siellä ei tekeminen lopu ja ne muovautuvat - 01:20:39.990 --> 01:20:46.860 ja muuttuvat aina ja siellä saa mielikuvitus lentää ihan vapaasti. 01:20:46.860 --> 01:20:51.560 Täällä on semmoinen kysymys, että kun nyt on puhuttu - 01:20:51.560 --> 01:20:54.240 aivojen hyvinvoinnista, niin mitä sitten, - 01:20:54.240 --> 01:20:56.540 jos keholla on pahoinvointia. 01:20:56.540 --> 01:21:01.560 Jos on esimerkiksi krooninen sairaus, vaikka jokin - 01:21:01.560 --> 01:21:07.400 sydän- ja verisuonisairaus, niin tietävätkö aivot sen, että ihminen - 01:21:07.400 --> 01:21:12.840 on sairas? Mitä te ajattelette, - 01:21:12.840 --> 01:21:17.070 että muuttavatko aivot toimintaansa sen mukaan? 01:21:17.070 --> 01:21:21.310 Tämä on nyt vähän tämmöistä epämääräistä, mutta voiko sillä olla - 01:21:21.310 --> 01:21:26.020 vaikutusta jotenkin suoraan myös aivojen toimintaan? 01:21:26.020 --> 01:21:31.330 Kyllähän aika paljon on tutkittu erilaisten sairauksien vaikutuksia - 01:21:31.330 --> 01:21:35.750 aivoihin ja myöskin niiden lääkitysten vaikutuksia aivoihin, - 01:21:35.750 --> 01:21:40.260 esimerkiksi syövän vaikutusta tai syöpälääkityksen vaikutusta - 01:21:40.260 --> 01:21:44.220 ja toisaalta näiden aineenvaihduntasairauksien vaikutuksia. 01:21:44.220 --> 01:21:48.080 Ja kyllä me nähdään esimerkiksi tämmöisillä - 01:21:48.080 --> 01:21:53.080 metabolisen oireyhtymän malliksi kehitetyillä rotilla jo hyvin nuorena - 01:21:53.080 --> 01:21:57.760 muutoksia tai eroa aivojen rakenteessa ja toiminnassa verrattuna - 01:21:57.760 --> 01:22:03.280 terveempiin rottiin. Uskoisin, että myös ihmisillä voi näkyä jotain samankaltaista. 01:22:03.280 --> 01:22:08.340 Esimerkiksi tulehduksesta kertovat merkkiaineet saattavat olla koholla - 01:22:08.340 --> 01:22:11.800 näillä huonovointisilla rotilla, - 01:22:11.800 --> 01:22:15.570 ja toisaalta plastisuus on heikompaa - 01:22:15.570 --> 01:22:19.990 huonokuntoisten rottien aivoissa. 01:22:19.990 --> 01:22:21.810 Siirrytäänkö rotista lapsiin? 01:22:21.810 --> 01:22:25.930 Joo, rotista lapsiin. - Sama nähdään myös lapsilla. 01:22:25.930 --> 01:22:30.180 Jos on metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä, ylipainoa tai lihavuutta, - 01:22:30.180 --> 01:22:34.370 niin siellä nähdään ihan rakenteellisia eroja normaalipainoisten tai - 01:22:34.370 --> 01:22:39.770 aineenvaihdunnallisesti terveitten lasten välillä, että se näkyy jo siinä. 01:22:39.770 --> 01:22:43.390 Sitä ei pysty pelkästään geneettisillä eroilla myöskään selittämään. 01:22:43.390 --> 01:22:47.060 Se tulee juuri niistä aineenvaihdunnallisista tai verenkiertoelimistön - 01:22:47.060 --> 01:22:51.330 toiminnan häiriöistä aiheutuvista jutuista. 01:22:51.330 --> 01:22:56.370 Tämä ehkä heijastaa juuri sitä, että aivot ja keho - 01:22:56.370 --> 01:22:59.760 ovat ikään kuin osa sitä samaa järjestelmää. 01:22:59.760 --> 01:23:02.440 Tästähän on tullut viime aikoina - 01:23:02.440 --> 01:23:09.220 paljon uutta tutkimustietoa. Aiemmin ajateltiin, että aivoissa oleva veri-aivoeste - 01:23:09.220 --> 01:23:15.300 ikään kuin suojelee sitä, että se blokkaa paljon tehokkaammin - 01:23:15.300 --> 01:23:20.360 verenkierrossa olevia erilaisia tekijöitä. Mutta nyt tulee koko ajan uutta tietoa, - 01:23:20.360 --> 01:23:25.770 että ei se oikeastaan olekaan niin rajoittava, vaan ne aivot tosiaan lilluvat - 01:23:25.770 --> 01:23:32.680 siellä samassa tilassa elimistön näkökulmasta - 01:23:32.680 --> 01:23:34.580 kuin kaikki muutkin sisäelimet. 01:23:34.580 --> 01:23:38.720 Lähtökohta on se, että kaikki ovat systeemisesti - 01:23:38.720 --> 01:23:43.380 yhteydessä toisiinsa. - Eli aivot eivät olekaan siellä - 01:23:43.380 --> 01:23:47.180 ohjauskeskuksena omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. 01:23:47.180 --> 01:23:53.620 Vielä semmoinen kaikille teille, että olisiko teillä kiteytettynä jokin vinkki, - 01:23:53.620 --> 01:24:00.080 mitä voisi tehdä, jos haluaisi - 01:24:00.080 --> 01:24:05.880 nyt aivoterveyttään edistää jatkossa muuten kuin kuunnellen näitä - 01:24:05.880 --> 01:24:08.560 Tiedettä kaikille -tapahtumia? 01:24:08.560 --> 01:24:12.920 En tiedä, onko tämä nyt siihen aivoterveyteen, mutta ainakin jos itselläni - 01:24:12.920 --> 01:24:17.220 on yhtään huono mieli tai heikko olo, niin yleensä käyn ensin kävelyllä. 01:24:17.220 --> 01:24:19.510 Jos se ei auta, niin sitten nukun vähän aikaa. 01:24:19.510 --> 01:24:21.710 Jos ei vielä aamullakaan ole parempi mieli, - 01:24:21.710 --> 01:24:27.630 niin sitten pitää miettiä jotain suurempia tekoja. 01:24:27.630 --> 01:24:32.070 Mitä mä voin sanoa, että en toista enää samoja? 01:24:32.070 --> 01:24:37.240 Mitä sä itse teet? - Käyn salilla ja pumppaan rautaa. 01:24:37.240 --> 01:24:47.000 Siinä lähtee mielen huolet pois ja ehkä aivotkin pysyvät virkeänä, nuorena. 01:24:47.000 --> 01:24:54.070 Pysytään samoilla linjoilla, niin ollaan tässä teemassa. 01:24:54.070 --> 01:24:58.840 Jos mä nyt lisään tähän sen yksilöllisyyden, kun on vaikea neuvoa toisia, - 01:24:58.840 --> 01:25:03.480 kun ei tiedä, minkälainen se sinun käyttöliittymä on. 01:25:03.480 --> 01:25:09.960 Keho on väline aivojen hyvinvointiin, - 01:25:09.960 --> 01:25:14.280 niin etsii sen tavan, mikä on jotenkin itselle sopiva - 01:25:14.280 --> 01:25:18.160 nimimerkillä "Tykkään saunoa". 01:25:18.160 --> 01:25:20.030 Itse en malta olla lisäämättä, - 01:25:20.030 --> 01:25:25.380 että kuorolaulu, siitä on myös tutkimusta, ja tanssi. 01:25:25.380 --> 01:25:27.700 Ne ovat hyviä keinoja. 01:25:27.700 --> 01:25:31.440 No niin, meillä on itse asiassa ilta mennyt todella kivasti - 01:25:31.440 --> 01:25:33.820 ja kiitos kaikista kysymyksistä yleisölle. 01:25:33.820 --> 01:25:37.400 Unohdin taas alussa esitellä itseni, - 01:25:37.400 --> 01:25:45.430 olen tiedetoimittaja Mari Heikkilä ja täällä oli todella hyvät panelistit ja toivon, että jatkossa - 01:25:45.430 --> 01:25:47.660 ehkä sitten kuullaan uusista tutkimuksistanne. 01:25:47.660 --> 01:25:49.960 Täällä oli menossa jotain tosi mielenkiintoista. 01:25:49.960 --> 01:25:53.670 Kiitos Miriam Nokia, Eero Haapala ja Tiina Parviainen, - 01:25:53.670 --> 01:25:57.650 ja annetaan aplodit vielä teille. (Yleisö taputtaa.) 01:25:57.650 --> 01:26:01.650 Erinomaisia vastauksia, ja jos jäi sellaista mieleen, mihin ei tullut - 01:26:01.650 --> 01:26:04.950 nyt vastausta, niin tosiaan osoitteeseen tiedettakaikille@jyu.fi - 01:26:04.950 --> 01:26:09.490 voi lähettää sähköpostia. Kun täällä yliopistolla on - 01:26:09.490 --> 01:26:13.290 asiantuntijoita joka lähtöön, niin sitten yritetään etsiä juuri ne oikeat. 01:26:13.290 --> 01:26:17.250 Tallenne tilaisuudessa tulee - 01:26:17.250 --> 01:26:24.730 jyu.fi/tiedettakaikille -sivuille eli vinkatkaa myös kavereille, että voi myöhemmin katsoa. 01:26:24.730 --> 01:26:29.610 Seuraava tapahtuma on luontoilta maanantaina 26. elokuuta, - 01:26:29.610 --> 01:26:34.240 jolloin käydään läpi kesän satoa täällä samassa tilassa. 01:26:34.240 --> 01:26:39.450 Tänne voi tuoda sitten omia kysymyksiä luontoon liittyen. Kiitos kaikille!