WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.030 --> 00:00:06.810
Tervetuloa julkistalouden
perusteet kurssin luennolle.

2
00:00:06.810 --> 00:00:14.230
Tällä kertaa käsitellään kysymystä
siitä, miksi markkinat epäonnistuvat

3
00:00:14.230 --> 00:00:19.900
eli sen sijaan, että vapaassa
markkinatilanteessa niin aina aina talous

4
00:00:19.900 --> 00:00:24.660
toimisi hyvin ja jatkaisi
kasvuaan niin joskus.

5
00:00:24.660 --> 00:00:29.480
Taloudessa tapahtuu jonkinlaisia häiriöitä
ja markkinoiden toimintayksin epäonnistuu

6
00:00:29.480 --> 00:00:36.540
ja tällöin hyvin usein sitten tarvitaan
jonkinlaisia toimia julkisen sektorin puolesta

7
00:00:36.540 --> 00:00:43.120
käydään seuraavaksi hieman läpi
näitä eri syitä epäonnistumiselle.

8
00:00:43.120 --> 00:00:47.080
Ensimmäiseksi nostaa esille
kilpailun puute, eli kilpailun

9
00:00:47.080 --> 00:00:50.900
puute tekee markkinoista tehottomat.

10
00:00:50.900 --> 00:00:53.740
Tästä voidaan ottaa esimerkki
vaikkapa monopolista.

11
00:00:53.740 --> 00:00:59.060
Eli jos markkinoilla on vain yksi yritys
joka tuo tarjontaan, niin se tarkoittaa

12
00:00:59.060 --> 00:01:03.900
suurella todennäköisyydellä sitä, että
yrityksellä ei ole kannustimia kilpailua

13
00:01:03.900 --> 00:01:10.210
tehostaa toimintaansa, kasvattaa tuotantoa
tai parantaa tuotteidensa laatua ja tämä

14
00:01:10.210 --> 00:01:13.810
aiheuttaa ongelmia varsinkin
pitkällä aikavälillä.

15
00:01:13.810 --> 00:01:21.980
Toisaalta myös markkinoita, joilla vallitsee
oligopoli ja se tarkoittaa sitä, että.

16
00:01:21.980 --> 00:01:28.960
Markkinoilla on vain muutamia suuria
yrityksiä, jotka hallitsevat markkinaa ja tämä

17
00:01:28.960 --> 00:01:35.040
myöskin sitten aiheuttaa sen, että kilpailu
ei ole ja markkinoinnin kehitys ei ole

18
00:01:35.040 --> 00:01:39.360
niin suurta kuin sen pitäisi
sitten parhaassa olossa olla.

19
00:01:39.360 --> 00:01:44.840
Poikkeuksena sääntöön koskien monopoleja
on niin sanotut luonnolliset monopolit.

20
00:01:44.840 --> 00:01:53.460
Tästä esimerkkinä vaikkapa vesilaitos eli kunnissa ei
ole järkeä rakentaa rinnakkaisia vesijohtojärjestelmiä

21
00:01:53.460 --> 00:01:59.690
vaan resurssiviisautta on se, että meillä
jokaiseen omakotitalon tai yksiöön tai kaksioon

22
00:01:59.690 --> 00:02:04.120
menee vain yksi yksi yhdet
ja vesijohtojärjestelmät.

23
00:02:04.120 --> 00:02:09.280
Eli tässä säästetään sitten merkittävästi
resursseja ja tämä on oikeastaan

24
00:02:09.280 --> 00:02:12.280
hyvä johdatus siihen, että hyvin
usein näiden luonnollisten monopolien

25
00:02:12.280 --> 00:02:16.030
taustalla niin löytyy julkinen sektori.

26
00:02:16.030 --> 00:02:22.840
Tätä palvelua tuottamassa tai
tai vähintäänkin tilaamassa.

27
00:02:22.840 --> 00:02:28.390
Seuraavana käsitellään julkishyödykkeiden
eli julkishyödykkeet ovat.

28
00:02:28.390 --> 00:02:34.590
Tuotteita, joita markkinoilla ei tarjota
tai niitä tarjotaan liian vähän ja näille

29
00:02:34.590 --> 00:02:39.570
ominaista on muun muassa se, että kun
tämä julkisuuden kerran asetettu tarjolle,

30
00:02:39.570 --> 00:02:43.750
niin sen lisäkulutus ei
lisää tuotantokustannuksia.

31
00:02:43.750 --> 00:02:49.740
Klassinen esimerkki tällaisesta tapauksesta
majakka eli kun majakka vaikkapa rannikolla

32
00:02:49.740 --> 00:02:54.970
on kerran sytytetty, niin kustannukset tämän
majakan ylläpidosta ovat yksi suuret meni

33
00:02:54.970 --> 00:03:00.650
meni sen ohi eli hyödynsi sitä yksi laiva tai
10 tai vaikka 100 laivaa niin se ei vaikuta

34
00:03:00.650 --> 00:03:05.460
tuotantokustannuksiin vaan vaan
ne säilyvät säilyvät vakiona.

35
00:03:05.460 --> 00:03:10.580
Toinen esimerkki julkishyödykkeet ominaisuudesta
on se, että kuluttajien poissulkeminen

36
00:03:10.580 --> 00:03:16.890
ei ole mahdollista, eli syntyy
niin sanottu vapaamatkustajaongelma.

37
00:03:16.890 --> 00:03:25.210
Tästä esimerkkinä on maan puolustus eli eli
meitä yhtäkään meistä erittäin vaikea sulkea

38
00:03:25.210 --> 00:03:30.430
pois maanpuolustuksen piiristä vaan
maanpuolustus suomessa koskee kaikkia kaikkia.

39
00:03:30.430 --> 00:03:34.000
Kansalaisia ja se turvaa
kaikkien kansalaisten toimintaa.

40
00:03:34.000 --> 00:03:40.400
Tämä armeijan klassinen esimerkki
myös tästä julkishyödykkeet.

41
00:03:40.400 --> 00:03:44.880
Markkinoiden epäonnistumiseen ja
voi johtaa myös ulkoisvaikutukset.

42
00:03:44.880 --> 00:03:49.920
Ulkoisvaikutukset ovat vaikutuksia,
joista ei makseta markkinoilla korvausta

43
00:03:49.920 --> 00:03:55.120
ja ulkoisvaikutuksia on 2 kaltaisia
on sekä negatiivisia ulkoisvaikutuksia

44
00:03:55.120 --> 00:03:58.360
että positiivisia ulkoisvaikutuksia.

45
00:03:58.360 --> 00:04:03.650
Esimerkki negatiivisista ulkoisvaikutuksia
on vaikkapa se, että yritys tuotannollaan

46
00:04:03.650 --> 00:04:10.220
lisää päästöjä ympäristöön eli kuluttaa ympäristöä
ja tämä on negatiivinen ulkoisvaikutukset,

47
00:04:10.220 --> 00:04:12.090
josta yritys ei välttämättä maksa.

48
00:04:12.090 --> 00:04:16.380
Korvauksia siinä suhteessa mitä
sen pitää sitten niitä maksaa.

49
00:04:16.380 --> 00:04:20.300
Esimerkki positiivisesta
ulkoisvaikutukset on itse esimerkki meidän

50
00:04:20.300 --> 00:04:26.200
stiglitzin kirjasta eli omakotitalon
omistaja istuttaa kauniita kukkia

51
00:04:26.200 --> 00:04:29.180
pihalleen ja nämä kukat
näkyvät ohikulkijoille.

52
00:04:29.180 --> 00:04:36.680
Tässä meillä syntyy positiivinen ulkoisvaikutusten,
joka kasvattaa kasvattaa ohikuinen ohikulkijoiden

53
00:04:36.680 --> 00:04:40.360
hyvinvointia, vaikka he eivät siitä
välttämättä siis itse maksa mitään.

54
00:04:40.360 --> 00:04:43.140
Eli tässäkin syntyy vaikutus,
josta ei sitten makseta.

55
00:04:43.140 --> 00:04:47.960
Purkaa korvausta.

56
00:04:47.960 --> 00:04:53.160
Syy, miksi markkinat voivat myös epäonnistua,
liittyy epäterveellisiin markkinoihin.

57
00:04:53.160 --> 00:04:59.040
Epätavalliset markkinat ovat markkinoita, joilla
kuluttajien puolesta tarjottaisi tuotantokustannuksia

58
00:04:59.040 --> 00:05:04.320
suurempaa hintaa, mutta jostain syystä tarjontaa
ei kuitenkaan synny ja herää kysymys, että

59
00:05:04.320 --> 00:05:10.300
miksi markkinat eivät siis tällaisessa tilanteessa
vastaa kysyntää todennäköisesti taustalla

60
00:05:10.300 --> 00:05:15.830
on puutteita sääntelyn
tai tai tarjonnan osalta.

61
00:05:15.830 --> 00:05:21.960
Esimerkkejä tästä tämmöisestä toiminnasta ovat
vaikkapa vakuutusmarkkinat tai lainamarkkinat

62
00:05:21.960 --> 00:05:27.640
ja suomessa esimerkiksi opintolainaa tarjotaan
valtion takauksella ja tämä on yksi kannustin

63
00:05:27.640 --> 00:05:35.030
sitten yritykselle tarjota
monipuolisesti opintolainaa nostettavaksi.

64
00:05:35.030 --> 00:05:38.610
Kane esimerkki epätasaisesta
markkinoista liittyy tällaisiin

65
00:05:38.610 --> 00:05:41.100
toisiaan täydentäviin markkinoihin.

66
00:05:41.100 --> 00:05:47.630
Tämmöiset niinku ikään kuin komplement väriset
markkinat ja tarkoittaa sitä, että vaikkapa

67
00:05:47.630 --> 00:05:55.320
jonkun toimialan lähtötilanteessa
sinne ei synny toimintaa jos ei.

68
00:05:55.320 --> 00:06:01.900
Ikään kuin tarjota vaikkapa julkisen sektorin
toimesta tätä toista tuotetta valmiiksi

69
00:06:01.900 --> 00:06:07.280
markkinoille otetaan karkea
yksinkertainen esimerkki vaikkapa.

70
00:06:07.280 --> 00:06:13.160
Kahvista eli ajatellaan, että markkinoille
kaikki kuluttajat haluavat kahvin kanssa

71
00:06:13.160 --> 00:06:18.120
sokeria, mutta jos tätä sokeria oli tarjolla,
niin ei tule myöskään kahvia ja tässä

72
00:06:18.120 --> 00:06:22.810
tilanteessa vaikkapa sitten julkinen sektori
voisi luoda tämä sokerin tarjonnan, jolloin

73
00:06:22.810 --> 00:06:25.130
sitten saadaan luotua myös
sitten kahvin tarinalla.

74
00:06:25.130 --> 00:06:32.660
Markkinat tämmöinen hyvin karkea esimerkki,
mutta saa ehkä tästä ajatuksesta kiinni.

75
00:06:32.660 --> 00:06:37.400
Syy, miksi markkinat joskus epäonnistuu,
liittyy myös epätäydellisen informaatioon.

76
00:06:37.400 --> 00:06:41.780
Eli tämä tätä asiaa voidaan tarkastella
vaikkapa kuluttajien näkökulmasta.

77
00:06:41.780 --> 00:06:47.400
Eli kuluttajalla ei ole tarpeeksi tietoa
tehdä valistuneita valintoja markkinoilla.

78
00:06:47.400 --> 00:06:53.480
Yksi esimerkki tästä on terveydenhuolto,
mikäli kuluttaja ei ole hyvinvointialan

79
00:06:53.480 --> 00:06:58.780
tai lääketieteen asiantuntija, niin hän
ei välttämättä tiedä, että minkälainen

80
00:06:58.780 --> 00:07:03.210
hoito olisi hänen näkökulmastaan
tarpeen mukaista ja.

81
00:07:03.210 --> 00:07:10.320
Ja hyvää ja tämän takia sitten alaa alaa
säännellään julkisen sektorin toimesta.

82
00:07:10.320 --> 00:07:15.300
Toisaalta yritysten näkökulmasta meillä
sama sama ongelma esimerkiksi vakuutusalalla.

83
00:07:15.300 --> 00:07:19.270
Eli kun kuluttaja hakee
vakuutuksia itselleen, niin yritys

84
00:07:19.270 --> 00:07:21.440
ei tunne tämän kuluttajien käyttäytymistä.

85
00:07:21.440 --> 00:07:26.040
Eli kuinka riskihakuinen tai
riskiä välttävä tämä kuluttaja on.

86
00:07:26.040 --> 00:07:32.920
Ja koska tällaista epätäydellistä informaatiota
kaikkea sitä relevanttia ja tärkeää

87
00:07:32.920 --> 00:07:36.660
tietoa, jota tarvittaisiin näissä
vaihtotilanteissa, niin ei ole.

88
00:07:36.660 --> 00:07:39.380
Ei ole niin se voi johtaa
siihen, että markkinat eivät

89
00:07:39.380 --> 00:07:43.040
toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi.
Toimia.

90
00:07:43.040 --> 00:07:48.160
Epätäydellisiä informaatioon liittyy
tärkeänä käsitteenä myös moraalikadon käsite,

91
00:07:48.160 --> 00:07:54.550
joka tarkoittaa sitä, että kaupankäynnin
jälkeen tämä kuluttajatoimiin ehkä toisin

92
00:07:54.550 --> 00:07:57.940
kuin hän on ennen
kaupantekoatilannetta luvannut.

93
00:07:57.940 --> 00:08:05.080
Jos otetaan vaikka täältä vakuutusalalta
esimerkki, niin autovakuutuksen halki haltija sitten

94
00:08:05.080 --> 00:08:09.820
ajaa ylinopeutta tai muuten joutuu
vaarallisiin tilanteisiin tietoisesti.

95
00:08:09.820 --> 00:08:13.340
Niin tämä olisi esimerkki
moraalikadon, josta sitten yrityksellä

96
00:08:13.340 --> 00:08:16.130
ei kaupantekotilanteessa ollut tietoa.

97
00:08:16.130 --> 00:08:24.270
Haitallinen valikoituminen tarkoittaa taas
sitä, että markkinoilla on sellaisia hyödykkeitä

98
00:08:24.270 --> 00:08:31.390
tai kuluttajia, jotka jotka eivät sitten
lisää ainakaan luottamusta markkinoille.

99
00:08:31.390 --> 00:08:36.000
Jos jatketaan autot teemassa, niin esimerkkinä
vaikkapa se, että käytettyjen autojen markkinoilla

100
00:08:36.000 --> 00:08:41.450
on tämmöisiä erittäin huonoja, suorastaan
kelvottomia autoja ja jo pelkästään tieto siitä,

101
00:08:41.450 --> 00:08:45.960
että että siellä tällaisia
autoja on, niin sitten.

102
00:08:45.960 --> 00:08:49.280
Lisää todennäköisyyttä sille, että
kauppoja ei välttämättä sitten markkinoilla

103
00:08:49.280 --> 00:08:54.510
synny tai tässä 2 kärkeä esimerkkiä
siitä mitä moraalikato ja haitallinen

104
00:08:54.510 --> 00:09:00.520
valikoituminen sitten
markkinoilla tarkoittavat.

105
00:09:00.520 --> 00:09:05.110
Taloudellinen epävakaus,
työttömyys ja inflaatio ovat.

106
00:09:05.110 --> 00:09:13.060
Tällaisia talouden häiriöitä,
häiriötilanteita ja myös syitä sen taustalta.

107
00:09:13.060 --> 00:09:15.150
Miksi markkinat joskus epäonnistuvat?

108
00:09:15.150 --> 00:09:19.800
Meillä on ihan lähihistoriassa esimerkkejä
siitä, kuinka talouskriisit aiheuttaa merkittävää

109
00:09:19.800 --> 00:09:23.780
epävakautta markkinoilla ja
näissä ikään kuin kriisioloissa.

110
00:09:23.780 --> 00:09:27.970
Julkinen sektori pyrkii vakauttamaan
markkinoita ja sitten palauttamaan

111
00:09:27.970 --> 00:09:32.130
sekä yritysten että kuluttajien
luottamuksen talouteen.

112
00:09:32.130 --> 00:09:36.610
No sosiaaliturvajärjestelmä
on tärkeä osa tätä.

113
00:09:36.610 --> 00:09:41.450
Talouden vakauttamisesta siltä osin, että se turvaa
tietenkin kaikille ihmisille akuutin toimeentulon,

114
00:09:41.450 --> 00:09:47.130
mutta se myös ylläpitää tiettyä kulutuksen tasoa,
jolloin tämmöistä suurta notkahdusta ei sitten

115
00:09:47.130 --> 00:09:51.770
tai ainakaan ei tule niin suurta notkahdusta
taloudessa kuin tuli siinä tilanteessa, jossa sitten

116
00:09:51.770 --> 00:09:56.810
joilla on ihmisillä tulot
loppuisivat aivan täysin.

117
00:09:56.810 --> 00:09:59.910
Sekin on hyvä huomioida, että
aina julkinen sektori ei ehkä toimi

118
00:09:59.910 --> 00:10:03.430
niin kuin talouden näkökulmasta
olisi viisasta ainakaan niin että

119
00:10:03.430 --> 00:10:05.670
se lisäisi vakautta ja
luottamusta talouteen.

120
00:10:05.670 --> 00:10:09.570
Vai voi olla joskus niinkin, että
tehdään huonoja päätöksiä, jotka sitten

121
00:10:09.570 --> 00:10:17.350
pikemminkin johtavat taantuma tai
pahimmillaan lamaan taloudessa eli aina

122
00:10:17.350 --> 00:10:21.210
aina tota ja julkinen sektori ei
pelkästään omalla toiminnallaan vakautta

123
00:10:21.210 --> 00:10:25.710
taloutta, vaan se voi
myös lisätä epävakautta.

124
00:10:25.710 --> 00:10:30.820
Ja seuraavaksi käsitellään vielä
meriitti, hyödykkeet eli meriitti.

125
00:10:30.820 --> 00:10:37.550
Hyödykkeet ovat tällaisia hyödykkeitä,
joiden kuluttaminen on yhteiskunnan

126
00:10:37.550 --> 00:10:40.630
näkökulmasta tai ainakin
julkisen vallan näkökulmasta.

127
00:10:40.630 --> 00:10:46.410
Suositeltavaa esimerkkinä voisi
olla vaikkapa pakollinen peruskoulu

128
00:10:46.410 --> 00:10:50.750
turvavyöt liikenteessä ja sitten kypärät.

129
00:10:50.750 --> 00:10:56.250
Toki herää kysymys että missä se missä menee ikään
kun taas julkisen valinnan ja sitten yksilönvapauden

130
00:10:56.250 --> 00:11:01.430
raja ja jotkut voivat sitten sanoa että tämä
on tämmöistä holhoamista tai patternalismia

131
00:11:01.430 --> 00:11:06.990
että että vaaditaan vaikkapa turvavöitä
käyttämisestä liikenteessä vaikkapa sitten vaikka

132
00:11:06.990 --> 00:11:13.490
siitä sitten muuten muuten olisi hyötyä,
mutta meriitti hyödykkeet myös esimerkki siitä,

133
00:11:13.490 --> 00:11:17.630
että miksi markkinat joskus epäonnistuvat.

134
00:11:17.630 --> 00:11:21.550
Viimeisenä käsitellään kysymys.

135
00:11:21.550 --> 00:11:25.490
Talouden uudelleenjakopolitiikasta.
Eli.

136
00:11:25.490 --> 00:11:31.130
Ja aikaisemminkin on sivuttu kysymystä siitä,
että talouspolitiikalle voidaan asettaa erilaisia

137
00:11:31.130 --> 00:11:36.150
tavoitteita koskien talouden
tuotannon ja tulojen uudelleenjakoa.

138
00:11:36.150 --> 00:11:40.030
Taloustiede voi antaa jotain
vastauksia, että tätä koskien.

139
00:11:40.030 --> 00:11:41.830
Mikä?

140
00:11:41.830 --> 00:11:45.190
Mikä mikä oli se fiksua uudelleenjaon
tasolta, mutta tietenkin tämä on myös erittäin

141
00:11:45.190 --> 00:11:48.110
poliittinen kysymys sen takia,
että siitä keskustellaan.

142
00:11:48.110 --> 00:11:54.390
Keskustellaan aika aika tiiviisti
ja jatkuvasti tai säännönmukaisesti.

143
00:11:54.390 --> 00:12:01.390
Sitten kysymys siitä, miten uudelleenjako pitäisi
toteuttaa niin niin tähänkin kysymykseen annetaan

144
00:12:01.390 --> 00:12:06.950
joskus useita eri vastauksia, mutta vaihtoehtoja
ovat muun muassa verotuksen kautta, josta esimerkki

145
00:12:06.950 --> 00:12:12.710
suomessa on progressiivinen verotus eli
progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että pienempiä

146
00:12:12.710 --> 00:12:19.630
tuloja verotetaan kevyemmällä prosentilla kuin
sitten suurempia tuloja ja tulonsiirtojen kautta

147
00:12:19.630 --> 00:12:21.530
voidaan myös toteuttaa uudelleenjakoa.

148
00:12:21.530 --> 00:12:27.640
Ja tästä tästä esimerkkinä sitten.
Sosiaaliturva.

149
00:12:27.640 --> 00:12:32.070
Ennen kuin lopetellaan tätä luentoa,
niin lyhyesti käydään läpi sitä

150
00:12:32.070 --> 00:12:38.260
mistä on kyse kun puhutaan
second best teoriasta.

151
00:12:38.260 --> 00:12:42.880
Kuten tuossa aikaisemmin puhuttiin, niin
vaikkapa koskien talouden vakautta ja

152
00:12:42.880 --> 00:12:47.420
epävakautta, niin parhaimmillaan julkinen
sektori vakauttaa taloutta, mutta se

153
00:12:47.420 --> 00:12:53.440
voi myös omalla toiminnalla haitata talouden
toimintaa ja second best teoria lähtee

154
00:12:53.440 --> 00:12:59.120
siitä ajatuksesta, että julkinen valta
tuskin koskaan voi omalla toiminnallaan

155
00:12:59.120 --> 00:13:02.350
toteuttaa tämmöisiä täydellisiä pareja.

156
00:13:02.350 --> 00:13:05.000
Tehokkuus ehtoja toteuttavia markkinoita.

157
00:13:05.000 --> 00:13:08.710
Eli tämä olisi tämmöinen first best.
Tilanne.

158
00:13:08.710 --> 00:13:17.830
Todellisuudessa usein lopputulos on ehkä enintään
second best, eli ei päästä siihen optimitilanteeseen,

159
00:13:17.830 --> 00:13:23.310
jota sitten tällä julkisen
sektorin puuttumisella tavoitellaan.

160
00:13:23.310 --> 00:13:30.120
Ja miksi näin niin taustalla on usein se, että
kaikki ne toimenpiteet, joita vaadittaisiin

161
00:13:30.120 --> 00:13:36.490
tämmöisten täydellisten markkinoiden toimintaa,
niin voivat olla niin jyrkkiä ja kustannuksiltaan

162
00:13:36.490 --> 00:13:40.070
suuria, että niistä olisi sitten lopulta.

163
00:13:40.070 --> 00:13:44.010
Kohtuutonta haittaa talouden toiminnalle.

164
00:13:44.010 --> 00:13:47.780
No esimerkkinä otetaan
tästä vaikkapa tieliikenne.

165
00:13:47.780 --> 00:13:49.990
Jos.

166
00:13:49.990 --> 00:13:56.450
Tieliikenteessä haluttaisiin toteuttaa
vaikkapa siltä osin, että kaikki kustannukset

167
00:13:56.450 --> 00:14:01.320
tuosta tieliikenteestä syntyvät, niin
suoritettaisiin heti kuluttajille.

168
00:14:01.320 --> 00:14:04.810
Niin se voisi aiheuttaa niin suuria
kustannuksia, että että lopulta

169
00:14:04.810 --> 00:14:07.970
sitä tietä tietä ei
juuri kukaan käyttäisi.

170
00:14:07.970 --> 00:14:14.210
Eli sitten täytyy taas hakea jonkinlaista
tasapainoa sen suhteen, että että.

171
00:14:14.210 --> 00:14:22.940
Missä menee se sopiva sääntely
sääntelyn ja on vapauden tasapaino.

172
00:14:22.940 --> 00:14:24.740
Nyt ei vetona.

173
00:14:24.740 --> 00:14:29.820
Julkinen sektori voi täydentää markkinoilla
olevia puutteita, mutta tässä täytyy tietenkin

174
00:14:29.820 --> 00:14:36.640
käyttää sitten harkintaa, jotta sitten
lopulta se lääke ei ole sitten vielä sairautta

175
00:14:36.640 --> 00:14:40.780
suurempi, jos tällainen vertauskuva
tässä vaiheessa sallitaan.

176
00:14:40.780 --> 00:14:44.890
Tässä luonnolla on käytetty kirjallisuus,
eli matti tuomalan julkistalous

177
00:14:44.890 --> 00:14:48.280
ja stiglitzin ja rosengren
economics of the public sector.

178
00:14:48.280 --> 00:14:52.200
Suosittelen molempia kirjoja
käyttämään rinnakkain.

179
00:14:52.200 --> 00:14:55.210
Tämän aiheen äärelle.

180
00:14:55.210 --> 00:14:59.660
Kiitos tähän loppuun vielä mielenkiinnosta,
mikäli luentoakoski herää kysymyksiä,

181
00:14:59.660 --> 00:15:04.270
niin minut tavoittaa tästä oheisesta sähköpostiosoitteesta.
Kiitos paljon.