WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.930 --> 00:00:04.730
Tervetuloa julkistalouden luennolle.

2
00:00:04.730 --> 00:00:10.660
Tällä kertaa perehdytään
ulkoisetvaikutuksiin.

3
00:00:10.660 --> 00:00:14.540
Ulkoisvaikutuksia on monenlaiseen
ja tässä oikeastaan meitä

4
00:00:14.540 --> 00:00:16.340
kuvajohdottelee negatiivisiin
ulkoisvaikutuksia.

5
00:00:16.340 --> 00:00:20.460
Eli tällä kertaa puhutaan
muun muassa saasteista sekä

6
00:00:20.460 --> 00:00:27.020
niiden vaikutuksesta talouden toimintaan.

7
00:00:27.020 --> 00:00:30.580
Mutta ulkoisvaikutuksia voidaan
siis määritellä eri tavoilla.

8
00:00:30.580 --> 00:00:37.840
Tässä niitä on määritelty 4 eri tavalla
puhutaan positiivisesta ulkoisvaikutuksia

9
00:00:37.840 --> 00:00:44.220
eli sellaisista vaikutuksista, jotka
ovat ikään kuin hyviä yhteiskunnan

10
00:00:44.220 --> 00:00:48.900
talouden toiminnan näkökulmasta.

11
00:00:48.900 --> 00:00:53.810
Tällaisista esimerkkinä ovat
vaikkapa koulutus, koulutusta

12
00:00:53.810 --> 00:00:57.760
tai tutkimus innovaatiotoiminta.

13
00:00:57.760 --> 00:01:02.080
Näitä kaikkia yhdistää se,
että paitsi että ne hyödyntää.

14
00:01:02.080 --> 00:01:09.960
Yksilöä tai yritystä, joka joka lisää osaamista
niin sen lisäksi yhteiskunta myös hyötyy

15
00:01:09.960 --> 00:01:14.400
vaikkapa uusista keksinnöistä, joita syntyy
niin yleensä aika moni niistä hyödyntää myös

16
00:01:14.400 --> 00:01:18.840
laajemmin välillisesti sitten
muitakin kuin pelkästään yritystä.

17
00:01:18.840 --> 00:01:21.340
No negatiivisia ulkoisvaikutuksia.

18
00:01:21.340 --> 00:01:25.600
Tai negatiiviset ulkoisvaikutukset
ovat taas ikään kuin yhteiskunnan

19
00:01:25.600 --> 00:01:30.630
ja talouden kehityksen kannalta
huonoja ja ei toivottuja.

20
00:01:30.630 --> 00:01:36.040
Näistä esimerkkinä ovat vaikkapa
nämä aiemmin mainitut ympäristö.

21
00:01:36.040 --> 00:01:39.280
Saasteet eli.

22
00:01:39.280 --> 00:01:49.730
Kuluttaja tai yritys omalla toiminnallaan
tuottaa saasteita ja näitä näitä syntyy siis.

23
00:01:49.730 --> 00:01:54.430
Niin liian suuri määrä varsinkin suhteessa
niihin kustannuksiin, jotka sitten

24
00:01:54.430 --> 00:02:00.410
tälle yritykselle tai kuluttajalle
tästä tästä toiminnasta tulee.

25
00:02:00.410 --> 00:02:05.530
No sitten voidaan puhua myös kulutusvaikutuksista
ja nämä ovat siis vaikutuksia,

26
00:02:05.530 --> 00:02:11.380
jotka ovat kuluttajien aiheuttamia ja
toisaalta myös tuottajan ulkoisvaikutuksia,

27
00:02:11.380 --> 00:02:17.590
jotka ovat sitten tuottajien aiheuttamia.

28
00:02:17.590 --> 00:02:21.150
Kun puhutaan ulkoisvaikutukset,
niin on tärkeä puhua myöskään

29
00:02:21.150 --> 00:02:24.410
rajakustannuksista ja raja hyödyistä.

30
00:02:24.410 --> 00:02:29.100
Puhutaan hetki ensin
rajakustannuksista eli.

31
00:02:29.100 --> 00:02:33.920
Kun puhutaan vaikka negatiivisista
ulkoisvaikutuksia, niin silloin meillä huomioi näissä

32
00:02:33.920 --> 00:02:40.880
rajakustannuksissa ja negatiivisten
ulkoisvaikutusten myötä niin yritys.

33
00:02:40.880 --> 00:02:47.080
Tuottaa markkinoille ja liikaa
jotain hyödykettä, jota joka sitten

34
00:02:47.080 --> 00:02:51.380
ei näy taas tämän yrityksen
rajakustannuskäyrän.

35
00:02:51.380 --> 00:02:57.100
Jos me pysähdytään tän kuvion pariin, joka
on tässä vieressä, niin tässä me olemme

36
00:02:57.100 --> 00:03:03.500
lähtötilanteessa tuolla pisteessä a
eli tässä pisteessä meillä markku.

37
00:03:03.500 --> 00:03:09.140
Meille syntyy hyödykettä
määrä QM hintaan. BM.

38
00:03:09.140 --> 00:03:13.000
Viikolla ollaan täällä
ikään kuin alemmalla tasolla.

39
00:03:13.000 --> 00:03:18.800
No yhteiskunnan näkökulmasta nää
rajakustannukset tarkoittaisi sitä, että pitäisi

40
00:03:18.800 --> 00:03:25.000
pienentää tätä tuotettua määrää ja se
johtaisi siis siihen, että siirryttäisiin

41
00:03:25.000 --> 00:03:32.280
tuohon pisteeseen b, jossa sitten sekä
tuotettu määrä että myös tämän tuotoksen

42
00:03:32.280 --> 00:03:35.660
hinta niin olisi hieman korkeampi.

43
00:03:35.660 --> 00:03:37.900
Eli huomataan heti, että
markkinoilla on jonkinlainen

44
00:03:37.900 --> 00:03:41.560
vääristymä, joka tulisi sitten korjata.

45
00:03:41.560 --> 00:03:44.770
No siinä missä puhutaan raja
kustannuksista, niin on tärkeä homma.

46
00:03:44.770 --> 00:03:48.260
Se raja hyödyistä ja nämä
liittyvät hyvin usein taas niihin

47
00:03:48.260 --> 00:03:51.370
positiivisiin ulkoisiin vaikutuksiin.

48
00:03:51.370 --> 00:03:58.570
Eli näissä tapauksissa, jos otetaan
esimerkki vaikkapa kuluttajasta, niin.

49
00:03:58.570 --> 00:04:05.710
Kuluttaja on ensin tuolla pisteessä a
ja sitten yhteiskunnan näkökulmasta.

50
00:04:05.710 --> 00:04:10.590
Näkökulmasta olisi hyödyllistä, että
kuluttaja taas kasvattaisi tämän hyödykkeen

51
00:04:10.590 --> 00:04:15.670
määrää, jota hän hyödyntää eli
haluttaisiin päästä tuonne pisteeseen.

52
00:04:15.670 --> 00:04:20.930
B no sehän tarkoittaa sitä, että
silloin meidän toisaalta hinta

53
00:04:20.930 --> 00:04:24.510
kasvaisi, koska kulutettu
määrä määrä kasvaa.

54
00:04:24.510 --> 00:04:29.120
Mutta siis myös tämä
kulutuksen määrä lisääntyisi.

55
00:04:29.120 --> 00:04:33.080
Ja taas kerran meillä on ollaan
huomata, että meillä on tilanne, jossa

56
00:04:33.080 --> 00:04:35.910
pitää se päästä tästä
pisteestä aasiaan pisteeseen.

57
00:04:35.910 --> 00:04:41.020
B no miten.
Miten tämä olisi sitten mahdollista?

58
00:04:41.020 --> 00:04:48.630
No tähän on esitetty erilaisiin
tapauksiin useitakin ratkaisuja.

59
00:04:48.630 --> 00:04:53.240
Olennainen kysymys on ennen kaikkea
se, että miten nämä ulkoisvaikutukset

60
00:04:53.240 --> 00:04:56.690
niin miten päästäisiin
ikään kuin tästä ulkoism.

61
00:04:56.690 --> 00:05:00.810
Sanasta eroon ja saataisiin sisäistettyä
nämä vaikutukset niin että sitten

62
00:05:00.810 --> 00:05:04.570
yritykset tai kuluttajat
huomioivat omansa päätöksenteossa.

63
00:05:04.570 --> 00:05:08.290
Sitten nämä oman toimintansa seuraukset.

64
00:05:08.290 --> 00:05:11.870
No yksi keino on säätely.

65
00:05:11.870 --> 00:05:19.530
Sitten on veropolitiikan keinot, jossa
sitten ikään kuin rangaistaan tietynlaisesta

66
00:05:19.530 --> 00:05:25.550
toimintatavasta ja ja pyritään
sillä vaikuttamaan markkinoi.

67
00:05:25.550 --> 00:05:28.820
Toiminta sitten on maksupolitiikkaa.

68
00:05:28.820 --> 00:05:32.620
Erilaiset päästötmaksut on esimerkki.

69
00:05:32.620 --> 00:05:36.620
Käydään näitä ratkaisukeinoja
vielä vähän myöhemmin lisää.

70
00:05:36.620 --> 00:05:41.140
No sitten miten vaikkapa veropolitiikalla
voidaan markkinoiden toimintaa

71
00:05:41.140 --> 00:05:46.370
vaikuttaa tästä meillä on
esimerkki tässä vieressä.

72
00:05:46.370 --> 00:05:48.280
Eli.

73
00:05:48.280 --> 00:05:55.340
Tuossa aikaisemmin oli samantyyppinen
tilanne, eli ollaan tuolla pisteessä a, mutta

74
00:05:55.340 --> 00:05:59.440
meillä on nyt tämmöinen negatiivisten
ulkoisvaikutusten tilanne.

75
00:05:59.440 --> 00:06:04.020
Eli me halutaan pienentää tässä
tapauksessa kulutusta, että saadaan

76
00:06:04.020 --> 00:06:08.220
myös nämä sitten
ulkoisvaikutukset pienemmiksi.

77
00:06:08.220 --> 00:06:14.240
No tässä tilanteessa niin asetetaan
tälle kyseenalaiselle hyödykkeille

78
00:06:14.240 --> 00:06:17.790
vero mikä nostaa sitten
keinotekoisesti sen.

79
00:06:17.790 --> 00:06:23.540
Hinta ja kun hinta nousee niin huomataan,
että myös sitten kulutettu määrä pienenee.

80
00:06:23.540 --> 00:06:29.740
Eli siirrytään tuolta pisteestä tuonne
pisteeseen eli meillä määrä pienenee.

81
00:06:29.740 --> 00:06:34.180
Hinta nousee ja tätä myöten
myös sitten ulkoisvaikutukset.

82
00:06:34.180 --> 00:06:41.760
Haitalliset sellaiset niin pienenevät
eli näin toimii niin sanottu pikku vero.

83
00:06:41.760 --> 00:06:43.560
No sitten.

84
00:06:43.560 --> 00:06:48.790
Toisaalta jos halutaan kasvattaa jonkun
hyödykkeen tuotantoa tai kuluttamista,

85
00:06:48.790 --> 00:06:55.020
niin tässä tapauksessa on kyse niin
sanotusta pikku tukipalkkiosta ja huomataan

86
00:06:55.020 --> 00:07:00.160
taas että ollaan tuolla pisteessä a,
mutta haluttaisiin kasvattaa kulutettua

87
00:07:00.160 --> 00:07:03.810
määrää ja päästä
tuonne pisteeseen. B.

88
00:07:03.810 --> 00:07:08.860
No.
Asetetaan tuki tälle hyödykkeelle.

89
00:07:08.860 --> 00:07:13.740
Joka eli tuetaan sitä kuluttajan
ostovoimaa, niin silloin me huomataan,

90
00:07:13.740 --> 00:07:18.890
että kuluttajilla on varaa
kuluttaa suurempi määrä, jolloin.

91
00:07:18.890 --> 00:07:23.890
Tässä tapauksessa hinta nousee, mutta ennen
kaikkea sitten kulutettu määrä nousee ja päästään

92
00:07:23.890 --> 00:07:31.860
tuolta käyrällä, tuonne uudelle
kulutus tai kysyntä käyrälle, d,.

93
00:07:31.860 --> 00:07:37.040
Eli näin tukipalkkiolla saadaan
sitten kasvatettua tätä kysyntää

94
00:07:37.040 --> 00:07:42.610
ja sitä myöten rohkaistua sellaiseen
käyttäytymiseen, joka lisää

95
00:07:42.610 --> 00:07:48.730
positiivisia ulkoisvaikutuksia
yhteiskunnassa.

96
00:07:48.730 --> 00:07:53.630
Seuraavaksi tarkastellaan yksityistä
sektoria ja ulkoisvaikutuksia.

97
00:07:53.630 --> 00:07:59.210
Eli ensin mietitään hieman sitä, että
miten yksityinen sektori voisi omalla

98
00:07:59.210 --> 00:08:03.170
toiminnallaan huomioida näitä
ulkoisvaikutuksia ilman, että välttämättä

99
00:08:03.170 --> 00:08:08.050
julkinen sektori markkinoiden
toiminta on puuttuu.

100
00:08:08.050 --> 00:08:14.530
No tässä keskeinen on niin sanottu KA
sen teoreema ja tämän mukaisesti niin

101
00:08:14.530 --> 00:08:22.340
kun me tunnemme sekä vaikkapa
saastuttajan eli sen sen toimijan.

102
00:08:22.340 --> 00:08:27.440
Joka on joka synnyttää saasteita tai
epätoivottuja vaikutuksia ja sen lisäksi ne

103
00:08:27.440 --> 00:08:33.570
tunnetaan myös se kohde tai henkilö
tai toimija, johon nämä nega.

104
00:08:33.570 --> 00:08:39.300
Että just ulkoisvaikutukset kohdistuu niin
tällaisissa tilanteissa sekä tämä ikään kuin

105
00:08:39.300 --> 00:08:45.350
saastuttaja, mutta myös uhri ovat
keskenään sopia jonkinlaisen ratkaisun.

106
00:08:45.350 --> 00:08:49.480
Miten miten nämä ulkoisvaikutukset
voitaisiin sitten huomioida?

107
00:08:49.480 --> 00:08:57.880
Tästä esimerkki on vaikkapa mökkiläinen, jonka
vastarannan järven vastarannalle suunnitellaan

108
00:08:57.880 --> 00:09:02.520
metsähakkuita, mutta hän haluaisi
pitää sen maiseman entisenlaisena.

109
00:09:02.520 --> 00:09:05.110
No nyt me tunnetaan tässä sekä.

110
00:09:05.110 --> 00:09:09.100
Sekä mökkiläinen, joka on ikään
kuin näiden hakkuiden uhri.

111
00:09:09.100 --> 00:09:16.240
Hänen hieno maisema saa uhattuna tai uhattuna
ja toisaalta sitten tunnetaan myös tota tämä

112
00:09:16.240 --> 00:09:24.290
metsänomistaja, joka haluaisi sitten
tulouttaa sieltä metsästää, metsästään rahaa

113
00:09:24.290 --> 00:09:30.690
rahaa pois tässä tilanteessa, niin mökin omistaja
voi maksaa korvauksen metsänomistajalle ikään

114
00:09:30.690 --> 00:09:36.380
kuin menetetyistä tuloista vastineeksi
siitä, että sitten metsänomistaja.

115
00:09:36.380 --> 00:09:44.840
Jättää metsäiselle eli tässä ulkoisvaikutukset
ovat sitten korvattu sillä, että mökkiläinen

116
00:09:44.840 --> 00:09:51.700
maksaa korvauksen metsänomistajalle
näistä menetetyistä tuloista.

117
00:09:51.700 --> 00:09:57.240
No sitten toinen ratkaisu on myös
fuusio tästä fuusion tapauksesta.

118
00:09:57.240 --> 00:10:04.960
Esimerkki esimerkkinä voisi olla vaikka
tehdas joka toimii järven rannalla ja tehtaasta

119
00:10:04.960 --> 00:10:11.010
tulee saasteita järveen ja samalla
järvellä toimii myös kalastus yritys.

120
00:10:11.010 --> 00:10:16.340
Tai kalastaja ja ongelma on se,
että tämä tehtaansaasteet pienentävät

121
00:10:16.340 --> 00:10:19.140
tai lopettavat joka
täysin nämä kalasaalis.

122
00:10:19.140 --> 00:10:21.690
No mikä avuksi tässä tilanteessa?

123
00:10:21.690 --> 00:10:29.570
Mikäli nämä 2 yritystä tekevät fuusion, niin
se tarkoittaa sitä, että silloin tämän tehtaan

124
00:10:29.570 --> 00:10:36.940
on jonkinlaista korvausta vähintäänkin maksettava
tälle saman saman yrityksen toiselle toimijalle,

125
00:10:36.940 --> 00:10:41.990
jonka tulos kärsii sitten tämän
saastuttavan tehtaan johdosta.

126
00:10:41.990 --> 00:10:47.920
Eli taas kerran me huomataan, että me me
ollaan sisäistetty nämä ulkoisvaikutukset

127
00:10:47.920 --> 00:10:54.630
ja sitä myöten saatu sitten
ratkaistua ratkaistua ongelma.

128
00:10:54.630 --> 00:11:00.120
No ehkä tästä saastuttamisen
esimerkistä huomaa, että.

129
00:11:00.120 --> 00:11:04.060
Jonkinlaisia rajoitteita pelkän pelkän
yksityisen sektorin toiminnassa on

130
00:11:04.060 --> 00:11:07.720
näiden ulkoisvaikutusten osalta, mutta
sen takia seuraavaksi sitten kohta

131
00:11:07.720 --> 00:11:11.260
perehdytään julkiset
julkisen sektorin toiminnan.

132
00:11:11.260 --> 00:11:17.540
Mutta mitään ongelmia sitten yksityiselle yksityisen
sektorin osalta löytyy ja näiden ulkoisvaikutusten

133
00:11:17.540 --> 00:11:24.520
ratkaisujen osalta, niin meillä on taas
kerran vapaamatkustaja ongelma, eli me voidaan

134
00:11:24.520 --> 00:11:28.850
toivoa toivoa, että
yksityisellä sektorilla pyritään.

135
00:11:28.850 --> 00:11:33.860
Ongelmat ratkaisemaan, mutta aina ehkä
siihen ei ole tarpeeksi kannustimia,

136
00:11:33.860 --> 00:11:36.760
jolloin asiat eivät ikään kuin
itsestään sitten markkinoilla.

137
00:11:36.760 --> 00:11:38.820
Kuinka kuitenkaan ratkea on?

138
00:11:38.820 --> 00:11:42.930
Lisäksi meillä on
epäsymmetristä informaatiota.

139
00:11:42.930 --> 00:11:51.070
Eli aina ei myöskään myöskään tiedetä, että miten
yritykset oikeasti toimivat ja sitten toisaalta

140
00:11:51.070 --> 00:11:57.020
hinnoittelu myöskään ulkoisvaikutusten
osalta ei ei aina markkinoilla toimi.

141
00:11:57.020 --> 00:11:59.360
Meillä on transaktioiden kustannuksia.

142
00:11:59.360 --> 00:12:05.300
Eli mikäli näihin ratkaisuihin
liittyy jonkinlaisia suuria

143
00:12:05.300 --> 00:12:08.680
kustannuksia, niin sitten
voi olla, että nämä.

144
00:12:08.680 --> 00:12:12.470
Ratkaisut jäävät sitten lopulta
tekemättä, koska taloudellisia

145
00:12:12.470 --> 00:12:15.700
kannustimia ei siihen tosiaan sinne ole.

146
00:12:15.700 --> 00:12:18.900
Ja sitten on lainsäädäntöön
liittyvät epävarmuudet,

147
00:12:18.900 --> 00:12:22.840
eli toisaalta voi olla niinkin, että.

148
00:12:22.840 --> 00:12:28.120
Suurin ulkoisvaikutusten pelossa, vaikka
jonkinlainen taloudellinen toiminta jää tekemättä,

149
00:12:28.120 --> 00:12:35.220
koska lainsäädäntö on siitä liittyy niin
suuria tulkinnanvaraisuusuksia ja ja yritys

150
00:12:35.220 --> 00:12:40.040
tai kuluttaja voi johtua
joutua mahdollisten oikeus.

151
00:12:40.040 --> 00:12:44.470
Käsittelyyn tai oikeus
seuraamusten kohteeksi.

152
00:12:44.470 --> 00:12:47.330
Eli toisaalta ei saa syntyä myöskään
sellaista tilannetta, jossa on

153
00:12:47.330 --> 00:12:50.020
mahdollista ulkoisvaikutusten
tai niiden pelon vuoksi.

154
00:12:50.020 --> 00:12:54.790
Niin meillä myös sitten
talouden toimintaa estyy.

155
00:12:54.790 --> 00:13:00.710
No seuraavaksi käsitellään sitä, miten
julkinen sektori voi omalla toiminnallaan.

156
00:13:00.710 --> 00:13:04.610
Pyrkiä ratkomaan
ulkoisvaikutusten ongelmaa.

157
00:13:04.610 --> 00:13:08.110
No ratkaisujen osalta, niin meillä
on markkinapohjaisia ratkaisuja.

158
00:13:08.110 --> 00:13:13.930
Aikaisemmin käsiteltiinkin jo pikku veroa ja
toisaalta käsiteltiin myös pikku tuotantotukia

159
00:13:13.930 --> 00:13:21.190
ja me ovat oikein oikein hyviä vaihtoehtoja joissain
tapauksissa ja sitten voi olla myös kaupattavia

160
00:13:21.190 --> 00:13:27.580
lupia, joilla sitten rajoitetaan
ulkoisvaikutusten syntymistä.

161
00:13:27.580 --> 00:13:34.080
Lisäksi sääntely käsitellään ensin
tulokseen vaikuttava sääntely, eli voidaan

162
00:13:34.080 --> 00:13:38.440
asettaa tietynlainen vaikkapa
päästötavoite ilmastopäästöjen osalta, että

163
00:13:38.440 --> 00:13:42.200
vaikka suomessa asetetaan
tavoitetta pitää.

164
00:13:42.200 --> 00:13:49.780
Tietty määrä miljoonaa kuutiota
vuodessa, joka joka saadaan maksimissaan

165
00:13:49.780 --> 00:13:54.350
ilmastoon päästä ja sitten ikään kuin.

166
00:13:54.350 --> 00:13:59.500
Siitä ei voida ylittyä ja ja sitten
viime kädessä estetään sitten sellainen

167
00:13:59.500 --> 00:14:04.010
toiminta, joka näitä
päästöjä yli raja kasvattaisi.

168
00:14:04.010 --> 00:14:08.970
No sitten toinen tapa ikään kuin samaan
ongelmaan tää ilmastopäästöihin vaikuttaa.

169
00:14:08.970 --> 00:14:14.180
Voi olla panokseen vaikuttava sääntely
ja tästä esimerkki on kivihiilikielto

170
00:14:14.180 --> 00:14:20.430
eli suomessakin lainsäädännöllä on
asetettu vuosi takaraja, johon mennessä

171
00:14:20.430 --> 00:14:26.800
kielletään kivihiilen
käyttäminen energiantuotannossa.

172
00:14:26.800 --> 00:14:32.240
No sitten voidaan myös lisätä
informaatiota markkinoilla.

173
00:14:32.240 --> 00:14:34.360
Tässä voisi ehkä jopa käyttää.

174
00:14:34.360 --> 00:14:37.980
Valistetaan kuluttajia tai
yrityksiä erilaisista vaikutuksista,

175
00:14:37.980 --> 00:14:40.860
joita joita sitten
joko halutaan kannustaa.

176
00:14:40.860 --> 00:14:47.900
Tai sitten toisaalta halutaan
pienentää jonkinlaisia toimintatapoja.

177
00:14:47.900 --> 00:14:53.320
Lisäksi lainsäädännön tarkentaminen tuossa
aikaisemmin käytiin läpi, että ei saisi

178
00:14:53.320 --> 00:14:57.920
olla ikään kuin suuria tulkinnanvaraaisuuksia
lainsäädännössä, jotta toisaalta tiedetään,

179
00:14:57.920 --> 00:15:02.160
että ei ole kohtuuttomia
vaikka yritysriskejä, mutta.

180
00:15:02.160 --> 00:15:09.230
Toisaalta sitten seuraamusten osalta tiedetään,
että kuka on on toiminnasta vastuussa niin hyvässä

181
00:15:09.230 --> 00:15:16.570
kuin pahassakin ja sitten mä omistusoikeuden
määrittely on hirveän tärkeää.

182
00:15:16.570 --> 00:15:22.660
Ehkä tämmöinen aika tunnettu
esimerkki on valtameren kalat eli.

183
00:15:22.660 --> 00:15:27.660
Aina ei ole ihan yksiselitteistä, että
kukaan ne sitten omistaa, kuka niiden

184
00:15:27.660 --> 00:15:33.030
käyttöä valvoo ja mikäli kukaan ei niitä
omista tai kukaan ei käyttöä valvoo,

185
00:15:33.030 --> 00:15:36.440
niin silloin meillä on
suuri riski yli kulutukselle.

186
00:15:36.440 --> 00:15:42.400
Mutta mikäli me saadaan määriteltyä
joillekin tämmöisille luonnonvaroilla yleensä

187
00:15:42.400 --> 00:15:47.870
omistusoikeus, niin silloin on myös selvä
taho, joka joka pystyy niiden käyttöön

188
00:15:47.870 --> 00:15:52.000
valvomaan ja sitten toisaalta
vaatimaan seurauksia.

189
00:15:52.000 --> 00:15:55.920
Jos jos väärinkäytöksiä ilmenee.

190
00:15:55.920 --> 00:15:59.920
No mikä sitten on haasteena
julkisen sektorin toiminnassa?

191
00:15:59.920 --> 00:16:04.000
Eli minkälaisia ongelmia
liittyy julkinen sektorihan?

192
00:16:04.000 --> 00:16:09.900
Yleensä pyrkii ihan hyvin tavoitteisiin,
mutta sitten jos sääntelyn osalta niin voi

193
00:16:09.900 --> 00:16:15.060
voi käydä niin, että kilpailu
vääristyy, syntyy tämmöisiä vääristymiä.

194
00:16:15.060 --> 00:16:18.360
Mitkä johtaa sitten?

195
00:16:18.360 --> 00:16:23.340
Käyttöön tai ongelmiin resurssien käytössä ja
käytännössä sitten tehottomuuteen markkinoilla

196
00:16:23.340 --> 00:16:30.440
ja nämä oli kyse sitten verosta tai maksuista,
niin voi johtaa vaikkapa alituotantoon

197
00:16:30.440 --> 00:16:34.810
tai miksei miksei myös
ylituotantoon myös sama asioissa.

198
00:16:34.810 --> 00:16:37.410
Eli tavallaan.

199
00:16:37.410 --> 00:16:41.830
Joskus voi olla vaikea löytää tasapainoa
siitä, että millä millä keinoilla,

200
00:16:41.830 --> 00:16:46.750
mitkä ovat sitten kohdistuvat juuri
siihen asiaan, johon me halutaan vaikuttaa

201
00:16:46.750 --> 00:16:49.980
ja mitkä ovat sitten
oikein mitoitettuja keinoja?

202
00:16:49.980 --> 00:16:54.420
No sitten liittyy vielä
arvottamisen vaikeus eli.

203
00:16:54.420 --> 00:16:59.250
Ehkä yksi hyvä esimerkki tästä
on taas nämä päästötmaksut silloin

204
00:16:59.250 --> 00:17:02.460
kun euroopan unionissakin otettiin päästö.

205
00:17:02.460 --> 00:17:07.220
Kauppa käyttöön niin paljon kritisoitiin
sitä, että nämä päästötmaksut eivät ollut

206
00:17:07.220 --> 00:17:12.750
oikein hintaisia, vaan ne olivat liian edullisia
ja sitä myöten ei ollut mitään todellista

207
00:17:12.750 --> 00:17:15.370
taloudellista kannustinta
päästöjen vähentämiseen.

208
00:17:15.370 --> 00:17:21.650
Eli oli käytännössä halvempaa ostaa vaikka
lisää näitä päästölupia, kun sen sijaan että

209
00:17:21.650 --> 00:17:26.510
sitten yrityksessä olisi mietitty,
että miten päästöjä voidaan vähentää.

210
00:17:26.510 --> 00:17:31.690
Eli tämmöistä arvottamisen
vaikeuttakin voi sitten liittyä.

211
00:17:31.690 --> 00:17:35.530
Erilaisiin näihin toimenpiteisiin.

212
00:17:35.530 --> 00:17:41.090
No loppuun käydään tämmöinen
ajankohtainen esimerkki ja

213
00:17:41.090 --> 00:17:44.730
käytännössä siis euroopan unionin ilmasto.

214
00:17:44.730 --> 00:17:48.550
Politiikasta keskustellaan seuraavaksi.

215
00:17:48.550 --> 00:17:56.070
Euroopan unioni ilmastopolitiikka on
siitä hyvä esimerkki eli koska kyseessä on.

216
00:17:56.070 --> 00:17:57.910
Tai ilmastonmuutoksen osalta.

217
00:17:57.910 --> 00:18:02.020
Ehkä kyseessä on kuitenkin tämmöinen ajankohtaisin
suuriin vaikuttavin ulkoisvaikutukset,

218
00:18:02.020 --> 00:18:06.190
joka liittyy yhteiskuntaan
ja talouden toimintaan.

219
00:18:06.190 --> 00:18:14.510
Ja toisaalta, koska kyseessä on hirveän iso
kokonaisuus ja monimutkainen ja ja kaikkea kaikkea

220
00:18:14.510 --> 00:18:19.270
mahdollista, niin tässä ilmastopolitiikassa on
oikeastaan hyödynnetty melkein kaikkia mahdollisia

221
00:18:19.270 --> 00:18:24.610
työkaluja, joita nyt vaikkapa
tässä luennolla on käsitelty.

222
00:18:24.610 --> 00:18:27.270
No jos lähdetään tuolta vasemmalta
liikkeelle eli kansainvälisistä

223
00:18:27.270 --> 00:18:32.880
sopimuksista, niin kansainväliset
sopimukset ovat tämmöisiä päästökattoja

224
00:18:32.880 --> 00:18:35.200
ja sopimuksia päästöjen vähentämisestä.

225
00:18:35.200 --> 00:18:41.780
Eli eli mennään suoraan tänne sääntelyn
piiriin, jossa asetetaan rajoite.

226
00:18:41.780 --> 00:18:48.300
Elikkä jos jos tietyn päästömäärän
yli ei voida edetä nojaa

227
00:18:48.300 --> 00:18:53.060
tähän täytyy sitten
taloudessa myös sopeutua.

228
00:18:53.060 --> 00:18:59.470
No sitten EU tason politiikassa mennään
taas yhä yksityiskohtaisempiin asioihin.

229
00:18:59.470 --> 00:19:01.610
Täällä on myös saman.

230
00:19:01.610 --> 00:19:04.630
Saman saman tyyppisiä
asioita, mutta vielä sitovampia

231
00:19:04.630 --> 00:19:06.720
kuin ehkä nämä kansainväliset sopimukset.

232
00:19:06.720 --> 00:19:10.250
Eli erätauolla sitten päätetty, että
EUN tavoitteena on hiilineutraalisuus

233
00:19:10.250 --> 00:19:18.650
vuonna 2050 eli 2050 aikana.
Niin niin.

234
00:19:18.650 --> 00:19:24.690
Ilmastoon ei ei mene enempää päästöjä
kuin sitten mitä maaperä ja muuten

235
00:19:24.690 --> 00:19:30.290
pystytään tota päästöjen ilmaista
ottamaan takaisin kiertoon.

236
00:19:30.290 --> 00:19:38.310
No sitten sääntelyä on.
Monen monen kaltaista puhutaan.

237
00:19:38.310 --> 00:19:43.740
Vaikkapa maankäytön ja maa
ja metsätalouden sääntelystä.

238
00:19:43.740 --> 00:19:46.570
Siellä on paljon erilaisia rajoitteita.

239
00:19:46.570 --> 00:19:50.110
No sitten on käyty tätä vähän
päästökauppaa paljon läpi.

240
00:19:50.110 --> 00:19:52.350
No sitten on erilaisia tukia.

241
00:19:52.350 --> 00:19:58.750
Energiapolitiikkaan tuetaan
ennen kaikkea uusiutuvaa energiaa.

242
00:19:58.750 --> 00:20:06.130
Useinhan tämmöisiin uusiin innovaatioihin
liittyy riskejä ja koska kyse on.

243
00:20:06.130 --> 00:20:09.420
Teknologian käytöstä usein joka
ei, jota ei ole vielä pitkään

244
00:20:09.420 --> 00:20:11.230
ollut käytössä, niin siihen liittyy.

245
00:20:11.230 --> 00:20:14.130
Siis se ei ole taloudellisesti.

246
00:20:14.130 --> 00:20:16.550
Tai sanotaan puhtaan markkinaehtoisesti.

247
00:20:16.550 --> 00:20:21.610
Sitä ei pysty vielä käyttämään, niin halutaan
sitten ikään kuin kantaa osaltaan tukipolitiikalla

248
00:20:21.610 --> 00:20:26.990
tätä yrittäjäriskiä, joka sitten
liittyy tämmöisiin uusiin innovaatioihin.

249
00:20:26.990 --> 00:20:30.860
No sitten on vielä hiilitullit, joita
itse asiassa ei ole aikaisemmin käyty.

250
00:20:30.860 --> 00:20:37.240
Tässä luennolla läpi, mutta
siis veropolitiikalla asetetaan.

251
00:20:37.240 --> 00:20:44.600
Tullimaksu tällaisille tuotteille, jotka
tulee euroopan unionin ulkopuolelta ja halutaan

252
00:20:44.600 --> 00:20:51.060
estää sitä, että ikään kuin alueelta,
joilla on Euroopan unionin euroopan unionia

253
00:20:51.060 --> 00:20:56.410
löysempää sääntelyä ilmastopolitiikkaa, niin
ikään kuin siellä ei sitten saada minkäänlaista

254
00:20:56.410 --> 00:21:02.000
kilpailuetua tästä tällaisesta tota.

255
00:21:02.000 --> 00:21:08.260
Löysästä ilmastopolitiikasta eikä synny niin
sanottua hiilivuotoa eli ei taloudellista toimintaa

256
00:21:08.260 --> 00:21:13.390
ei siirry euroopan unionilta tämmöiselle heikomman
sääntelyn alueelle niin tämän rajoittamiseksi

257
00:21:13.390 --> 00:21:17.800
niin haluttaisiin, että on
pohdittu hiilitullien käyttöönottoa.

258
00:21:17.800 --> 00:21:22.720
No sitten siirrytään vielä jäsenvaltioiden
tasolle ja ehkä tässä nyt voidaan käyttää

259
00:21:22.720 --> 00:21:28.790
esimerkkinä suomea eli tuotantotuki ja
liittyen, vaikka juuri tähän energiapolitiikkaan

260
00:21:28.790 --> 00:21:32.560
niitä on myös kansallisella
tasolla käytössä innovaatiotukea.

261
00:21:32.560 --> 00:21:37.350
Kannustetaan uusien
energiamuotojen kokeiluun.

262
00:21:37.350 --> 00:21:39.610
Ja sitten on veroja.

263
00:21:39.610 --> 00:21:45.530
No tietenkin paljon keskustelua tässä viime
vuosinakin herättänyt on hiilidioksidivero,

264
00:21:45.530 --> 00:21:48.770
joka löytyy muun muassa
polttoaineista eli polttoaineissa.

265
00:21:48.770 --> 00:21:53.110
Yksi osa sitä hintaa on
vero, joka asetetaan päästöjen

266
00:21:53.110 --> 00:21:56.270
syntyneiden päästöjen perusteella.

267
00:21:56.270 --> 00:21:58.210
No sitten rajoitukset tuotantopanoksista.

268
00:21:58.210 --> 00:22:02.410
Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa
juuri tämä kivihiilijohto hetki sitten

269
00:22:02.410 --> 00:22:07.780
puhuttiin ja sitten on
sääntely, eli suomikin on.

270
00:22:07.780 --> 00:22:14.700
Asettanut oman ilmastotavoitteen, että SUOMI olisi
hiilineutraali jo vuonna kaksituhattakolmekymmentäviisi,

271
00:22:14.700 --> 00:22:18.740
mutta tässä aika laaja kattaa se miten.

272
00:22:18.740 --> 00:22:24.860
On pyritty erilaisilla työkaluilla
saamaan haltuun juuri ilmastonmuutokseen

273
00:22:24.860 --> 00:22:30.410
ilmastoon liittyviä ulkoisvaikutuksia.

274
00:22:30.410 --> 00:22:36.310
No loppuun yhteenvetona hieman
muistutuksena pitäisi asioita tässä käyt läpi

275
00:22:36.310 --> 00:22:42.110
eli ulkoisvaikutukset eivät ilman
ohjausta sisälly markkinoiden toimintaan,

276
00:22:42.110 --> 00:22:45.770
vaan usein seurauksena on
markkinoiden vääristymistä.

277
00:22:45.770 --> 00:22:51.000
Yksityinen sektori voi toki pyrkiä
näitä ongelmia ratkaisemaan, mutta.

278
00:22:51.000 --> 00:22:56.920
Aina tämä ei ei jostain eri
syistä onnistu ja ulkoisvaikutuksia

279
00:22:56.920 --> 00:22:59.170
sekä positiivisia että negatiivisia.

280
00:22:59.170 --> 00:23:02.040
On hyvä muistaa myös nämä
positiiviset ulkoisvaikutukset.

281
00:23:02.040 --> 00:23:09.840
Eli meillä on myös sellaista toimintaa,
jotka sitten julkinen sektori voi nähdä.

282
00:23:09.840 --> 00:23:14.610
Kannustamisen arvoisiksi tai sellaiseksi,
että toivottaisiin, että syntyisi lisää

283
00:23:14.610 --> 00:23:20.190
samanlaista aktiviteettia, koska se sitten
lopulta hyödyntää paljon muitakin kuin

284
00:23:20.190 --> 00:23:24.990
pelkästään yksittäistä yritystä
tai yksittäistä kuluttajaa.

285
00:23:24.990 --> 00:23:31.160
Tässä vielä kirjallisuutta, jota
tällä luennolla on hyödynnetty.

286
00:23:31.160 --> 00:23:37.190
Kiitos paljon mielenkiinnosta ja tätä aihetta
ja luentoa kohtaan ja mikäli herää kommentteja

287
00:23:37.190 --> 00:23:39.560
tai kysymyksiä luentoon
liittyen, niin on tavoittaa tästä

288
00:23:39.560 --> 00:23:40.920
sähköpostiosoitteesta. Kiitos paljon.