WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.270 --> 00:00:06.430
Hei! Tällä videolla kerrotaan vinkkejä
siihen, miten tekstiä voi tiivistää.

2
00:00:06.430 --> 00:00:09.850
Video on tarkoitettu etenkin
artikkelimuotoista pro gradua kirjoittaville

3
00:00:09.850 --> 00:00:13.710
opiskelijoille, mutta myös monografiamuotoista tutkielmaa kirjoittaessa

4
00:00:13.710 --> 00:00:17.550
on hyvä kiinnittää huomiota
ilmaisun tiiviyteen.

5
00:00:17.550 --> 00:00:22.570
Kasvatustieteiden tiedekunnan artikkelimuotoisen
pro gradu -tutkielman ohjeissa verrataan

6
00:00:22.570 --> 00:00:27.710
artikkelimuotoista pro gradu -tutkielmaa
monografiamuotoiseen tutkielmaan ja muistutetaan,

7
00:00:27.710 --> 00:00:32.830
että artikkelimuotoisen gradun rakenne on
pelkistetympi ja esitystapa on tiiviimpi.

8
00:00:32.830 --> 00:00:36.990
Artikkelimuotoista tutkielmaa kirjoittavan
tulee siis kiinnittää erityistä huomiota

9
00:00:36.990 --> 00:00:40.330
tiiviiseen kirjoitustapaan.

10
00:00:40.330 --> 00:00:42.590
Kun kirjoitat tutkielmatekstiäsi,

11
00:00:42.590 --> 00:00:47.350
pidä koko ajan mielessäsi tutkimuksesi
tavoite sekä tutkimuskysymyksesi tai -ongelmasi

12
00:00:47.350 --> 00:00:51.250
ja pohdi, liittyykö asia, jonka
aiot kertoa, niihin olennaisesti.

13
00:00:51.250 --> 00:00:55.160
Onko asia tärkeä
tutkimuskysymysten kannalta?

14
00:00:55.160 --> 00:00:58.550
Voit esimerkiksi kirjoittaa tutkimuksesi
tavoitteen ja tutkimuskysymykset

15
00:00:58.550 --> 00:01:02.450
post it -lapulle, jonka kiinnität
tietokoneesi näytön viereen.

16
00:01:02.450 --> 00:01:08.010
Näin tutkimuksesi tavoite pysyy paremmin mielessäsi
koko ajan ja voit pohtia, onko käsittelemäsi

17
00:01:08.010 --> 00:01:11.630
asia olennainen tavoitteen kannalta
vai onko asia mielenkiintoinen

18
00:01:11.630 --> 00:01:14.920
ja omaa asiantuntijuuttasi kasvattava,
mutta ei itse asiassa

19
00:01:14.920 --> 00:01:18.770
relevantti tutkimuksesi
tavoitteen kannalta.

20
00:01:18.770 --> 00:01:23.970
Tätä samaa asiaa kannattaa pohtia myös
jokaisen tutkielman luvun ja alaluvun kohdalla:

21
00:01:23.970 --> 00:01:28.030
mikä on kyseisen luvun tavoite,
mihin pyrit kirjoittamallasi?

22
00:01:28.030 --> 00:01:34.060
Ovatko kaikki luvussa kerrotut asiat olennaisia
luvun tavoitteen kannalta? Tekstiä tiivistäessä

23
00:01:34.060 --> 00:01:39.810
ja pelkistäessä kannattaa edetä suuremmista
rakenteista virke- ja sanatasolle. Tarkastellaan

24
00:01:39.810 --> 00:01:46.150
ensin, miten tekstiä voi
tiivistää tutkielman eri luvuissa.

25
00:01:46.150 --> 00:01:49.920
Tiiviissä kirjoittamisessa,
kuten kirjoittamisessa ylipäätään,

26
00:01:49.920 --> 00:01:53.260
on tärkeää, että luvun
sisältö vastaa otsikkoa.

27
00:01:53.260 --> 00:01:58.200
Lisäksi kannattaa pohtia, kuinka kaukaa on
tarpeen lähteä liikkeelle ja onko olennaista

28
00:01:58.200 --> 00:02:03.490
kertoa esimerkiksi käsitteen historiasta
vai olisiko esimerkiksi tässä katkelmassa

29
00:02:03.490 --> 00:02:08.380
toimivampi ratkaisu mennä suoraan asiaan ja
ryhtyä kertomaan otsikon tutuksi tekemästä

30
00:02:08.380 --> 00:02:13.490
asiasta eli ammatillisesta koulutuksesta
tämän päivän yhteiskunnassa sen sijaan, että

31
00:02:13.490 --> 00:02:18.470
lähtee luvun alussa
liikkeelle keskiajalta.

32
00:02:18.470 --> 00:02:22.290
Sen lisäksi, että tiiviisti kirjoittaessa
kannattaa mennä suoraan asiaan,

33
00:02:22.290 --> 00:02:26.730
on paikallaan myös pohtia, mitä
yksityiskohtia voi jättää pois.

34
00:02:26.730 --> 00:02:31.690
Pysäytä nyt tämä video ja lue
katkelma tutkielmatekstistä. Pohdi, mikä

35
00:02:31.690 --> 00:02:35.110
tekstissä on olennaista
ja mitä voisi jättää pois.

36
00:02:35.110 --> 00:02:39.750
Kuinka tiivistäisit tätä tekstiä?

37
00:02:39.750 --> 00:02:42.970
Tällä dialla on sama katkelma
kuin edellisellä dialla.

38
00:02:42.970 --> 00:02:47.160
Katkelmassa on eri värien ja lihavointien
avulla hahmoteltu niin kutsutut ydin-

39
00:02:47.160 --> 00:02:53.080
virkkeet sekä tukivirkkeet,
joissa asiasta kerrotaan lisää.

40
00:02:53.080 --> 00:02:56.690
Ydinvirkkeiden avulla voidaan
hahmottaa, mitkä asiat ovat tekstissä

41
00:02:56.690 --> 00:03:00.450
olennaisia ja mitä
yksityiskohtia voi jättää pois.

42
00:03:00.450 --> 00:03:03.410
On myös hyvä tarkastella,
tuletko vahingossa toistaneeksi

43
00:03:03.410 --> 00:03:05.980
samoja asioita hieman eri sanoin.

44
00:03:05.980 --> 00:03:09.370
Kuten huomaat, on edellinen
katkelma tiivistynyt melkoisesti,

45
00:03:09.370 --> 00:03:13.390
kun tarpeetonta sisältöä on karsittu pois.

46
00:03:13.390 --> 00:03:18.210
Artikkelimuotoisen pro gradu tutkielman teoreettisen
tai tutkittavan ilmiön käsitteitä kuvailevan

47
00:03:18.210 --> 00:03:24.030
johdannon tulisi ilmentää hyvää perehtyneisyyttä
aihepiirin kirjallisuuteen ja siinä on olennaista

48
00:03:24.030 --> 00:03:27.930
rajausten ja valintojen sekä
tiiviin ilmaisun tuottaminen.

49
00:03:27.930 --> 00:03:32.030
Esittele siis tarkemmin tutkimuksesi
kannalta vain kaikkein keskeisimmät asiat,

50
00:03:32.030 --> 00:03:36.610
joita olet tutkimassa, koska artikkelimuotoisen
työn rajattu sivumäärä ei mahdollista

51
00:03:36.610 --> 00:03:42.060
laveasti kirjoitettua
kirjallisuuskatsausta.

52
00:03:42.060 --> 00:03:45.740
Edellinen katkelma oli
tutkielman teoriaosuudesta.

53
00:03:45.740 --> 00:03:50.420
Tällä dialla puolestaan on katkelma
tutkimuksen toteuttamiseen liittyvästä luvusta.

54
00:03:50.420 --> 00:03:54.720
Myös tämän luvun kohdalla kannattaa
pohtia sitä, mikä on olennaista ja kuinka

55
00:03:54.720 --> 00:03:58.600
argumentoit oman tutkimuksesi
toteuttamiseen liittyviä asioita.

56
00:03:58.600 --> 00:04:02.560
Entä mikä kyllä osoittaa oppineisuutta
ja perehtyneisyyttä mutta ei ole

57
00:04:02.560 --> 00:04:06.220
olennaista oman tutkimuksesi
toteuttamisen kannalta?

58
00:04:06.220 --> 00:04:08.960
Pysäytä nyt tämä video ja
lue katkelma tutkielmatekstistä.

59
00:04:08.960 --> 00:04:12.540
Pohdi, mikä tekstissä on olennaista.

60
00:04:12.540 --> 00:04:14.460
Minkä voisi jättää pois?

61
00:04:14.460 --> 00:04:20.850
Kuinka tiivistäisit tekstiä?

62
00:04:20.850 --> 00:04:22.790
Ovatko olennaista tietoa

63
00:04:22.790 --> 00:04:28.170
itse asiassa ainoastaan lihavoidut virkkeet?
Osoittavatko muut virkkeet kyllä lukeneisuutta,

64
00:04:28.170 --> 00:04:32.470
mutta eivät itse asiassa liity
tutkielmaan ja sen toteuttamiseen?

65
00:04:32.470 --> 00:04:35.690
Onko fokus tässä katkelmassa
oman tutkimuksen toteuttamisen

66
00:04:35.690 --> 00:04:41.220
sijaan lähteiden referoinnissa?

67
00:04:41.220 --> 00:04:44.710
Tavoitteena on siis kuvata tutkimuksen
toteuttamiseen liittyvät asiat

68
00:04:44.710 --> 00:04:49.080
niin tarkasti, että tutkimusta voidaan
arvioida ja tutkimus on periaatteessa

69
00:04:49.080 --> 00:04:51.700
toistettavissa kuvauksen perusteella.

70
00:04:51.700 --> 00:04:56.620
Lisäksi toki tärkeää on argumentoida
tutkimuksen toteutukseen liittyvät ratkaisut.

71
00:04:56.620 --> 00:04:59.650
Fokuksen pitäisi kuitenkin olla
oman tutkimuksen toteuttamiseen

72
00:04:59.650 --> 00:05:05.490
liittyvissä asioissa,
ei lähteiden referoinnissa.

73
00:05:05.490 --> 00:05:11.950
Kun kirjoitat kuvioista ja taulukoista, kiinnitä myös
silloin huomiota tekstin tiiviyteen. Leipätekstissä

74
00:05:11.950 --> 00:05:17.300
ei ole tarkoitus toistaa kaikkea, mikä löytyy
kuvioista tai taulukoista, vaan olennaista on

75
00:05:17.300 --> 00:05:21.470
kertoa tiiviisti ydinhavainnot
ja tehdä jonkinlaista koontia.

76
00:05:21.470 --> 00:05:24.260
Halutessaan lukija voi tarkastella
taulukoista ja kuvioista

77
00:05:24.260 --> 00:05:28.300
yksityiskohtia, jotka häntä kiinnostavat.

78
00:05:28.300 --> 00:05:32.120
Tässä diassa on kuvattu sitä, miten
vaihe vaiheelta päästään taulukon

79
00:05:32.120 --> 00:05:38.180
sisällön kuvaamisesta
kohti tiiviimpää ilmaisua.

80
00:05:38.180 --> 00:05:42.840
Vinkkinä voisi sanoa, että kannattaa
kirjoittaa joustavasti ja erottaa,

81
00:05:42.840 --> 00:05:47.170
milloin tekee muistiinpanoja ja
yrittää ymmärtää asiaa ja milloin

82
00:05:47.170 --> 00:05:50.080
puolestaan kirjoittaa tutkielmatekstiä.

83
00:05:50.080 --> 00:05:55.120
Milloin on siis kyse raakaversion kirjoittamisesta
ja luonnostelusta ja milloin voi antaa

84
00:05:55.120 --> 00:06:00.090
mennä sekä jaaritella, jotta saa
ajatukset selviksi ja tekstiä paperille.

85
00:06:00.090 --> 00:06:05.130
Kun olet ymmärtänyt asian ja se on jollain
tavoin ilmaistu, voit aloittaa tiivistämisen

86
00:06:05.130 --> 00:06:11.380
ja pohtia, mikä on olennaista ja mitä
yksityiskohtia voit jättää pois. Huomiota kannattaa

87
00:06:11.380 --> 00:06:16.750
tällöin kiinnittää myös
virke- ja sanatasolle.

88
00:06:16.750 --> 00:06:22.110
Tiivistäessä tekstiä virke- ja sanatasolla kannattaa
kiinnittää huomiota esimerkiksi lähdeviitteiden

89
00:06:22.110 --> 00:06:27.690
merkintään ja jättää kirjojen teosten
ja artikkelien nimet pois tekstistä.

90
00:06:27.690 --> 00:06:30.990
Lisäksi kannattaa muistaa, että
lähteiden kirjoittajien etunimiä

91
00:06:30.990 --> 00:06:35.520
tai titteleitä ei ole
yleensä tapana mainita.

92
00:06:35.520 --> 00:06:40.890
Kiinnitä huomiota verbien "mainitaan",
"puhutaan" ja "kirjoitetaan" käyttöön ja pohdi,

93
00:06:40.890 --> 00:06:45.930
tarvitaanko niitä todella. On itsestään selvää,
että lähdeaineistosta mainitaan

94
00:06:45.930 --> 00:06:49.750
jokin seikka tai kirjoitetaan
keskeisestä käsitteestä.

95
00:06:49.750 --> 00:06:54.680
Sitä ei tarvitse erikseen kertoa.

96
00:06:54.680 --> 00:06:59.680
Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota
metatekstin käyttöön ja pohtia, onko sen käyttö

97
00:06:59.680 --> 00:07:04.580
kaikissa tilanteissa tarpeellista vai
voisiko esimerkiksi alla olevassa esimerkissä

98
00:07:04.580 --> 00:07:10.450
vain mennä suoraan asiaan
otsikon tehtyä asian jo tutuksi.

99
00:07:10.450 --> 00:07:15.610
Tiivistää voi myös sanoja sekä sanaketjuja
jättämällä turhat sanan loput pois.

100
00:07:15.610 --> 00:07:19.770
Onko tekstissäsi esimerkiksi sellaisia
muodikkaita ja kliseemäisiä yhdyssanoja,

101
00:07:19.770 --> 00:07:23.270
joiden loppuosa on vaikkapa
järjestelmä tai taho?

102
00:07:23.270 --> 00:07:27.070
Voisitko puhua esimerkiksi
koulutusjärjestelmän sijaan koulutuksesta

103
00:07:27.070 --> 00:07:30.310
tai osallistumisasteen
sijaan osallistumisesta?

104
00:07:30.310 --> 00:07:33.930
Alkuosa jo nimittäin yleensä
näissä kertoo, mistä on kyse, joten

105
00:07:33.930 --> 00:07:39.100
lopussa olevaa lisää
voi pitää tarpeettomana.

106
00:07:39.100 --> 00:07:44.360
Tekstiä voi tiivistää myös siirtymällä substantiivityylistä
verbityyliin. Yleisverbin ja substantiivin

107
00:07:44.360 --> 00:07:49.960
yhdistelmiä voi siis korvata lyhyemmillä ilmauksilla.
Esimerkiksi sen sijaan, että sanoisi, että

108
00:07:49.960 --> 00:07:57.070
jokin asettaa rajoituksia, voi
todeta, että jokin rajoittaa.

109
00:07:57.070 --> 00:08:02.980
Substantiivityyliin liittyvät usein myös muun
muassa "osalta", "kohdalla", "kannalta" ja esimerkiksi

110
00:08:02.980 --> 00:08:07.920
"puitteissa" -tyyppiset ilmaukset, jotka voi
korvata jollakin lyhyemmällä ja konkreettisemmalla

111
00:08:07.920 --> 00:08:13.910
ilmauksella, kuten esimerkiksi
pelkällä sijamuodolla.

112
00:08:13.910 --> 00:08:17.110
Toivottavasti sait tästä videosta
vinkkejä tekstin tiivistämiseen

113
00:08:17.110 --> 00:08:19.730
ja pelkistämiseen omassa tekstissäsi.

114
00:08:19.730 --> 00:08:23.150
Lue lisää sanatasolla tiivistämisestä
tieteellisen kirjoittamisen ja

115
00:08:23.150 --> 00:08:26.300
kielenhuollon oppaista,
kuten esimerkiksi teoksista

116
00:08:26.300 --> 00:08:29.020
Tutki ja Kirjoita sekä
Tekstintekijän käsikirja.