WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:00.420 --> 00:00:04.360
Tervetuloa julkistalouden
luennolle tällä kertaa.

2
00:00:04.360 --> 00:00:10.380
Käsitellään verotuksen perusteita.

3
00:00:10.380 --> 00:00:14.820
Kuten sitä, että miksi verotetaan niin
päätänsä käsitellään hyvän verojärjestelmän

4
00:00:14.820 --> 00:00:22.460
ominaisuuksia verotuksen ja tehokkuuden
välistä yhteyttä tai tehottomuuden ja

5
00:00:22.460 --> 00:00:28.310
lopussa sitten käsitellään kysymystä
verotuksen kohta annosta eli siitä mitä

6
00:00:28.310 --> 00:00:35.790
tai kuka lopulta sitten
asetetut verot maksaa.

7
00:00:35.790 --> 00:00:40.600
Miksi ylipäänsä verotetaan
tälle voidaan löytää.

8
00:00:40.600 --> 00:00:43.100
3 tällaista.

9
00:00:43.100 --> 00:00:49.310
Joka yleispätevää perustetta, joista ensimmäinen
on tulojen hankinta eli hankitaan valtiolle

10
00:00:49.310 --> 00:00:56.860
tuloja sillä ajatuksella, että pystytään
sitten julkiset palvelut rahoittamaan.

11
00:00:56.860 --> 00:01:04.790
Toisena pyritään korjaamaan resurssien
allokaatio, jota yhteiskunnassa eli.

12
00:01:04.790 --> 00:01:10.950
Kannustetaan sellaiseen toimintaan, joka
nähdään aivan edistämisen arvoista ja toisaalta

13
00:01:10.950 --> 00:01:18.420
pyritään sitten tekemään kalliiksi sellainen
toiminta, jota ei toivota ja ja tällaiset

14
00:01:18.420 --> 00:01:25.490
haittaverot on hyvä esimerkki tässä tässä
vaiheessa, eli vaikkapa korkeita päästöjä

15
00:01:25.490 --> 00:01:28.450
verotetaan sillä ajatuksella, että.

16
00:01:28.450 --> 00:01:33.530
Saataisiin sitten päästöjä.
Alennettua.

17
00:01:33.530 --> 00:01:39.540
Kolmas peruste on uudelleen
jako, eli pyritään vaikuttamaan.

18
00:01:39.540 --> 00:01:45.100
Siihen, miten tulot jakautuvat yhteiskunnassa
ihmisten välillä tai varallisuus.

19
00:01:45.100 --> 00:01:48.730
Tästä aiheesta on sitten tässä
tämmöinen pieni harjoitella

20
00:01:48.730 --> 00:01:51.720
oikealla, mutta kuvaajaa
ei kannata säikähtää.

21
00:01:51.720 --> 00:01:56.700
Perehdytään hetki, että mitäs
tässä nyt oikein tarkoitetaan.

22
00:01:56.700 --> 00:02:06.320
Meillä on 2 yksilöä eli yksilöä ja
yksilö ja heidän hyötymään kuvataan tässä.

23
00:02:06.320 --> 00:02:10.300
Akselistoolla eli yksilö on hyöty
kasvaa kun mennään tuolla vaaka akselilla

24
00:02:10.300 --> 00:02:15.790
oikealle ja yksillä BN kun
mennään pystyy kaksilla ylöspäin.

25
00:02:15.790 --> 00:02:23.400
Meillä on tässä 2 tällaista kiharaista käyrää,
joista jotka molemmat ovat hyötymahdollisuuksien

26
00:02:23.400 --> 00:02:30.060
käyriä, mutta tämä oranssi ulkomainen
yhtenäinen käyrä on meidän lähtötilanne.

27
00:02:30.060 --> 00:02:35.160
Ja kun siirretään huomiota tuohon
pisteeseen a, niin tämä on meillä.

28
00:02:35.160 --> 00:02:39.620
Jossa meillä ei ole vielä minkäänlaista
verotusta yhteiskunnassa ja huomataan,

29
00:02:39.620 --> 00:02:46.610
että tässä pisteessä yksi BN hyöty
on varsin korkea ja varsinkin kun sitä

30
00:02:46.610 --> 00:02:50.820
verrataan tuohon yksilö a
ja tämä on lähtötilanne.

31
00:02:50.820 --> 00:02:54.720
No ensimmäisessä vaiheessa otetaan
käyttöön könttäsummaverotus,

32
00:02:54.720 --> 00:02:59.960
joka tarkoittaa sitä, että
kaikki yksilöt maksavat.

33
00:02:59.960 --> 00:03:05.370
Samansuuruisen summan kertalaakista
vuodessa veroja ja tämä

34
00:03:05.370 --> 00:03:10.410
johtaa meidät pisteeseen
b ja huomataan, että.

35
00:03:10.410 --> 00:03:14.460
Täällä kuvaajassa meillä on.

36
00:03:14.460 --> 00:03:23.480
Tällaiset hyötykäyrät yksi v 2 ja v 3 ja nämä
kuvaavat hyödyn kokonaissummaa yhteiskunnassa

37
00:03:23.480 --> 00:03:28.500
ja huomataan että ollaan siirrytty tässä
yhteiskunnan hyöty käyrällä korkeammalle pisteelle

38
00:03:28.500 --> 00:03:34.950
tuonne pisteeseen b, lle eli tästä
näkökulmasta meillä yhteiskunnassa.

39
00:03:34.950 --> 00:03:38.060
Vaikka yksilöt maksoivat hieman
veroja, niin ollaan kuitenkin

40
00:03:38.060 --> 00:03:42.590
saatu kokonaan syötyä kasvatettua.

41
00:03:42.590 --> 00:03:49.430
No könttäsummaveroja ei tosiasiassa oikein
missään päin maailmaa hirveästi hyödynnetä.

42
00:03:49.430 --> 00:03:54.850
Jo siitä johtuen, että ne eivät siis millään
tavalla huomioi yksilön maksukykyä, antavat

43
00:03:54.850 --> 00:03:59.270
kaikille samansuuruisia, oli sitten
korkeat tulot tai pienet tulot.

44
00:03:59.270 --> 00:04:04.190
Ja tästä johtuen käytetään muita veroja
ja näihin liittyy sitten tehokkuus tappiota

45
00:04:04.190 --> 00:04:10.830
yleensä ja tätä tehokkuustappion vaikutusta kuvaa
sitten tämä meidän sisempi hyöty mahdollisuuksien

46
00:04:10.830 --> 00:04:15.080
käyrä eli katkoviivainen
käyrä tuossa sisemmällä.

47
00:04:15.080 --> 00:04:20.710
Ja kun otetaan muita verotuksen keinoja
käyttöön, niin siirrytään tonne pisteeseen.

48
00:04:20.710 --> 00:04:22.860
C.

49
00:04:22.860 --> 00:04:29.300
Ja tässä pisteessä huomataan, että
yksilön hyöty on merkittävästi laskenut.

50
00:04:29.300 --> 00:04:33.990
Toisaalta sitten yksilön a
hyöty on merkittävästi kasvanut.

51
00:04:33.990 --> 00:04:40.150
Ja huomionarvoista nyt tässä on että
koska on ei käytetä enää könttäsummaverotusta

52
00:04:40.150 --> 00:04:44.600
vaan muita veroja niin toukokuustappion
myötä meillä hyötymahdollisuuksien käyrä

53
00:04:44.600 --> 00:04:49.820
on hieman tullut
sisäänpäin eli nämä meidän.

54
00:04:49.820 --> 00:04:52.180
Hyötyjä saavuttamaan tässä.

55
00:04:52.180 --> 00:04:59.590
Tässä epätäydellisessä ratkaisussa, joka
joka lopulta on sitten tehty, mutta viimeisenä

56
00:04:59.590 --> 00:05:05.740
huomiona tästä kuvaajasta, niin on hyvä
huomata se, että tehokkuus tappiosta huolimatta

57
00:05:05.740 --> 00:05:12.480
me olemme pistämällä hyötykarilla v 3,
joka on korkeammalla tasolla kuin tuo meidän

58
00:05:12.480 --> 00:05:18.680
lähtöpisteemme tuossa verotusta, mutta ei
toisaalta tehokkuus tappiotakaan ja tämä

59
00:05:18.680 --> 00:05:23.160
nyt on merkittävä havainto sille, että
vaikka tehokkuustappio tai verotuksen myötä

60
00:05:23.160 --> 00:05:26.370
syntyy, niin silti voidaan saavuttaa.

61
00:05:26.370 --> 00:05:33.970
Jossa meidän yhteiskunnan
kokonaishyötyjä pystytään kasvattamaan.

62
00:05:33.970 --> 00:05:35.850
No mikä sitten on se sopiva.

63
00:05:35.850 --> 00:05:40.610
Niin siinähän tietenkin on kysymys
hyvin usein oikeudenmukaisuudesta

64
00:05:40.610 --> 00:05:42.450
ja näkökulmaeroista.

65
00:05:42.450 --> 00:05:46.560
Tässä on ostettu 3 näkökulmaa, joista
ensimmäinen on varoitettu tehokkuuden

66
00:05:46.560 --> 00:05:50.710
näkökulma, joka mukaisesti
kenenkään asema ei saa heikentyä.

67
00:05:50.710 --> 00:05:55.130
Verotuksen myötä pärjätä tehokkuutta
tuossa aikaisemmin johonkin jo käsitelty.

68
00:05:55.130 --> 00:05:57.550
Eli sinänsä ihan tuttu aihe.

69
00:05:57.550 --> 00:06:03.260
No sitten utilitarismin näkökulmasta
pyritään maksimoimaan hyötyjen summaa

70
00:06:03.260 --> 00:06:09.130
eli äskeisessä tilanteessa niin yhteiskunnan
kokonaishyöty saatiin kasvatettua

71
00:06:09.130 --> 00:06:13.940
pienellä verotuksella
tai tai tehokkuustappio.

72
00:06:13.940 --> 00:06:15.740
Utilitarismin liittyy myös seeproja.

73
00:06:15.740 --> 00:06:20.470
Kustannukset veroista tulee
olla kaikille sama suuruus ja.

74
00:06:20.470 --> 00:06:25.870
Ja viimeisenä rossinen näkökulma, joka siirtää
huomion taas yksilöön, mutta heikoimmassa

75
00:06:25.870 --> 00:06:31.330
asemassa oleviin ja tämän näkökulman
mukaisesti pitäisi valita tasapaino, joka

76
00:06:31.330 --> 00:06:38.890
maksimoi heikoimmassa
asemassa ja viennin hyödyn.

77
00:06:38.890 --> 00:06:45.000
Olennainen kysymys tietenkin verotuksen
osalta on se, että mitä verotetaan tästä.

78
00:06:45.000 --> 00:06:49.650
Meillä esimerkkinä on tässä tulot
eli meille tuttu ansiotuloverotus

79
00:06:49.650 --> 00:06:51.750
on vaikkapa tulojen verottamista.

80
00:06:51.750 --> 00:06:57.130
Toisaalta voidaan verottaa menoja
eli kulutusta ja tähän tähän liittyy

81
00:06:57.130 --> 00:07:00.770
oikeastaan meillä tietenkin
vaikkapa arvonlisäverotus.

82
00:07:00.770 --> 00:07:02.910
Lisäksi voidaan verottaa varallisuutta.

83
00:07:02.910 --> 00:07:06.470
Suomessa ei nykyisin varsinaista
varallisuusveroa enää ole.

84
00:07:06.470 --> 00:07:08.290
Se on lakkautettu.

85
00:07:08.290 --> 00:07:13.610
Lakkautettu, mutta tässä ajatus on siis
verottaa olemassa olevaa varallisuutta

86
00:07:13.610 --> 00:07:17.090
tai kohdistaa verotus sitten
varallisuuden muutoksiin.

87
00:07:17.090 --> 00:07:21.510
No viimeisenä esimerkkinä on ikkunoiden verotus
ja tässä on oikeastaan tämmöinen historiallinen

88
00:07:21.510 --> 00:07:26.070
esimerkki siitä, että melkeinpä
mitä tahansa voidaan verottaa.

89
00:07:26.070 --> 00:07:29.850
Ikkuna esimerkki liittyy
iso britanniaan, jossa.

90
00:07:29.850 --> 00:07:33.490
Olisikohan tuhatkahdeksansataa
luvulla niin päätettiin.

91
00:07:33.490 --> 00:07:38.730
Täältä pyrittiin verottamaan suurituloisia
varakkaita ihmisiä yhteiskunnassa

92
00:07:38.730 --> 00:07:44.560
ja koska varakkaalla ihmisellä oli silloin
isot kartanot, jossa oli paljon ikkunoita,

93
00:07:44.560 --> 00:07:50.110
niin tämä ikkunoiden verottaminen oli
sitten väylä tai keino päästä kiinni näiden

94
00:07:50.110 --> 00:07:52.630
ihmisten varallisuuteen ja tuloihin.

95
00:07:52.630 --> 00:07:57.290
Lopputuloksena kuitenkin kävi niin,
että sen sijaan että näitä ikkunoita

96
00:07:57.290 --> 00:08:01.610
olisi jatkuvasti verotettu,
niin ihmiset luopuvat ikkunoista.

97
00:08:01.610 --> 00:08:06.650
Ja tätä myöten nesteverokaan
tarkoitus maksaa eli tässä tämmöinen.

98
00:08:06.650 --> 00:08:14.000
Historiallinen esimerkki aikaisesta
verosuunnittelusta tai tai verovälttelystä.

99
00:08:14.000 --> 00:08:19.020
No toinen kysymys on sitten miten
verotetaan välitön vero tarkoittaa sitä, että

100
00:08:19.020 --> 00:08:23.620
vero kohdistuu suoraan veronmaksajan
yksilöön tai yrityksiin.

101
00:08:23.620 --> 00:08:26.540
Välillinen vero taas
kohdistuu sitten palveluihin ja

102
00:08:26.540 --> 00:08:31.360
hyödykkeisiin ja niiden kulutukseen.

103
00:08:31.360 --> 00:08:38.600
No mitä ominaisuuksia liittyy hyvään
verojärjestelmään käsitellään tässä 5 ominaisuutta,

104
00:08:38.600 --> 00:08:42.430
jotka on poimittu tuolta
tuomalla niin stiglitzin kirjasta.

105
00:08:42.430 --> 00:08:45.700
Tässä ensimmäinen on taloudellisesti
taloudellinen tehokkuus, eli

106
00:08:45.700 --> 00:08:49.970
verotus saisi muuttaa mahdollisimman
vähän tehokasta resurssien allokaatio

107
00:08:49.970 --> 00:08:52.270
ja minimoi haitalliset kannustimet.

108
00:08:52.270 --> 00:08:56.780
Vaikutukset toista verojärjestelmän
tulisi olla myös oikeudenmukainen.

109
00:08:56.780 --> 00:09:02.440
Tästä esimerkkinä, vaikka ovat niin sanottu
horisontaalinen oikeudenmukaisuus eli ajatus siitä,

110
00:09:02.440 --> 00:09:10.800
että verojärjestelmä kohtelee kaikkia yksilöitä
yhdenmukaisesti eli vaikkapa arvonlisävero

111
00:09:10.800 --> 00:09:16.880
on samansuuruinen kaikille oli
oli sitten se maksaja kuka tahansa.

112
00:09:16.880 --> 00:09:22.400
Kolmanneksi verojärjestelmän tulisi
olla läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä.

113
00:09:22.400 --> 00:09:27.100
Lisäksi verojärjestelmän tulisi olla
yhteensopiva kansainvälisten sopimusten kanssa.

114
00:09:27.100 --> 00:09:31.630
Tästä esimerkkinä yritysverotus,
jolla pyritään yritysverotusta,

115
00:09:31.630 --> 00:09:36.380
pyritään yhdenmukaistamaan
sen suhteen, että sitten.

116
00:09:36.380 --> 00:09:39.040
Kohtelu yritykselle oli
sitten yhdenmukainen.

117
00:09:39.040 --> 00:09:44.380
Toisaalta tämä voi johtaa myös siihen,
että valtiot kilpailevat yritystä ja

118
00:09:44.380 --> 00:09:48.360
investoinneista ja laskevat
kilvan yritysverotusta alaspäin.

119
00:09:48.360 --> 00:09:53.790
Toki tällä hetkellä itse asiassa pyritään löytämään
ainakin OECD maiden kesken sellainen yhteinen

120
00:09:53.790 --> 00:10:00.680
näkemys siitä, että saavutettaisiin tietynlainen
pohja sille yritysverotuksen tasolle, jotta sitten

121
00:10:00.680 --> 00:10:06.420
yritysverotuksesta ei kilpailun
myötä lopulta luovuttaisi täysin.

122
00:10:06.420 --> 00:10:10.150
Lisäksi kansainvälisillä sopimuksilla
pyritään estämään niin sanottua

123
00:10:10.150 --> 00:10:13.480
kaksinkertaista verotusta
eli sitä, että jos.

124
00:10:13.480 --> 00:10:16.040
Vaikkapa tulosta on jo
kertaalleen maksettu.

125
00:10:16.040 --> 00:10:22.840
Yksi valtioon verot niin sitten
toinen valtio ei samasta samaan

126
00:10:22.840 --> 00:10:26.570
samoihin tuloihin kohdistaa
sitten toisia veroja.

127
00:10:26.570 --> 00:10:30.840
No viimeisenä huomiona verojärjestelmän
tulisi olla hallinnolliselta kustannuksiltaan

128
00:10:30.840 --> 00:10:36.130
kohtuullinen sekä maksajan
että verottajan näkökulmasta.

129
00:10:36.130 --> 00:10:41.100
Verotukseen liittyy tietenkin
olennaisilta osin tehokkuus.

130
00:10:41.100 --> 00:10:45.940
No mitä taloustieteessä tällä
tehokkuudella tarkoitetaan?

131
00:10:45.940 --> 00:10:52.800
Meitä kiinnostavat ennen kaikkea hallinnolliset
kustannukset ja tehokkuus kustannukset,

132
00:10:52.800 --> 00:10:56.800
hallinnollisia kustannuksia tuossa hieman
aikaisemmin käsiteltiinkin ja nyt sitten

133
00:10:56.800 --> 00:10:59.780
siirtyy huomioon näihin
tehokkuuskustannuksiin.

134
00:10:59.780 --> 00:11:04.600
Verolla on lähes aina vaikutusta
markkinoihin toimintaan.

135
00:11:04.600 --> 00:11:10.590
Puhutaan niin sanotusta tuloverotuksesta eli
siitä, että kun verotuksen myötä hinnat nousevat,

136
00:11:10.590 --> 00:11:16.440
niin silloin kuluttajan ostovoima
laskee ja kulutettu määrä laskee.

137
00:11:16.440 --> 00:11:20.760
Toinen tärkeä vaikutus, mikä tulisi
muistaa, on substituutiovaikutus,

138
00:11:20.760 --> 00:11:26.230
joka tarkoittaa sitä, että kun meillä
on 2 jos meillä on 2 hyödykettä,

139
00:11:26.230 --> 00:11:29.870
joita joilta itse ikään
kuin käytetään saman.

140
00:11:29.870 --> 00:11:32.210
Samaan tarpeeseen.

141
00:11:32.210 --> 00:11:38.450
Niin kun toisen hyödykkeen hinta nousee verotuksen
seurauksena, niin sitten tästä hyödykkeestä

142
00:11:38.450 --> 00:11:42.900
luovutaan ja siirrytään käyttämään
sitä korvaavaa hyödykettä.

143
00:11:42.900 --> 00:11:47.620
Tästä nyt tämmöinen teoreettinen esimerkki
voisi olla vaikkapa mandariini klementiiniit

144
00:11:47.620 --> 00:11:53.280
eli jos mandariinin verotusta säädettäisiin
tällainen mandariinivero, joka nostaa

145
00:11:53.280 --> 00:11:57.330
mandariinin hintaan, niin
sitten todennäköisesti ihmiset.

146
00:11:57.330 --> 00:12:00.510
Ainakin pienentäisivät mandariinin
kulutusta ja siirtyisivät sitten

147
00:12:00.510 --> 00:12:03.070
vaikkapa niitä clementin
niin kuluttamiseen.

148
00:12:03.070 --> 00:12:08.500
Kyse kuitenkin hyödykkeistä, jotka
aika lailla täyttävät samaa tarvetta.

149
00:12:08.500 --> 00:12:12.100
Ja tässä taas muistutuksena loppuun, että
kyllä nyt tässä omavero ei tosiaan vaarasta

150
00:12:12.100 --> 00:12:19.280
markkinoiden toimintaa, koska se on
samansuuruinen jokaiselle yksilölle.

151
00:12:19.280 --> 00:12:25.950
Mutta että summaveroa ei käytännössä.
Juuri missä käytä?

152
00:12:25.950 --> 00:12:30.780
No seuraavaksi perehdytään hieman
tuloverotukseen ja substitute ja vaikutukseen.

153
00:12:30.780 --> 00:12:36.580
Tässä esimerkki tuloverotuksesta eli
tässä tilanteessa oluelle ja limsalle

154
00:12:36.580 --> 00:12:40.400
asetetaan yksi suuri vero
tai muutos on sama suuruinen.

155
00:12:40.400 --> 00:12:43.910
Mikä johtaa siis siihen, että.

156
00:12:43.910 --> 00:12:46.770
Hinta nousee sekä
linjan että oluen osalta.

157
00:12:46.770 --> 00:12:52.250
Niiden suhteellinen asema ei muutu ja silloin
hintojen nousun myötä kulutus pienenee.

158
00:12:52.250 --> 00:12:57.800
Eli siirrytään tuosta
pisteestä pisteeseen b.

159
00:12:57.800 --> 00:12:59.820
No sitten substituutiovaikutus.

160
00:12:59.820 --> 00:13:07.680
Tässä esimerkiksi taas nostetaan alkoholiveroa
ja tässä tapauksessa oluen hinta nousee.

161
00:13:07.680 --> 00:13:10.550
Suhteellinen asema heikkenee.

162
00:13:10.550 --> 00:13:17.610
Limsaa nähden, mikä johtaa siihen, että
oluen kulutus laskee ja limsan kulutus nousee.

163
00:13:17.610 --> 00:13:22.750
Tämä on siis esimerkki
substituutiovaikutuksesta, jossa.

164
00:13:22.750 --> 00:13:29.730
Tutti hyödykkeet.
Korvaavat toisiaan.

165
00:13:29.730 --> 00:13:32.530
Seuraavaksi hieman tehokkuus tappioista.

166
00:13:32.530 --> 00:13:37.850
Tehokkuus tappiot ovat siis tappioita,
joita syntyy verotuksen myötä kun.

167
00:13:37.850 --> 00:13:44.460
Taloudellinen toimeliaisuus tai kulutus
pienenee tässä ensin esimerkki hyödyverosta.

168
00:13:44.460 --> 00:13:47.620
Meillä lähtötilanteessa
ollaan tuolla pisteessä a.

169
00:13:47.620 --> 00:13:51.720
Silloin meillä ei ole minkäänlaista
veroa asetettu, mutta kun veroa asetetaan,

170
00:13:51.720 --> 00:13:54.300
niin huomataan, että
siirrytään tuonne pisteeseen.

171
00:13:54.300 --> 00:13:59.880
B.
Tarjonta.

172
00:13:59.880 --> 00:14:05.510
Pienenee hinta nousee kulutus laskee
huomataan, että meille syntyy tällainen

173
00:14:05.510 --> 00:14:10.110
tehokkuustappio ne tuo punainen kolmio,
mutta kuitenkin veron myötä saadaan

174
00:14:10.110 --> 00:14:14.240
sitten kerättyä tuo verosumma
joka on tuolla harmaassa.

175
00:14:14.240 --> 00:14:18.810
Harmaassa suorakulmassa näkyy.

176
00:14:18.810 --> 00:14:21.710
Samalla aihetta voidaan
tarkastella myös työmarkkinoilla.

177
00:14:21.710 --> 00:14:26.250
Eli kun työtä verotetaan ja
lähtötilanteessa ollaan tuolla pisteessä

178
00:14:26.250 --> 00:14:33.030
c, jossa meillä ei
minkäänlaista veroa ole asetettu.

179
00:14:33.030 --> 00:14:37.380
Työllä, mutta kun vero asetetaan niin.

180
00:14:37.380 --> 00:14:44.790
Siirrytään tuolta pisteestä pisteeseen,
d ja meillä pienenee sitten tämä.

181
00:14:44.790 --> 00:14:49.960
Työaika suoritettu, suoritettu
työtunnit tämän erotuksen verran,

182
00:14:49.960 --> 00:14:56.150
mikä nyt näkyy tuossa oikeastaan tuol yks.
L 2 välillä.

183
00:14:56.150 --> 00:15:00.220
Eli tässä esimerkki siitä kun.
Jos työn.

184
00:15:00.220 --> 00:15:07.040
Työn verotuksen myötä niin että
nettopalkka pienenee, niin silloin

185
00:15:07.040 --> 00:15:11.770
myös kannustimet
työntekemiseen voivat heiketä.

186
00:15:11.770 --> 00:15:16.810
Tämä täytyy tässä tietenkin varoittaa,
että tämä nyt hyvin teoreettinen esimerkki

187
00:15:16.810 --> 00:15:22.040
ja oikeastaan työn verotukseen
liittyvät kannustusvaikutukset.

188
00:15:22.040 --> 00:15:27.370
Ovat aina aina ajankohtaisia, niistä
keskustellaan taloustieteessä aika paljon

189
00:15:27.370 --> 00:15:31.090
ja jos aihe kiinnostaa enemmän,
niin kannustan kyllä sitten.

190
00:15:31.090 --> 00:15:39.070
Vaikkapa google scholar avulla
niin perehtymään aiheeseen lisää.

191
00:15:39.070 --> 00:15:41.480
Viimeisenä on siinä
käsitellään verotuksen kohtaan.

192
00:15:41.480 --> 00:15:48.690
Tuo ja tässä on kysymys siitä, että
kun asetetut verot lopulta maksaa.

193
00:15:48.690 --> 00:15:54.670
Meillä on kahdenlaista kohtaantoa on niin
sanottua muodollista tai nimellistä kohtaantoa

194
00:15:54.670 --> 00:16:00.230
ja lisäksi todellista eli lopullista
kohtaan tuo ja nimen mukaisestikin todellinen

195
00:16:00.230 --> 00:16:04.790
kohtaanto tarkoittaa sitä, että kuka
verot tosiasiassa maksaa ja muodollinen tai

196
00:16:04.790 --> 00:16:07.560
nimellinen kohtaan tarkoittaa sitä kenen.

197
00:16:07.560 --> 00:16:11.200
Kenelle se vero on ikään
kuin alunperin asetettu.

198
00:16:11.200 --> 00:16:14.500
Ratkaisevaa maksajan osalta.

199
00:16:14.500 --> 00:16:19.020
Joustot esimerkiksi, onko
kyseessä välttämättömyys hyödyke

200
00:16:19.020 --> 00:16:22.400
sellainen hyödyke, jota kulutetaan?

201
00:16:22.400 --> 00:16:27.940
Lähestulkoon tai kulutus ei juuri reagoi
hintamuutoksia, niin se on niin välttämätöntä.

202
00:16:27.940 --> 00:16:30.100
Hyödykkeenkulutus.

203
00:16:30.100 --> 00:16:34.340
Toisaalta tähän kulutukseen voi vaikuttaa
myös markkinatilanne, mikä mikäli on kova

204
00:16:34.340 --> 00:16:40.160
kilpailijatilanne, niin silloin sitten
yritykset eivät voi ehkä näihin hintoihinkaan

205
00:16:40.160 --> 00:16:44.870
pyörryttää näiden mahdollisten
verojen kustannuksia.

206
00:16:44.870 --> 00:16:49.470
Esimerkkejä tästä aiheesta tässä on
esimerkki täysin, jos tuosta tarjonnasta

207
00:16:49.470 --> 00:16:54.730
jossa sitten kuluttaja
maksaa lopulta veron eli.

208
00:16:54.730 --> 00:16:59.610
Tässä tilanteessa yritys pystyy
asettamaan markkinoille hinnan.

209
00:16:59.610 --> 00:17:06.170
Niin, että tämä asetettu vero pystytään sitten
kompensoimaan hinnan hinnankorotuksilla ja

210
00:17:06.170 --> 00:17:12.150
vaikka sitten se hinnan korotus johtaisin
kulun kulutuksen pienenemisen se.

211
00:17:12.150 --> 00:17:16.390
Toisaalta esimerkki täysin
joustavasta kysynnästä.

212
00:17:16.390 --> 00:17:22.130
Tässä tapauksessa sitten tuottaja maksaa
veron eli vaikkapa korkean kilpailutilanteen

213
00:17:22.130 --> 00:17:26.340
johdosta, niin yritys ei pysty
hyödyntämään tätä verotusta hintoihin, vaan

214
00:17:26.340 --> 00:17:29.920
ne joutuu sitten omasta katteestaan nämä.

215
00:17:29.920 --> 00:17:39.190
Verot maksamaan tässä tapauksessa
sitten yritys maksaa veron.

216
00:17:39.190 --> 00:17:43.040
No vielä esimerkki nimellisestä
kohtausta tuottajalle.

217
00:17:43.040 --> 00:17:45.080
Ja oikeastaan tässä.

218
00:17:45.080 --> 00:17:48.640
Myös esimerkin niin mielestä
kohtalosta kuluttajalle.

219
00:17:48.640 --> 00:17:53.130
Tässä merkittävä on
siis se, että asetettiin.

220
00:17:53.130 --> 00:17:59.390
Vero kummalle tahansa niin lopputuloksena
päädytään tuonne samaan pisteeseen.

221
00:17:59.390 --> 00:18:06.270
Tuolla on tuommoinen pienempi oranssi.
Kysyntä.

222
00:18:06.270 --> 00:18:12.990
Ja tarjontakäyttäytymisestä johtuen
niin vero joutuu lopulta veronmaksajat

223
00:18:12.990 --> 00:18:15.920
lopulta oikeastaan aika lailla puoliksi.

224
00:18:15.920 --> 00:18:20.170
Toisaalta yritys, mutta toisaalta myös
kuluttaja, mutta tässä tapauksessa sillä

225
00:18:20.170 --> 00:18:25.380
ei ole merkitystä, että kenelle se
vero on asetettu kun markkinoilla sitten

226
00:18:25.380 --> 00:18:31.060
lopulta päätetään, että kuka
sen veron lopulta maksaa.

227
00:18:31.060 --> 00:18:35.520
Loppuun yhteenvetona verotuksella
tavoitellaan siis tulojen hankintaa julkisten

228
00:18:35.520 --> 00:18:40.500
palveluiden rahoittamiselle, resurssien
allergiaatien korjaamista yhteiskunnassa

229
00:18:40.500 --> 00:18:44.980
eli halutaan kannustaa tietynlaisia
käyttäytymiseen tai toisaalta sitten vähentää

230
00:18:44.980 --> 00:18:50.440
ei toivottua käyttäytymistä ja kolmantena
verotuksella tavoitellaan usein tulojen

231
00:18:50.440 --> 00:18:53.610
tai varallisuuden uudelleenjako.

232
00:18:53.610 --> 00:18:57.300
Verotus synnyttää usein
tehokkuustappio sitä paitsi niin

233
00:18:57.300 --> 00:19:00.190
sanotun könttäsummaveron tapauksessa.

234
00:19:00.190 --> 00:19:05.150
Verosta voi syntyä tulosvaikutusta
ja substituutiovaikutusta.

235
00:19:05.150 --> 00:19:08.790
Tulosvaikutus tarkoitti sitä, että
hintojen noustessa kuluttaja ei pysty

236
00:19:08.790 --> 00:19:12.590
ostamaan yksi paljon hyödykettä kuin
aikaisemmin ja substituutio vaikutus

237
00:19:12.590 --> 00:19:16.690
tarkoittaa sitä, että kuluttaja korvaa.

238
00:19:16.690 --> 00:19:21.780
Kallistuneetta hyödykettä jollain
toisella vastaavalla hyödykkeillä.

239
00:19:21.780 --> 00:19:25.020
Verotuksen kohtaanto osoittaa veron.

240
00:19:25.020 --> 00:19:29.590
Todelliset maksajan ja kohtaan
tuo vaikuttavat ennen kaikkea

241
00:19:29.590 --> 00:19:32.850
joustot ja myös
markkinoiden kilpailutilanne.

242
00:19:32.850 --> 00:19:37.270
Tässä kirjallisuutta, jota
on tällä alueella hyödynnetty.

243
00:19:37.270 --> 00:19:39.530
Kiitos paljon mielenkiintoista
aihetta äärelle.

244
00:19:39.530 --> 00:19:42.380
Mikäli herää kysymyksiä tai
kommentteja luentoa koskien, niin

245
00:19:42.380 --> 00:19:45.020
minut tavoittaa tästä sähköpostiosoitteesta.
Kiitos paljon.