WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:00.930 --> 00:00:04.730 Tervetuloa julkistalouden luennolle. 2 00:00:04.730 --> 00:00:10.660 Tällä kertaa perehdytään ulkoisetvaikutuksiin. 3 00:00:10.660 --> 00:00:14.540 Ulkoisvaikutuksia on monenlaiseen ja tässä oikeastaan meitä 4 00:00:14.540 --> 00:00:16.340 kuvajohdottelee negatiivisiin ulkoisvaikutuksia. 5 00:00:16.340 --> 00:00:20.460 Eli tällä kertaa puhutaan muun muassa saasteista sekä 6 00:00:20.460 --> 00:00:27.020 niiden vaikutuksesta talouden toimintaan. 7 00:00:27.020 --> 00:00:30.580 Mutta ulkoisvaikutuksia voidaan siis määritellä eri tavoilla. 8 00:00:30.580 --> 00:00:37.840 Tässä niitä on määritelty 4 eri tavalla puhutaan positiivisesta ulkoisvaikutuksia 9 00:00:37.840 --> 00:00:44.220 eli sellaisista vaikutuksista, jotka ovat ikään kuin hyviä yhteiskunnan 10 00:00:44.220 --> 00:00:48.900 talouden toiminnan näkökulmasta. 11 00:00:48.900 --> 00:00:53.810 Tällaisista esimerkkinä ovat vaikkapa koulutus, koulutusta 12 00:00:53.810 --> 00:00:57.760 tai tutkimus innovaatiotoiminta. 13 00:00:57.760 --> 00:01:02.080 Näitä kaikkia yhdistää se, että paitsi että ne hyödyntää. 14 00:01:02.080 --> 00:01:09.960 Yksilöä tai yritystä, joka joka lisää osaamista niin sen lisäksi yhteiskunta myös hyötyy 15 00:01:09.960 --> 00:01:14.400 vaikkapa uusista keksinnöistä, joita syntyy niin yleensä aika moni niistä hyödyntää myös 16 00:01:14.400 --> 00:01:18.840 laajemmin välillisesti sitten muitakin kuin pelkästään yritystä. 17 00:01:18.840 --> 00:01:21.340 No negatiivisia ulkoisvaikutuksia. 18 00:01:21.340 --> 00:01:25.600 Tai negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat taas ikään kuin yhteiskunnan 19 00:01:25.600 --> 00:01:30.630 ja talouden kehityksen kannalta huonoja ja ei toivottuja. 20 00:01:30.630 --> 00:01:36.040 Näistä esimerkkinä ovat vaikkapa nämä aiemmin mainitut ympäristö. 21 00:01:36.040 --> 00:01:39.280 Saasteet eli. 22 00:01:39.280 --> 00:01:49.730 Kuluttaja tai yritys omalla toiminnallaan tuottaa saasteita ja näitä näitä syntyy siis. 23 00:01:49.730 --> 00:01:54.430 Niin liian suuri määrä varsinkin suhteessa niihin kustannuksiin, jotka sitten 24 00:01:54.430 --> 00:02:00.410 tälle yritykselle tai kuluttajalle tästä tästä toiminnasta tulee. 25 00:02:00.410 --> 00:02:05.530 No sitten voidaan puhua myös kulutusvaikutuksista ja nämä ovat siis vaikutuksia, 26 00:02:05.530 --> 00:02:11.380 jotka ovat kuluttajien aiheuttamia ja toisaalta myös tuottajan ulkoisvaikutuksia, 27 00:02:11.380 --> 00:02:17.590 jotka ovat sitten tuottajien aiheuttamia. 28 00:02:17.590 --> 00:02:21.150 Kun puhutaan ulkoisvaikutukset, niin on tärkeä puhua myöskään 29 00:02:21.150 --> 00:02:24.410 rajakustannuksista ja raja hyödyistä. 30 00:02:24.410 --> 00:02:29.100 Puhutaan hetki ensin rajakustannuksista eli. 31 00:02:29.100 --> 00:02:33.920 Kun puhutaan vaikka negatiivisista ulkoisvaikutuksia, niin silloin meillä huomioi näissä 32 00:02:33.920 --> 00:02:40.880 rajakustannuksissa ja negatiivisten ulkoisvaikutusten myötä niin yritys. 33 00:02:40.880 --> 00:02:47.080 Tuottaa markkinoille ja liikaa jotain hyödykettä, jota joka sitten 34 00:02:47.080 --> 00:02:51.380 ei näy taas tämän yrityksen rajakustannuskäyrän. 35 00:02:51.380 --> 00:02:57.100 Jos me pysähdytään tän kuvion pariin, joka on tässä vieressä, niin tässä me olemme 36 00:02:57.100 --> 00:03:03.500 lähtötilanteessa tuolla pisteessä a eli tässä pisteessä meillä markku. 37 00:03:03.500 --> 00:03:09.140 Meille syntyy hyödykettä määrä QM hintaan. BM. 38 00:03:09.140 --> 00:03:13.000 Viikolla ollaan täällä ikään kuin alemmalla tasolla. 39 00:03:13.000 --> 00:03:18.800 No yhteiskunnan näkökulmasta nää rajakustannukset tarkoittaisi sitä, että pitäisi 40 00:03:18.800 --> 00:03:25.000 pienentää tätä tuotettua määrää ja se johtaisi siis siihen, että siirryttäisiin 41 00:03:25.000 --> 00:03:32.280 tuohon pisteeseen b, jossa sitten sekä tuotettu määrä että myös tämän tuotoksen 42 00:03:32.280 --> 00:03:35.660 hinta niin olisi hieman korkeampi. 43 00:03:35.660 --> 00:03:37.900 Eli huomataan heti, että markkinoilla on jonkinlainen 44 00:03:37.900 --> 00:03:41.560 vääristymä, joka tulisi sitten korjata. 45 00:03:41.560 --> 00:03:44.770 No siinä missä puhutaan raja kustannuksista, niin on tärkeä homma. 46 00:03:44.770 --> 00:03:48.260 Se raja hyödyistä ja nämä liittyvät hyvin usein taas niihin 47 00:03:48.260 --> 00:03:51.370 positiivisiin ulkoisiin vaikutuksiin. 48 00:03:51.370 --> 00:03:58.570 Eli näissä tapauksissa, jos otetaan esimerkki vaikkapa kuluttajasta, niin. 49 00:03:58.570 --> 00:04:05.710 Kuluttaja on ensin tuolla pisteessä a ja sitten yhteiskunnan näkökulmasta. 50 00:04:05.710 --> 00:04:10.590 Näkökulmasta olisi hyödyllistä, että kuluttaja taas kasvattaisi tämän hyödykkeen 51 00:04:10.590 --> 00:04:15.670 määrää, jota hän hyödyntää eli haluttaisiin päästä tuonne pisteeseen. 52 00:04:15.670 --> 00:04:20.930 B no sehän tarkoittaa sitä, että silloin meidän toisaalta hinta 53 00:04:20.930 --> 00:04:24.510 kasvaisi, koska kulutettu määrä määrä kasvaa. 54 00:04:24.510 --> 00:04:29.120 Mutta siis myös tämä kulutuksen määrä lisääntyisi. 55 00:04:29.120 --> 00:04:33.080 Ja taas kerran meillä on ollaan huomata, että meillä on tilanne, jossa 56 00:04:33.080 --> 00:04:35.910 pitää se päästä tästä pisteestä aasiaan pisteeseen. 57 00:04:35.910 --> 00:04:41.020 B no miten. Miten tämä olisi sitten mahdollista? 58 00:04:41.020 --> 00:04:48.630 No tähän on esitetty erilaisiin tapauksiin useitakin ratkaisuja. 59 00:04:48.630 --> 00:04:53.240 Olennainen kysymys on ennen kaikkea se, että miten nämä ulkoisvaikutukset 60 00:04:53.240 --> 00:04:56.690 niin miten päästäisiin ikään kuin tästä ulkoism. 61 00:04:56.690 --> 00:05:00.810 Sanasta eroon ja saataisiin sisäistettyä nämä vaikutukset niin että sitten 62 00:05:00.810 --> 00:05:04.570 yritykset tai kuluttajat huomioivat omansa päätöksenteossa. 63 00:05:04.570 --> 00:05:08.290 Sitten nämä oman toimintansa seuraukset. 64 00:05:08.290 --> 00:05:11.870 No yksi keino on säätely. 65 00:05:11.870 --> 00:05:19.530 Sitten on veropolitiikan keinot, jossa sitten ikään kuin rangaistaan tietynlaisesta 66 00:05:19.530 --> 00:05:25.550 toimintatavasta ja ja pyritään sillä vaikuttamaan markkinoi. 67 00:05:25.550 --> 00:05:28.820 Toiminta sitten on maksupolitiikkaa. 68 00:05:28.820 --> 00:05:32.620 Erilaiset päästötmaksut on esimerkki. 69 00:05:32.620 --> 00:05:36.620 Käydään näitä ratkaisukeinoja vielä vähän myöhemmin lisää. 70 00:05:36.620 --> 00:05:41.140 No sitten miten vaikkapa veropolitiikalla voidaan markkinoiden toimintaa 71 00:05:41.140 --> 00:05:46.370 vaikuttaa tästä meillä on esimerkki tässä vieressä. 72 00:05:46.370 --> 00:05:48.280 Eli. 73 00:05:48.280 --> 00:05:55.340 Tuossa aikaisemmin oli samantyyppinen tilanne, eli ollaan tuolla pisteessä a, mutta 74 00:05:55.340 --> 00:05:59.440 meillä on nyt tämmöinen negatiivisten ulkoisvaikutusten tilanne. 75 00:05:59.440 --> 00:06:04.020 Eli me halutaan pienentää tässä tapauksessa kulutusta, että saadaan 76 00:06:04.020 --> 00:06:08.220 myös nämä sitten ulkoisvaikutukset pienemmiksi. 77 00:06:08.220 --> 00:06:14.240 No tässä tilanteessa niin asetetaan tälle kyseenalaiselle hyödykkeille 78 00:06:14.240 --> 00:06:17.790 vero mikä nostaa sitten keinotekoisesti sen. 79 00:06:17.790 --> 00:06:23.540 Hinta ja kun hinta nousee niin huomataan, että myös sitten kulutettu määrä pienenee. 80 00:06:23.540 --> 00:06:29.740 Eli siirrytään tuolta pisteestä tuonne pisteeseen eli meillä määrä pienenee. 81 00:06:29.740 --> 00:06:34.180 Hinta nousee ja tätä myöten myös sitten ulkoisvaikutukset. 82 00:06:34.180 --> 00:06:41.760 Haitalliset sellaiset niin pienenevät eli näin toimii niin sanottu pikku vero. 83 00:06:41.760 --> 00:06:43.560 No sitten. 84 00:06:43.560 --> 00:06:48.790 Toisaalta jos halutaan kasvattaa jonkun hyödykkeen tuotantoa tai kuluttamista, 85 00:06:48.790 --> 00:06:55.020 niin tässä tapauksessa on kyse niin sanotusta pikku tukipalkkiosta ja huomataan 86 00:06:55.020 --> 00:07:00.160 taas että ollaan tuolla pisteessä a, mutta haluttaisiin kasvattaa kulutettua 87 00:07:00.160 --> 00:07:03.810 määrää ja päästä tuonne pisteeseen. B. 88 00:07:03.810 --> 00:07:08.860 No. Asetetaan tuki tälle hyödykkeelle. 89 00:07:08.860 --> 00:07:13.740 Joka eli tuetaan sitä kuluttajan ostovoimaa, niin silloin me huomataan, 90 00:07:13.740 --> 00:07:18.890 että kuluttajilla on varaa kuluttaa suurempi määrä, jolloin. 91 00:07:18.890 --> 00:07:23.890 Tässä tapauksessa hinta nousee, mutta ennen kaikkea sitten kulutettu määrä nousee ja päästään 92 00:07:23.890 --> 00:07:31.860 tuolta käyrällä, tuonne uudelle kulutus tai kysyntä käyrälle, d,. 93 00:07:31.860 --> 00:07:37.040 Eli näin tukipalkkiolla saadaan sitten kasvatettua tätä kysyntää 94 00:07:37.040 --> 00:07:42.610 ja sitä myöten rohkaistua sellaiseen käyttäytymiseen, joka lisää 95 00:07:42.610 --> 00:07:48.730 positiivisia ulkoisvaikutuksia yhteiskunnassa. 96 00:07:48.730 --> 00:07:53.630 Seuraavaksi tarkastellaan yksityistä sektoria ja ulkoisvaikutuksia. 97 00:07:53.630 --> 00:07:59.210 Eli ensin mietitään hieman sitä, että miten yksityinen sektori voisi omalla 98 00:07:59.210 --> 00:08:03.170 toiminnallaan huomioida näitä ulkoisvaikutuksia ilman, että välttämättä 99 00:08:03.170 --> 00:08:08.050 julkinen sektori markkinoiden toiminta on puuttuu. 100 00:08:08.050 --> 00:08:14.530 No tässä keskeinen on niin sanottu KA sen teoreema ja tämän mukaisesti niin 101 00:08:14.530 --> 00:08:22.340 kun me tunnemme sekä vaikkapa saastuttajan eli sen sen toimijan. 102 00:08:22.340 --> 00:08:27.440 Joka on joka synnyttää saasteita tai epätoivottuja vaikutuksia ja sen lisäksi ne 103 00:08:27.440 --> 00:08:33.570 tunnetaan myös se kohde tai henkilö tai toimija, johon nämä nega. 104 00:08:33.570 --> 00:08:39.300 Että just ulkoisvaikutukset kohdistuu niin tällaisissa tilanteissa sekä tämä ikään kuin 105 00:08:39.300 --> 00:08:45.350 saastuttaja, mutta myös uhri ovat keskenään sopia jonkinlaisen ratkaisun. 106 00:08:45.350 --> 00:08:49.480 Miten miten nämä ulkoisvaikutukset voitaisiin sitten huomioida? 107 00:08:49.480 --> 00:08:57.880 Tästä esimerkki on vaikkapa mökkiläinen, jonka vastarannan järven vastarannalle suunnitellaan 108 00:08:57.880 --> 00:09:02.520 metsähakkuita, mutta hän haluaisi pitää sen maiseman entisenlaisena. 109 00:09:02.520 --> 00:09:05.110 No nyt me tunnetaan tässä sekä. 110 00:09:05.110 --> 00:09:09.100 Sekä mökkiläinen, joka on ikään kuin näiden hakkuiden uhri. 111 00:09:09.100 --> 00:09:16.240 Hänen hieno maisema saa uhattuna tai uhattuna ja toisaalta sitten tunnetaan myös tota tämä 112 00:09:16.240 --> 00:09:24.290 metsänomistaja, joka haluaisi sitten tulouttaa sieltä metsästää, metsästään rahaa 113 00:09:24.290 --> 00:09:30.690 rahaa pois tässä tilanteessa, niin mökin omistaja voi maksaa korvauksen metsänomistajalle ikään 114 00:09:30.690 --> 00:09:36.380 kuin menetetyistä tuloista vastineeksi siitä, että sitten metsänomistaja. 115 00:09:36.380 --> 00:09:44.840 Jättää metsäiselle eli tässä ulkoisvaikutukset ovat sitten korvattu sillä, että mökkiläinen 116 00:09:44.840 --> 00:09:51.700 maksaa korvauksen metsänomistajalle näistä menetetyistä tuloista. 117 00:09:51.700 --> 00:09:57.240 No sitten toinen ratkaisu on myös fuusio tästä fuusion tapauksesta. 118 00:09:57.240 --> 00:10:04.960 Esimerkki esimerkkinä voisi olla vaikka tehdas joka toimii järven rannalla ja tehtaasta 119 00:10:04.960 --> 00:10:11.010 tulee saasteita järveen ja samalla järvellä toimii myös kalastus yritys. 120 00:10:11.010 --> 00:10:16.340 Tai kalastaja ja ongelma on se, että tämä tehtaansaasteet pienentävät 121 00:10:16.340 --> 00:10:19.140 tai lopettavat joka täysin nämä kalasaalis. 122 00:10:19.140 --> 00:10:21.690 No mikä avuksi tässä tilanteessa? 123 00:10:21.690 --> 00:10:29.570 Mikäli nämä 2 yritystä tekevät fuusion, niin se tarkoittaa sitä, että silloin tämän tehtaan 124 00:10:29.570 --> 00:10:36.940 on jonkinlaista korvausta vähintäänkin maksettava tälle saman saman yrityksen toiselle toimijalle, 125 00:10:36.940 --> 00:10:41.990 jonka tulos kärsii sitten tämän saastuttavan tehtaan johdosta. 126 00:10:41.990 --> 00:10:47.920 Eli taas kerran me huomataan, että me me ollaan sisäistetty nämä ulkoisvaikutukset 127 00:10:47.920 --> 00:10:54.630 ja sitä myöten saatu sitten ratkaistua ratkaistua ongelma. 128 00:10:54.630 --> 00:11:00.120 No ehkä tästä saastuttamisen esimerkistä huomaa, että. 129 00:11:00.120 --> 00:11:04.060 Jonkinlaisia rajoitteita pelkän pelkän yksityisen sektorin toiminnassa on 130 00:11:04.060 --> 00:11:07.720 näiden ulkoisvaikutusten osalta, mutta sen takia seuraavaksi sitten kohta 131 00:11:07.720 --> 00:11:11.260 perehdytään julkiset julkisen sektorin toiminnan. 132 00:11:11.260 --> 00:11:17.540 Mutta mitään ongelmia sitten yksityiselle yksityisen sektorin osalta löytyy ja näiden ulkoisvaikutusten 133 00:11:17.540 --> 00:11:24.520 ratkaisujen osalta, niin meillä on taas kerran vapaamatkustaja ongelma, eli me voidaan 134 00:11:24.520 --> 00:11:28.850 toivoa toivoa, että yksityisellä sektorilla pyritään. 135 00:11:28.850 --> 00:11:33.860 Ongelmat ratkaisemaan, mutta aina ehkä siihen ei ole tarpeeksi kannustimia, 136 00:11:33.860 --> 00:11:36.760 jolloin asiat eivät ikään kuin itsestään sitten markkinoilla. 137 00:11:36.760 --> 00:11:38.820 Kuinka kuitenkaan ratkea on? 138 00:11:38.820 --> 00:11:42.930 Lisäksi meillä on epäsymmetristä informaatiota. 139 00:11:42.930 --> 00:11:51.070 Eli aina ei myöskään myöskään tiedetä, että miten yritykset oikeasti toimivat ja sitten toisaalta 140 00:11:51.070 --> 00:11:57.020 hinnoittelu myöskään ulkoisvaikutusten osalta ei ei aina markkinoilla toimi. 141 00:11:57.020 --> 00:11:59.360 Meillä on transaktioiden kustannuksia. 142 00:11:59.360 --> 00:12:05.300 Eli mikäli näihin ratkaisuihin liittyy jonkinlaisia suuria 143 00:12:05.300 --> 00:12:08.680 kustannuksia, niin sitten voi olla, että nämä. 144 00:12:08.680 --> 00:12:12.470 Ratkaisut jäävät sitten lopulta tekemättä, koska taloudellisia 145 00:12:12.470 --> 00:12:15.700 kannustimia ei siihen tosiaan sinne ole. 146 00:12:15.700 --> 00:12:18.900 Ja sitten on lainsäädäntöön liittyvät epävarmuudet, 147 00:12:18.900 --> 00:12:22.840 eli toisaalta voi olla niinkin, että. 148 00:12:22.840 --> 00:12:28.120 Suurin ulkoisvaikutusten pelossa, vaikka jonkinlainen taloudellinen toiminta jää tekemättä, 149 00:12:28.120 --> 00:12:35.220 koska lainsäädäntö on siitä liittyy niin suuria tulkinnanvaraisuusuksia ja ja yritys 150 00:12:35.220 --> 00:12:40.040 tai kuluttaja voi johtua joutua mahdollisten oikeus. 151 00:12:40.040 --> 00:12:44.470 Käsittelyyn tai oikeus seuraamusten kohteeksi. 152 00:12:44.470 --> 00:12:47.330 Eli toisaalta ei saa syntyä myöskään sellaista tilannetta, jossa on 153 00:12:47.330 --> 00:12:50.020 mahdollista ulkoisvaikutusten tai niiden pelon vuoksi. 154 00:12:50.020 --> 00:12:54.790 Niin meillä myös sitten talouden toimintaa estyy. 155 00:12:54.790 --> 00:13:00.710 No seuraavaksi käsitellään sitä, miten julkinen sektori voi omalla toiminnallaan. 156 00:13:00.710 --> 00:13:04.610 Pyrkiä ratkomaan ulkoisvaikutusten ongelmaa. 157 00:13:04.610 --> 00:13:08.110 No ratkaisujen osalta, niin meillä on markkinapohjaisia ratkaisuja. 158 00:13:08.110 --> 00:13:13.930 Aikaisemmin käsiteltiinkin jo pikku veroa ja toisaalta käsiteltiin myös pikku tuotantotukia 159 00:13:13.930 --> 00:13:21.190 ja me ovat oikein oikein hyviä vaihtoehtoja joissain tapauksissa ja sitten voi olla myös kaupattavia 160 00:13:21.190 --> 00:13:27.580 lupia, joilla sitten rajoitetaan ulkoisvaikutusten syntymistä. 161 00:13:27.580 --> 00:13:34.080 Lisäksi sääntely käsitellään ensin tulokseen vaikuttava sääntely, eli voidaan 162 00:13:34.080 --> 00:13:38.440 asettaa tietynlainen vaikkapa päästötavoite ilmastopäästöjen osalta, että 163 00:13:38.440 --> 00:13:42.200 vaikka suomessa asetetaan tavoitetta pitää. 164 00:13:42.200 --> 00:13:49.780 Tietty määrä miljoonaa kuutiota vuodessa, joka joka saadaan maksimissaan 165 00:13:49.780 --> 00:13:54.350 ilmastoon päästä ja sitten ikään kuin. 166 00:13:54.350 --> 00:13:59.500 Siitä ei voida ylittyä ja ja sitten viime kädessä estetään sitten sellainen 167 00:13:59.500 --> 00:14:04.010 toiminta, joka näitä päästöjä yli raja kasvattaisi. 168 00:14:04.010 --> 00:14:08.970 No sitten toinen tapa ikään kuin samaan ongelmaan tää ilmastopäästöihin vaikuttaa. 169 00:14:08.970 --> 00:14:14.180 Voi olla panokseen vaikuttava sääntely ja tästä esimerkki on kivihiilikielto 170 00:14:14.180 --> 00:14:20.430 eli suomessakin lainsäädännöllä on asetettu vuosi takaraja, johon mennessä 171 00:14:20.430 --> 00:14:26.800 kielletään kivihiilen käyttäminen energiantuotannossa. 172 00:14:26.800 --> 00:14:32.240 No sitten voidaan myös lisätä informaatiota markkinoilla. 173 00:14:32.240 --> 00:14:34.360 Tässä voisi ehkä jopa käyttää. 174 00:14:34.360 --> 00:14:37.980 Valistetaan kuluttajia tai yrityksiä erilaisista vaikutuksista, 175 00:14:37.980 --> 00:14:40.860 joita joita sitten joko halutaan kannustaa. 176 00:14:40.860 --> 00:14:47.900 Tai sitten toisaalta halutaan pienentää jonkinlaisia toimintatapoja. 177 00:14:47.900 --> 00:14:53.320 Lisäksi lainsäädännön tarkentaminen tuossa aikaisemmin käytiin läpi, että ei saisi 178 00:14:53.320 --> 00:14:57.920 olla ikään kuin suuria tulkinnanvaraaisuuksia lainsäädännössä, jotta toisaalta tiedetään, 179 00:14:57.920 --> 00:15:02.160 että ei ole kohtuuttomia vaikka yritysriskejä, mutta. 180 00:15:02.160 --> 00:15:09.230 Toisaalta sitten seuraamusten osalta tiedetään, että kuka on on toiminnasta vastuussa niin hyvässä 181 00:15:09.230 --> 00:15:16.570 kuin pahassakin ja sitten mä omistusoikeuden määrittely on hirveän tärkeää. 182 00:15:16.570 --> 00:15:22.660 Ehkä tämmöinen aika tunnettu esimerkki on valtameren kalat eli. 183 00:15:22.660 --> 00:15:27.660 Aina ei ole ihan yksiselitteistä, että kukaan ne sitten omistaa, kuka niiden 184 00:15:27.660 --> 00:15:33.030 käyttöä valvoo ja mikäli kukaan ei niitä omista tai kukaan ei käyttöä valvoo, 185 00:15:33.030 --> 00:15:36.440 niin silloin meillä on suuri riski yli kulutukselle. 186 00:15:36.440 --> 00:15:42.400 Mutta mikäli me saadaan määriteltyä joillekin tämmöisille luonnonvaroilla yleensä 187 00:15:42.400 --> 00:15:47.870 omistusoikeus, niin silloin on myös selvä taho, joka joka pystyy niiden käyttöön 188 00:15:47.870 --> 00:15:52.000 valvomaan ja sitten toisaalta vaatimaan seurauksia. 189 00:15:52.000 --> 00:15:55.920 Jos jos väärinkäytöksiä ilmenee. 190 00:15:55.920 --> 00:15:59.920 No mikä sitten on haasteena julkisen sektorin toiminnassa? 191 00:15:59.920 --> 00:16:04.000 Eli minkälaisia ongelmia liittyy julkinen sektorihan? 192 00:16:04.000 --> 00:16:09.900 Yleensä pyrkii ihan hyvin tavoitteisiin, mutta sitten jos sääntelyn osalta niin voi 193 00:16:09.900 --> 00:16:15.060 voi käydä niin, että kilpailu vääristyy, syntyy tämmöisiä vääristymiä. 194 00:16:15.060 --> 00:16:18.360 Mitkä johtaa sitten? 195 00:16:18.360 --> 00:16:23.340 Käyttöön tai ongelmiin resurssien käytössä ja käytännössä sitten tehottomuuteen markkinoilla 196 00:16:23.340 --> 00:16:30.440 ja nämä oli kyse sitten verosta tai maksuista, niin voi johtaa vaikkapa alituotantoon 197 00:16:30.440 --> 00:16:34.810 tai miksei miksei myös ylituotantoon myös sama asioissa. 198 00:16:34.810 --> 00:16:37.410 Eli tavallaan. 199 00:16:37.410 --> 00:16:41.830 Joskus voi olla vaikea löytää tasapainoa siitä, että millä millä keinoilla, 200 00:16:41.830 --> 00:16:46.750 mitkä ovat sitten kohdistuvat juuri siihen asiaan, johon me halutaan vaikuttaa 201 00:16:46.750 --> 00:16:49.980 ja mitkä ovat sitten oikein mitoitettuja keinoja? 202 00:16:49.980 --> 00:16:54.420 No sitten liittyy vielä arvottamisen vaikeus eli. 203 00:16:54.420 --> 00:16:59.250 Ehkä yksi hyvä esimerkki tästä on taas nämä päästötmaksut silloin 204 00:16:59.250 --> 00:17:02.460 kun euroopan unionissakin otettiin päästö. 205 00:17:02.460 --> 00:17:07.220 Kauppa käyttöön niin paljon kritisoitiin sitä, että nämä päästötmaksut eivät ollut 206 00:17:07.220 --> 00:17:12.750 oikein hintaisia, vaan ne olivat liian edullisia ja sitä myöten ei ollut mitään todellista 207 00:17:12.750 --> 00:17:15.370 taloudellista kannustinta päästöjen vähentämiseen. 208 00:17:15.370 --> 00:17:21.650 Eli oli käytännössä halvempaa ostaa vaikka lisää näitä päästölupia, kun sen sijaan että 209 00:17:21.650 --> 00:17:26.510 sitten yrityksessä olisi mietitty, että miten päästöjä voidaan vähentää. 210 00:17:26.510 --> 00:17:31.690 Eli tämmöistä arvottamisen vaikeuttakin voi sitten liittyä. 211 00:17:31.690 --> 00:17:35.530 Erilaisiin näihin toimenpiteisiin. 212 00:17:35.530 --> 00:17:41.090 No loppuun käydään tämmöinen ajankohtainen esimerkki ja 213 00:17:41.090 --> 00:17:44.730 käytännössä siis euroopan unionin ilmasto. 214 00:17:44.730 --> 00:17:48.550 Politiikasta keskustellaan seuraavaksi. 215 00:17:48.550 --> 00:17:56.070 Euroopan unioni ilmastopolitiikka on siitä hyvä esimerkki eli koska kyseessä on. 216 00:17:56.070 --> 00:17:57.910 Tai ilmastonmuutoksen osalta. 217 00:17:57.910 --> 00:18:02.020 Ehkä kyseessä on kuitenkin tämmöinen ajankohtaisin suuriin vaikuttavin ulkoisvaikutukset, 218 00:18:02.020 --> 00:18:06.190 joka liittyy yhteiskuntaan ja talouden toimintaan. 219 00:18:06.190 --> 00:18:14.510 Ja toisaalta, koska kyseessä on hirveän iso kokonaisuus ja monimutkainen ja ja kaikkea kaikkea 220 00:18:14.510 --> 00:18:19.270 mahdollista, niin tässä ilmastopolitiikassa on oikeastaan hyödynnetty melkein kaikkia mahdollisia 221 00:18:19.270 --> 00:18:24.610 työkaluja, joita nyt vaikkapa tässä luennolla on käsitelty. 222 00:18:24.610 --> 00:18:27.270 No jos lähdetään tuolta vasemmalta liikkeelle eli kansainvälisistä 223 00:18:27.270 --> 00:18:32.880 sopimuksista, niin kansainväliset sopimukset ovat tämmöisiä päästökattoja 224 00:18:32.880 --> 00:18:35.200 ja sopimuksia päästöjen vähentämisestä. 225 00:18:35.200 --> 00:18:41.780 Eli eli mennään suoraan tänne sääntelyn piiriin, jossa asetetaan rajoite. 226 00:18:41.780 --> 00:18:48.300 Elikkä jos jos tietyn päästömäärän yli ei voida edetä nojaa 227 00:18:48.300 --> 00:18:53.060 tähän täytyy sitten taloudessa myös sopeutua. 228 00:18:53.060 --> 00:18:59.470 No sitten EU tason politiikassa mennään taas yhä yksityiskohtaisempiin asioihin. 229 00:18:59.470 --> 00:19:01.610 Täällä on myös saman. 230 00:19:01.610 --> 00:19:04.630 Saman saman tyyppisiä asioita, mutta vielä sitovampia 231 00:19:04.630 --> 00:19:06.720 kuin ehkä nämä kansainväliset sopimukset. 232 00:19:06.720 --> 00:19:10.250 Eli erätauolla sitten päätetty, että EUN tavoitteena on hiilineutraalisuus 233 00:19:10.250 --> 00:19:18.650 vuonna 2050 eli 2050 aikana. Niin niin. 234 00:19:18.650 --> 00:19:24.690 Ilmastoon ei ei mene enempää päästöjä kuin sitten mitä maaperä ja muuten 235 00:19:24.690 --> 00:19:30.290 pystytään tota päästöjen ilmaista ottamaan takaisin kiertoon. 236 00:19:30.290 --> 00:19:38.310 No sitten sääntelyä on. Monen monen kaltaista puhutaan. 237 00:19:38.310 --> 00:19:43.740 Vaikkapa maankäytön ja maa ja metsätalouden sääntelystä. 238 00:19:43.740 --> 00:19:46.570 Siellä on paljon erilaisia rajoitteita. 239 00:19:46.570 --> 00:19:50.110 No sitten on käyty tätä vähän päästökauppaa paljon läpi. 240 00:19:50.110 --> 00:19:52.350 No sitten on erilaisia tukia. 241 00:19:52.350 --> 00:19:58.750 Energiapolitiikkaan tuetaan ennen kaikkea uusiutuvaa energiaa. 242 00:19:58.750 --> 00:20:06.130 Useinhan tämmöisiin uusiin innovaatioihin liittyy riskejä ja koska kyse on. 243 00:20:06.130 --> 00:20:09.420 Teknologian käytöstä usein joka ei, jota ei ole vielä pitkään 244 00:20:09.420 --> 00:20:11.230 ollut käytössä, niin siihen liittyy. 245 00:20:11.230 --> 00:20:14.130 Siis se ei ole taloudellisesti. 246 00:20:14.130 --> 00:20:16.550 Tai sanotaan puhtaan markkinaehtoisesti. 247 00:20:16.550 --> 00:20:21.610 Sitä ei pysty vielä käyttämään, niin halutaan sitten ikään kuin kantaa osaltaan tukipolitiikalla 248 00:20:21.610 --> 00:20:26.990 tätä yrittäjäriskiä, joka sitten liittyy tämmöisiin uusiin innovaatioihin. 249 00:20:26.990 --> 00:20:30.860 No sitten on vielä hiilitullit, joita itse asiassa ei ole aikaisemmin käyty. 250 00:20:30.860 --> 00:20:37.240 Tässä luennolla läpi, mutta siis veropolitiikalla asetetaan. 251 00:20:37.240 --> 00:20:44.600 Tullimaksu tällaisille tuotteille, jotka tulee euroopan unionin ulkopuolelta ja halutaan 252 00:20:44.600 --> 00:20:51.060 estää sitä, että ikään kuin alueelta, joilla on Euroopan unionin euroopan unionia 253 00:20:51.060 --> 00:20:56.410 löysempää sääntelyä ilmastopolitiikkaa, niin ikään kuin siellä ei sitten saada minkäänlaista 254 00:20:56.410 --> 00:21:02.000 kilpailuetua tästä tällaisesta tota. 255 00:21:02.000 --> 00:21:08.260 Löysästä ilmastopolitiikasta eikä synny niin sanottua hiilivuotoa eli ei taloudellista toimintaa 256 00:21:08.260 --> 00:21:13.390 ei siirry euroopan unionilta tämmöiselle heikomman sääntelyn alueelle niin tämän rajoittamiseksi 257 00:21:13.390 --> 00:21:17.800 niin haluttaisiin, että on pohdittu hiilitullien käyttöönottoa. 258 00:21:17.800 --> 00:21:22.720 No sitten siirrytään vielä jäsenvaltioiden tasolle ja ehkä tässä nyt voidaan käyttää 259 00:21:22.720 --> 00:21:28.790 esimerkkinä suomea eli tuotantotuki ja liittyen, vaikka juuri tähän energiapolitiikkaan 260 00:21:28.790 --> 00:21:32.560 niitä on myös kansallisella tasolla käytössä innovaatiotukea. 261 00:21:32.560 --> 00:21:37.350 Kannustetaan uusien energiamuotojen kokeiluun. 262 00:21:37.350 --> 00:21:39.610 Ja sitten on veroja. 263 00:21:39.610 --> 00:21:45.530 No tietenkin paljon keskustelua tässä viime vuosinakin herättänyt on hiilidioksidivero, 264 00:21:45.530 --> 00:21:48.770 joka löytyy muun muassa polttoaineista eli polttoaineissa. 265 00:21:48.770 --> 00:21:53.110 Yksi osa sitä hintaa on vero, joka asetetaan päästöjen 266 00:21:53.110 --> 00:21:56.270 syntyneiden päästöjen perusteella. 267 00:21:56.270 --> 00:21:58.210 No sitten rajoitukset tuotantopanoksista. 268 00:21:58.210 --> 00:22:02.410 Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa juuri tämä kivihiilijohto hetki sitten 269 00:22:02.410 --> 00:22:07.780 puhuttiin ja sitten on sääntely, eli suomikin on. 270 00:22:07.780 --> 00:22:14.700 Asettanut oman ilmastotavoitteen, että SUOMI olisi hiilineutraali jo vuonna kaksituhattakolmekymmentäviisi, 271 00:22:14.700 --> 00:22:18.740 mutta tässä aika laaja kattaa se miten. 272 00:22:18.740 --> 00:22:24.860 On pyritty erilaisilla työkaluilla saamaan haltuun juuri ilmastonmuutokseen 273 00:22:24.860 --> 00:22:30.410 ilmastoon liittyviä ulkoisvaikutuksia. 274 00:22:30.410 --> 00:22:36.310 No loppuun yhteenvetona hieman muistutuksena pitäisi asioita tässä käyt läpi 275 00:22:36.310 --> 00:22:42.110 eli ulkoisvaikutukset eivät ilman ohjausta sisälly markkinoiden toimintaan, 276 00:22:42.110 --> 00:22:45.770 vaan usein seurauksena on markkinoiden vääristymistä. 277 00:22:45.770 --> 00:22:51.000 Yksityinen sektori voi toki pyrkiä näitä ongelmia ratkaisemaan, mutta. 278 00:22:51.000 --> 00:22:56.920 Aina tämä ei ei jostain eri syistä onnistu ja ulkoisvaikutuksia 279 00:22:56.920 --> 00:22:59.170 sekä positiivisia että negatiivisia. 280 00:22:59.170 --> 00:23:02.040 On hyvä muistaa myös nämä positiiviset ulkoisvaikutukset. 281 00:23:02.040 --> 00:23:09.840 Eli meillä on myös sellaista toimintaa, jotka sitten julkinen sektori voi nähdä. 282 00:23:09.840 --> 00:23:14.610 Kannustamisen arvoisiksi tai sellaiseksi, että toivottaisiin, että syntyisi lisää 283 00:23:14.610 --> 00:23:20.190 samanlaista aktiviteettia, koska se sitten lopulta hyödyntää paljon muitakin kuin 284 00:23:20.190 --> 00:23:24.990 pelkästään yksittäistä yritystä tai yksittäistä kuluttajaa. 285 00:23:24.990 --> 00:23:31.160 Tässä vielä kirjallisuutta, jota tällä luennolla on hyödynnetty. 286 00:23:31.160 --> 00:23:37.190 Kiitos paljon mielenkiinnosta ja tätä aihetta ja luentoa kohtaan ja mikäli herää kommentteja 287 00:23:37.190 --> 00:23:39.560 tai kysymyksiä luentoon liittyen, niin on tavoittaa tästä 288 00:23:39.560 --> 00:23:40.920 sähköpostiosoitteesta. Kiitos paljon.