WEBVTT

00:00:05.020 --> 00:00:11.151
Tervetuloa valmentavan työotteen malleja ja
teoreettisia viitekehyksiä videon pariin.

00:00:11.380 --> 00:00:15.450
Valmennuksen tukena on hyödynnettävissä
lukuisia erilaisia malleja ja

00:00:15.451 --> 00:00:20.790
viitekehyksiä, joista muutamaan pääset
tutustumaan tämän videon aikana tarkemmin.

00:00:23.410 --> 00:00:28.990
Kun valmentajilta on kysytty, että
minkälaisia malleja he oikein käyttävät

00:00:28.991 --> 00:00:35.350
oman työnsä pohjalta, niin on havaittu,
että merkittävä osa, 34 prosenttia,

00:00:35.390 --> 00:00:39.630
on hyödyntänyt tällaista GROW-mallia oman
valmentamisessa pohjalla.

00:00:40.840 --> 00:00:46.110
33 prosenttia taas on ilmoittanut
käyttävänsä useita eri malleja tai

00:00:46.111 --> 00:00:49.670
teoreettisia lähestymistapoja,
mutta he eivät ole kuitenkaan välttämättä

00:00:49.671 --> 00:00:54.430
sitten osannut oikein tunnistaa tai nimetä
niitä, mitä on käyttänyt.

00:00:55.520 --> 00:00:59.490
Mutta aika merkittävä osa, lähes kolmas
osa, sitten ei kuitenkaan ole tiennyt

00:00:59.740 --> 00:01:01.510
sitä, että mitä mallia käyttää.

00:01:01.840 --> 00:01:07.850
Ja tämä on mun mielestä äärimmäisen
mielenkiintoinen löydös tässä tutkimuksessa.

00:01:09.645 --> 00:01:13.430
On hyvä ymmärtää, että mikään yksittäinen
malli ei kuitenkaan pysty vastaamaan

00:01:13.431 --> 00:01:19.491
esimerkiksi kaikkiin eettisiin haasteisiin,
mitä sitten valmentajana voi kohdata.

00:01:19.830 --> 00:01:22.510
Ja niitä erilaisia malleja on äärimmäisen
paljon.

00:01:23.165 --> 00:01:30.420
Ja osa niistä sopii paremmin eri
konteksteihin ja toiset taas sitten toisiin.

00:01:30.720 --> 00:01:35.170
Ja osa myöskin perustuu sitten erilaisiin
valmennuksen lähestymistapoihin.

00:01:35.270 --> 00:01:40.470
Eli vähän sekin, että mikä lähestymistapa
siellä on taustalla, niin määrittää sitä,

00:01:40.765 --> 00:01:42.090
että minkälainen se malli on.

00:01:44.310 --> 00:01:49.110
Ja suurin osa malleista, mitä käytetään...

00:01:49.130 --> 00:01:53.386
valmennuksessa on
eräänlaisia prosessimalleja,

00:01:53.387 --> 00:01:56.770
joissa edetään siinä
valmennuksessa vaihe vaiheelta.

00:01:56.870 --> 00:02:01.750
Eli ne antaa semmoista tietynlaista
struktuuria sinne valmennukseen.

00:02:03.170 --> 00:02:09.090
Aika usein malli ja viitekehyssanaa
myöskin käytetään kirjallisuudessa

00:02:09.091 --> 00:02:12.876
synonyyminä, vaikka
niillä vähän ehkä erilainen

00:02:12.877 --> 00:02:15.670
luonne sitten kuitenkin
loppuviimein on.

00:02:18.100 --> 00:02:19.110
Tätä kuvaa ei ole nyt tehossa.

00:02:19.130 --> 00:02:23.430
Tarkoitus käydä sen tarkemmin läpi,
mutta minusta tämä kertoo hyvin se,

00:02:23.645 --> 00:02:29.046
että miten nämä valmennuksen
mallit ja viitekehykset

00:02:29.047 --> 00:02:33.650
kumpuavat psykologiasta
ja laajasti sen ala-alueista.

00:02:34.620 --> 00:02:38.274
Ja ehkä tämä kuvio myös
hahmottaa hyvin sitä, miten monesta

00:02:38.275 --> 00:02:42.730
eri lähtökohdasta sitä valmennusta
oikein voidaan tarkastella.

00:02:43.780 --> 00:02:49.250
Ja tässä videossa nyt sitten saat muutaman
esimerkin käyttäytymiseen ja kognitiivis

00:02:49.251 --> 00:02:53.990
-behavioraaliseen lähestymistapaan
liittyvistä malleista.

00:02:55.910 --> 00:03:00.550
Aloitetaan tästä GROW-mallista,
minkä tuossa yhdessä tutkimuksessakin

00:03:00.551 --> 00:03:04.490
mainittiin valmentajien eniten käyttämäksi
malliksi.

00:03:05.520 --> 00:03:10.490
Ja tämä on John Whitmorein kehittämä
käyttäytymiseen perustuva lähestymistapa,

00:03:10.865 --> 00:03:12.610
jossa on neljä vaihetta.

00:03:13.705 --> 00:03:17.796
Ja tuo GROW-malli tulee
noista englanninkielisistä

00:03:17.797 --> 00:03:21.650
sanoista ja niiden
ensimmäisistä alkukirjaimista.

00:03:23.410 --> 00:03:27.730
Lähdetään liikkeelle GOALista eli
tavoitteesta ja siinä tarkoitetaan nyt

00:03:27.731 --> 00:03:33.690
sitten sitä, että se valmennettava
muotoilee itselleen tavoitteen,

00:03:34.390 --> 00:03:37.810
joka toivotaan, että se olisi semmoisessa
myönteisessä muodossa.

00:03:38.810 --> 00:03:42.710
Tavoite voidaan muotoilla tai
muotoillaankin yleensä näin.

00:03:42.711 --> 00:03:44.450
Niin kuin yhdelle valmennuskerralle.

00:03:45.110 --> 00:03:50.250
Mutta sitten, jos on pidempikestoisesta
valmennusprosessista kyse, niin luodaan

00:03:50.251 --> 00:03:52.870
myös yleensä semmoinen pidemmän aikavälin
tavoite.

00:03:54.105 --> 00:03:59.270
Reality eli todellisuus tarkoittaa sitä,
että pohditaan, missä ollaan nyt.

00:03:59.970 --> 00:04:04.030
Eli tsekataan se nykytilanne, mistä
lähdetään liikkeelle.

00:04:05.060 --> 00:04:07.510
On tärkeää pohtia niitä resursseja.

00:04:07.650 --> 00:04:11.690
Miten on esimerkiksi valmennettavalla
aikaa käytettävissä?

00:04:11.691 --> 00:04:13.370
Minkälaista osaamista on?

00:04:14.015 --> 00:04:16.590
Mutta myös sitten voimavaroja ja
vahvuuksia.

00:04:17.690 --> 00:04:23.770
Ja sitten, kun tätä keskustelua on käyty,
niin tässä reality-vaiheessa voidaan

00:04:23.995 --> 00:04:27.464
sitten myöskin tarvittaessa
tarkentaa tuossa

00:04:27.465 --> 00:04:30.650
ensimmäisessä vaiheessa
asetettua tavoitetta.

00:04:30.690 --> 00:04:35.210
Tai jos huomataan vaikka, että niitä
resursseja ja voimavaroja onkin sitten

00:04:35.260 --> 00:04:38.494
vähemmän käytettävissä
kuin alun perin luultiin, niin on

00:04:38.495 --> 00:04:41.530
myös mahdollisuus ihan
vaikka uudelleen muotoilla sitä.

00:04:43.790 --> 00:04:48.470
Tai voi olla myös, että sieltä nousee ihan
joku muu tavoite esiin, mikä oli alun

00:04:48.471 --> 00:04:51.730
perin mielessä, kun ollaan käyty sitä
nykytilannetta läpi.

00:04:53.035 --> 00:04:55.657
Options eli mahdollisuudet
tarkoittaa siinä

00:04:55.658 --> 00:04:59.090
pohtimista, että mitä
mahdollisuuksia ylipäätään on.

00:05:00.125 --> 00:05:01.125
Eli miten edetä?

00:05:01.970 --> 00:05:04.430
Minkälaisia erilaisia vaihtoehtoja on?

00:05:04.490 --> 00:05:11.670
Ja tärkeää on käydä sellaista mahdollisimman
jotenkin avaraa ja laajaa keskustelua.

00:05:11.671 --> 00:05:18.670
Siitä, että pohditaan oikeasti niitä
vaihtoehtoja mahdollisimman laajasti.

00:05:18.810 --> 00:05:22.185
Ja tässä nyt sitten sillä
valmentajalla on tosi

00:05:22.186 --> 00:05:26.210
tärkeä rooli niiden
kysymysten kysymisen kanssa.

00:05:26.350 --> 00:05:30.724
Että oikeasti mietitään, että
olisiko vielä muita vaihtoehtoja

00:05:30.725 --> 00:05:33.710
ja mitä kaikkea sitten oikein
pystyykään kokeilemaan.

00:05:35.500 --> 00:05:37.690
Viimeinen vaihe on Wrap up, way forward.

00:05:38.300 --> 00:05:40.110
Eli paketoidaan.

00:05:40.335 --> 00:05:42.450
Ja suunnitellaan se konkretia.

00:05:43.330 --> 00:05:49.770
Eli ihan käytännössä pohditaan, että
mitä nyt on tehtävä ja milloin tehdään.

00:05:50.420 --> 00:05:52.830
Ja minkälainen motivaatio on.

00:05:53.180 --> 00:05:58.370
Ja kuinka sitoutunut on sitten sen
tavoitteen saavuttamiseen.

00:05:58.910 --> 00:06:01.693
Ja vedetään vähän yhteen
sitten sitä keskustelua, että

00:06:01.694 --> 00:06:05.450
minkälaisia oivalluksia siitä
valmennuskerrasta on jäänyt.

00:06:06.550 --> 00:06:09.390
Ja mikä on fiilis.

00:06:11.250 --> 00:06:16.150
Tätä GROW-mallia on vähän kritisoitu siitä,
että se on aika tämmöinen suoraviivainen.

00:06:17.080 --> 00:06:23.050
Ja siinä ei välttämättä huomioida sitä,
että sitten kun tavataan vaikka toisella

00:06:23.051 --> 00:06:28.538
valmennuskerralla, että
miten sitten arvioidaan sitä

00:06:28.539 --> 00:06:32.250
edistymistä ja niitä oppeja
siitä edellisestä kerrasta.

00:06:32.710 --> 00:06:37.250
Niin senpä vuoksi tätä mallia on sitten
myöhemmin vähän paivitettu tämmöisellä RI

00:06:37.251 --> 00:06:42.730
-etuliitteellä, missä sitten R tarkoittaa
Review ja E Evaluate.

00:06:42.950 --> 00:06:48.130
Eli ennen kuin lähdetään siihen seuraavaan
valmennuskertaan, niin käydään vähän läpi,

00:06:48.690 --> 00:06:53.035
että mitä siinä väliaikana on
tapahtunut ja mistä lähdetään

00:06:53.036 --> 00:06:56.810
sitten siihen seuraavaan
kertaan oikein liikkeelle.

00:06:59.490 --> 00:07:03.903
Seuraava malli on OSCAR,
joka on Jacksonin ja McKercovin

00:07:03.904 --> 00:07:07.330
kehittämä ja perustuu
ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan.

00:07:09.610 --> 00:07:14.470
Tämä poikkeaa GROW-mallista siten,
että tässä pohditaan tuossa kolmannessa

00:07:14.471 --> 00:07:19.370
vaiheessa paitsi vaihtoehtoja,
myös niiden seurauksia.

00:07:20.190 --> 00:07:24.430
Ja sitten tähän alkuperäiseen malliin on
myös liitetty tuo arviointivaihe tuohon

00:07:24.431 --> 00:07:29.230
loppuun mukaan, mikä siinä GROW-mallissa
ei alun perin ollut.

00:07:30.870 --> 00:07:36.970
Jos lähdetään liikkeelle tuolta ihan
ylhäältä Oosta, eli Outcome, määränpää,

00:07:37.110 --> 00:07:39.542
tavoite, niin tässä
vaiheessa on tärkeää

00:07:39.543 --> 00:07:43.151
auttaa valmennettavaa
muotoilemaan se tavoite.

00:07:43.430 --> 00:07:49.250
Eli voidaan ihan pohtia sitä, että mitä
haluat saavuttaa tämän päivän tapaamisen

00:07:49.251 --> 00:07:54.010
aikana ja mikä on sitten kenties se
pitemmän aikavälin tavoite.

00:07:56.255 --> 00:07:59.390
S on Scaling, asteikkojen hyödyntäminen.

00:07:59.510 --> 00:08:03.985
Ja tämän vaiheen pääajatus
on se, että kartoitetaan,

00:08:03.986 --> 00:08:06.830
että missä se valmennettava
on tällä hetkellä.

00:08:06.831 --> 00:08:10.870
Ja pyritään lisäämään valmennettavan
itsetietoisuutta.

00:08:11.690 --> 00:08:14.910
Ja tässä voidaan käyttää nollasta kymppiin
asteikkoa.

00:08:15.890 --> 00:08:22.150
Eli pyydetään valmennettavaa kertomaan,
että mille kohtaa sijoittaisi itsensä

00:08:22.250 --> 00:08:25.487
tällä hetkellä asteikolla
nollasta kymppiin, kun

00:08:25.488 --> 00:08:28.950
nolla on huonoin ja
kymmenen paras mahdollinen.

00:08:30.080 --> 00:08:34.510
Eli vähän saadaan kuvaa, että mitä se
valmennettava ajattelee siitä omasta

00:08:34.710 --> 00:08:36.190
tilanteestaan tällä hetkellä.

00:08:37.105 --> 00:08:43.750
Mutta tuoda myös esiin vähän sitä
valmennettavan vahvuutta ja että miten on

00:08:43.751 --> 00:08:46.170
päässyt jo siihen tilanteeseen,
missä on nyt.

00:08:46.820 --> 00:08:50.670
Niin voi juuri vaikka kysyä, että nyt kun
olet vaikkapa numerossa kuusi,

00:08:51.200 --> 00:08:54.290
niin mitä kaikkea olet tehnyt,
että olet päässyt näinkin pitkälle.

00:08:54.800 --> 00:09:00.590
Ja sitten toisaalta, että jotta pääsisit
vaikkapa numeroon seitsemän, niin mistä

00:09:00.690 --> 00:09:03.750
tietäisit, että olet sinne pisteeseen
päässyt.

00:09:04.910 --> 00:09:10.370
Kolmas vaihe on know-how and resources,
eli osaaminen ja resurssit.

00:09:11.370 --> 00:09:15.970
Ja tämän vaiheen tarkoitus on auttaa
valmennettavaa löytämään mahdollisimman

00:09:15.971 --> 00:09:19.830
paljon niitä eri vaihtoehtoja,
mitä on olemassa.

00:09:19.870 --> 00:09:25.370
Eli lisätä sitä tietoisuutta niistä eri
vaihtoehdosta, mutta myös sitten

00:09:25.445 --> 00:09:29.870
minkälaisia seurauksia niillä
vaihtoehdoilla on, mitä harkitsee.

00:09:30.660 --> 00:09:33.730
Ja tässä on hyvä myös pysähtyä pohtimaan
näitä vaihtoehdot.

00:09:33.875 --> 00:09:35.753
...vaihtoehtoja, että
kuinka ne ovat myös

00:09:35.754 --> 00:09:38.471
sopivia sitten sen
valmennettavan arvomaailmaan.

00:09:40.460 --> 00:09:45.570
Ja apukysymyksinä voi vaikka käyttää,
että mikä auttaa pääsemään johonkin

00:09:45.720 --> 00:09:51.230
tiettyyn tavoiteltavaan tavoitteeseen ja
mistä tietää sitten, että on vähän

00:09:51.231 --> 00:09:55.130
lähempänä sitä tavoitetta ja mitä teit,
että onnistuit.

00:09:57.110 --> 00:10:01.090
Neljäs vaihe on Affirm an action eli
vahvistus ja toiminta.

00:10:01.890 --> 00:10:07.690
Ja siinä on ajatus se, että autetaan
valmennettavaa arvioimaan niitä eri

00:10:07.691 --> 00:10:13.550
vaihtoehtoja, mitä tuossa edellisessä
vaiheessa on sitten pohdittu.

00:10:14.105 --> 00:10:20.350
Ja myöskin sitten selkeyttämään niitä
konkreettisia askeleita, mitä ottaa sitten

00:10:20.351 --> 00:10:27.770
siinä toiminnassa ja vastuuttaa myös sitä
valmennettavaa oikeasti sitten tekemään

00:10:27.970 --> 00:10:28.970
niitä toimia.

00:10:29.830 --> 00:10:35.510
Ja voi vaikkapa kysyä, että no mikä sujuu
jo nyt hyvin ja mikä voisi olla seuraava

00:10:35.660 --> 00:10:40.910
pieni askel, minkä voisi ottaa sen
tavoitteen saavuttamisen suhteen.

00:10:42.290 --> 00:10:46.510
Viimeinen vaihe on Review eli tämä
arviointivaihe ja siinä on hyvä sitten

00:10:46.685 --> 00:10:52.010
pohtia, että mikä toivottavasti on
paremmin ja mitä on tehnyt, että muutos on

00:10:52.011 --> 00:10:59.411
onnistunut ja minkälaisia kenties vaikutuksia
sillä muutoksella on sitten ollut.

00:11:03.110 --> 00:11:07.760
Sitten mennään Practice-malliin,
joka on Steven Palmerin kehittävä ja

00:11:08.060 --> 00:11:13.238
pohjautuu kognitiivis-behavioraaliseen
lähestymistapaan

00:11:13.239 --> 00:11:16.340
ja aiempiin valmennuksen
malleihin ja viitekehyksiin.

00:11:17.660 --> 00:11:21.845
Ja tässä mallissa keskitytään
ratkaisuiden etsimiseen ja

00:11:21.846 --> 00:11:27.360
toteuttamiseen ja pyritään välttämään
semmoista ongelmakeskustelua.

00:11:28.110 --> 00:11:31.140
Tätä mallia on hyödynnetty muun muassa
liike-elämässä urheilussa.

00:11:31.141 --> 00:11:35.040
Seuraohjauksessa ja elämäntaitojen
valmennuksessa.

00:11:36.040 --> 00:11:40.469
Ja on tämmöinen seitsemänportainen
malli, jossa ensimmäisenä

00:11:40.470 --> 00:11:44.100
on problem identification
eli ongelman tunnistaminen.

00:11:45.200 --> 00:11:50.520
Ja tässä on hyvä kysyä valmennettavalta
esimerkiksi, että mikä ongelma tai huoli

00:11:50.521 --> 00:11:55.460
sulla on, josta haluaisit nyt keskustella
tai mihin haluaisit muutosta.

00:11:57.390 --> 00:12:00.085
Kakkosvaihe on realistic
and relevant goals

00:12:00.086 --> 00:12:03.461
eli realistiset ja
merkitykselliset tavoitteet.

00:12:04.450 --> 00:12:10.480
Ja tässä mennään nyt ihan siihen konkretiaan,
että mitä oikeasti haluaa saavuttaa.

00:12:10.660 --> 00:12:16.520
Ja tässä voidaan tavoitteen asettelussa
hyödyntää tämmöistä smart-tavoitetta,

00:12:17.090 --> 00:12:21.540
jota avaan vielä vähän tarkemmin sitten
muutaman dian päästä.

00:12:23.700 --> 00:12:25.380
Kolmantena on alternative solutions.

00:12:25.381 --> 00:12:27.740
Eli vaihtoehtoiset ratkaisut.

00:12:28.430 --> 00:12:33.520
Ja tämä on sellainen vaihe, missä vaikkapa
ihan kirjataan konkreettisesti ylös kaikki

00:12:33.521 --> 00:12:37.880
mahdolliset vaihtoehdot, mitä tässä
tilanteessa voisi olla.

00:12:38.550 --> 00:12:40.240
Ja mitä voisi sitten pohtia.

00:12:42.270 --> 00:12:44.400
Nelonen on consideration of consequences.

00:12:45.840 --> 00:12:49.540
Elikkä siinä sitten oikeasti
konkreettisesti pohditaan tuossa

00:12:49.541 --> 00:12:54.560
kolmannessa vaihtoehdossa tai kolmannessa
kohdassa kirjoitettuja vaihtoehtoja.

00:12:54.710 --> 00:12:57.000
Että kuinka hyödyllisiä ne on.

00:12:57.320 --> 00:13:00.229
Eli jokaista kirjoitettua
vaihtoehtoa voidaan vaikka

00:13:00.230 --> 00:13:03.500
arvioida asteikolla yhdestä
kymppiin tai nollasta kymppiin.

00:13:03.540 --> 00:13:07.200
Että kuinka hyödyllisiä ne oikein onkaan.

00:13:09.290 --> 00:13:11.920
Viides on target most feasible solutions.

00:13:12.140 --> 00:13:16.580
Mikä tarkoittaa toteuttamiskelpoisimman
ratkaisun valintaa.

00:13:16.660 --> 00:13:20.360
Eli sitten kun tuossa edellisessä
vaiheessa on mietitty niitä vaihtoehtoja.

00:13:20.925 --> 00:13:22.020
Arvioitu niitä.

00:13:22.420 --> 00:13:26.500
Niin sitten tässä vaiheessa
oikeasti valitaan se

00:13:26.501 --> 00:13:30.840
kaikkein toteuttamiskelpoisin
ja käytännöllisin ratkaisu.

00:13:33.450 --> 00:13:36.800
Kuudes on sitten implementation of chosen
solutions.

00:13:36.940 --> 00:13:39.880
Eli tämä on nyt se kädet saveen vaihe.

00:13:39.900 --> 00:13:44.325
Eli ei muuta kuin vaan sitten
tekemään ja toteuttamaan

00:13:44.326 --> 00:13:49.780
sitä tavoitetta ja niitä
käytännön suunnitelmia.

00:13:49.781 --> 00:13:52.371
Ja tässä on myös tärkeää
sitten vähän miettiä, että

00:13:52.372 --> 00:13:56.900
minkälaisia välisteppejä
voisi olla siellä matkan varrella.

00:13:56.920 --> 00:14:01.600
Jossa huomioidaan myös sitten sen
valmennettavan voimavarat ja resurssit.

00:14:03.910 --> 00:14:05.300
Ja viimeinen on sitten seiska.

00:14:05.400 --> 00:14:07.240
Eli tuo evaluation arviointi.

00:14:07.300 --> 00:14:12.360
Ja sitten arvioidaan sitä, että miten on
onnistunut oikein siinä.

00:14:12.480 --> 00:14:17.180
Ja mitä voidaan oppia tästä koko
prosessista.

00:14:17.230 --> 00:14:20.146
Ja tässäkin voidaan sitten
käyttää, kun arvioidaan

00:14:20.147 --> 00:14:23.880
onnistumista, niin sitä
asteikkoa nollasta kymppiin.

00:14:27.950 --> 00:14:30.450
Viimeinen tämmöinen malli, minkä
esittelen, on Space.

00:14:31.050 --> 00:14:38.390
Ja Space on Edgertonin ja Palmerin
kehittämä kognitiivis-behavioraaliseen

00:14:38.391 --> 00:14:42.910
psykologiaan perustuva tämmöinen
biopsykososiaalinen kehys.

00:14:43.490 --> 00:14:45.639
Ja tämä on nyt ehkä
enemmän just tämmöinen

00:14:45.640 --> 00:14:48.870
viitekehys, ei niinkään
tietynlainen prosessi.

00:14:48.871 --> 00:14:49.950
Malli.

00:14:50.400 --> 00:14:55.830
Ja tämän tarkoituksena on ohjata
valmentajaa arvioimaan ja ymmärtämään

00:14:56.530 --> 00:15:00.090
valmennettavien käyttäytymistä tietyissä
tilanteissa.

00:15:01.100 --> 00:15:06.830
Ja on ajatus siitä, että siihen
valmennettavan toimintaan vaikuttaa aina

00:15:07.530 --> 00:15:10.030
se sosiaalinen konteksti, missä hän on.

00:15:11.410 --> 00:15:17.870
Fysiologiset reaktiot, millä tarkoitetaan
vaikkapa sydämen sykkeentiheyttä.

00:15:19.670 --> 00:15:20.670
Hengitystiheyttä.

00:15:21.070 --> 00:15:24.890
Lihaksistoa, miten rentoutunut tai
jännittynyt lihaksisto on.

00:15:25.840 --> 00:15:30.910
Sitten kognitioita, eli meidän ajatteluun
liittyviä näkökulmia ja tunteita.

00:15:32.630 --> 00:15:37.810
Ja tätä mallia voidaan tarkastella
kokonaisuutena, niin kuin tuona space-inä,

00:15:38.040 --> 00:15:41.130
mutta siitä voidaan erottaa myös sitten
vielä eri tasoja.

00:15:42.110 --> 00:15:48.850
Ja ACE, eli A-C-E kehyksessä tarkastellaan
sen valmennettavaa.

00:15:48.925 --> 00:15:54.150
Toiminnan, tunteiden ja kognitioitten
välisiä suhteita.

00:15:55.100 --> 00:16:01.270
ja PACE-kehyksessä, joka perustuu tuohon
ACE-malliin, niin otetaan huomioon sitten

00:16:01.370 --> 00:16:06.468
myös näitä fysiologisia
reaktioita, jotka syntyy sitten

00:16:06.469 --> 00:16:10.530
kognitioitten ja tunteiden
ja käyttäytymisen myötä.

00:16:12.200 --> 00:16:14.910
eli minkälaisia esimerkiksi reaktioita?

00:16:16.070 --> 00:16:18.830
Meissä voi erilaiset tilanteet sitten
havaita.

00:16:37.240 --> 00:16:40.500
Sitten lupasin, että palataan
tähän SMART -malliin, jota

00:16:40.501 --> 00:16:44.510
käytetään monesti tämän
tavoitteen kirkastamisen tukena.

00:16:45.710 --> 00:16:49.248
Ja SMART tulee
sanoista specific, eli että se

00:16:49.249 --> 00:16:54.030
tavoite olisi mahdollisimman
selkeä, konkreettinen.

00:16:55.020 --> 00:16:57.810
Se olisi measurable, eli mitattavissa
oleva.

00:16:58.340 --> 00:17:02.170
Mitataan sitä sitten vaikka kyselyllä tai
asteikkoa hyödyntäen.

00:17:02.520 --> 00:17:06.030
Achievable, sen pitäisi olla
saavutettavissa.

00:17:06.920 --> 00:17:14.670
Realistic, realistinen, mikä huomioi
sitten myöskin valmennettavan voimavarat

00:17:14.795 --> 00:17:16.750
ja osaamisen kyvykkyyden.

00:17:17.350 --> 00:17:19.490
Ja timely, eli aikaan sidottu.

00:17:20.630 --> 00:17:26.062
Ja tämä SMART sopii
erityisen hyvin tämmöisten

00:17:26.063 --> 00:17:30.150
mekaanisten prosessien
tavoitteiden määrittelemiseen.

00:17:30.151 --> 00:17:34.490
Mutta sitten kun me puhutaan vähän
pehmeämmistä, niin sanotusta pehmeämmistä

00:17:34.690 --> 00:17:40.630
tavoitteista, niin silloin ehkä hyvä
ymmärtää, että kaikki sitten semmoiset

00:17:40.905 --> 00:17:45.170
pehmeämmät tavoitteet ei aina välttämättä
ole esimerkiksi mitattavissa.

00:17:45.190 --> 00:17:47.430
Tai niitä voi olla tosi vaikea mitata.

00:17:48.105 --> 00:17:53.990
Ja sitten kun me puhutaan esimerkiksi
ihmisten kasvusta, henkisestä kasvusta ja

00:17:53.991 --> 00:17:59.410
kehityksestä, niin sitten välttämättä aina
toi tommoinen tiukka aikaansidottu.

00:17:59.411 --> 00:18:05.350
Ei siinä toimi, vaan voi olla ehkä hyvä
ajatella jotenkin laajemmin tulevaisuuteen

00:18:05.575 --> 00:18:07.170
suuntaavana tuota teetä.

00:18:07.390 --> 00:18:12.110
Eli voidaan ajatella, että se on tämmöinen
towards the future ajattelutapa.

00:18:13.570 --> 00:18:17.470
Mutta ylipäätään kun tavoitteita luodaan,
niin on tosi tärkeää, että se tavoite,

00:18:17.530 --> 00:18:21.310
mikä asetetaan, niin se olisi jollain
lailla voimaannuttava.

00:18:21.490 --> 00:18:25.170
Ja kun se tavoite saavutetaan,
niin se lisää sitä semmoista

00:18:25.370 --> 00:18:28.470
tyytyväisyyttä ja hyvinvointia omassa
elämässä.

00:18:29.220 --> 00:18:32.035
Ne pienet askeleet,
joita suunnitellaan siihen

00:18:32.036 --> 00:18:34.911
tavoitteeseen, niin
ne olisi innostavia.

00:18:35.490 --> 00:18:41.770
Ja se olisi ennen kaikkea niiden omien
arvojen, valmennettavan arvojen mukainen.

00:18:44.580 --> 00:18:49.050
No tässä oli muutamia malleja, mutta on
olemassa paljon myös erilaisia muita malleja.

00:18:49.110 --> 00:18:54.270
Ja niistä on nyt kirjannut tuohon
esimerkkeinä Alternative, ABCDE,

00:18:54.430 --> 00:18:58.070
Positive, Laser ja Piike, jos haluat
niistä lukea.

00:18:58.520 --> 00:19:02.670
Ja muista malleista lisää, niin tuolla on
sitten muutamia lähdeviitteitä.

00:19:04.670 --> 00:19:07.450
Otetaan vielä loppuun vähän ryhmien
valmentamisesta.

00:19:09.120 --> 00:19:12.670
Ja kun me valmennetaan ryhmiä,
kun ei ole enää se yksilö pelkästään

00:19:12.671 --> 00:19:16.550
kyseessä, niin on tosi tärkeää,
että valmentajalla on jonkinlaista

00:19:16.551 --> 00:19:19.841
ymmärrystä ryhmätason
ilmiöistä ja siitä

00:19:19.842 --> 00:19:24.291
vuorovaikutuksesta, mitä
siellä ryhmässä tapahtuu.

00:19:25.900 --> 00:19:26.290
Ja...

00:19:26.815 --> 00:19:33.370
on tosi vähän loppujen lopuksi semmoista
tietoa ja erilaisia malleja tähän ryhmien

00:19:33.371 --> 00:19:38.690
valmentamiseen liittyen, mutta on
havaittu, että valmentajat on hyödyntänyt

00:19:38.691 --> 00:19:45.830
näissä ryhmävalmennuksissa sekä yksilö-
että ryhmävalmennuksen menetelmiä,

00:19:45.990 --> 00:19:48.450
käytänteitä eli yhdistellyt niitä.

00:19:49.550 --> 00:19:54.370
Sitten siellä on saatettu siellä
ryhmävalmennuksessa myös aika tämmöisiä...

00:19:56.290 --> 00:20:00.770
aika yksilökohtaisestikin valmentaa,
eli jokaisen yksilön valmentamiseen on

00:20:00.771 --> 00:20:06.470
keskitytty ja heidän omien yksilöllisten
tavoitteiden saavuttamiseksi siinä ryhmässä.

00:20:06.630 --> 00:20:08.937
Että ei ole niinkään
menty sinne ryhmäilmiön

00:20:08.938 --> 00:20:12.590
tasolle, vaikka
ryhmävalmennuksesta onkin puhuttu.

00:20:13.440 --> 00:20:16.810
Mutta sitten oikeastaan tämä kolmas
ulottuvuus on tämmöinen, niin kuin ehkä

00:20:16.811 --> 00:20:20.950
se, mihin ryhmävalmennuksella sitten
loppuviimein aidosti pyritään,

00:20:20.970 --> 00:20:24.124
on se, että keskitytään
oikeasti sen ryhmän

00:20:24.125 --> 00:20:26.270
valmentamiseen ja
ymmärretään, että se on...

00:20:26.290 --> 00:20:32.750
oma ainutlaatuinen kokonaisuus ja siinä on
paljon mahdollisuuksia ja keskitytään

00:20:32.751 --> 00:20:39.911
myöskin sen ryhmädynamiikan niin kuin
ymmärtämiseen ja kehittämiseen siinä ryhmässä.

00:20:41.700 --> 00:20:48.430
Ryhmävalmennuksen hyödyistä on aika vähän
tietoja, mutta joitain tämmöisiä pointteja

00:20:48.431 --> 00:20:51.590
nyt sitten nostan yhdestä tutkimuksesta
esiin.

00:20:52.870 --> 00:20:53.950
On havaittu, että...

00:20:54.590 --> 00:20:55.730
että ryhmissä...

00:20:59.270 --> 00:21:02.562
ryhmävalmennuksiin
osallistuminen lisää

00:21:02.563 --> 00:21:06.911
luottamusta ja tuen
kehittymistä siinä ryhmässä.

00:21:07.090 --> 00:21:11.610
Ja usein se, kun me jaetaan niitä omia
haasteita elämästä, niin sitten me ehkä

00:21:11.611 --> 00:21:16.330
huomataan, että me ei olla ainoita,
jotka niitä haasteita kokee, vaan sitten

00:21:16.430 --> 00:21:22.950
koetaan semmoista tukea myöskin siltä
ryhmältä siihen omaan haastavaan tilanteeseen.

00:21:23.450 --> 00:21:29.370
No, ryhmäläisten kuuntelu- ja
kommunikaatiotaidot on havaittu parantuvan

00:21:29.371 --> 00:21:35.010
tunneälykkyyden lisääntyvän se,
että ryhmässä on paljon erilaisia

00:21:35.011 --> 00:21:39.730
henkilöitä ja jokaisella on vähän niitä
omia päämääriä, vahvuuksia ja arvoja.

00:21:40.320 --> 00:21:46.030
Niin se, kun me opitaan kuulemaan ja
näkemään niitä muita, niin opitaan

00:21:46.031 --> 00:21:51.010
arvostamaan myös niitä heidän omia
päämääriä, vahvuuksia ja arvoja.

00:21:51.410 --> 00:21:52.930
Ja sitten myös, miten niitä yhteyttä...

00:21:52.950 --> 00:21:58.470
niin sen on havaittu kehittyvän sitten
tuommoisessa ryhmävalmennuksessa.

00:22:00.110 --> 00:22:04.558
Siellä voi oppia myös rakentavaa
konfliktinratkaisua, kun aina yleensä kuitenkin.

00:22:04.708 --> 00:22:04.750
..

00:22:05.050 --> 00:22:09.290
tai yleensä saattaa tulla niitä sellaisia
tilanteita, joissa ajatukset ei aina

00:22:09.291 --> 00:22:12.750
meekään ihan yksin, niin sitten kun on
semmoinen turvallinen tila, missä

00:22:13.150 --> 00:22:19.211
harjoitellaan myöskin niitä konfliktien
ratkaisuja, niin on äärimmäisen hyvä juttu.

00:22:20.470 --> 00:22:22.790
Usein sitoutuminen ja vastuullisuus
lisääntyy.

00:22:22.791 --> 00:22:27.510
Siellä voi olla semmoinen positiivinen
vertaispaine, joka kannustaa sitten

00:22:27.610 --> 00:22:36.211
myöskin sitoutumaan valmennukseen ja kantamaan
oma vastuu osana sen ryhmän toimintaa.

00:22:37.265 --> 00:22:39.407
On huomattu, että
tämmöinen hyväksyttävän

00:22:39.408 --> 00:22:42.830
ryhmäkäyttäytymisen
ymmärtäminen ja itsesäätely paranee.

00:22:43.680 --> 00:22:47.559
Ja sitten myös tämmöiset
pysyvät käyttäytymismuutokset

00:22:47.560 --> 00:22:50.270
saattaa olla erittäin
todennäköisiä.

00:22:50.290 --> 00:22:52.270
Ja tämänkin taustalla voi sitten olla.

00:22:52.570 --> 00:22:57.090
Esimerkiksi semmoinen positiivinen
ryhmäpaine, kun ei ollakaan enää vain

00:22:57.091 --> 00:23:01.036
jotenkin tilivelvollisia
itselle tai valmentajalle,

00:23:01.086 --> 00:23:04.390
vaan myös sitten
laajemmalle joukolle.

00:23:07.750 --> 00:23:13.250
Ryhmävalmennuksen malleja en ole
onnistunut löytämään kovinkaan monta.

00:23:13.700 --> 00:23:17.170
Ja esittelen nyt yhden niistä,
jonka löysin.

00:23:17.690 --> 00:23:19.130
Ja sen nimi on GROUP.

00:23:19.270 --> 00:23:21.350
Ja tämä on Brownin ja Grantin malli.

00:23:21.600 --> 00:23:25.450
Ja pohjautuu, niin kuin ehkä huomaat,
niin GROUP-mallille.

00:23:25.530 --> 00:23:30.530
Eli siinä on kolme ensimmäistä vaihetta
aivan täysin samoja kuin GROUP-mallissa.

00:23:30.860 --> 00:23:36.810
Mutta niitä eri kohtia sitten vaan
pohditaan ryhmän näkökulmasta käsin.

00:23:38.030 --> 00:23:42.670
Ja Brown ja Grant on halunnut
korostaa sitä, että valmentajat

00:23:42.671 --> 00:23:47.710
jotenkin käyttäisi tätä
GROUP-mallia hyvinkin joustavasti.

00:23:48.510 --> 00:23:50.670
Ja sillain asiakeskeisesti.

00:23:51.650 --> 00:23:55.170
Että tämä on vain yksi menetelmä,
joka voi auttaa sitä

00:23:55.171 --> 00:23:59.210
ryhmävalmennusprosessia, mutta ei ole
missään tapauksessa mikään sellainen

00:23:59.360 --> 00:24:04.630
ideologia, jota olisi noudatettava tosi
tiukasti ja tarkasti.

00:24:07.360 --> 00:24:12.090
Jos otetaan goal ja reality tuolta ensin
tarkasteluun, niin tosiaan niitä

00:24:12.091 --> 00:24:17.210
tavoitteita ja tietoisuutta pyritään
lisäämään, mutta nyt siis ryhmän

00:24:17.410 --> 00:24:18.770
näkökulmasta käsin.

00:24:18.820 --> 00:24:21.570
verrattuna siihen GROUP-malliin.

00:24:22.260 --> 00:24:27.030
Ja obsenssikin on hyvin samankaltainen,
mutta ehkä tässä haluan nostaa esiin tuon

00:24:27.031 --> 00:24:31.730
aivoriihityöskentelyn merkitykseen ja
siihen kannustamiseen, että nyt kun siellä

00:24:31.731 --> 00:24:38.090
ryhmässä on useampia jäseniä, niin usein
niitä vaihtoehtojakin ja ajatuksia sitten

00:24:38.240 --> 00:24:42.476
tulee enemmän, niin sieltä
voi löytyä tosi merkittäviä

00:24:42.576 --> 00:24:47.990
löydöksiä, mitä sitten hyödyntää,
kun edetään siinä tavoitteessa.

00:24:48.050 --> 00:24:48.750
Eli... Eli... Aivan...

00:24:48.751 --> 00:24:53.390
Eli aivoriihityöskentely on tässä GROUP
-mallissa tosi tärkeä vaihe.

00:24:53.780 --> 00:24:56.786
Ja kun on monta
ryhmäläistä, niin niitä ideoita

00:24:56.836 --> 00:25:00.090
usein tulee enemmän kuin
sitten yksilövalmennuksessa.

00:25:01.440 --> 00:25:04.497
No sitten toi neljäs vaihe
on nyt ihan uusi verrattuna

00:25:04.498 --> 00:25:06.890
GROUP-malliin ja se
on Understanding Others.

00:25:07.810 --> 00:25:12.272
Ja tämä on tärkeä vaihe
nimenomaan sen ryhmän

00:25:12.273 --> 00:25:16.611
jäsenten keskinäisen
ymmärryksen kautta.

00:25:16.760 --> 00:25:24.410
Ja tosi tärkeä jotenkin tämä vaihe
siitäkin näkökulmasta, että kun tähän

00:25:24.411 --> 00:25:31.370
vaiheeseen oikeasti keskitytään,
niin sitten tullaan myös todennäköisimmin

00:25:31.371 --> 00:25:36.005
tietoisiksi niistä sekä
yksilön että ryhmän sellaisista

00:25:36.085 --> 00:25:39.470
sokeista pisteistä, mitä ei
ole ehkä aiemmin huomattu.

00:25:40.310 --> 00:25:46.530
Eli voidaan pohtia sitä, että kun ollaan
niitä vaihtoehtoja mietitty, niin mikä

00:25:46.531 --> 00:25:52.610
olisi sitten paras niistä, koko ryhmän
mielestä paras niistä vaihtoehdoista.

00:25:53.085 --> 00:26:00.690
Mutta myöskin haastaa ryhmäläisiä
tarkkailemaan muiden näkemyksiä ja pohtia

00:26:00.691 --> 00:26:06.010
vaikkapa sitä, että mitä on ymmärtänyt
jonkun toisen näkemyksellä tai minkälaista

00:26:06.060 --> 00:26:12.331
vuoropuhelua on käynyt itsensä kanssa,
kun on kuunnellut jonkun toisen näkemyksiä.

00:26:12.600 --> 00:26:15.650
Eli tämä on tärkeä vaihe.

00:26:15.950 --> 00:26:18.990
Kun pyritään ymmärtämään toinen toisia.

00:26:20.130 --> 00:26:21.790
Sitten viimeisenä on perform.

00:26:22.610 --> 00:26:26.322
Eli mennään niihin
sekä yksilökohtaisiin että

00:26:26.323 --> 00:26:30.350
ryhmäkohtaisiin
toimintasuunnitelmiin ja itse toimintaan.

00:26:31.125 --> 00:26:36.490
Ja tässä on tärkeää, että autetaan ryhmää
sitten määrittämään ne seuraavat vaiheet

00:26:36.615 --> 00:26:42.070
ja kehitetään paitsi niitä ryhmän myös
yksilöllisiä toimintasuunnitelmia.

00:26:42.320 --> 00:26:48.070
Ja usein tästä tarvitaan myös sitä
valmentajan motivointia ja varmistamista

00:26:49.390 --> 00:26:52.323
että jokainen toimii
vastuullisella tavalla ja

00:26:52.324 --> 00:26:55.291
kantaa sen kortensa
kekoon niin kuin on sovittu.

00:26:56.210 --> 00:27:03.650
Tähän group-malliin on niin ikään lisätty
myöhemmin tuo RE eli Review & Evaluate.

00:27:03.910 --> 00:27:08.990
Eli sitten, kun seuraavalla kerralla on
hyvä vähän arvioida ja pohtia,

00:27:09.200 --> 00:27:11.290
että mitä siinä matkan varrella on
tapahtunut.

00:27:11.291 --> 00:27:15.427
Mitä on opittu ja mistä
lähdetään sitten sille seuraavalle

00:27:15.428 --> 00:27:19.010
ja seuraaville valmennuskeroille
oikein liikkeelle.

00:27:21.970 --> 00:27:25.190
Mitä hyötyä tällaisista malleista oikein
voi olla?

00:27:27.320 --> 00:27:30.352
Tällaiset mallit voivat
antaa suunnan sille

00:27:30.353 --> 00:27:33.450
valmennusprosessille, eli
mitä kohti ollaan menossa.

00:27:33.510 --> 00:27:39.390
Kun tunnistaa ja tietää vähän niitä
malleja, niin voi sitten sitä kautta

00:27:39.391 --> 00:27:43.270
ymmärtää, että mihin kohti sillä
valmennuksella ollaan menossa.

00:27:44.225 --> 00:27:48.650
Nämä mallit voivat auttaa myös tekemään
parempia havaintoja, kun me ymmärretään

00:27:49.200 --> 00:27:54.250
vaikkapa prosessimallin eri vaiheita,
niin pystytään ehkä kiinnittämään myös

00:27:54.251 --> 00:27:58.490
huomiota eri vaiheisiin paremmin,
kun me tiedetään, että mitä kaikkea siellä

00:27:58.491 --> 00:28:02.130
voi esimerkiksi kysyä niiltä
valmennettavilta.

00:28:03.740 --> 00:28:06.792
Tällaiset mallit ja teoreettiset
viitekehykset voivat

00:28:06.793 --> 00:28:10.610
olla myös sellainen tärkeä
peruste, jonka mukaan toimia.

00:28:11.225 --> 00:28:15.710
Ja on mielestäni aina hienoa, jos pystyy
jotenkin perustelemaan sitä omaa työtään

00:28:15.711 --> 00:28:20.470
ja minkä pohjalta oikein sitä omaa
valmennusta toteuttaa.

00:28:21.460 --> 00:28:27.730
Jos pystyy vaikka kertomaan, että olen
yhdistellyt nyt vaikka GROW-mallia ja tätä

00:28:27.805 --> 00:28:32.767
GROUP -mallia sitten yksilöiden
ja ryhmien valmennuksesta, tai

00:28:32.768 --> 00:28:37.170
sitten vaikka PRACTICE -mallia
ja GROUP-mallia ja niin poispäin.

00:28:37.310 --> 00:28:42.290
Eli tärkeintä ei niinkään ole se,
että mitä mallia käyttää, vaan se,

00:28:43.260 --> 00:28:50.810
että pystyy perustelemaan, että minkä
pohjalle se oma toiminta oikein perustuu.

00:28:53.230 --> 00:28:59.210
Ja sitten, kun käytetään näitä malleja,
niin on hyvä muistaa semmoinen joustavuus.

00:28:59.660 --> 00:29:05.850
Ja se, että mikä valmennusprosessi ei aina
välttämättä ole semmoinen ihan täysin

00:29:05.851 --> 00:29:10.710
lineaarinen, vaan joskus ne eri vaiheet
voi mennä osin päällekkäinkin.

00:29:10.730 --> 00:29:15.530
Ja joskus voi joutua palaamaan takaisin
vaikkapa sinne tavoitteen asetteluun.

00:29:15.590 --> 00:29:19.430
Ja sitten joskus voidaan mennä
vauhdikkaamminkin eteenpäin.

00:29:19.780 --> 00:29:25.910
Ja toki ne joskus etenee ne valmennukset
myös aika sulavasti ja sujuvasti.

00:29:25.935 --> 00:29:30.970
Ja voidaankin päästä ihan mukavasti sen
rakenteen mukaan eteenpäin.

00:29:33.710 --> 00:29:38.630
Ja tähän videon loppuun nyt toivoisin
sinun sitten pohtivan, kun olet kuullut

00:29:38.631 --> 00:29:44.250
näistä eri malleista ja viitekehyksistä,
ehkä käynyt itse vielä tutustumassa

00:29:44.251 --> 00:29:48.734
lisälähteisiin, niin
minkälaisia yhtäläisyyksiä ja

00:29:48.735 --> 00:29:53.110
eroavaisuuksia oikein näistä
esitellyistä malleista löydät?

00:29:53.190 --> 00:29:54.350
Ja tota...

00:29:55.300 --> 00:29:58.230
Minkälaisia ajatuksia ne sussa herättää?

00:30:03.340 --> 00:30:05.500
Kiitos kun olit mukana tällä luennolla.