WEBVTT Kind: captions; Language: fi

1
00:00:01.270 --> 00:00:04.030
Tervetuloa julkistalouden luennolle.

2
00:00:04.030 --> 00:00:10.070
Tällä kertaa käsitellään julkishyödykkeitä
ja sitten luennon loppupuolella

3
00:00:10.070 --> 00:00:14.710
julkisesti tarjottuja
yksityishyödykkeitä.

4
00:00:14.710 --> 00:00:17.350
Mutta ensiksi siis julkishyödykkeitä.

5
00:00:17.350 --> 00:00:22.190
No mitä ne sitten oikein ovat? Yleensä ne
ovat ensinnäkin sellaisia hyödykkeitä,

6
00:00:22.190 --> 00:00:29.290
joita me kulutetaan yhteisesti ja tässä meitä
aiheen äärelle johdattaa kuva maanpuolustuksesta.

7
00:00:29.290 --> 00:00:31.580
Ja oikeastaan siinä on
meille hyvä esimerkki

8
00:00:31.580 --> 00:00:38.130
niin sanotusta puhtaasta julkishyödykkeestä.
Eli kaikki me kulutamme sitä turvaa,

9
00:00:38.130 --> 00:00:44.060
jota maanpuolustus
eri valtioissa tuottaa.

10
00:00:44.060 --> 00:00:49.540
Mutta seuraavaksi perehdytään vielä vähän
lisää määritelmiin. eli uutta on julkishyödykkeiden

11
00:00:49.540 --> 00:00:53.340
tapauksessa se, että meillä on 2 ehtoa,
jotka tulee täyttyä. Niistä

12
00:00:53.340 --> 00:00:57.770
ensimmäinen on se, että julkishyödykkeitä
kulutetaan yhteisesti ja toisaalta

13
00:00:57.770 --> 00:01:02.340
lisäkulutus ei vähennä
toisen kansalaisen kulutusta.

14
00:01:02.340 --> 00:01:07.800
Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos tätä
kulutusta lisätään yksi yksikkö, niin kustannukset

15
00:01:07.800 --> 00:01:12.000
eivät muutu, vaan ne ovat tästä
kulutuksesta riippumattomia.

16
00:01:12.000 --> 00:01:17.210
Ja toinen esimerkki julkkishyödykkeestä
tämmöinen hyvinkin tyypillinen 

17
00:01:17.210 --> 00:01:25.080
on majakka. Eli majakka on esimerkki, jota
kaikki siellä rannikolla

18
00:01:25.080 --> 00:01:29.820
seilaavat kuluttavat. Sitä kulutetaan
yhteisesti, mutta toisaalta kun se majakka on

19
00:01:29.820 --> 00:01:32.620
kerran sytytetty, niin sen kustannukset,

20
00:01:32.620 --> 00:01:36.880
sen ylläpito ei siitä kasva, vaikka
siitä menisi viisi tai 10 laivaa

21
00:01:36.880 --> 00:01:40.360
ohi vaan ne kulutuksen
kustannukset ovat siis

22
00:01:40.360 --> 00:01:45.860
vakio tai siitä
kulutuksesta riippumattomat.

23
00:01:45.860 --> 00:01:52.600
No Stiglitz on myös määritellyt julkishyödykkeitä
ja hyvin samansuuntaisesti kuin edelläkin,

24
00:01:52.600 --> 00:01:56.550
mutta hänen mukaansa julkishyödykkeiden
käyttöä ei ole mahdollista säännöstellä.

25
00:01:56.550 --> 00:02:00.530
Mikä pitää paikkansa, vaikka tämän
äsken mainitun majakan osalta

26
00:02:00.530 --> 00:02:04.040
ja toisaalta säännöstely
ei ole myöskään suotavaa.

27
00:02:04.040 --> 00:02:07.910
No, ehkä tähän Stiglitzin
määritelmään 

28
00:02:07.910 --> 00:02:09.880


29
00:02:09.880 --> 00:02:15.080
Pätee hyvin, vaikkapa se maanpuolustus
eli maanpuolustuksen tapauksessa

30
00:02:15.080 --> 00:02:18.490
ei ole mahdollista
sanoa, että joku tietty

31
00:02:18.490 --> 00:02:22.980
kansalainen ei nauti
maanpuolustuksen suojaa, vaan 

32
00:02:22.980 --> 00:02:28.980
käytännössä yhden 
kansalaisen pois sulkeminen maanpuolustuksen

33
00:02:28.980 --> 00:02:35.700
turvasta on
erittäin vaikeaa.

34
00:02:35.700 --> 00:02:41.510
Seuraavaksi vähän lisää vielä
puhtaista julkishyödykkeitä.

35
00:02:41.510 --> 00:02:45.970
Miksi me keskustellaan aiheesta

36
00:02:45.970 --> 00:02:52.350
julkistalouden kurssilla niin se johtuu siitä,
että yritykset eivät yleensä tarjoa julkishyödykkeitä

37
00:02:52.350 --> 00:02:58.250
tai jos ne tarjoavat, ne tarjoavat
väärän määrän julkishyödykkeitä.

38
00:02:58.250 --> 00:03:01.650
Ja koska jos lisäkoulutus ei kasvata
kustannuksia, niin silloin se tarkoittaa myös

39
00:03:01.650 --> 00:03:08.670
sitä, että tarjontaa ei ole tarvetta
säännöstellä, koska kustannukset eivät

40
00:03:08.670 --> 00:03:14.550
riipu tarjonnasta ja toisaalta sitten jos
tarjontaa ruvetaan säännöstelemään, niin

41
00:03:14.550 --> 00:03:19.790
tämä johtaa myös siihen, että yleensä tämän
hyödykkeen osalta tullaan vajaakäyttöön,

42
00:03:19.790 --> 00:03:25.230
joka taas ei ole resurssien näkökulmasta
viisasta. Tähän vajaakäyttöön perehdytään tuossa

43
00:03:25.230 --> 00:03:28.210
hetken päästä vähän vielä lisää.
Toisaalta

44
00:03:28.210 --> 00:03:30.790
poissulkeminen on 
mahdollista, mutta kallista.

45
00:03:30.790 --> 00:03:34.450
Tästä esimerkkinä teiden tullimaksut.

46
00:03:34.450 --> 00:03:41.740
OK, kyllähän voidaan sanoa tuota vaikkapa
tiepätkän alussa, että sinä et

47
00:03:41.740 --> 00:03:45.410
 voi tänne tielle tulla.

48
00:03:45.410 --> 00:03:49.810
Toki se vaatii resursseja, että
siellä joku joku toimii rajavartijana.

49
00:03:49.810 --> 00:03:55.570
Toisaalta ruuhkaiseen aikaan 
 on erittäin vaikea sitten määritellä, että

50
00:03:55.570 --> 00:04:00.510
mitkä autot sieltä tieltä pitäisi juuri ottaa
pois, jotta saataisiin se ruuhka poistettua.

51
00:04:00.510 --> 00:04:04.580
Eli tämmöisiä käytännön vaikeuksia
sitten koituu yleensä näiden

52
00:04:04.580 --> 00:04:11.400
julkishyödykkeiden tapauksessa. Merkittävä
asia on myös vapaamatkustajaongelma.

53
00:04:11.400 --> 00:04:14.540
Eli voidaan sanoa, että meillä on

54
00:04:14.540 --> 00:04:18.680
hyödyke julkisesti tarjottavana, mutta

55
00:04:18.680 --> 00:04:24.710
 sitten jokainen ikään kuin oman
omantuntonsa mukaan maksaa käytöstä.

56
00:04:24.710 --> 00:04:29.460
No ei tarvitse paljon mennä historiassa
taaksepäin, niin meillä oli suomessa vaikkapa 

57
00:04:29.460 --> 00:04:35.510
tv-lupamaksut eli Yleisradion rahoittamiseksi
kerättiin niin sanottuja tv-lupamaksuja, jotka

58
00:04:35.510 --> 00:04:42.740
olivat sitten jokaisen omalla vastuulla
sen maksaminen ja tätä tv-lupamaksun maksua

59
00:04:42.740 --> 00:04:48.380
valvottiin niin sanotuilla tv-lupatarkastajilla
jotka satunnaisesti kävivät tarkistamassa

60
00:04:48.380 --> 00:04:51.270
eri asunnoissa, että
mikäli sinulla on televisio

61
00:04:51.270 --> 00:04:53.630
niin silloin sinun täytyy
maksaa tv-lupamaksu.

62
00:04:53.630 --> 00:04:58.070
No todellisuudessa tietenkään 
kaikki eivät tätä tv-lupamaksua

63
00:04:58.070 --> 00:05:02.870
maksaneet vaan olivat ikään kuin
vapaamatkustajia eli katsoivat televisiota,

64
00:05:02.870 --> 00:05:06.280
mutta eivät tätä maksua maksaneet.

65
00:05:06.280 --> 00:05:08.960
Eli tämmöisessä
tapauksessa kyse on niin

66
00:05:08.960 --> 00:05:13.250
sanotusta vapaamatkustajaongelmasta.

67
00:05:13.250 --> 00:05:17.830
No, sitten meillä on myös globaaleja ja 
paikallisia julkishyödykkeitä ja globaaleista 

68
00:05:17.830 --> 00:05:23.350
tietenkin esimerkkinä on ympäristö,
vaikka ilmasto, sitten meillä on taas

69
00:05:23.350 --> 00:05:26.590
esimerkki hyödykkeestä,
jota me kaikki kulutetaan.

70
00:05:26.590 --> 00:05:31.630
Me hengitetään, me kulutetaan happea
ilmasta ja toisaalta on erittäin vaikea

71
00:05:31.630 --> 00:05:35.970
sulkea yksittäistä kansalaista
pois ilmaston kuluttamisesta.

72
00:05:35.970 --> 00:05:41.740
Ja tämä tekee siis ilmastosta
myös puhtaan julkishyödykkeet.

73
00:05:41.740 --> 00:05:45.160
No sitten terveys on myös esimerkki
julkishyödykkeestä, vaikka sitä ihan

74
00:05:45.160 --> 00:05:50.450
heti ehkä näin ajattelisi,
mutta kun on terveyttä niin se

75
00:05:50.450 --> 00:05:55.220
Se on ikään kuin yhteisesti
kulutettua, mutta sitten

76
00:05:55.220 --> 00:05:59.410
taas pandemian aikana huomataan, että

77
00:05:59.410 --> 00:06:02.760
tämmöisen niin kuin huonon
terveyden osalta myös 

78
00:06:02.760 --> 00:06:08.540
erittäin vaikea sulkea toista kulutusta pois.

79
00:06:08.540 --> 00:06:11.400
No sitten meillä on vielä kuvaaja tässä,

80
00:06:11.400 --> 00:06:17.480
jossa on hahmoteltu sitä,
että miten menevät yksityishyödykkeen

81
00:06:17.480 --> 00:06:21.040
ja julkishyödykkeen rajat. 

82
00:06:21.040 --> 00:06:25.870
Alhaalla meillä näkyy poissulkemisen helppous eli
kysymys siitä, että miten voidaan sanoa,

83
00:06:25.870 --> 00:06:31.630
että joku tietty kuluttaja otettaisiin
pois tämän hyödykkeen käytöstä.

84
00:06:31.630 --> 00:06:37.360
No tässä kulmassa meillä on palokunta ja
palokunnan tapauksessa niin mehän voidaan

85
00:06:37.360 --> 00:06:42.140
vaikka sanoa, että tietty
osoite omakotitalo on nyt palokunnan vastuun

86
00:06:42.140 --> 00:06:46.720
ulkopuolella, että siinä tapauksessa,
että heidän talonsa palaa tai kissa on

87
00:06:46.720 --> 00:06:51.320
puussa, niin palokunta ei tule
taloa pelastamaan taikka sitä kissaa.

88
00:06:51.320 --> 00:06:53.320
Eli on mahdollista poissulkea.

89
00:06:53.320 --> 00:06:57.800
Mut sitten jos mietitään tästä
Stiglitzin määritelmää siitä, että onko

90
00:06:57.800 --> 00:07:00.140
poissulkeminen mielekästä, niin ei se
nyt hirveän mielekästä ole.

91
00:07:00.140 --> 00:07:06.670
Eli jos ei moraalisista syistä niin
viimeistään siinä vaiheessa, että mikäli

92
00:07:06.670 --> 00:07:10.100
se talon annetaan palaa, niin
sehän voi levitä sitten muualle.

93
00:07:10.100 --> 00:07:12.790
Eli ei ole ehkä hirveän
mielekästä poissulkea 

94
00:07:12.790 --> 00:07:17.650
tiettyjä kotitalouksia pois palokunnan
turvasta, mutta tämä tässä tapauksessa

95
00:07:17.650 --> 00:07:22.170
tarkoittaa siis
poissulkemisen helppoutta.

96
00:07:22.170 --> 00:07:24.200
No sitten mennään tänne pysty janalle.

97
00:07:24.200 --> 00:07:29.750
Siellä on kulutuksen rajakustannus ja
tämä tarkoittaa sitä, että kuinka paljon

98
00:07:29.750 --> 00:07:34.070
yksi lisäkulutus hyödykettä
kasvattaa kustannuksia.

99
00:07:34.070 --> 00:07:38.270
Eli täällä jos ollaan aivan täällä
niinku pohjoisessa päässä korkealla niin

100
00:07:38.270 --> 00:07:42.740
se tarkoittaa sitä, että lisäkoulutus
lisää paljon kustannuksia.

101
00:07:42.740 --> 00:07:49.270
No tässä on nyt esimerkki ruuhkaisesta tiestä ja
tämä tarkoittaa sitä, että kun meillä on hyvin

102
00:07:49.270 --> 00:07:54.540
ruuhkainen tie, niin jos sinne jo valmiiksi
ruuhkaiselle tielle tulee vielä lisää autoja, niin

103
00:07:54.540 --> 00:08:00.580
se lisää paljon kustannuksia ja 
haittaa tämän hyödykkeen kuluttamista.

104
00:08:00.580 --> 00:08:02.500
Tällainen esimerkki.

105
00:08:02.500 --> 00:08:05.440
No sitten mennään tonne
vasempaan alalaitaan.

106
00:08:05.440 --> 00:08:07.720
Siellä huomataan että meillä on piste,

107
00:08:07.720 --> 00:08:10.310
jossa poissulkemisen helppous

108
00:08:10.310 --> 00:08:14.950
on vaikeaa. Eli on vaikea sulkea

109
00:08:14.950 --> 00:08:19.830
Yksittäistä kuluttajaa pois tämän
maanpuolustuksen hyödyntämisestä.

110
00:08:19.830 --> 00:08:22.870
ja toisaalta kulutuksen
rajakustannus on myös pieni.

111
00:08:22.870 --> 00:08:31.000
Eli jos meille suomeen syntyy yksi nuori
kansalainen, niin ei se lisää meidän maanpuolustuksen

112
00:08:31.000 --> 00:08:37.620
kustannuksia, koska ne ovat aikalailla tai ne
ovat vakiot hyvin pitkälti riippumatta siitä,

113
00:08:37.620 --> 00:08:43.230
että onko Suomessa 10
kansalaista enemmän tai vähemmän.

114
00:08:43.230 --> 00:08:46.070
No sitten mennään oikeaan
ylälaitaan ja täällä on kyse

115
00:08:46.070 --> 00:08:48.610
taas puhtaasta yksityishyödykkeestä.

116
00:08:48.610 --> 00:08:53.030
Eli huomataan, että tässä
tapauksessa meidän on helppo sulkea

117
00:08:53.030 --> 00:08:56.210
yksittäinen kuluttaja tämän hyödykkeen

118
00:08:56.210 --> 00:09:02.130
kulutuksen ulkopuolelle. Ja toisaalta myös
lisäkustannukset kulutuksesta ovat suuret.

119
00:09:02.130 --> 00:09:04.530
Tässä esimerkkinä ruoka.

120
00:09:04.530 --> 00:09:09.630
Eli kyllä se jokainen
ruoan lisäkulutus niin

121
00:09:09.630 --> 00:09:13.860
vähentää ennen kaikkea
kulutetun ruoan määrää tai sitä,

122
00:09:13.860 --> 00:09:16.090
että kuinka paljon
sitä ruokaa on jäljellä.

123
00:09:16.090 --> 00:09:19.960
Ja toisaalta koulutus on
esimerkki siitä että 

124
00:09:19.960 --> 00:09:24.180
Jos koulutukseen tulee
lisää opiskelijoita, niin yleensä

125
00:09:24.180 --> 00:09:26.090
se lisää aika paljon myös kustannuksia.

126
00:09:26.090 --> 00:09:31.800
Puhutaan sitten opettajakustannuksista
tai kiinteistökustannuksista,

127
00:09:31.800 --> 00:09:34.800
mutta tässä huomataan ennen kaikkea

128
00:09:34.800 --> 00:09:40.820
erot vaikkapa maanpuolustuksen ja
koulutuksen välillä, että mikä missä näkyvät nämä

129
00:09:40.820 --> 00:09:49.130
erot puhtaan julkishyödykkeen ja
puhtaan yksityishyödykkeen välillä.

130
00:09:49.130 --> 00:09:55.310
Seuraavaksi käydään vähän
julkishyödykkeiden tarjontaa läpi.

131
00:09:55.310 --> 00:09:59.630
Jos lisäkuluttajista ei koidu
kustannuksia niin silloin tätä hyödykkeen

132
00:09:59.630 --> 00:10:05.340
tarjontaa ei pitäisi säännöstellä,
koska tämä tarkoittaa käytännössä sitä,

133
00:10:05.340 --> 00:10:09.890
että meillä on kapasiteettia jota jää
käyttämättä ja se taas ei ole resurssien

134
00:10:09.890 --> 00:10:14.580
näkökulmasta viisasta. Ja tässä meillä on

135
00:10:14.580 --> 00:10:22.150
esimerkkinä vaikkapa sen tieverkon käyttö,
eli jos yksityinen yritys tarjoaisi

136
00:10:22.150 --> 00:10:26.720
tämän tieverkon käyttöä, niin se tietenkin
sen täytyisi ottaa veloitus siitä

137
00:10:26.720 --> 00:10:30.760
käytöstä, jotta se saa nämä
kustannuksensa katettua.

138
00:10:30.760 --> 00:10:35.140
No me huomataan, että meillä on
tuossa pystyviivalla kapasiteettirajoite

139
00:10:35.140 --> 00:10:41.940
eli me pystytään tuohon pisteeseen
asti tarjoamaan tätä tien käyttöä

140
00:10:41.940 --> 00:10:45.530
vaikkapa autoilijoille
tai miksei pyöräilijöillekin.

141
00:10:45.530 --> 00:10:51.570
Ja meidän optimitilanteessa se kulutus
saavuttaisi tämän kapasiteettirajoitteen.

142
00:10:51.570 --> 00:10:58.420
No sitten meidän kysyntäkäyrä taas
tarkoittaa sitä, että tien veloitushinnasta

143
00:10:58.420 --> 00:11:05.810
riippuen niin niin meillä on joko korkealla
hinnalla pieni määrä autoilijoita käyttämässä

144
00:11:05.810 --> 00:11:13.270
tietä tai sitten alhaisella hinnalla suurempi
määrä autoilijoita käyttämässä tietä nyt

145
00:11:13.270 --> 00:11:15.860
oikeastaan voidaan heti
tehdä tästä se

146
00:11:15.860 --> 00:11:21.570
johtopäätös että
on se hinta

147
00:11:21.570 --> 00:11:25.080
Kuinka pieni tahansa
niin aina jää alikäytölle

148
00:11:25.080 --> 00:11:30.360
tämä kyseenomainen tiepätkä, koska kysyntäkäyrä 
on sen mukainen että heti

149
00:11:30.360 --> 00:11:35.040
jos on pienikin hinta niin kysyntä laskee
alle tuon kapasiteettirajoitteen 

150
00:11:35.040 --> 00:11:38.600
heti huomataan, että yksityisen
yrityksen on erittäin vaikeata

151
00:11:38.600 --> 00:11:42.100
Siis käytännössä mahdotonta
tarjota tätä tietä käyttöön niin että

152
00:11:42.100 --> 00:11:46.480
me saataisiin tie
täysimääräisesti hyödynnettyä.

153
00:11:46.480 --> 00:11:49.980
No seuraavaksi perehdytään
tehokkuuskustannuksiin.

154
00:11:49.980 --> 00:11:55.580
Eli tässä meillä esimerkissä yritys
on asettanut hinnan tasolle

155
00:11:55.580 --> 00:12:02.660
Pe, eli tämä on meidän
tässä tapauksessa tasapainohinta.

156
00:12:02.660 --> 00:12:09.000
Siitä menee tuo oranssi viiva tuonne kysyntäkäyrää
kohti ja sitten katsotaan että tällä

157
00:12:09.000 --> 00:12:14.240
hinnalla meillä on autoilijoita
tietä kuluttaa määrä Qe eli

158
00:12:14.240 --> 00:12:19.380
Tässä meillä tasapainohinta ja 
tasapainomäärä kohtaavat toisensa ja meillähän

159
00:12:19.380 --> 00:12:22.760
jää siis selvästi alle tämän
kapasiteettirajoitteen

160
00:12:22.760 --> 00:12:28.340
Tämä tien kulutus mikä
johtaa sitten

161
00:12:28.340 --> 00:12:34.860
Tehokkuuskustannuksiin tässä tapauksessa
tuohon värjättyyn kolmioon, eli meillä

162
00:12:34.860 --> 00:12:40.050
olisi vielä paljon kysyntää tälle tien
käytölle, mutta johtuen tästä

163
00:12:40.050 --> 00:12:44.950
hinnasta, niin tämä määrä
jää sitten kuluttamatta.

164
00:12:44.950 --> 00:12:48.540
Eli meillä on tämmöistä
ikään kuin kysyntää, joka jää

165
00:12:48.540 --> 00:12:51.840
sitten toteutumatta vaikka meidän tien

166
00:12:51.840 --> 00:12:58.720
kapasiteetti oikein hyvin tälle riittäisi.
Ja tässä on siis esimerkki vajaakäytöstä,

167
00:12:58.720 --> 00:13:04.610
kun yksityinen yritys pyrkii
tarjoamaan julkishyödykettä.

168
00:13:04.610 --> 00:13:12.990
No miten julkisuus hyödykkeen osalta
saadaan tehokkaan tarjonnan tilanne luotua?

169
00:13:12.990 --> 00:13:16.390
No alkuun voidaan pikkasen
muistella sitä, että miten ikään

170
00:13:16.390 --> 00:13:20.420
kuin tavanomaisissa markkinaolosuhteissa

171
00:13:20.420 --> 00:13:24.310
Kuluttaja ja yritys löytävät
yhteisen näkemyksen siitä,

172
00:13:24.310 --> 00:13:27.240
että mikä on oikea hinta ja oikea määrä.

173
00:13:27.240 --> 00:13:34.200
Eli tällaisessa tapauksessahan
meillä on kuluttajan rajahyöty.

174
00:13:34.200 --> 00:13:42.440
Ja tämän rajahyödyn tulee sitten kohdata
yrityksen rajakustannus eli kuluttaja kokee,

175
00:13:42.440 --> 00:13:48.960
että hän saa siitä hyödykkeen kuluttamisesta
sopivan määrän hyötyä ja toisaalta yritys

176
00:13:48.960 --> 00:13:55.680
kokee, että hän saa myös tällä samaisella
hinnalla sitten sopivan tai hinta korvaa ne

177
00:13:55.680 --> 00:13:59.300
kustannukset, joita
sitten yritykselle syntyy.

178
00:13:59.300 --> 00:14:04.240
Eli näin
tavanomaisessa markkinatilanteessa.

179
00:14:04.240 --> 00:14:06.160
No ero meillä

180
00:14:06.160 --> 00:14:10.480
tällaisessa aiemmin mainitun ja sitten taas
julkishyödykkeiden tapauksissa on se, että

181
00:14:10.480 --> 00:14:15.930
kun julkkishyödykettä kulutetaan, niin me
ei pystytä yksilöimään ikään kuin jokaisen

182
00:14:15.930 --> 00:14:24.130
kuluttajan yksilökohtaista
hintaa, eli yksittäinen kuluttaja

183
00:14:24.130 --> 00:14:28.260
käy yksittäisen yrityksen kanssa
aina neuvotteluja siitä hinnasta.

184
00:14:28.260 --> 00:14:33.790
Mutta mutta näin ei ole
julkishyödykkeiden tapauksessa, jota yhdessä

185
00:14:33.790 --> 00:14:36.510
usein jatkuvasti kulutetaan.

186
00:14:36.510 --> 00:14:38.790
No mikä avuksi? Tähän liittyy

187
00:14:38.790 --> 00:14:46.220
Meillä Samuelssonin sääntö, mikä
tarkoittaa sitä, että me lasketaan

188
00:14:46.220 --> 00:14:51.540
yhteen yksittäisten kuluttajien

189
00:14:51.540 --> 00:14:59.000
preferenssit tässä tapauksessa rajasubstituutio uhteet eli me saadaan yhteinen

190
00:14:59.000 --> 00:15:05.670
summa siitä, että kuinka paljon
yksittäiset kuluttajat yhdessä ovat

191
00:15:05.670 --> 00:15:12.730
Valmiita maksamaan korvatakseen toista hyödykettä
eli julkinen kulutus on aina pois yksityisestä

192
00:15:12.730 --> 00:15:18.240
kulutuksesta, joten joten me tarvitaan tieto
siitä, että kuinka kuinka kova hinta sitten tästä

193
00:15:18.240 --> 00:15:22.440
julkisen hyödykkeen kulutuksesta
ollaan valmiita maksamaan.

194
00:15:22.440 --> 00:15:24.280
No tasapainopiste

195
00:15:24.280 --> 00:15:29.620
Sitten saavutetaan siinä vaiheessa,
kun tämä summa näistä rajasubstituutiosuhteista

196
00:15:29.620 --> 00:15:36.170
kohtaa sitten tarjonnan
puolen rajamuunnossuhteen.

197
00:15:36.170 --> 00:15:40.350
Eli toisaalta mennään taas sinne
tuotannon puolelle ja siellä katsotaan

198
00:15:40.350 --> 00:15:45.130
että kuinka paljon muita hyödykkeitä
täytyy jättää tuottamatta, jotta

199
00:15:45.130 --> 00:15:47.370
saadaan tämä julkishyödyke tuotettua.

200
00:15:47.370 --> 00:15:53.320
Ja tässä meillä on taas
sitten nämä kuluttajien

201
00:15:53.320 --> 00:15:56.540
preferenssit kohtaa sitten
taas tuotannon preferenssit

202
00:15:56.540 --> 00:16:00.230
ja etsitään sitten tasapainopistettä.
Ja tämä 

203
00:16:00.230 --> 00:16:02.230
Kyseinen asia on

204
00:16:02.230 --> 00:16:07.350
Tätä kutsutaan Samuelssonin säännöksi
ja tällä pyritään siis ratkaisemaan

205
00:16:07.350 --> 00:16:11.670
tehokkaan tarjonnan määrä
julkishyödykkeen tapauksessa.

206
00:16:11.670 --> 00:16:14.980
No tässä meillä on kuvaajaan
piirretty myös esimerkki: huomataan

207
00:16:14.980 --> 00:16:18.510
heti, että siellä meillä tarjontakäyrä

208
00:16:18.510 --> 00:16:23.800
on sama kuin rajakustannukset eli se annetaan meille

209
00:16:23.800 --> 00:16:30.350
Valmiiksi se on, se on meille annettuna siihen
se pysyy muuttumattomana tässä tilanteessa

210
00:16:30.350 --> 00:16:38.570
ja tähän sitten sopeutetaan meidän kuluttajien
rajasubstituutiosuhteet eli lasketaan

211
00:16:38.570 --> 00:16:47.120
nämä jokaisen kuluttajan MRS-käyrät
yhteen huomataan, että siellä pisteessä PA.

212
00:16:47.120 --> 00:16:51.840
Näkyy tämän kuluttaja A:n

213
00:16:51.840 --> 00:16:56.370
hinta, jonka hän on valmis maksamaan
tällä tietyllä kulutusmäärällä ja

214
00:16:56.370 --> 00:17:02.290
sitten summataan tähän myös kuluttaja
B:n MRS_käyrältä käydä katsottu hinta ja nämä

215
00:17:02.290 --> 00:17:07.110
kun summataan yhteen niin
saadaan sitten yhteinen

216
00:17:07.110 --> 00:17:13.030
Rajasubstituutiosuhteiden summa ja
siitä meillä muodostuu tämä kysynnän

217
00:17:13.030 --> 00:17:18.290
määrittävä käyrä, tämmöinen musta
käyrä, jossa sitten katsotaan, että

218
00:17:18.290 --> 00:17:26.390
missä kohti se kohtaa
tämän meidän tarjonnan.

219
00:17:26.390 --> 00:17:32.560
No seuraavaksi siirrytään julkisen
sektorin tarjoamiin yksityishyödykkeisiin.

220
00:17:32.560 --> 00:17:40.570
Muistellaan hieman tästä hieman aikaisemmin
puhuttiinkin eli muistat tämän kuvaajan

221
00:17:40.570 --> 00:17:46.240
Luennon alkupuolelta tässä näkyy, että

222
00:17:46.240 --> 00:17:51.720
Täällä meidän vasemmassa alalaidassa on nyt
meille tutuksi tulleet julkishyödykkeet ja

223
00:17:51.720 --> 00:17:55.740
täällä on esimerkki puhtaasta
julkishyödykkeestä eli maanpuolustuksesta.

224
00:17:55.740 --> 00:17:58.600
No sitten mennään yksityishyödykkeiden 
pariin niin mennään

225
00:17:58.600 --> 00:18:02.170
oikeastaan tänne oikeaan
yläkulmaan ja tänne

226
00:18:02.170 --> 00:18:09.930
On nostettu esimerkiksi puhtaasta yksityishyödykkeestä 
muun muassa koulutus ja terveydenhuolto

227
00:18:09.930 --> 00:18:17.070
ja heti pistää miettimään, että hetkinen kyse on
yksityishyödykkeistä, mutta eikös meillä 

228
00:18:17.070 --> 00:18:20.150
Suomessa ja Pohjoismaissa näitä
yleensä julkinen sektori tarjoa?

229
00:18:20.150 --> 00:18:24.940
Juuri näinhän se tilanne on.

230
00:18:24.940 --> 00:18:32.270
Eli näihin molempiin hyödykkeisiin
sisältyy nämä seuraavaksi mainitut ehdot

231
00:18:32.270 --> 00:18:38.680
eli näihin liittyvät yleensä korkeat
rajakustannukset, mikä tarkoittaa sitä,

232
00:18:38.680 --> 00:18:42.740
että niiden lisäkulutus
lisää myös kustannuksia.

233
00:18:42.740 --> 00:18:48.220
Jos terveydenhuoltoon tulee yksi uusi potilas,
niin kyllä hän sitten kaipaa kaipaa yksilökohtaista

234
00:18:48.220 --> 00:18:55.090
huomiota ja ammattilaisia tuekseen
eli siinä siinä tämmöisten

235
00:18:55.090 --> 00:19:00.210
Skaalaetujen saaminen voi olla
hieman hankalampaa ja tämä koskee

236
00:19:00.210 --> 00:19:04.190
sitten koulutusta eli
koulutuksessakin aina lisäoppilas

237
00:19:04.190 --> 00:19:10.250
yleensä vaatii jonkun
verran lisäresursseja.

238
00:19:10.250 --> 00:19:14.330
No miksi julkinen sektori tarjoaa
tällaisia yksityishyödykkeitä, joita

239
00:19:14.330 --> 00:19:19.170
sinänsä voitaisiin siis aivan
hyvin perustein tarjota myös

240
00:19:19.170 --> 00:19:21.940
yksityisellä sektorilla
yritysten toimesta.

241
00:19:21.940 --> 00:19:25.260
No taustalta löytyvät
yleensä perusteet koskien

242
00:19:25.260 --> 00:19:29.670
Tulojakokysymyksistä eli halutaan

243
00:19:29.670 --> 00:19:36.070
Turvata se, että vaikkapa koulutuksen
saaminen ei ole kenenkään tuloista kiinni.

244
00:19:36.070 --> 00:19:41.480
Vaan halutaan päinvastoin
kannustaa siihen, että

245
00:19:41.480 --> 00:19:45.060
kouluttautuminen ja
myöskin terveydenhuolto, niin

246
00:19:45.060 --> 00:19:47.800
on hyvin pitkälti tulosta riippumatonta.

247
00:19:47.800 --> 00:19:51.480
No sitten on kysymys 
paternalismista eli vaikkapa koulutus

248
00:19:51.480 --> 00:19:56.300
On tämä tällainen niin sanottu meriittihyödyke 
eli sellainen hyödyke, jonka kuluttamiseen

249
00:19:56.300 --> 00:20:02.300
halutaan yhteiskunnassa kannustaa
oikeudenmukaisuusperusteet liittyvät myös,

250
00:20:02.300 --> 00:20:07.150
eli nähdään, että se on oikeudenmukaista
että 

251
00:20:07.150 --> 00:20:14.910
Jokainen kansalainen pystyy kouluttautumaan
ja jokainen kansalainen pystyy sitten

252
00:20:14.910 --> 00:20:19.750
hakemaan tukea ja turvaa terveydenhuollosta
jos tilanne sitä vaatii.

253
00:20:19.750 --> 00:20:24.230
Ja sitten meillä on myös
positiiviset ulkoisvaikutukset, jotka

254
00:20:24.230 --> 00:20:27.170
liittyvät ehkä ennen
kaikkea myös koulutukseen.

255
00:20:27.170 --> 00:20:29.330
Tai toisaalta myös
tietenkin terveydenhuoltoon.

256
00:20:29.330 --> 00:20:33.710
Eli kyllähän on myös sellaisia
sairauksia joiden jotka voivat olla

257
00:20:33.710 --> 00:20:37.100
vaikka leviäviä ja sitten
mitä nopeammin saadaan.

258
00:20:37.100 --> 00:20:41.530
Taltutettua, niin sillä on myös
merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia.

259
00:20:41.530 --> 00:20:44.010
Yhteiskunnan näkökulmasta,
mutta myös koulutukseen

260
00:20:44.010 --> 00:20:46.400
Eli

261
00:20:46.400 --> 00:20:50.300
Yhteiskunnan näkökulmasta koulutuksella
on paljon positiivisia vaikutuksia

262
00:20:50.300 --> 00:20:56.040
vaikkapa terveyteen, tietenkin
myös osaamiseen ja näin päin pois.

263
00:20:56.040 --> 00:20:59.440
Eli tällaisia syitä jotka sitten

264
00:20:59.440 --> 00:21:03.720
Johtavat siihen, että halutaan
tarjota ja turvata näiden 

265
00:21:03.720 --> 00:21:06.720
yksityishyödykkeiden tarjonta yhteiskunnassa.

266
00:21:06.720 --> 00:21:12.300
Koska julkisen sektorin tarjoamiin
yksityishyödykkeisiin 

267
00:21:12.300 --> 00:21:18.130
liittyy usein
merkittäviä rajakustannuksia.

268
00:21:18.130 --> 00:21:22.050
Eli kun niiden kulutus
kasvaa, niin myös kustannukset

269
00:21:22.050 --> 00:21:26.700
kasvavat paljon siinä mukana, niin

270
00:21:26.700 --> 00:21:35.020
tästä seurauksena voi olla 
herkästi tilanne, jossa on ylikulutusta ja

271
00:21:35.020 --> 00:21:43.530
tästä johtuu sitten lopulta hyvinvointikustannuksia 
tai hyvinvointitappiota.

272
00:21:43.530 --> 00:21:45.770
Eli

273
00:21:45.770 --> 00:21:48.850
Näiden yksityishyödykkeiden 
tapauksessa joudutaan paljon miettimään

274
00:21:48.850 --> 00:21:52.270
sitä, että missä menee sitten
ne sopiva kulutuksen taso.

275
00:21:52.270 --> 00:21:58.220
Mutta tässä kuvaajassa
esimerkki siis tilanteesta jossa

276
00:21:58.220 --> 00:22:06.820
Jos lähdetään liikkeelle tästä, että
meillä on yksityishyödyke ja sen

277
00:22:06.820 --> 00:22:08.740
Ikään kuin optimipiste

278
00:22:08.740 --> 00:22:14.500
Tässä tapauksessa olisi tuossa
pisteessä A eli pisteessä A

279
00:22:14.500 --> 00:22:20.460
Hinta on tuo rajakustannus
merkittyjen rajakustannusten määrä

280
00:22:20.460 --> 00:22:23.890
ja toisaalta sitten
kulutettu määrä on tuo piste

281
00:22:23.890 --> 00:22:27.200
QE, jossa E kuvaa siis tasapainoa

282
00:22:27.200 --> 00:22:33.600
tässä tilanteessa. tämä olisi ikään kuin
optimaalinen tilanne, mutta mikäli meillä ei vaikkapa

283
00:22:33.600 --> 00:22:40.000
tälle yksityishyöhykkeelle aseteta minkäänlaista
hintaa, niin matala tai olematon hinta

284
00:22:40.000 --> 00:22:45.040
sitten johtaa kuvaajan mukaisesti
kulutuksen kasvuun.

285
00:22:45.040 --> 00:22:49.680
Eli silloin jos ajatellaan, että
tässä ei olisi minkälaista hintaa tai hintaa

286
00:22:49.680 --> 00:22:54.160
olisi erittäin pieni sitten niin siirryttäisiin
kulutuksessa tuonne pisteeseen M

287
00:22:54.160 --> 00:22:59.430
ja tässä huomataan,
että silloin jo

288
00:22:59.430 --> 00:23:03.780
Kulutus olisi sellaisella tasolla, että
se ei kattaisi tämän yksityishyödykkeen

289
00:23:03.780 --> 00:23:10.540
rajakustannuksia ja verrattuna tuohon 
tasapaino pisteeseen, niin meille syntyisi

290
00:23:10.540 --> 00:23:17.850
hyvinvointitappiota tämän
merkatun kolmion verran.

291
00:23:17.850 --> 00:23:22.510
Eli tässä tapauksessa kysymys kuuluukin,
että miten me saavutetaan julkisen

292
00:23:22.510 --> 00:23:26.020
sektorin tarjoamien 
yksityishyödykkeiden osalta sellainen piste

293
00:23:26.020 --> 00:23:29.270
Jossa me saataisiin kuitenkin
sitten kustannuksetkin

294
00:23:29.270 --> 00:23:36.750
pidettyä jollain tavalla kontrollissa.


295
00:23:36.750 --> 00:23:43.500
Tähän ratkaisuna ja oikeastaan kysymyksenä ja
vastauksena julkisen sektorin tarjonnan määriin,

296
00:23:43.500 --> 00:23:50.270
on erilaisia vaihtoehtoja, joita nyt käydään
seuraavaksi kolme lävitse: 1)  ensimmäisenä käyttäjämaksut

297
00:23:50.270 --> 00:23:58.610
eli tässä tapauksessa sitten tämän kyseisen
yksityishyödykkeen kulutuksesta niin kohdistetaan

298
00:23:58.610 --> 00:24:02.060
jonkinlainen maksu palveluita käyttäville.

299
00:24:02.060 --> 00:24:07.530
Ja mikä riski näissä 
käyttäjämaksuissa on niin se

300
00:24:07.530 --> 00:24:10.670
liittyy siihen, että yleensä
julkisen sektorin tarjoamat

301
00:24:10.670 --> 00:24:15.150
yksityishyödykkeet ovat sellaisia,
joiden kulutusta

302
00:24:15.150 --> 00:24:21.250
Vähintään halutaan tukea, ellei jopa haluta
rohkaista niiden käyttöön, mutta mikäli me peritään

303
00:24:21.250 --> 00:24:26.060
jonkinlaisia käyttäjiämaksuja, niin se
voi johtaa palveluiden vajaakäyttöön.

304
00:24:26.060 --> 00:24:29.200
Ja toki tällaisten käyttäjämaksujen

305
00:24:29.200 --> 00:24:33.440
valvominen sitten vaatii resursointia
ja hallinnointia niiden 

306
00:24:33.440 --> 00:24:36.920
käyttäjämaksujen perimiseen ja tästä
tulee sitten kustannuksia.

307
00:24:36.920 --> 00:24:39.740
Tässä on nosto esimerkkinä ruuhkamaksut.

308
00:24:39.740 --> 00:24:46.760
Mutta ehkä toisena esimerkkinä voisi sanoa
vaikka terveydenhuollossa joistain palveluista

309
00:24:46.760 --> 00:24:52.760
peritään myös käyttäjämaksuja,
jonkinlaista nimellistä maksua hyvin usein.

310
00:24:52.760 --> 00:24:55.400
Sehän ei tietenkään niitä
kustannuksia kata, mutta peritään

311
00:24:55.400 --> 00:24:59.290
tietynlainen maksuja ja 
sillä sitten halutaan.

312
00:24:59.290 --> 00:25:04.430
Ennen kaikkea rajoittaa kulutusta,
jos terveydenhuoltoon tullaan,

313
00:25:04.430 --> 00:25:10.430
niin sitten se on yleensä
hyvästä syystä eikä haluta sitten

314
00:25:10.430 --> 00:25:16.470
ikään kuin huvin vuoksi niitä maksuja maksaa.
No sitten seuraavaksi

315
00:25:16.470 --> 00:25:20.620
Käsitellään tämmöinen esimerkki
yhdenmukaisesta tarjonnasta ja

316
00:25:20.620 --> 00:25:25.610
tässä tapauksessa ei ole käsittelymaksuja
ja ei oikeastaan minkäänlaisia

317
00:25:25.610 --> 00:25:29.610
tämmöisiä suoria
kustannuksia kulutuksesta.

318
00:25:29.610 --> 00:25:32.440
No ongelma tässä on sitten se,
että se johtaa osan kuluttajista

319
00:25:32.440 --> 00:25:35.150
ylikulutukseen ja osan alikulutukseen.

320
00:25:35.150 --> 00:25:40.730
Eli ikään kuin meillä ei ole minkäänlaista
mekanismia, joka sitten ohjaisi

321
00:25:40.730 --> 00:25:44.220
kulutusta ja tasapainottaisi
kulutusta ja tarjontaa.

322
00:25:44.220 --> 00:25:47.610
No tästä esimerkkinä on koulutus
Suomessa.

323
00:25:47.610 --> 00:25:52.220
Vaikkapa perusasteen koulutus ja itse asiassa
nykyään jo toisen asteen koulutus, niin siihen

324
00:25:52.220 --> 00:25:58.150
ei juuri kustannuksia liity tai ei
ainakaan niitä suoraan laskuteta.

325
00:25:58.150 --> 00:26:02.460
Ja tämä siis ennen kaikkea sen takia,
että halutaan kannustaa 

326
00:26:02.460 --> 00:26:07.480
ja tukea lasten ja
nuorten kouluttautumista.

327
00:26:07.480 --> 00:26:12.120
No sitten viimeisenä on myös jonotus.

328
00:26:12.120 --> 00:26:19.480
ei suuren suuri, mutta erittäin hyvä innovaatio
tämäkin jonotus ei siis huomioi ostovoimaa,

329
00:26:19.480 --> 00:26:26.200
vaan kaikki ovat samalla viivalla palvelussa
, johon siirtyvät ja tässä ei varsinaista

330
00:26:26.200 --> 00:26:31.980
tai suoraa rahallista kustannusta ole muuta
kuin sitten kustannuksena toimii tämä käytetty

331
00:26:31.980 --> 00:26:39.900
aika ja tämä sitten vaatii kuluttajilta
päätöksiä siitä, että onko se palvelun saanti

332
00:26:39.900 --> 00:26:42.180
sen käytetyn ajan arvoista.

333
00:26:42.180 --> 00:26:47.090
Eli tässä on sitten tällainen
tasapainottava mekanismi osaltaan.

334
00:26:47.090 --> 00:26:51.480
Toki sitten yhteiskunnan
näkökulmasta voi kysyä, että olisiko

335
00:26:51.480 --> 00:26:55.340
Yhteiskunnan näkökulmasta fiksumpaa,
että ihmiset käyttäisivät ajan jotenkin

336
00:26:55.340 --> 00:27:00.560
muuten vaikkapa töitä tehden
kun siellä sitten jonossa

337
00:27:00.560 --> 00:27:07.050
jouten ollen. Eli tällainen kustannus
sitten voi johtua, eli meillä voi syntyä

338
00:27:07.050 --> 00:27:09.940
jonkinlaista tehottomuutta
sitten jonottamisen myötä.

339
00:27:09.940 --> 00:27:17.300
No tästä esimerkkinä on sitten
terveydenhuolto eli terveydenhuollossakin

340
00:27:17.300 --> 00:27:23.940
jonkun verran rajataan palveluiden
käyttöä jonottamisella.

341
00:27:23.940 --> 00:27:29.680
Mutta tässä siis esimerkkejä siitä, että
mitkä ovat erilaisia tapoja järjestää tätä

342
00:27:29.680 --> 00:27:36.100
tarjontaa julkisen sektorin tarjoamien
yksityishyödykkeiden osalta.

343
00:27:36.100 --> 00:27:44.300
No yhteenvetona julkishyödykkeitä ovat siis
hyödykkeet, jotka eivät kulutuksen ja tarjonnan

344
00:27:44.300 --> 00:27:48.700
puolesta sovi tällaisten
tavanomaisten markkinoiden toimintaan.

345
00:27:48.700 --> 00:27:53.780
Niihin liittyy usein se, että ne
ovat joko yhteistä kulutusta eli me

346
00:27:53.780 --> 00:27:57.920
kaikki niitä yhdessä kulutamme tai
sitten niihin liittyy se, että niiden

347
00:27:57.920 --> 00:28:01.560
lisäkuluttamisesta ei
koidu lisäkustannuksia.

348
00:28:01.560 --> 00:28:07.820
Ja tässä meillä kuvassakin on esimerkki
puhtaasta julkishyödykkeestä eli majakasta.

349
00:28:07.820 --> 00:28:11.820
Lisäksi julkinen sektori tarjoaa 
yksityishyödykkeitä, joihin yleensä liittyvät korkeat

350
00:28:11.820 --> 00:28:18.040
rajakustannukset eli niiden lisäkulutus
lisää myös kustannuksia ja toisaalta, joiden

351
00:28:18.040 --> 00:28:24.070
kulutusta halutaan usein yhteiskunnassa
tukea tai ei ainakaan haluta rajoittaa, että

352
00:28:24.070 --> 00:28:29.620
niiden kuluttamisen
ulkopuolelle hirveän moni jäisi.

353
00:28:29.620 --> 00:28:33.380
Kiitos paljon ajasta ja
mielenkiinnosta tämän luennon osalta.

354
00:28:33.380 --> 00:28:35.330
Tässä vielä lähteet, joita

355
00:28:35.330 --> 00:28:39.620
Näiden luentojen tekemisessä on 
käytetty ja mikäli luentoon liittyen,

356
00:28:39.620 --> 00:28:41.950
herää kysymyksiä tai kommentteja

357
00:28:41.950 --> 00:28:45.820
Niitä voi laittaa tähän ohessa näkyvään sähköpostiosoitteeseen.
Kiitos paljon!