WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.680 --> 00:00:03.030
Tervetuloa julkistalouden luennolle.

2
00:00:03.030 --> 00:00:08.910
Mun nimi on arttu karila ja pidän tämän
luentosarjan, jossa käsitellään sitten

3
00:00:08.910 --> 00:00:14.810
tälle opintojaksolle kuuluvia
tärkeimpiä erilaisia aiheita.

4
00:00:14.810 --> 00:00:20.310
Mutta tässä ensimmäisellä luennolla niin
tähän hieman johdatusta meidän opintojakson

5
00:00:20.310 --> 00:00:29.710
aiheeseen, joka siis koskee julkista
sektoria ja sen roolia taloudessa.

6
00:00:29.710 --> 00:00:31.730
Kaikki luennot.

7
00:00:31.730 --> 00:00:35.990
Ohjautuu pääasiassa näihin 2 teokseen,
eli matti tuomola julkistalouteen

8
00:00:35.990 --> 00:00:41.710
ja sitten stiglitzin ja rosengårdin
economics of the public sector kirjan

9
00:00:41.710 --> 00:00:44.530
kirjoittaja antaa aika hyvin toisiaan.

10
00:00:44.530 --> 00:00:49.770
No vaikka tuo tuomalan teoksen viimeisin
painos vuodelta kaksituhattayhdeksän, niin

11
00:00:49.770 --> 00:00:56.150
teoria ei ole niistä ajoista kuitenkaan
muuttunut muuttunut mihinkään eli puolustaa

12
00:00:56.150 --> 00:01:01.640
hyvin paikkaansa ja ennen
kaikkea siinä näkyy painottuu.

13
00:01:01.640 --> 00:01:05.980
Pohjoismainen näkökulma
tämän opintojakson aiheisiin.

14
00:01:05.980 --> 00:01:14.680
Toisaalta taas stiglitzin kirjassa käydään
hyvin selkeästi tätä teoriapuolta läpi siellä

15
00:01:14.680 --> 00:01:22.140
kirjan loppupuolella sitten perehdytään
ennen kaikkea Yhdysvaltojen tilanteeseen.

16
00:01:22.140 --> 00:01:30.480
Joka ensinnäkin se ei enää meillä tälle
kurssin aihealueeseen kuulu, mutta jos jos aikaa

17
00:01:30.480 --> 00:01:35.810
ja kiinnostusta riittää, niin siitä
saa sitten hieman ehkä näkökulmaa ja.

18
00:01:35.810 --> 00:01:42.770
Verrattuna siihen, että minkälaisissa eri miten
eri tavalla niin vaikkapa suomessa ja yhdysvalloissa

19
00:01:42.770 --> 00:01:53.210
sitten verotusta ja terveydenhuoltoa
muun muassa on järjestetty.

20
00:01:53.210 --> 00:01:59.290
No mihin julkista sektoria
tarvitaan taloudessa yhteiskunnassa?

21
00:01:59.290 --> 00:02:02.130
Tällä näillä luennoilla niin.

22
00:02:02.130 --> 00:02:05.540
Vastaus on joskus, että aina
sitä ei tarvitsekaan, mutta joskus

23
00:02:05.540 --> 00:02:09.440
se taas kyllä puolustaa
puolustaa paikkaansa.

24
00:02:09.440 --> 00:02:13.500
Mutta kun lähdetään tätä
kysymystä purkamaan niin mennään.

25
00:02:13.500 --> 00:02:18.580
Alkuun pohditaan talouden peliä,
peruskysymystä eli näitä kysymyksiä, joita

26
00:02:18.580 --> 00:02:25.120
oikeastaan talouden perus taloustieteen
peruskurssilla on jo mietitty, eli kysymystä

27
00:02:25.120 --> 00:02:29.160
siitä mitä tuotetaan,
mille on kysyntää tarvetta.

28
00:02:29.160 --> 00:02:31.980
Toisaalta kysymystä siitä, että
kuinka paljon tätä hyödykettä pitäisi

29
00:02:31.980 --> 00:02:36.300
tuottaa kolmantena miten tuotetaan
ja hyvin usein pohditaan myös sitä,

30
00:02:36.300 --> 00:02:39.110
että missä tuotetaan ja
sitten ne ei antaneet.

31
00:02:39.110 --> 00:02:41.150
Kuka meillä tekee sitten
nämä taloudelliset?

32
00:02:41.150 --> 00:02:47.460
Päätökset eli näitä samoja kysymyksiä oikeastaan
pohditaan myös tällä tällä luentosarja,

33
00:02:47.460 --> 00:02:53.820
mutta sitten ennen kaikkea näihin
julkisen sektorin näkökulmasta.

34
00:02:53.820 --> 00:02:58.640
No yleensä kun julkista sektoria
tarvitaan, niin on kyse siitä, että

35
00:02:58.640 --> 00:03:02.040
jollain tavalla markkinoilla
markkinat eivät toimi.

36
00:03:02.040 --> 00:03:06.380
Siellä on epäonnistuttu ja.

37
00:03:06.380 --> 00:03:11.640
Yleensä sieltä taustalta löytyy joku
yksi tai yksi toisten kanssa, niin

38
00:03:11.640 --> 00:03:16.340
joku näistä 4 tekijästä eli
puhutaan ulkoisetvaikutuksista.

39
00:03:16.340 --> 00:03:19.370
Puhutaan julkishyödykkeet eli
julkishyödykkeet ovat sellaisia

40
00:03:19.370 --> 00:03:21.260
hyödykkeitä, joita me kaikki kulutetaan.

41
00:03:21.260 --> 00:03:25.590
Yksi esimerkkinä vaikkapa majakka.

42
00:03:25.590 --> 00:03:27.750
Tämmöinen klassikko esimerkki.

43
00:03:27.750 --> 00:03:31.940
Kilpailun puuttuminen voi johtaa
markkinoiden epäonnistumiseen ja sitten

44
00:03:31.940 --> 00:03:36.710
neljäntenä informaatioon liittyvät
ongelmat eli jostain syystä sitten tieto

45
00:03:36.710 --> 00:03:42.700
ei kulje kulje markkinoille
ja sitten se aiheuttaa.

46
00:03:42.700 --> 00:03:48.490
Sen jonkin.
Tehottomuutta vähintään.

47
00:03:48.490 --> 00:03:52.330
Mutta tämmöisiä tekijöitä löytyy
taustalta ja tavoitteena on tietenkin

48
00:03:52.330 --> 00:03:57.430
se, että meillä kuitenkin sitten
talous pyörisi ihan sujuvasti ja

49
00:03:57.430 --> 00:04:01.400
ja siihen ei mitään ongelmia liittyisi.

50
00:04:01.400 --> 00:04:06.260
Ja kun mietitään julkisen sektorin roolia,
niin keskeistä on miettiä, että minkälaisia

51
00:04:06.260 --> 00:04:13.100
tavoitteita ja odotuksiakin oikeastaan
sitten tälle sektorille asetetaan.

52
00:04:13.100 --> 00:04:21.480
Richard massacre on hahmotellut näitä tehtäviä
3 tai 3 osaan, joista ensimmäinen on tulojen

53
00:04:21.480 --> 00:04:29.700
uudelleen jako eli kysymys siitä, että
miten me halutaan vaikuttaa muuttaa sitä.

54
00:04:29.700 --> 00:04:34.100
Tulonjakoa, joka meillä taloudessa syntyy.
Eli.

55
00:04:34.100 --> 00:04:37.360
Vaikutetaan siihen, että sen
sijaan, että jos ikään kuin

56
00:04:37.360 --> 00:04:41.690
vapaassa markkinataloissa meillä tulot.

57
00:04:41.690 --> 00:04:44.710
Tuota päätyy sinne,
päätyy se julkinen sektori.

58
00:04:44.710 --> 00:04:49.710
Sitten iskee siihen väliin, tekee
jonkinlaisen intervention ja tää pyrkii sitten

59
00:04:49.710 --> 00:04:54.180
vaikuttamaan että kenelle kenelle
tulot jakautuvat ja missä määrin.

60
00:04:54.180 --> 00:04:59.420
Ja toinen asia on resurssien allokaatio, eli
kysymys siitä, että mihin ne käytetään yhteiskunnan

61
00:04:59.420 --> 00:05:04.900
resursseja liittyen sitten vaikka
luonnonvaroihin, osaamiseen tai työvoimaan.

62
00:05:04.900 --> 00:05:09.020
Oikeastaan kaikki nämä edellä mainitut
on jollain tavalla rajallisia resursseja

63
00:05:09.020 --> 00:05:12.980
silloin mitä sitten kiinnostaa, että
mitkä ovat niitä tärkeimpiä kohteita joihin

64
00:05:12.980 --> 00:05:17.860
me halutaan näitä rajallisia
resursseja hyödyntää?

65
00:05:17.860 --> 00:05:21.140
No kolmantena on sitten
kysymys talouden vakaudesta.

66
00:05:21.140 --> 00:05:23.020
Ajankohtainen kysymys.

67
00:05:23.020 --> 00:05:26.740
Varsinkin näin, kun ajattelee
reilu 10 vuotta taaksepäin.

68
00:05:26.740 --> 00:05:30.310
Oikeastaan finanssikriisistä lähtien, niin
meillä koko ajan on ollut keskustelussa jollain

69
00:05:30.310 --> 00:05:35.430
tavalla se, että miten talous toimii
ja miten sitten julkisen sektorin pitää.

70
00:05:35.430 --> 00:05:42.020
Palauttaa jonkinlaista luottamusta markkinoita
lännen aika epämääräinen käsite, mutta on niin

71
00:05:42.020 --> 00:05:48.010
kun selvästi havaittu se, että julkisen
sektorin täytyy olla aika aktiivinen ja.

72
00:05:48.010 --> 00:05:51.690
Kantaa isoakin roolia välillä
sillä ajatuksella, että pystytään

73
00:05:51.690 --> 00:05:57.760
sitten pitämään talouden
pyörät pyörimässä.

74
00:05:57.760 --> 00:06:03.590
No sitten puut keinoja puuttua
talouden toimintaan on monenlaisia.

75
00:06:03.590 --> 00:06:08.680
Tässä ne on jaettu ensin suoriin keinoihin
ja epäsuoriin keinoihin ja kun tarkastellaan

76
00:06:08.680 --> 00:06:11.700
suoria keinoja, niin täältä
meiltä löytyy julkinen tuotanto.

77
00:06:11.700 --> 00:06:18.220
Eli sitten vaikkapa valtio jollain tavalla
tuottaa sitä hyödykettä, jota tarvitaan

78
00:06:18.220 --> 00:06:21.980
tästä esimerkiksi vaikka
maanpuolustuksen tai armeijan.

79
00:06:21.980 --> 00:06:27.140
Eli tällainen käynnin turvallisuutta
tuottava hyödyke, jossa

80
00:06:27.140 --> 00:06:30.620
sitten valtio on tämä palveluntarjoaja.

81
00:06:30.620 --> 00:06:35.680
Tulonsiirrot on toinen keino
sitten suoraan vaikuttaa vähän

82
00:06:35.680 --> 00:06:38.510
vaikkapa sinne tulen uudelleen jakoon.

83
00:06:38.510 --> 00:06:43.200
No epäsuoria keinoja näistä esimerkkisi
sääntelytoimet, lainsäädäntö tai

84
00:06:43.200 --> 00:06:49.050
lainsäädäntöä, kevyemmät
asetukset, ohjaukset, suositukset.

85
00:06:49.050 --> 00:06:52.020
Näillä pyritään vaikkapa ympäristöön.

86
00:06:52.020 --> 00:06:57.230
Niinku vaikuttaa ja sitten rahoitus.

87
00:06:57.230 --> 00:07:03.010
Pystytään rahoituksessa tekemään joidenkin
kohteiden rahoittaminen kalliimmaksi.

88
00:07:03.010 --> 00:07:06.930
Tai sitten haluat, jos halutaan suosia
jonkinlaisia ikään kuin hyviä investointeja.

89
00:07:06.930 --> 00:07:14.570
Sitten voidaan pyrkiä tekemään näiden
rahoittaminen helpommaksi ja edullisemmaksi.

90
00:07:14.570 --> 00:07:21.010
No luennon loppupuolella keskustellaan
hieman julkisen sektorin kasvusta ja koosta.

91
00:07:21.010 --> 00:07:22.950
Julkisen sektorin.

92
00:07:22.950 --> 00:07:27.450
Varsinkin niin kun laajassa mittakaavassa
niin historia on verrataan lyhyt.

93
00:07:27.450 --> 00:07:31.850
Tästä huomataan kuvaajasta,
että oikeastaan tuolla 2.

94
00:07:31.850 --> 00:07:37.910
Maailmansodan eli ensimmäinen maailmansota oli
tuolla tuhatyhdeksänsataakahdeksantoista suurin

95
00:07:37.910 --> 00:07:43.730
piirtein niillä maininki siellä huomataan
tämmöinen merkittävä kasvu ennen kaikkea tietenkin

96
00:07:43.730 --> 00:07:49.170
itse sota ajassa kun käytännössä yhteiskunta
on valjastettu täysin valtion ohjaukseen, niin

97
00:07:49.170 --> 00:07:53.490
tietenkin sitten on tuo sen
sektorin menot merkittävä.

98
00:07:53.490 --> 00:07:56.890
Merkittävässä roolissa, mutta ennen
kaikkea huomataan, että myös sen sodan

99
00:07:56.890 --> 00:08:01.820
jälkeinen on ikään kuin tasaantunut
aiempaa korkeammalla tasolla ja samanlainen

100
00:08:01.820 --> 00:08:05.500
kehitys sitten havaitaan tuolla toisen
maailmansodan aikaan kingejä, niin

101
00:08:05.500 --> 00:08:07.660
sielläkin on taas merkittävä kasvu.

102
00:08:07.660 --> 00:08:14.450
Ja sitten kun sota on väistynyt, niin kuitenkin
se, että rauhanajan oloissakin niin tämä julkisen

103
00:08:14.450 --> 00:08:19.970
sektorin menottaso on vakiintunut
aika aikaisempaa korkeammalla tasolla.

104
00:08:19.970 --> 00:08:27.040
Mutta näin tästä kuvaajasta huomataan, että
vaikkapa suomessa, niin jos oikein tuosta

105
00:08:27.040 --> 00:08:31.050
katson, niin tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentä
niin ollaan noin 5 viidentoista prosentin

106
00:08:31.050 --> 00:08:39.570
tasolla eli 15% silloisesta
bruttokansantuotteesta on ollut tämä julkisten

107
00:08:39.570 --> 00:08:47.040
sektorin menojen määrä ja sitten tuolla tämä
kuva ja pysähtyy tuonne vuoteen 2011 niin

108
00:08:47.040 --> 00:08:54.440
siellä sitten vastaava luku on
viisikymmentäviisi prosenttia.

109
00:08:54.440 --> 00:08:57.600
No julkisen sektorin koko on.

110
00:08:57.600 --> 00:08:59.700
Jatkuva keskustelun aihe.

111
00:08:59.700 --> 00:09:03.720
Puhutaan paljon siitä,
että mikä olisi optimaalinen

112
00:09:03.720 --> 00:09:07.580
koko puhutaan, että se on liian suuri.

113
00:09:07.580 --> 00:09:10.530
Toisaalta sanotaan, että julkisen
sektorin rahoituksessa vajetta,

114
00:09:10.530 --> 00:09:15.120
mikä taas antaisi vihjettä
siitä, että se on jo pieni. No.

115
00:09:15.120 --> 00:09:17.540
Taloustieteessä ei ole
yksiselitteistä vastausta.

116
00:09:17.540 --> 00:09:20.900
Ei pystytä sanoa tiettyä
prosenttimäärää, että mikä

117
00:09:20.900 --> 00:09:22.800
se julkisen sektorin koko pitäisi olla.

118
00:09:22.800 --> 00:09:28.480
Ja oikeastaan se nyt ei tällä luentosarja
niitä niinkään kiinnostakaan, vaan enemmän

119
00:09:28.480 --> 00:09:34.720
meitä kiinnostaa se, että minkälaisissa
tilanteissa ja on ihan perusteltua, että sitten

120
00:09:34.720 --> 00:09:38.740
julkinen sektori puuttuu ja
osallistuu talouden toimintaan.

121
00:09:38.740 --> 00:09:40.630
Eli tämä on se peruskysymys.

122
00:09:40.630 --> 00:09:45.670
Kysymys, joka joka meitä tällä
luentosarjailla kiinnostaa.

123
00:09:45.670 --> 00:09:49.290
Mutta jos jotain tästä luonnon
loppupuolelta, niin toivotaan

124
00:09:49.290 --> 00:09:52.360
mieleen, niin se kannattaa
olla aika tarkkana.

125
00:09:52.360 --> 00:09:58.300
Aina kun tilastoja käytetään, että että
pitäisi tekijöitä sieltä taustalta löytyy.

126
00:09:58.300 --> 00:10:04.380
No tässä jos katsotaan ensimmäistä piirakkaa
tuossa, niin siinä nähdään, että veroaste

127
00:10:04.380 --> 00:10:08.390
on Suomessa vuonna 2000 kaksikymmentäyksi
ollut neljäkymmentäkaksi.

128
00:10:08.390 --> 00:10:12.230
8% bruttokansantuotteesta.

129
00:10:12.230 --> 00:10:19.070
Eli verrattuna bruttokansantuotteeseen
niin neljäkymmentäkaksi 8%

130
00:10:19.070 --> 00:10:23.970
on siitä ollut euromääräisesti
sitten verojen määrä.

131
00:10:23.970 --> 00:10:25.980
Nyt haluan tarkentaa.

132
00:10:25.980 --> 00:10:31.050
Tässä vaiheessa se ei tarkoita
sitä, että taloudessa noin 40.

133
00:10:31.050 --> 00:10:35.470
Prosenttia tai sanotaan että 100 €
40 € niin veroihin se ei tarkoita

134
00:10:35.470 --> 00:10:40.910
sitä, vaan tämä on yksi tapa pyrkiä
suhteuttamaan sitten tätä verojen

135
00:10:40.910 --> 00:10:43.790
määrää taloudessa ja yrityssektorin koko.

136
00:10:43.790 --> 00:10:48.310
No toinen tapaa miettiä julkisen
sektorin koko ajan sitten.

137
00:10:48.310 --> 00:10:52.760
Hahmotella työntekijöiden osuutta julkisella
sektorilla verrattuna sitten yksityiseen

138
00:10:52.760 --> 00:10:58.050
sektoriin ja tästä piirakasta
huomataan se, että vajaa neljäsosa.

139
00:10:58.050 --> 00:11:03.180
Oikeastaan meillä työntekijöistä on jollain
tavalla julkisella sektorilla töissä.

140
00:11:03.180 --> 00:11:07.120
Joo sanoin tässä vaiheessa, että
julkinen sektori niin käytännössä

141
00:11:07.120 --> 00:11:12.680
tarkoittaa valtiota ja
kuntia ja näiden erilaisia.

142
00:11:12.680 --> 00:11:18.020
Liikelaitoksia
erillisvirastoihinjoita ja mutta myös

143
00:11:18.020 --> 00:11:20.740
valtion tai kuntien omistamia yrityksiä.

144
00:11:20.740 --> 00:11:25.940
Eli jos meillä on markkinoilla,
sanotaan vaikkapa energia alan yritys,

145
00:11:25.940 --> 00:11:31.340
joka on kunnan omistama, niin silloin
tässä tilastossa nämä energiayhtiön

146
00:11:31.340 --> 00:11:36.830
työntekijät laskettaisiin
osaksi julkista sektoria.

147
00:11:36.830 --> 00:11:41.290
No usein varsinkin tilastokeskus
käyttää tällaista käsitettä,

148
00:11:41.290 --> 00:11:45.130
kun julkisyhteisö, niin
mitä sillä tarkoitetaan?

149
00:11:45.130 --> 00:11:49.970
No tässä sitten on pyrkinyt tilastokeskuksen
määritelmän mukaisesti sitä erittelemään,

150
00:11:49.970 --> 00:11:56.350
eli käytännössä julkisyhteisöt ovat valtio
plus kunnat ja sitten mitä nämä sitten valtio

151
00:11:56.350 --> 00:12:00.540
ja kunnat ovat syöneet sisäisiä, että löytyy
muun muassa valtiosta, niin valtionhallinto,

152
00:12:00.540 --> 00:12:04.710
yliopistot, kansaneläkelaitos ynnä muita.

153
00:12:04.710 --> 00:12:07.980
Ja oikeastaan jatkossa myös
nämä hyvinvointialueet eli niin

154
00:12:07.980 --> 00:12:12.600
sotealuetta laskettaneet
tänne valtionpiiriin.

155
00:12:12.600 --> 00:12:17.580
No sitten kunnista löytyy kunnan hallintoa
ja kunnan siellä koululaitoksia ja ja tässä

156
00:12:17.580 --> 00:12:21.380
nyt vielä terveyskeskukset ja
sairaalat näkyvät täällä kunnan alla.

157
00:12:21.380 --> 00:12:26.740
Mutta tosiaan soteuudistuksen myötä
niin tähän tulee sitten muutoksia.

158
00:12:26.740 --> 00:12:32.220
No tonne lisäisin vielä dian alaosan muistutuksen
siitä, että tosiaan jos julkissektorin

159
00:12:32.220 --> 00:12:36.150
omistamat yritykset niitä nyt ei
lasketa tähän julkisyhteisön määritelmään

160
00:12:36.150 --> 00:12:41.570
vaan ne niin silloin jos nämä yritykset
otetaan mukaan, niin silloin sitten

161
00:12:41.570 --> 00:12:46.870
puhutaan tästä julkisesta sektorista.

162
00:12:46.870 --> 00:12:53.670
No sitten kun katsotaan julkisyhteisöjen kokoa
suhteessa BKT, sta, niin niin sanotut sulautetut

163
00:12:53.670 --> 00:13:01.270
kokonaismenot eli tällä käsitteellä tarkoitetaan
sitä, että pyritään minimoimaan sitä,

164
00:13:01.270 --> 00:13:09.250
että kun valtiolta vaikka siirretään veroja
kunnille niin näitä veroja ei laskettaisi 2

165
00:13:09.250 --> 00:13:13.930
kertaan tai kolmeenkin kertaan vaan pyritään
tämmöinen keskinäinen rahaliikenne sitten

166
00:13:13.930 --> 00:13:17.100
minimoimaan niin tällä
tällä menetelmällä niin.

167
00:13:17.100 --> 00:13:21.460
On saatu vuonna kaksituhattakolmetoista
niin julkisyhteisöjen sulautetut

168
00:13:21.460 --> 00:13:25.190
kokonaismenot oli noin
viisikymmentäkolme sitten 2%.

169
00:13:25.190 --> 00:13:27.540
PKT sta?

170
00:13:27.540 --> 00:13:33.380
No sitten vielä loppuun vähän taas
eri mittareilla julkisyhteisöjen osuus

171
00:13:33.380 --> 00:13:38.400
taloudesta tässä näkyy ensinnäkin
oikeastaan tota aikaisemmin ja katsottiinkin

172
00:13:38.400 --> 00:13:40.840
tätä julkisyhteisöjen osuutta työllisistä.

173
00:13:40.840 --> 00:13:46.700
Se on tuossa vuonna 2010 ollut noin kaksikymmentäviisi
prosenttia, eli suurin piirtein siellä

174
00:13:46.700 --> 00:13:52.800
siellä ihan loogisesti missä tuossa
aikaisemmassakin diassa näkyy itse olevan.

175
00:13:52.800 --> 00:13:58.700
Sitten julkisyhteisön osuus arvon
lisäyksestä on noin 20% taloudesta

176
00:13:58.700 --> 00:14:02.310
ja näkyypä vielä siellä investointeihin
osuus että se on noin vajaa

177
00:14:02.310 --> 00:14:06.410
20% ollut tuolla
olisikaan tuo sitten vuosi.

178
00:14:06.410 --> 00:14:13.940
Kaksituhattakolmetoista, johon
tämä kyseinen kuvaaja päättyy.

179
00:14:13.940 --> 00:14:19.030
Mutta vielä yhteenvetona siis
se, että julkisen sektorin.

180
00:14:19.030 --> 00:14:22.270
Roolia koko ei ole aivan
yksiselitteinen taloudessa.

181
00:14:22.270 --> 00:14:29.090
Eli tarkkana saa olla miten miten sitä
pyritään hahmottamaan ja kuvaamaan jo ennen

182
00:14:29.090 --> 00:14:33.870
kaikkea silloin kun tehdään
vertailua eri eri maine välillä.

183
00:14:33.870 --> 00:14:37.090
Se nyt on kuitenkin selvää,
että pohjoismaissa niin julkisen

184
00:14:37.090 --> 00:14:39.910
sektorin koko on varmasti
suurempia maailmassa.

185
00:14:39.910 --> 00:14:45.150
Siitä ei pitäisi epäilystä olla.

186
00:14:45.150 --> 00:14:53.450
Tässä näkyy vielä julkisyhteisön menot
tehtäviltään, että mihin ne suurimmat

187
00:14:53.450 --> 00:14:57.610
mitkä ovat yleensä semmoisia suurempia
kohteita, johon sitten yhteisiä veroja

188
00:14:57.610 --> 00:15:00.650
käytetään ja tässä
näkyvät valtionhallinto.

189
00:15:00.650 --> 00:15:04.190
Ja paikallishallinto, joka siis
tarkoittaa käytännössä kuntia

190
00:15:04.190 --> 00:15:07.930
ja sitten on vielä
sosiaaliturvarahastot tuolla.

191
00:15:07.930 --> 00:15:15.200
Lin, joista sitten maksetaan muun
muassa eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia.

192
00:15:15.200 --> 00:15:20.050
Tässä näkyy vielä hesari tekee yleensä
vuosittain tämmöisen ihan ansiokkaan

193
00:15:20.050 --> 00:15:26.550
koonnin tästä vielä valtion budjetista
eli mihin eri kohteisiin valtion

194
00:15:26.550 --> 00:15:30.940
tuloja käytetään, jos jos satutte.

195
00:15:30.940 --> 00:15:34.770
Hesaria tilaamaan tai joskus
joskus lehteen törmäämään

196
00:15:34.770 --> 00:15:38.070
sopivana aikana, niin kannattaa vilkaista.

197
00:15:38.070 --> 00:15:40.030
Tää kyse on omasta kuviota.

198
00:15:40.030 --> 00:15:43.030
Se on avaava siitä, että
mihin eri kohteisiin meillä

199
00:15:43.030 --> 00:15:46.580
tosiaan vuosittain rahaa käytetään.

200
00:15:46.580 --> 00:15:50.900
Tästäkin näkee, että valtiovarainministeriön
suurta roolia tuossa ylhäällä

201
00:15:50.900 --> 00:15:56.490
selittää se, että sieltä kuntien
valtionosuudet valtionosuudet maksetaan eli

202
00:15:56.490 --> 00:16:00.590
se kasvattaa tuota niin
sanotun DN rooli ja paljon.

203
00:16:00.590 --> 00:16:05.390
Toisaalta sosiaali ja terveysministeriöstä
tulee sitten näitä meidän tulonsiirtoja.

204
00:16:05.390 --> 00:16:10.210
Paljon erilaisia etuuksia opetus ja
kulttuuriministeriö sitten siellä kolmanneksi

205
00:16:10.210 --> 00:16:16.750
suurimpana ministeriön on tietenkin
ohjaa sitten perusasteen koulutuksen

206
00:16:16.750 --> 00:16:24.190
ja korkeakoulujen rahoitusta muun muassa.
Ja näin päin pois.

207
00:16:24.190 --> 00:16:27.160
No yhteenvetona.

208
00:16:27.160 --> 00:16:31.020
Tällä luentosarjalla siis
pohditaan paljon sitä, että mikä

209
00:16:31.020 --> 00:16:34.780
on julkisen sektorin rooli taloudessa.

210
00:16:34.780 --> 00:16:37.400
Milloin on perusteltua,
että se minkäänlaista roolia

211
00:16:37.400 --> 00:16:40.150
otetaan ja toisaalta milloin sitten?

212
00:16:40.150 --> 00:16:44.930
Milloin sitten nää tämmöisiä perusteita
ei ole, mutta kansainvälinen vertailu

213
00:16:44.930 --> 00:16:50.250
tästä roolista on tehtävä harkiten ja
siinä kannattaa kyllä olla tarkkana, että

214
00:16:50.250 --> 00:16:54.030
mikä lasketaan julkiseksi
sektoriksi ja mikä yksityiseksi.

215
00:16:54.030 --> 00:16:58.220
Esimerkkinä tästä on vaikka
terveydenhuolto tai koulutus, eli jossain

216
00:16:58.220 --> 00:17:01.380
yhteiskunnissa koulutus on
yritysten vastuulla täysin.

217
00:17:01.380 --> 00:17:05.660
Toisaalta sitten
terveydenhuolto sama teema.

218
00:17:05.660 --> 00:17:10.890
Yksi kysymys on myös eläkesäästäminen,
että onko se yksilön vastuulla vai julkisen.

219
00:17:10.890 --> 00:17:15.390
Sektorin ja nämä oikeastaan kaikki edellä
mainitut aiheet ovat sellaisia, joihin me

220
00:17:15.390 --> 00:17:20.610
sitten päästään perehtymään vielä
paljon lisää tulee tuolla luennoilla.

221
00:17:20.610 --> 00:17:27.350
Tässä näkyy vielä tähän luentoon käytetty
kirjallisuus, jos tämä aihe julkisen

222
00:17:27.350 --> 00:17:32.650
talouden koosta kiinnostaa enemmän, niin
suosittelen lukemaan savelan artikkelin

223
00:17:32.650 --> 00:17:38.440
minkä kun julkinen talous se löytyy
vaikkapa kun googles kolarin kautta lähdet

224
00:17:38.440 --> 00:17:40.410
googlettelemaan, niin sieltä varmasti.

225
00:17:40.410 --> 00:17:44.780
Löytyy tämä kyseinen teos
ihan vapaasti luettavissa.

226
00:17:44.780 --> 00:17:47.600
Tässä ensimmäisen luennon asiat.

227
00:17:47.600 --> 00:17:50.660
Kiitos paljon ajasta mielenkiinnosta
ja mikäli herää kysymyksiä,

228
00:17:50.660 --> 00:17:52.960
niin minut tavoittaa tästä
sähköpostiosoitteesta.