WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.740 --> 00:00:05.180
Tervetuloa julkistalouden
luentosarjan aloitus luennolle.

2
00:00:05.180 --> 00:00:10.620
Mun nimi on arttu karila ja toimin opettajana
ja luennoitsijana tällä julkistalouden

3
00:00:10.620 --> 00:00:18.420
luentosarja tässä aloituksessa niin tehdään
hieman johdatusta kurssin aiheisiin ja

4
00:00:18.420 --> 00:00:24.230
sitten luennon loppupuolella
tarkastellaan hieman sitä, että.

5
00:00:24.230 --> 00:00:30.590
Miten julkisen sektorin kokoaa voi
tarkastella ja miten vaikkapa suomen julkisen

6
00:00:30.590 --> 00:00:37.290
sektorin koko vertautuu
sitten maailman laajuisesti?

7
00:00:37.290 --> 00:00:44.350
Kirjallisuudesta tällä luentosarjalla
käytetään 2 kirjaa pääasiallisena lähdetieuksena

8
00:00:44.350 --> 00:00:49.600
eli matti tuomalan julkistaloutta ja sitten
stiglitzin ja rosengårdin economics of the

9
00:00:49.600 --> 00:00:55.470
public sector kirjaa nää täydentää
teokset aika hyvin toisiaan.

10
00:00:55.470 --> 00:01:01.630
Suosittelen lukemaan niitä rinnakkain,
vaikka niissä samoja aihepiirejä käsitellään

11
00:01:01.630 --> 00:01:04.900
tuomalla teos siis suomeksi
ja sitten stiglitzin.

12
00:01:04.900 --> 00:01:09.050
Englanniksi, tuomalan teoksessa.

13
00:01:09.050 --> 00:01:13.300
Erityinen ansio on se, että siinä
käsitellään etenkin pohjoismaita ja suomea.

14
00:01:13.300 --> 00:01:15.590
Julkistalouden näkökulmasta.

15
00:01:15.590 --> 00:01:21.270
Stiglitsissa taas näkökulma, ehkä
semmoinen yleismaailmallisempi.

16
00:01:21.270 --> 00:01:26.230
Toki siellä loppupuolella
käsitellään Yhdysvaltojen taloutta.

17
00:01:26.230 --> 00:01:30.360
osuus ei kuulu hänen tähän kurssialueen,
mutta mikä oli aihe saattaa kiinnostaa,

18
00:01:30.360 --> 00:01:35.690
niin sitten siihen voi
perehtyä sieltä kirjan lopusta.

19
00:01:35.690 --> 00:01:39.530
No lähdetään liikkeelle kurssin.

20
00:01:39.530 --> 00:01:45.330
Suurien kysymysten äärelle, mihin julkista
sektoria tarvitaan ja ennen kaikkea mihin

21
00:01:45.330 --> 00:01:51.610
sitä tarvitaan taloudessa, jotta tähän aiheeseen
päästään kunnolla käsiksi, niin muistellaan

22
00:01:51.610 --> 00:01:54.950
ihan peruskurssilla tämmöistä
4 talouden peruskysymystä.

23
00:01:54.950 --> 00:01:58.950
Eli yleensähän on meitä kiinnostaa
se, että mitä taloudessa tuotetaan,

24
00:01:58.950 --> 00:02:02.050
kuinka paljon jotain
tiettyä hyödykettä tuotetaan.

25
00:02:02.050 --> 00:02:07.570
Toisaalta miten sä tuotetaan joskus meitä
kiinnostaa myös se, että missä se tuotetaan

26
00:02:07.570 --> 00:02:11.420
ja sitten ennen kaikkea, että
kuka tekee taloudelliset päätökset.

27
00:02:11.420 --> 00:02:16.060
Nämä kaikki ovat sellaisia
kysymyksiä, jotka meitä oikein paljon

28
00:02:16.060 --> 00:02:21.340
tälle luennolla tai
luentosarja kiinnostavat.

29
00:02:21.340 --> 00:02:25.180
No yleensä julkista sektoria tarvitaan
silloin, kun markkinat eivät jostain

30
00:02:25.180 --> 00:02:30.890
syystä toimi ja tähän on
eritelty 4 tällaista pääsyytä.

31
00:02:30.890 --> 00:02:33.520
Ensimmäinen ulkoisvaikutukset.

32
00:02:33.520 --> 00:02:36.920
Seuraavana julkishyödykkeet eli
julkishyödykkeet on tällaisia

33
00:02:36.920 --> 00:02:40.680
hyödykkeitä, joita ne
yksi yksi kulutetaan.

34
00:02:40.680 --> 00:02:47.780
Esimerkkinä vaikkapa ihan ilma ja
happioita hengitetään ja toisaalta ilmasto

35
00:02:47.780 --> 00:02:51.860
jota sitten suojellaan ja toisaalta on
ehkä tämmöinen konkreettisempi esimerkki

36
00:02:51.860 --> 00:02:57.230
majakka eli majakka kuluttavat kaikki
siitä ohi menevät ja yhdenkään kulutus

37
00:02:57.230 --> 00:03:01.010
ja toisaalta pois tämmöiset
esimerkit tähän väliin.

38
00:03:01.010 --> 00:03:06.370
Kilpailun puuttuminen on myös esimerkki
siitä, että markkinat eivät jostain syystä

39
00:03:06.370 --> 00:03:12.150
toimi kunnolla meille täältä tuttuja
aiheita ovat vaikkapa monopolit.

40
00:03:12.150 --> 00:03:16.110
Toki on olemassa tällaisia
luonnollisia ja ihan hyväksyttäviä

41
00:03:16.110 --> 00:03:19.990
monopoleja, mutta yleensä tällaista.

42
00:03:19.990 --> 00:03:24.270
Markkinoinnin keskittymistä kyllä pyritään
välttämään ja pikemminkin lisäämään sitten

43
00:03:24.270 --> 00:03:29.020
sitä kilpailua ja sitten viimeisenä
informaatioon liittyvät ongelmat.

44
00:03:29.020 --> 00:03:31.690
Epäsymmetrinen informaatio.

45
00:03:31.690 --> 00:03:39.450
On aihe josta josta myös on varmasti aiemmilla
luennoilla puhuttu eli aina kuluttajat

46
00:03:39.450 --> 00:03:46.320
tai toisaalta yrittäjä niin ei pysty jostain
syystä saamaan itselleen niin hyvin tietoa

47
00:03:46.320 --> 00:03:51.760
markkinoilta ja vaikkapa
kuluttajista tai kuluttajayrityksistä.

48
00:03:51.760 --> 00:03:56.960
Kun sitten olisi sen tehokkuuden
näkökulmasta suotavaa.

49
00:03:56.960 --> 00:04:02.160
Mutta tällaisia tekijöitä ja näihin kaikkiin
perehdytään sitten tulevilla luennoilla.

50
00:04:02.160 --> 00:04:04.720
Vielä lisää.

51
00:04:04.720 --> 00:04:09.800
No mitkä ovat julkisen sektorin
pääasialliset tehtävät ja miten?

52
00:04:09.800 --> 00:04:14.700
Miten näitä toteutetaan?
Muskegon.

53
00:04:14.700 --> 00:04:19.060
Nostan nyt esitettäisi 3 eri tehtävää,
joista ensimmäinen tulojen uudelleenjako

54
00:04:19.060 --> 00:04:26.140
varsinkin pohjoismaissa tärkeä osa julkisen
sektorin roolia eli vaikkapa verotuksella

55
00:04:26.140 --> 00:04:33.860
ja tulonsiirroilla sosiaaliturvalla jaetaan
tuloja eri tavalla kuin ilman tällaista

56
00:04:33.860 --> 00:04:38.790
sääntelyä tai ohjausta ne jakautuisivat.
Eli.

57
00:04:38.790 --> 00:04:42.650
Sain pyritään ennen kaikkea
tasaamaan tätä tulonjakoa.

58
00:04:42.650 --> 00:04:47.550
No resurssien allokaatio tällä
tarkoitetaan sitä, että miten me käytetään

59
00:04:47.550 --> 00:04:50.920
meidän rajallisia resursseja,
kuten vaikka luonnonvaroja.

60
00:04:50.920 --> 00:04:54.770
Toisaalta osaaminen on erittäin
tärkeä resurssi, ihmisten

61
00:04:54.770 --> 00:04:57.740
osaaminen ja myös rajallinen resurssi.

62
00:04:57.740 --> 00:05:02.720
Eli me mietimme, että mitkä ovat sellaisia
asioita, joita halutaan priorisoida yhteiskunnassa,

63
00:05:02.720 --> 00:05:05.630
joihin näitä reaalisia
resursseja tulisi käyttää niin.

64
00:05:05.630 --> 00:05:10.860
Eli tämäkin voi olla yksi aihe, johon
sitten julkinen sektori pyrkii vaikuttamaan.

65
00:05:10.860 --> 00:05:13.980
Ja toisaalta täytyy sanoa, että on myös
sellaisia kohteita, joihin ei haluta

66
00:05:13.980 --> 00:05:17.320
käyttää resursseja, jotka
ajatellaan että se on haitallista.

67
00:05:17.320 --> 00:05:21.740
No kolmantena sitten talouden vakaus hyvin
ajankohtainen tehtävä ollut oikeastaan

68
00:05:21.740 --> 00:05:29.240
varsinkin tässä viimeiset reilu
10 vuotta eli kun taloudessa.

69
00:05:29.240 --> 00:05:32.480
Tulee lama taantuma
jonkinlaista epäluottamusta.

70
00:05:32.480 --> 00:05:36.480
Meillä on ollut vaikka
finanssikriisin reilu 10 vuotta sitten.

71
00:05:36.480 --> 00:05:41.050
Korona kansainvälinen pandemia on
aiheuttanut epävakautta talouteen,

72
00:05:41.050 --> 00:05:44.020
niin on julkinen sektori
on ollut tämmöinen.

73
00:05:44.020 --> 00:05:49.710
Ensinnäkin tarpeeksi iso, mutta myös uskottava
ja toisaalta pitkäjänteinen toimija, joka

74
00:05:49.710 --> 00:05:54.920
on pystynyt sitten vakauttamaan
taloutta ja turvaamaan sen toimintaa.

75
00:05:54.920 --> 00:05:59.770
Ja tässä esimerkkejä tämmöistä erilaisista
tehtävistä, joita julkisella sektorilla.

76
00:05:59.770 --> 00:06:03.560
Taloudessa yleensä on.

77
00:06:03.560 --> 00:06:09.790
No miten näitä tehtäviä sitten toteutetaan
täällä luentosarjalla perehdytään sekä suoriin

78
00:06:09.790 --> 00:06:15.760
keinoihin että epäsuoriin keinoihin suoraan
ja keinuivat julkinen tuotanto eli julkinen

79
00:06:15.760 --> 00:06:20.520
sektori vaikkapa valtion rupeaa ihan itse
tuottamaan sellaista hyödykettä, jota tarvitaan

80
00:06:20.520 --> 00:06:28.560
tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa maanpuolustus
eli armeija on valtion valtion omistamaa

81
00:06:28.560 --> 00:06:33.550
ja ohjaama laitos, joka tuottaa sitten.

82
00:06:33.550 --> 00:06:38.610
Turvallisuuden hyödykettä omalla toiminnallaan
tulonsiirrot niistä jo aikaisemmin.

83
00:06:38.610 --> 00:06:43.330
Tuossa mainitsin epäsuorat keinot
niitä sääntelytoimet, sääntelytoimet

84
00:06:43.330 --> 00:06:46.850
ajankohtaisia kysymyksiä
vaikkapa ympäristöpolitiikassa.

85
00:06:46.850 --> 00:06:50.050
Siellä pyritään vaikuttamaan
ja ohjaamaan talouden toimintaan

86
00:06:50.050 --> 00:06:55.110
ja rahoitus vaikkapa energialta.
Esimerkkejä eli.

87
00:06:55.110 --> 00:06:59.110
Rahoituksessa rahoitukseen pyritään
vaikuttamaan niin, että vaikkapa

88
00:06:59.110 --> 00:07:04.550
uusiutuvan energian kohteiden rahoittaminen
olisi kannattavaa tai kannattavampaa

89
00:07:04.550 --> 00:07:06.700
kuin mitä se olisi ilman sääntelyä.

90
00:07:06.700 --> 00:07:13.600
Ja toisaalta sitten fossiilisten kohteiden
rahoittaminen on on sitten kalliimpaa.

91
00:07:13.600 --> 00:07:19.920
Eli tällaisia vaikuttamisen
keinoja myös sitten käytetään.

92
00:07:19.920 --> 00:07:26.320
No luennon loppupuolella käsitellään
hieman julkisen sektorin kasvua ja kokoa.

93
00:07:26.320 --> 00:07:31.150
Julkisen sektorin kasvu on
verrattain tai julkinen sektori

94
00:07:31.150 --> 00:07:33.980
on kasvanut verrattain lyhyessä ajassa.
Tästä huomataan.

95
00:07:33.980 --> 00:07:40.720
Tuolla on oikeastaan 2 merkittävää
piikkiä, jotka näkyvät tässä

96
00:07:40.720 --> 00:07:44.900
noin vajaan reilun 100 vuoden aikajanalla.

97
00:07:44.900 --> 00:07:47.980
Ensimmäinen maailmansota tuolla
tuhatyhdeksänsataakahdeksantoista

98
00:07:47.980 --> 00:07:49.860
ja toinen maailma ostaa sitten tuolla.

99
00:07:49.860 --> 00:07:53.930
Tuhatyhdeksänsataakolmekymmentäyhdeksän
ja 4 5 välillä.

100
00:07:53.930 --> 00:07:58.830
Siellä huomataan, että tietenkin on
eletty poikkeusoloja ja käytännössä

101
00:07:58.830 --> 00:08:02.280
kaikki yhteiskunnallinen
toiminta on sitten valjastettu.

102
00:08:02.280 --> 00:08:08.120
Valjastettu tähän sotimiseen tarkoitukseen,
mutta mikä meitä nyt ennen kaikkea kiinnostaa

103
00:08:08.120 --> 00:08:12.660
niin kun nämä poikkeusolot ovat päättyneet,
niin kuitenkin tämä julkisen sektorin koko on

104
00:08:12.660 --> 00:08:19.500
sitten pysähtynyt myös tämän akuutin laskun
jälkeen niin korkeammalle tasolle kuin mitä se

105
00:08:19.500 --> 00:08:26.400
näitä konflikteja edeltävänä aikana on ollut
ja huomataan tästä, että tuosta oikeastaan 50

106
00:08:26.400 --> 00:08:29.660
luvulta eteenpäin, niin
meillä on aika tasaista kasvua.

107
00:08:29.660 --> 00:08:32.950
Julkisen sektorin koossa
on ollut julkista sektoria.

108
00:08:32.950 --> 00:08:39.260
Mitataan siis tässä tapauksessa niin,
että julkisen julkisten toimijoiden

109
00:08:39.260 --> 00:08:45.790
julki julkisen sektorin omistamien,
yritysten ja muiden muiden menokohteiden

110
00:08:45.790 --> 00:08:50.230
määrä suhteutetaan vuotuiseen
bruttokansantuotteeseen.

111
00:08:50.230 --> 00:08:56.490
Eli jos otetaan tästä vaikka SUOMI tarkastelun
kohteeksi, niin suomessa julkiset menot ovat

112
00:08:56.490 --> 00:09:02.750
olleet vaikka tuolla tuhatyhdeksänsataakahdeksantoista
noin ja reilu 10% ja sitten aikajana

113
00:09:02.750 --> 00:09:07.250
päättyy tuonne vuoteen 2011 niin
siellä me ollaan oltu taas tuolla.

114
00:09:07.250 --> 00:09:10.570
Viidenkymmenenviiden prosentin
tasossa niin merkittävää

115
00:09:10.570 --> 00:09:16.550
kasvu on tällä tällä välillä tapahtunut.

116
00:09:16.550 --> 00:09:20.370
No miten sitten maailmanlaajuisesti?

117
00:09:20.370 --> 00:09:26.750
Minkälaista roolia julkinen sektori
talouden näkökulmasta palvelee?

118
00:09:26.750 --> 00:09:32.670
Täällä ehkä ei niin yllättävästi niin tässä
tarkastelussa huomataan, että tuolla sanotaan

119
00:09:32.670 --> 00:09:37.370
5 kärjessä, niin löytyy ensinnäkin ranska,
jossa perinteisesti valtio on ollut vahva

120
00:09:37.370 --> 00:09:41.390
toimija yhteiskunnassa, mutta siellä on
myös sitten pohjoismaat, eli SUOMI, norja ja

121
00:09:41.390 --> 00:09:49.230
ruotsi ja tanska ja tässä näkyy hyvin
oikeastaan oikeastaan myös se yksi yksi teema,

122
00:09:49.230 --> 00:09:53.320
joka jota tällä kurssilla käydään, joka
varsinkin tuomalan kirja sanoo sen hyvin esileikin

123
00:09:53.320 --> 00:09:56.690
näiden pohjoismaiden pohjoismaiden malli.

124
00:09:56.690 --> 00:10:01.340
Tässä taloudessa ja pohjoismainen
yhteiskuntamalli ennen

125
00:10:01.340 --> 00:10:06.030
kaikkea laajakin laajassa näkökulmassa.

126
00:10:06.030 --> 00:10:11.590
No sitten tuolla on pääosa näistä maista niin
sanottuja OECD maita eli tämmöisiä kehittyneitä

127
00:10:11.590 --> 00:10:18.240
läntisiä maita pääasiassa, mutta sitten tuolla oikeassa
reunassa on myös tällaisia ihan mielenkiintoisia

128
00:10:18.240 --> 00:10:27.400
vertailukohteita, kuten vaikkapa
venäjä, kiina ja brasilia.

129
00:10:27.400 --> 00:10:30.990
Täytyy noita profiiliaan tässä tässä.

130
00:10:30.990 --> 00:10:33.850
Ihan ihan tämmöinen yllättävä tekijä.

131
00:10:33.850 --> 00:10:36.990
En osaa itsekään suoraan sanoa,
että mikä brasiliassa nostaa sitten

132
00:10:36.990 --> 00:10:40.950
julkisen sektorin menot
noin noin korkealle.

133
00:10:40.950 --> 00:10:44.850
Onko ollut kyseessä sitten
poikkeuksellinen tilasto vuosi vai mikä?

134
00:10:44.850 --> 00:10:50.550
Tai ehkä kaipaa lisää lisää selvittämistä,
mutta yhteenvetona tästä kuviosta

135
00:10:50.550 --> 00:10:55.110
se, että pohjoismaat ovat kyllä tässä
verta tässäkin vertailujoukossa, niin siellä

136
00:10:55.110 --> 00:11:00.870
julkisella sektorilla on
merkittävin rooli taloudessa.

137
00:11:00.870 --> 00:11:06.140
No tarkastellaan seuraavaksi
lähemmin suomea tässä hieman eri

138
00:11:06.140 --> 00:11:12.780
mittareilla katsottuna
veroasteen kun otetaan.

139
00:11:12.780 --> 00:11:16.780
Ne euromäärä vuosittainen euromäärä,
joka verojen kautta kerätään niin

140
00:11:16.780 --> 00:11:23.550
se on noin 43% bruttokansantuotteesta
ollut vuonna 2000.

141
00:11:23.550 --> 00:11:28.650
2000 kaksikymmentäyksi
tilastokeskuksen tulojen perusteella.

142
00:11:28.650 --> 00:11:32.440
Toisaalta sitten jos tarkastellaan
työntekijöiden osuutta julkisella sektorilla

143
00:11:32.440 --> 00:11:36.630
ja yksityisellä sektorilla, niin sitten
julkisella julkinen sektori näyttää hieman

144
00:11:36.630 --> 00:11:42.280
pienemmältä eli vajaa neljäsosa kaikista
työntekijöistä, niin heidän palkkakuittiinsa

145
00:11:42.280 --> 00:11:48.660
tulee sitten julkisen
sekä julkiselta sektorilta.

146
00:11:48.660 --> 00:11:55.420
No mitä tarkoitetaan sitten julkisella
sektorilla ja julkisyhteisöille tässä heti?

147
00:11:55.420 --> 00:12:02.580
Hyvä muistutus siitä, että kannattaa
tarkkana olla, kun kun erilaisia käsitteitä.

148
00:12:02.580 --> 00:12:06.760
Julkisen taloudenkin osalta käytetään
tässä julkisyhteisöt ovat siis

149
00:12:06.760 --> 00:12:13.720
valtio plus kunnat ja tässä on
eritelty, että mitä eri tekijöitä sitten

150
00:12:13.720 --> 00:12:17.350
löytyy ikään kuin näiden
2 kattokäsitteen takaa.

151
00:12:17.350 --> 00:12:22.360
Eli tämä julkisyhteisöjen määritelmän
tilastokeskuksen määritelmä, jota sitten

152
00:12:22.360 --> 00:12:28.580
käytetään pääosin näissä julkista
taloutta koskevissa tilastoissa.

153
00:12:28.580 --> 00:12:32.270
No aikaisemmin käytiin myös
termiä julkinen sektori.

154
00:12:32.270 --> 00:12:37.830
Eli julkisyhteisö laajennetaan julkiseksi
sektoriksi, kun siihen otetaan mukaan

155
00:12:37.830 --> 00:12:43.290
valtion tai kuntien omistamat yritykset
ja esimerkkinä vaikkapa energia alan

156
00:12:43.290 --> 00:12:47.810
yritykset, jotka ovat kuntien omistamia
niin ne laskettaisiin tässä julkisen

157
00:12:47.810 --> 00:12:52.190
sektorin määritelmässä siis osaksi julkista
sektoria ja vaikka ikään kuin energialla

158
00:12:52.190 --> 00:12:55.870
yrityksetkin markkinoilla toimivat.

159
00:12:55.870 --> 00:13:04.070
Tähän väliin tietenkin hyvä huomauttaa, että
nämä tulevat hyvinvointialueet tulevat sitten

160
00:13:04.070 --> 00:13:07.790
olemaan käytännössä tuolla hyvin
pitkälti valtioiden alaisuudessa.

161
00:13:07.790 --> 00:13:12.530
Eli ne sitten siirtyvät tuolta kuntien
kuntien alta pois, mutta yksi kaikki

162
00:13:12.530 --> 00:13:18.590
niin niin ovat jatkossakin
ne sitten osa julkisyhteisö.

163
00:13:18.590 --> 00:13:23.990
No vielä pari vielä jatketaan tätä
julkisen sektorin tarkastelua.

164
00:13:23.990 --> 00:13:29.120
Jos otetaan niin sanotut sulautetut,
sulautetut kokonaismenot julkisyhteisöiltä eli

165
00:13:29.120 --> 00:13:37.370
valtiot valtio plus kunnat tästä
tarkastelusta niin 53% on on vuosittaiset

166
00:13:37.370 --> 00:13:44.110
kokonais rutto kansantuotteesta sulautetut
kokonaismenot tarkoittaa sitä, että tämmöinen

167
00:13:44.110 --> 00:13:48.550
keskinäinen päällekkäinen
rahaliikenne on otettu näistä.

168
00:13:48.550 --> 00:13:55.070
Menoista pois eli vaikkapa kun valtio
tekee tulonsiirtoja kunnille, niin ja kunta

169
00:13:55.070 --> 00:13:59.830
käyttää näitä tulonsiirtoja menoina niin
otetaan tämmöinen päällekkäiset luvut

170
00:13:59.830 --> 00:14:02.550
pois että ei tule samoja
eroja laskettua 2 kertaan.

171
00:14:02.550 --> 00:14:08.270
Eli tämä tällä tätä tarkoittaa
sulautetut kokonaismenot.

172
00:14:08.270 --> 00:14:14.430
Mutta sitten tähän
vielä huomiona se, että.

173
00:14:14.430 --> 00:14:19.010
Tarkkana tulee olla kun tästä.
Ai kuten aina tilastojen kanssa.

174
00:14:19.010 --> 00:14:21.470
Eli mitä mitään tänne taakse kätkeytyy.

175
00:14:21.470 --> 00:14:26.350
Eli koko kuvaahan ei yksikään
mittari yksistään anna

176
00:14:26.350 --> 00:14:29.340
varsinkaan näin monimutkaisesta aiheesta.

177
00:14:29.340 --> 00:14:32.530
Kun julkisen sektorin
kostajan roolista niin eli?

178
00:14:32.530 --> 00:14:35.400
Tähän vertailun vuoksi laitoin
vielä yritysten kokonaismenot,

179
00:14:35.400 --> 00:14:37.470
jotka vuonna kaksituhattakolmetoista.

180
00:14:37.470 --> 00:14:41.630
Eli tämä sama vuosi kun tuo aikaisempi kuva
niin ovat olleet satakolmekymmentäyhdeksän

181
00:14:41.630 --> 00:14:45.180
prosenttia bruttokansantuotteesta.

182
00:14:45.180 --> 00:14:49.900
Eli, mutta eihän se käytännössä voi olla
ajattelee, että voi olla mahdollista, että

183
00:14:49.900 --> 00:14:54.940
yritykset ovat taloudesta satakolmekymmentäyhdeksän
prosenttia, mutta kertoo siitä,

184
00:14:54.940 --> 00:15:01.420
että tässähän ei siis kuvata sitä, että
mikä on julkisen julkisyhteisöjen osuus koko

185
00:15:01.420 --> 00:15:06.890
taloudesta, vaan meitä kiinnostaa tämä vertailu
suhteessa tähän bruttokansantuotteeseen,

186
00:15:06.890 --> 00:15:12.000
joka ei siis kuitenkaan kerro sekään koko kuva
taloudesta, vaikka hirveän suosittu mittari

187
00:15:12.000 --> 00:15:15.720
on, mutta yhteenvetona niin tarkkana.

188
00:15:15.720 --> 00:15:23.320
Täytyy olla, kun näitä lukuja tarkastella.
No sitten vielä.

189
00:15:23.320 --> 00:15:27.510
Seuraavaksi julkisuuteen,
joiden osuus taloudesta.

190
00:15:27.510 --> 00:15:33.710
Tässä työllisten osuutta tuossa aikaisemmin
katsottiinkin kaksikymmentäviisi prosenttia

191
00:15:33.710 --> 00:15:41.430
näyttäisi tämänkin luvun perusteella
olevan, mikä on toki aivan aivan loogista

192
00:15:41.430 --> 00:15:45.830
julkisyhteisöjen osuus
arvonlisäyksestä on noin 20%.

193
00:15:45.830 --> 00:15:52.370
Käytännössä tämä on palkkojen osuus tai
palkoista koostuu tämä julkisen sektorin

194
00:15:52.370 --> 00:15:57.520
arvonlisäys ja sitten on vielä
osuus investoinneista vajaa 20%.

195
00:15:57.520 --> 00:16:02.340
Voi sanoa, että aika matala,
mutta sinänsä ihan loogista, että.

196
00:16:02.340 --> 00:16:07.720
Julkinen sektori niin verrattuna vaikkapa
jonkin vientiteollisuuden toimijoihin.

197
00:16:07.720 --> 00:16:12.200
Investoinnit ovat sitten
määrällisesti huomattavasti pienempiä

198
00:16:12.200 --> 00:16:17.530
kuin sitten elinkeinoelämän puolella.

199
00:16:17.530 --> 00:16:23.250
Tässä vielä hahmoteltu, että mistä
nämä julkisyhteisöjen menot koostuvat

200
00:16:23.250 --> 00:16:30.200
eli valtionhallinto noin 15%
paikallishallinto joka tarkoittaa käytännössä

201
00:16:30.200 --> 00:16:36.900
kuntia sairaanhoitopiirejä
niin sen osuus on noin.

202
00:16:36.900 --> 00:16:42.640
Noin toinen mitäköhän 20% tästä ja
sitten on vielä sosiaaliturvarahastot

203
00:16:42.640 --> 00:16:47.210
josta sitten maksetaan
näitä tulonsiirtoja.

204
00:16:47.210 --> 00:16:52.570
Helsingin sanomat tekee vuosi
vuosittain tämmöisen ihan hienon kuvaavan

205
00:16:52.570 --> 00:16:56.810
koonnin, että mihin eri kohteisiin
valtion budjetista rahoja ohjataan

206
00:16:56.810 --> 00:17:01.070
ja jos joskus satutte
on hyvään aikaan tämän.

207
00:17:01.070 --> 00:17:04.750
Lehden lehden avaamaan niin
niin löytyy sitten Päivitetty

208
00:17:04.750 --> 00:17:07.400
luku, mutta ihan havainnollistava.

209
00:17:07.400 --> 00:17:12.120
Kuvaaja siitä, että mihin sitten
näitä yhteisiä veroeuroja käytetään.

210
00:17:12.120 --> 00:17:17.750
Siellä huomataan, että valtiovarainministeriö
on merkittävin merkittävinä.

211
00:17:17.750 --> 00:17:20.120
Menojen kohdentaja, mutta sitä kokoaa.

212
00:17:20.120 --> 00:17:24.840
Selittää siis se, että kuntien rahoitus
ohjataan täältä valtiovarainministeriön

213
00:17:24.840 --> 00:17:27.190
kautta eli
valtiovarainministeriö sinänsä ei.

214
00:17:27.190 --> 00:17:32.650
Ei tota noin isoa osuutta
yksistään kohdenna no, sitten

215
00:17:32.650 --> 00:17:34.830
on sosiaali ja terveysministeriö.

216
00:17:34.830 --> 00:17:36.810
Tulonsiirrot tärkeässä roolissa.

217
00:17:36.810 --> 00:17:41.930
Siellä opetus ja kulttuuriministeriö ja
sitten liikenne ja viestintä ja näin päin pois.

218
00:17:41.930 --> 00:17:43.930
Mutta.

219
00:17:43.930 --> 00:17:48.450
Tää on ihan mielenkiintoinen, jos kiinnostaa,
että mihin mihin kaikkeen niitä euroja

220
00:17:48.450 --> 00:17:55.180
käytetään niin tästä tästä
kuviosta se aika hyvin tulee ilmi.

221
00:17:55.180 --> 00:18:01.780
No yhteenvetona tällä luento tällä
luennon kurssilla niin käsitellään

222
00:18:01.780 --> 00:18:04.340
läpi julkisen sektorin roolia taloudessa.

223
00:18:04.340 --> 00:18:08.300
Mitä eri tehtäviä julkiselle sektorille.

224
00:18:08.300 --> 00:18:14.580
Taloudessa yleensä koituu, koska se on perusteltua
ylipäätänsä, että vaikkapa valtio puuttuu

225
00:18:14.580 --> 00:18:19.810
markkinoiden toimintaan ja toisaalta milloin,
milloin sille ei nähdä olevan tarvetta nämä

226
00:18:19.810 --> 00:18:25.230
sellaisia kysymyksiä, jotka meitä
tällä luentosarjalla kiinnostaa.

227
00:18:25.230 --> 00:18:30.350
No tästä luennon loppupuolen aiheesta
niin paljon keskustellaan julkisen sektorin

228
00:18:30.350 --> 00:18:37.990
roolista, mikä on yksityisen ja
julkisen sopiva suhde taloudessa.

229
00:18:37.990 --> 00:18:40.210
Tässä tehtiin tämmöistä
lyhyttä tarkastelua.

230
00:18:40.210 --> 00:18:45.780
Ehkä yhteenvetona vain se, että yksi luvun
perusteella ei yleensä näin monimutkaista asiaa

231
00:18:45.780 --> 00:18:50.890
ole ratkaistua, vaan sitten tarvitaan
tarkastelua erilaisista näkökul.

232
00:18:50.890 --> 00:18:59.730
Valmistajan huolellinen saa olla käsitteiden
ja myöskin näiden määritelmien kanssa.

233
00:18:59.730 --> 00:19:03.970
Tämän luennon jälkeen niin
tähän itse koko suhteen koko

234
00:19:03.970 --> 00:19:06.590
asiaan ei ei oikeastaan juuri palata.

235
00:19:06.590 --> 00:19:09.550
Eli tämä eilen meidän luentosarjan
pääfokus meitä kiinnostaa

236
00:19:09.550 --> 00:19:12.170
ennen kaikkea tällaiset
yksittäiset tapaukset.

237
00:19:12.170 --> 00:19:17.290
Joita sitten tarkastellaan,
että milloin, milloin.

238
00:19:17.290 --> 00:19:23.150
Vaikkapa näiden ulkoisvaikutusten tai
sitten nää informaation ongelmien suhteen,

239
00:19:23.150 --> 00:19:28.520
niin miten julkinen sektori pystyy
tällaisia tilanteita korjaamaan?

240
00:19:28.520 --> 00:19:33.920
Tässä vielä kirjallisuutta, jota
on tällä luennolla hyödynnetty.

241
00:19:33.920 --> 00:19:38.150
Kannustan lukemaan, jos tämä julkisen.

242
00:19:38.150 --> 00:19:42.210
Talouden koko kiinnostaa niin
savelan artikkelin aiheesta.

243
00:19:42.210 --> 00:19:46.250
Se on ihan suhteellisen tuorekin vielä.

244
00:19:46.250 --> 00:19:51.280
Eli siellä sitten tarkastellaan.
Tarkastellaan tätä.

245
00:19:51.280 --> 00:19:56.760
Suomen ja oikeastaan pohjoismaiden
julkisen sektorin kokoa enemmänkin.

246
00:19:56.760 --> 00:19:59.770
Kiitos paljon ajasta ja
mielenkiinnosta aihetta kohtaan.

247
00:19:59.770 --> 00:20:06.170
Nyt on luentosarja avattu, mikäli
herää kysymyksiä tätä luentoa koskien

248
00:20:06.170 --> 00:20:09.020
niin kommentteja ja kysymyksiä
voi lähettää tässä niin kuin

249
00:20:09.020 --> 00:20:10.700
sähköpostiosoitteeseen
oikein paljon kiitoksia.