WEBVTT Kind: captions; Language: fi 1 00:00:01.270 --> 00:00:04.030 Tervetuloa julkistalouden luennolle. 2 00:00:04.030 --> 00:00:10.070 Tällä kertaa käsitellään julkishyödykkeitä ja sitten luennon loppupuolella 3 00:00:10.070 --> 00:00:14.710 julkisesti tarjottuja yksityishyödykkeitä. 4 00:00:14.710 --> 00:00:17.350 Mutta ensiksi siis julkishyödykkeitä. 5 00:00:17.350 --> 00:00:22.190 No mitä ne sitten oikein ovat? Yleensä ne ovat ensinnäkin sellaisia hyödykkeitä, 6 00:00:22.190 --> 00:00:29.290 joita me kulutetaan yhteisesti ja tässä meitä aiheen äärelle johdattaa kuva maanpuolustuksesta. 7 00:00:29.290 --> 00:00:31.580 Ja oikeastaan siinä on meille hyvä esimerkki 8 00:00:31.580 --> 00:00:38.130 niin sanotusta puhtaasta julkishyödykkeestä. Eli kaikki me kulutamme sitä turvaa, 9 00:00:38.130 --> 00:00:44.060 jota maanpuolustus eri valtioissa tuottaa. 10 00:00:44.060 --> 00:00:49.540 Mutta seuraavaksi perehdytään vielä vähän lisää määritelmiin. eli uutta on julkishyödykkeiden 11 00:00:49.540 --> 00:00:53.340 tapauksessa se, että meillä on 2 ehtoa, jotka tulee täyttyä. Niistä 12 00:00:53.340 --> 00:00:57.770 ensimmäinen on se, että julkishyödykkeitä kulutetaan yhteisesti ja toisaalta 13 00:00:57.770 --> 00:01:02.340 lisäkulutus ei vähennä toisen kansalaisen kulutusta. 14 00:01:02.340 --> 00:01:07.800 Tämä siis tarkoittaa sitä, että jos tätä kulutusta lisätään yksi yksikkö, niin kustannukset 15 00:01:07.800 --> 00:01:12.000 eivät muutu, vaan ne ovat tästä kulutuksesta riippumattomia. 16 00:01:12.000 --> 00:01:17.210 Ja toinen esimerkki julkkishyödykkeestä tämmöinen hyvinkin tyypillinen 17 00:01:17.210 --> 00:01:25.080 on majakka. Eli majakka on esimerkki, jota kaikki siellä rannikolla 18 00:01:25.080 --> 00:01:29.820 seilaavat kuluttavat. Sitä kulutetaan yhteisesti, mutta toisaalta kun se majakka on 19 00:01:29.820 --> 00:01:32.620 kerran sytytetty, niin sen kustannukset, 20 00:01:32.620 --> 00:01:36.880 sen ylläpito ei siitä kasva, vaikka siitä menisi viisi tai 10 laivaa 21 00:01:36.880 --> 00:01:40.360 ohi vaan ne kulutuksen kustannukset ovat siis 22 00:01:40.360 --> 00:01:45.860 vakio tai siitä kulutuksesta riippumattomat. 23 00:01:45.860 --> 00:01:52.600 No Stiglitz on myös määritellyt julkishyödykkeitä ja hyvin samansuuntaisesti kuin edelläkin, 24 00:01:52.600 --> 00:01:56.550 mutta hänen mukaansa julkishyödykkeiden käyttöä ei ole mahdollista säännöstellä. 25 00:01:56.550 --> 00:02:00.530 Mikä pitää paikkansa, vaikka tämän äsken mainitun majakan osalta 26 00:02:00.530 --> 00:02:04.040 ja toisaalta säännöstely ei ole myöskään suotavaa. 27 00:02:04.040 --> 00:02:07.910 No, ehkä tähän Stiglitzin määritelmään 28 00:02:07.910 --> 00:02:09.880 29 00:02:09.880 --> 00:02:15.080 Pätee hyvin, vaikkapa se maanpuolustus eli maanpuolustuksen tapauksessa 30 00:02:15.080 --> 00:02:18.490 ei ole mahdollista sanoa, että joku tietty 31 00:02:18.490 --> 00:02:22.980 kansalainen ei nauti maanpuolustuksen suojaa, vaan 32 00:02:22.980 --> 00:02:28.980 käytännössä yhden kansalaisen pois sulkeminen maanpuolustuksen 33 00:02:28.980 --> 00:02:35.700 turvasta on erittäin vaikeaa. 34 00:02:35.700 --> 00:02:41.510 Seuraavaksi vähän lisää vielä puhtaista julkishyödykkeitä. 35 00:02:41.510 --> 00:02:45.970 Miksi me keskustellaan aiheesta 36 00:02:45.970 --> 00:02:52.350 julkistalouden kurssilla niin se johtuu siitä, että yritykset eivät yleensä tarjoa julkishyödykkeitä 37 00:02:52.350 --> 00:02:58.250 tai jos ne tarjoavat, ne tarjoavat väärän määrän julkishyödykkeitä. 38 00:02:58.250 --> 00:03:01.650 Ja koska jos lisäkoulutus ei kasvata kustannuksia, niin silloin se tarkoittaa myös 39 00:03:01.650 --> 00:03:08.670 sitä, että tarjontaa ei ole tarvetta säännöstellä, koska kustannukset eivät 40 00:03:08.670 --> 00:03:14.550 riipu tarjonnasta ja toisaalta sitten jos tarjontaa ruvetaan säännöstelemään, niin 41 00:03:14.550 --> 00:03:19.790 tämä johtaa myös siihen, että yleensä tämän hyödykkeen osalta tullaan vajaakäyttöön, 42 00:03:19.790 --> 00:03:25.230 joka taas ei ole resurssien näkökulmasta viisasta. Tähän vajaakäyttöön perehdytään tuossa 43 00:03:25.230 --> 00:03:28.210 hetken päästä vähän vielä lisää. Toisaalta 44 00:03:28.210 --> 00:03:30.790 poissulkeminen on mahdollista, mutta kallista. 45 00:03:30.790 --> 00:03:34.450 Tästä esimerkkinä teiden tullimaksut. 46 00:03:34.450 --> 00:03:41.740 OK, kyllähän voidaan sanoa tuota vaikkapa tiepätkän alussa, että sinä et 47 00:03:41.740 --> 00:03:45.410 voi tänne tielle tulla. 48 00:03:45.410 --> 00:03:49.810 Toki se vaatii resursseja, että siellä joku joku toimii rajavartijana. 49 00:03:49.810 --> 00:03:55.570 Toisaalta ruuhkaiseen aikaan on erittäin vaikea sitten määritellä, että 50 00:03:55.570 --> 00:04:00.510 mitkä autot sieltä tieltä pitäisi juuri ottaa pois, jotta saataisiin se ruuhka poistettua. 51 00:04:00.510 --> 00:04:04.580 Eli tämmöisiä käytännön vaikeuksia sitten koituu yleensä näiden 52 00:04:04.580 --> 00:04:11.400 julkishyödykkeiden tapauksessa. Merkittävä asia on myös vapaamatkustajaongelma. 53 00:04:11.400 --> 00:04:14.540 Eli voidaan sanoa, että meillä on 54 00:04:14.540 --> 00:04:18.680 hyödyke julkisesti tarjottavana, mutta 55 00:04:18.680 --> 00:04:24.710 sitten jokainen ikään kuin oman omantuntonsa mukaan maksaa käytöstä. 56 00:04:24.710 --> 00:04:29.460 No ei tarvitse paljon mennä historiassa taaksepäin, niin meillä oli suomessa vaikkapa 57 00:04:29.460 --> 00:04:35.510 tv-lupamaksut eli Yleisradion rahoittamiseksi kerättiin niin sanottuja tv-lupamaksuja, jotka 58 00:04:35.510 --> 00:04:42.740 olivat sitten jokaisen omalla vastuulla sen maksaminen ja tätä tv-lupamaksun maksua 59 00:04:42.740 --> 00:04:48.380 valvottiin niin sanotuilla tv-lupatarkastajilla jotka satunnaisesti kävivät tarkistamassa 60 00:04:48.380 --> 00:04:51.270 eri asunnoissa, että mikäli sinulla on televisio 61 00:04:51.270 --> 00:04:53.630 niin silloin sinun täytyy maksaa tv-lupamaksu. 62 00:04:53.630 --> 00:04:58.070 No todellisuudessa tietenkään kaikki eivät tätä tv-lupamaksua 63 00:04:58.070 --> 00:05:02.870 maksaneet vaan olivat ikään kuin vapaamatkustajia eli katsoivat televisiota, 64 00:05:02.870 --> 00:05:06.280 mutta eivät tätä maksua maksaneet. 65 00:05:06.280 --> 00:05:08.960 Eli tämmöisessä tapauksessa kyse on niin 66 00:05:08.960 --> 00:05:13.250 sanotusta vapaamatkustajaongelmasta. 67 00:05:13.250 --> 00:05:17.830 No, sitten meillä on myös globaaleja ja paikallisia julkishyödykkeitä ja globaaleista 68 00:05:17.830 --> 00:05:23.350 tietenkin esimerkkinä on ympäristö, vaikka ilmasto, sitten meillä on taas 69 00:05:23.350 --> 00:05:26.590 esimerkki hyödykkeestä, jota me kaikki kulutetaan. 70 00:05:26.590 --> 00:05:31.630 Me hengitetään, me kulutetaan happea ilmasta ja toisaalta on erittäin vaikea 71 00:05:31.630 --> 00:05:35.970 sulkea yksittäistä kansalaista pois ilmaston kuluttamisesta. 72 00:05:35.970 --> 00:05:41.740 Ja tämä tekee siis ilmastosta myös puhtaan julkishyödykkeet. 73 00:05:41.740 --> 00:05:45.160 No sitten terveys on myös esimerkki julkishyödykkeestä, vaikka sitä ihan 74 00:05:45.160 --> 00:05:50.450 heti ehkä näin ajattelisi, mutta kun on terveyttä niin se 75 00:05:50.450 --> 00:05:55.220 Se on ikään kuin yhteisesti kulutettua, mutta sitten 76 00:05:55.220 --> 00:05:59.410 taas pandemian aikana huomataan, että 77 00:05:59.410 --> 00:06:02.760 tämmöisen niin kuin huonon terveyden osalta myös 78 00:06:02.760 --> 00:06:08.540 erittäin vaikea sulkea toista kulutusta pois. 79 00:06:08.540 --> 00:06:11.400 No sitten meillä on vielä kuvaaja tässä, 80 00:06:11.400 --> 00:06:17.480 jossa on hahmoteltu sitä, että miten menevät yksityishyödykkeen 81 00:06:17.480 --> 00:06:21.040 ja julkishyödykkeen rajat. 82 00:06:21.040 --> 00:06:25.870 Alhaalla meillä näkyy poissulkemisen helppous eli kysymys siitä, että miten voidaan sanoa, 83 00:06:25.870 --> 00:06:31.630 että joku tietty kuluttaja otettaisiin pois tämän hyödykkeen käytöstä. 84 00:06:31.630 --> 00:06:37.360 No tässä kulmassa meillä on palokunta ja palokunnan tapauksessa niin mehän voidaan 85 00:06:37.360 --> 00:06:42.140 vaikka sanoa, että tietty osoite omakotitalo on nyt palokunnan vastuun 86 00:06:42.140 --> 00:06:46.720 ulkopuolella, että siinä tapauksessa, että heidän talonsa palaa tai kissa on 87 00:06:46.720 --> 00:06:51.320 puussa, niin palokunta ei tule taloa pelastamaan taikka sitä kissaa. 88 00:06:51.320 --> 00:06:53.320 Eli on mahdollista poissulkea. 89 00:06:53.320 --> 00:06:57.800 Mut sitten jos mietitään tästä Stiglitzin määritelmää siitä, että onko 90 00:06:57.800 --> 00:07:00.140 poissulkeminen mielekästä, niin ei se nyt hirveän mielekästä ole. 91 00:07:00.140 --> 00:07:06.670 Eli jos ei moraalisista syistä niin viimeistään siinä vaiheessa, että mikäli 92 00:07:06.670 --> 00:07:10.100 se talon annetaan palaa, niin sehän voi levitä sitten muualle. 93 00:07:10.100 --> 00:07:12.790 Eli ei ole ehkä hirveän mielekästä poissulkea 94 00:07:12.790 --> 00:07:17.650 tiettyjä kotitalouksia pois palokunnan turvasta, mutta tämä tässä tapauksessa 95 00:07:17.650 --> 00:07:22.170 tarkoittaa siis poissulkemisen helppoutta. 96 00:07:22.170 --> 00:07:24.200 No sitten mennään tänne pysty janalle. 97 00:07:24.200 --> 00:07:29.750 Siellä on kulutuksen rajakustannus ja tämä tarkoittaa sitä, että kuinka paljon 98 00:07:29.750 --> 00:07:34.070 yksi lisäkulutus hyödykettä kasvattaa kustannuksia. 99 00:07:34.070 --> 00:07:38.270 Eli täällä jos ollaan aivan täällä niinku pohjoisessa päässä korkealla niin 100 00:07:38.270 --> 00:07:42.740 se tarkoittaa sitä, että lisäkoulutus lisää paljon kustannuksia. 101 00:07:42.740 --> 00:07:49.270 No tässä on nyt esimerkki ruuhkaisesta tiestä ja tämä tarkoittaa sitä, että kun meillä on hyvin 102 00:07:49.270 --> 00:07:54.540 ruuhkainen tie, niin jos sinne jo valmiiksi ruuhkaiselle tielle tulee vielä lisää autoja, niin 103 00:07:54.540 --> 00:08:00.580 se lisää paljon kustannuksia ja haittaa tämän hyödykkeen kuluttamista. 104 00:08:00.580 --> 00:08:02.500 Tällainen esimerkki. 105 00:08:02.500 --> 00:08:05.440 No sitten mennään tonne vasempaan alalaitaan. 106 00:08:05.440 --> 00:08:07.720 Siellä huomataan että meillä on piste, 107 00:08:07.720 --> 00:08:10.310 jossa poissulkemisen helppous 108 00:08:10.310 --> 00:08:14.950 on vaikeaa. Eli on vaikea sulkea 109 00:08:14.950 --> 00:08:19.830 Yksittäistä kuluttajaa pois tämän maanpuolustuksen hyödyntämisestä. 110 00:08:19.830 --> 00:08:22.870 ja toisaalta kulutuksen rajakustannus on myös pieni. 111 00:08:22.870 --> 00:08:31.000 Eli jos meille suomeen syntyy yksi nuori kansalainen, niin ei se lisää meidän maanpuolustuksen 112 00:08:31.000 --> 00:08:37.620 kustannuksia, koska ne ovat aikalailla tai ne ovat vakiot hyvin pitkälti riippumatta siitä, 113 00:08:37.620 --> 00:08:43.230 että onko Suomessa 10 kansalaista enemmän tai vähemmän. 114 00:08:43.230 --> 00:08:46.070 No sitten mennään oikeaan ylälaitaan ja täällä on kyse 115 00:08:46.070 --> 00:08:48.610 taas puhtaasta yksityishyödykkeestä. 116 00:08:48.610 --> 00:08:53.030 Eli huomataan, että tässä tapauksessa meidän on helppo sulkea 117 00:08:53.030 --> 00:08:56.210 yksittäinen kuluttaja tämän hyödykkeen 118 00:08:56.210 --> 00:09:02.130 kulutuksen ulkopuolelle. Ja toisaalta myös lisäkustannukset kulutuksesta ovat suuret. 119 00:09:02.130 --> 00:09:04.530 Tässä esimerkkinä ruoka. 120 00:09:04.530 --> 00:09:09.630 Eli kyllä se jokainen ruoan lisäkulutus niin 121 00:09:09.630 --> 00:09:13.860 vähentää ennen kaikkea kulutetun ruoan määrää tai sitä, 122 00:09:13.860 --> 00:09:16.090 että kuinka paljon sitä ruokaa on jäljellä. 123 00:09:16.090 --> 00:09:19.960 Ja toisaalta koulutus on esimerkki siitä että 124 00:09:19.960 --> 00:09:24.180 Jos koulutukseen tulee lisää opiskelijoita, niin yleensä 125 00:09:24.180 --> 00:09:26.090 se lisää aika paljon myös kustannuksia. 126 00:09:26.090 --> 00:09:31.800 Puhutaan sitten opettajakustannuksista tai kiinteistökustannuksista, 127 00:09:31.800 --> 00:09:34.800 mutta tässä huomataan ennen kaikkea 128 00:09:34.800 --> 00:09:40.820 erot vaikkapa maanpuolustuksen ja koulutuksen välillä, että mikä missä näkyvät nämä 129 00:09:40.820 --> 00:09:49.130 erot puhtaan julkishyödykkeen ja puhtaan yksityishyödykkeen välillä. 130 00:09:49.130 --> 00:09:55.310 Seuraavaksi käydään vähän julkishyödykkeiden tarjontaa läpi. 131 00:09:55.310 --> 00:09:59.630 Jos lisäkuluttajista ei koidu kustannuksia niin silloin tätä hyödykkeen 132 00:09:59.630 --> 00:10:05.340 tarjontaa ei pitäisi säännöstellä, koska tämä tarkoittaa käytännössä sitä, 133 00:10:05.340 --> 00:10:09.890 että meillä on kapasiteettia jota jää käyttämättä ja se taas ei ole resurssien 134 00:10:09.890 --> 00:10:14.580 näkökulmasta viisasta. Ja tässä meillä on 135 00:10:14.580 --> 00:10:22.150 esimerkkinä vaikkapa sen tieverkon käyttö, eli jos yksityinen yritys tarjoaisi 136 00:10:22.150 --> 00:10:26.720 tämän tieverkon käyttöä, niin se tietenkin sen täytyisi ottaa veloitus siitä 137 00:10:26.720 --> 00:10:30.760 käytöstä, jotta se saa nämä kustannuksensa katettua. 138 00:10:30.760 --> 00:10:35.140 No me huomataan, että meillä on tuossa pystyviivalla kapasiteettirajoite 139 00:10:35.140 --> 00:10:41.940 eli me pystytään tuohon pisteeseen asti tarjoamaan tätä tien käyttöä 140 00:10:41.940 --> 00:10:45.530 vaikkapa autoilijoille tai miksei pyöräilijöillekin. 141 00:10:45.530 --> 00:10:51.570 Ja meidän optimitilanteessa se kulutus saavuttaisi tämän kapasiteettirajoitteen. 142 00:10:51.570 --> 00:10:58.420 No sitten meidän kysyntäkäyrä taas tarkoittaa sitä, että tien veloitushinnasta 143 00:10:58.420 --> 00:11:05.810 riippuen niin niin meillä on joko korkealla hinnalla pieni määrä autoilijoita käyttämässä 144 00:11:05.810 --> 00:11:13.270 tietä tai sitten alhaisella hinnalla suurempi määrä autoilijoita käyttämässä tietä nyt 145 00:11:13.270 --> 00:11:15.860 oikeastaan voidaan heti tehdä tästä se 146 00:11:15.860 --> 00:11:21.570 johtopäätös että on se hinta 147 00:11:21.570 --> 00:11:25.080 Kuinka pieni tahansa niin aina jää alikäytölle 148 00:11:25.080 --> 00:11:30.360 tämä kyseenomainen tiepätkä, koska kysyntäkäyrä on sen mukainen että heti 149 00:11:30.360 --> 00:11:35.040 jos on pienikin hinta niin kysyntä laskee alle tuon kapasiteettirajoitteen 150 00:11:35.040 --> 00:11:38.600 heti huomataan, että yksityisen yrityksen on erittäin vaikeata 151 00:11:38.600 --> 00:11:42.100 Siis käytännössä mahdotonta tarjota tätä tietä käyttöön niin että 152 00:11:42.100 --> 00:11:46.480 me saataisiin tie täysimääräisesti hyödynnettyä. 153 00:11:46.480 --> 00:11:49.980 No seuraavaksi perehdytään tehokkuuskustannuksiin. 154 00:11:49.980 --> 00:11:55.580 Eli tässä meillä esimerkissä yritys on asettanut hinnan tasolle 155 00:11:55.580 --> 00:12:02.660 Pe, eli tämä on meidän tässä tapauksessa tasapainohinta. 156 00:12:02.660 --> 00:12:09.000 Siitä menee tuo oranssi viiva tuonne kysyntäkäyrää kohti ja sitten katsotaan että tällä 157 00:12:09.000 --> 00:12:14.240 hinnalla meillä on autoilijoita tietä kuluttaa määrä Qe eli 158 00:12:14.240 --> 00:12:19.380 Tässä meillä tasapainohinta ja tasapainomäärä kohtaavat toisensa ja meillähän 159 00:12:19.380 --> 00:12:22.760 jää siis selvästi alle tämän kapasiteettirajoitteen 160 00:12:22.760 --> 00:12:28.340 Tämä tien kulutus mikä johtaa sitten 161 00:12:28.340 --> 00:12:34.860 Tehokkuuskustannuksiin tässä tapauksessa tuohon värjättyyn kolmioon, eli meillä 162 00:12:34.860 --> 00:12:40.050 olisi vielä paljon kysyntää tälle tien käytölle, mutta johtuen tästä 163 00:12:40.050 --> 00:12:44.950 hinnasta, niin tämä määrä jää sitten kuluttamatta. 164 00:12:44.950 --> 00:12:48.540 Eli meillä on tämmöistä ikään kuin kysyntää, joka jää 165 00:12:48.540 --> 00:12:51.840 sitten toteutumatta vaikka meidän tien 166 00:12:51.840 --> 00:12:58.720 kapasiteetti oikein hyvin tälle riittäisi. Ja tässä on siis esimerkki vajaakäytöstä, 167 00:12:58.720 --> 00:13:04.610 kun yksityinen yritys pyrkii tarjoamaan julkishyödykettä. 168 00:13:04.610 --> 00:13:12.990 No miten julkisuus hyödykkeen osalta saadaan tehokkaan tarjonnan tilanne luotua? 169 00:13:12.990 --> 00:13:16.390 No alkuun voidaan pikkasen muistella sitä, että miten ikään 170 00:13:16.390 --> 00:13:20.420 kuin tavanomaisissa markkinaolosuhteissa 171 00:13:20.420 --> 00:13:24.310 Kuluttaja ja yritys löytävät yhteisen näkemyksen siitä, 172 00:13:24.310 --> 00:13:27.240 että mikä on oikea hinta ja oikea määrä. 173 00:13:27.240 --> 00:13:34.200 Eli tällaisessa tapauksessahan meillä on kuluttajan rajahyöty. 174 00:13:34.200 --> 00:13:42.440 Ja tämän rajahyödyn tulee sitten kohdata yrityksen rajakustannus eli kuluttaja kokee, 175 00:13:42.440 --> 00:13:48.960 että hän saa siitä hyödykkeen kuluttamisesta sopivan määrän hyötyä ja toisaalta yritys 176 00:13:48.960 --> 00:13:55.680 kokee, että hän saa myös tällä samaisella hinnalla sitten sopivan tai hinta korvaa ne 177 00:13:55.680 --> 00:13:59.300 kustannukset, joita sitten yritykselle syntyy. 178 00:13:59.300 --> 00:14:04.240 Eli näin tavanomaisessa markkinatilanteessa. 179 00:14:04.240 --> 00:14:06.160 No ero meillä 180 00:14:06.160 --> 00:14:10.480 tällaisessa aiemmin mainitun ja sitten taas julkishyödykkeiden tapauksissa on se, että 181 00:14:10.480 --> 00:14:15.930 kun julkkishyödykettä kulutetaan, niin me ei pystytä yksilöimään ikään kuin jokaisen 182 00:14:15.930 --> 00:14:24.130 kuluttajan yksilökohtaista hintaa, eli yksittäinen kuluttaja 183 00:14:24.130 --> 00:14:28.260 käy yksittäisen yrityksen kanssa aina neuvotteluja siitä hinnasta. 184 00:14:28.260 --> 00:14:33.790 Mutta mutta näin ei ole julkishyödykkeiden tapauksessa, jota yhdessä 185 00:14:33.790 --> 00:14:36.510 usein jatkuvasti kulutetaan. 186 00:14:36.510 --> 00:14:38.790 No mikä avuksi? Tähän liittyy 187 00:14:38.790 --> 00:14:46.220 Meillä Samuelssonin sääntö, mikä tarkoittaa sitä, että me lasketaan 188 00:14:46.220 --> 00:14:51.540 yhteen yksittäisten kuluttajien 189 00:14:51.540 --> 00:14:59.000 preferenssit tässä tapauksessa rajasubstituutio uhteet eli me saadaan yhteinen 190 00:14:59.000 --> 00:15:05.670 summa siitä, että kuinka paljon yksittäiset kuluttajat yhdessä ovat 191 00:15:05.670 --> 00:15:12.730 Valmiita maksamaan korvatakseen toista hyödykettä eli julkinen kulutus on aina pois yksityisestä 192 00:15:12.730 --> 00:15:18.240 kulutuksesta, joten joten me tarvitaan tieto siitä, että kuinka kuinka kova hinta sitten tästä 193 00:15:18.240 --> 00:15:22.440 julkisen hyödykkeen kulutuksesta ollaan valmiita maksamaan. 194 00:15:22.440 --> 00:15:24.280 No tasapainopiste 195 00:15:24.280 --> 00:15:29.620 Sitten saavutetaan siinä vaiheessa, kun tämä summa näistä rajasubstituutiosuhteista 196 00:15:29.620 --> 00:15:36.170 kohtaa sitten tarjonnan puolen rajamuunnossuhteen. 197 00:15:36.170 --> 00:15:40.350 Eli toisaalta mennään taas sinne tuotannon puolelle ja siellä katsotaan 198 00:15:40.350 --> 00:15:45.130 että kuinka paljon muita hyödykkeitä täytyy jättää tuottamatta, jotta 199 00:15:45.130 --> 00:15:47.370 saadaan tämä julkishyödyke tuotettua. 200 00:15:47.370 --> 00:15:53.320 Ja tässä meillä on taas sitten nämä kuluttajien 201 00:15:53.320 --> 00:15:56.540 preferenssit kohtaa sitten taas tuotannon preferenssit 202 00:15:56.540 --> 00:16:00.230 ja etsitään sitten tasapainopistettä. Ja tämä 203 00:16:00.230 --> 00:16:02.230 Kyseinen asia on 204 00:16:02.230 --> 00:16:07.350 Tätä kutsutaan Samuelssonin säännöksi ja tällä pyritään siis ratkaisemaan 205 00:16:07.350 --> 00:16:11.670 tehokkaan tarjonnan määrä julkishyödykkeen tapauksessa. 206 00:16:11.670 --> 00:16:14.980 No tässä meillä on kuvaajaan piirretty myös esimerkki: huomataan 207 00:16:14.980 --> 00:16:18.510 heti, että siellä meillä tarjontakäyrä 208 00:16:18.510 --> 00:16:23.800 on sama kuin rajakustannukset eli se annetaan meille 209 00:16:23.800 --> 00:16:30.350 Valmiiksi se on, se on meille annettuna siihen se pysyy muuttumattomana tässä tilanteessa 210 00:16:30.350 --> 00:16:38.570 ja tähän sitten sopeutetaan meidän kuluttajien rajasubstituutiosuhteet eli lasketaan 211 00:16:38.570 --> 00:16:47.120 nämä jokaisen kuluttajan MRS-käyrät yhteen huomataan, että siellä pisteessä PA. 212 00:16:47.120 --> 00:16:51.840 Näkyy tämän kuluttaja A:n 213 00:16:51.840 --> 00:16:56.370 hinta, jonka hän on valmis maksamaan tällä tietyllä kulutusmäärällä ja 214 00:16:56.370 --> 00:17:02.290 sitten summataan tähän myös kuluttaja B:n MRS_käyrältä käydä katsottu hinta ja nämä 215 00:17:02.290 --> 00:17:07.110 kun summataan yhteen niin saadaan sitten yhteinen 216 00:17:07.110 --> 00:17:13.030 Rajasubstituutiosuhteiden summa ja siitä meillä muodostuu tämä kysynnän 217 00:17:13.030 --> 00:17:18.290 määrittävä käyrä, tämmöinen musta käyrä, jossa sitten katsotaan, että 218 00:17:18.290 --> 00:17:26.390 missä kohti se kohtaa tämän meidän tarjonnan. 219 00:17:26.390 --> 00:17:32.560 No seuraavaksi siirrytään julkisen sektorin tarjoamiin yksityishyödykkeisiin. 220 00:17:32.560 --> 00:17:40.570 Muistellaan hieman tästä hieman aikaisemmin puhuttiinkin eli muistat tämän kuvaajan 221 00:17:40.570 --> 00:17:46.240 Luennon alkupuolelta tässä näkyy, että 222 00:17:46.240 --> 00:17:51.720 Täällä meidän vasemmassa alalaidassa on nyt meille tutuksi tulleet julkishyödykkeet ja 223 00:17:51.720 --> 00:17:55.740 täällä on esimerkki puhtaasta julkishyödykkeestä eli maanpuolustuksesta. 224 00:17:55.740 --> 00:17:58.600 No sitten mennään yksityishyödykkeiden pariin niin mennään 225 00:17:58.600 --> 00:18:02.170 oikeastaan tänne oikeaan yläkulmaan ja tänne 226 00:18:02.170 --> 00:18:09.930 On nostettu esimerkiksi puhtaasta yksityishyödykkeestä muun muassa koulutus ja terveydenhuolto 227 00:18:09.930 --> 00:18:17.070 ja heti pistää miettimään, että hetkinen kyse on yksityishyödykkeistä, mutta eikös meillä 228 00:18:17.070 --> 00:18:20.150 Suomessa ja Pohjoismaissa näitä yleensä julkinen sektori tarjoa? 229 00:18:20.150 --> 00:18:24.940 Juuri näinhän se tilanne on. 230 00:18:24.940 --> 00:18:32.270 Eli näihin molempiin hyödykkeisiin sisältyy nämä seuraavaksi mainitut ehdot 231 00:18:32.270 --> 00:18:38.680 eli näihin liittyvät yleensä korkeat rajakustannukset, mikä tarkoittaa sitä, 232 00:18:38.680 --> 00:18:42.740 että niiden lisäkulutus lisää myös kustannuksia. 233 00:18:42.740 --> 00:18:48.220 Jos terveydenhuoltoon tulee yksi uusi potilas, niin kyllä hän sitten kaipaa kaipaa yksilökohtaista 234 00:18:48.220 --> 00:18:55.090 huomiota ja ammattilaisia tuekseen eli siinä siinä tämmöisten 235 00:18:55.090 --> 00:19:00.210 Skaalaetujen saaminen voi olla hieman hankalampaa ja tämä koskee 236 00:19:00.210 --> 00:19:04.190 sitten koulutusta eli koulutuksessakin aina lisäoppilas 237 00:19:04.190 --> 00:19:10.250 yleensä vaatii jonkun verran lisäresursseja. 238 00:19:10.250 --> 00:19:14.330 No miksi julkinen sektori tarjoaa tällaisia yksityishyödykkeitä, joita 239 00:19:14.330 --> 00:19:19.170 sinänsä voitaisiin siis aivan hyvin perustein tarjota myös 240 00:19:19.170 --> 00:19:21.940 yksityisellä sektorilla yritysten toimesta. 241 00:19:21.940 --> 00:19:25.260 No taustalta löytyvät yleensä perusteet koskien 242 00:19:25.260 --> 00:19:29.670 Tulojakokysymyksistä eli halutaan 243 00:19:29.670 --> 00:19:36.070 Turvata se, että vaikkapa koulutuksen saaminen ei ole kenenkään tuloista kiinni. 244 00:19:36.070 --> 00:19:41.480 Vaan halutaan päinvastoin kannustaa siihen, että 245 00:19:41.480 --> 00:19:45.060 kouluttautuminen ja myöskin terveydenhuolto, niin 246 00:19:45.060 --> 00:19:47.800 on hyvin pitkälti tulosta riippumatonta. 247 00:19:47.800 --> 00:19:51.480 No sitten on kysymys paternalismista eli vaikkapa koulutus 248 00:19:51.480 --> 00:19:56.300 On tämä tällainen niin sanottu meriittihyödyke eli sellainen hyödyke, jonka kuluttamiseen 249 00:19:56.300 --> 00:20:02.300 halutaan yhteiskunnassa kannustaa oikeudenmukaisuusperusteet liittyvät myös, 250 00:20:02.300 --> 00:20:07.150 eli nähdään, että se on oikeudenmukaista että 251 00:20:07.150 --> 00:20:14.910 Jokainen kansalainen pystyy kouluttautumaan ja jokainen kansalainen pystyy sitten 252 00:20:14.910 --> 00:20:19.750 hakemaan tukea ja turvaa terveydenhuollosta jos tilanne sitä vaatii. 253 00:20:19.750 --> 00:20:24.230 Ja sitten meillä on myös positiiviset ulkoisvaikutukset, jotka 254 00:20:24.230 --> 00:20:27.170 liittyvät ehkä ennen kaikkea myös koulutukseen. 255 00:20:27.170 --> 00:20:29.330 Tai toisaalta myös tietenkin terveydenhuoltoon. 256 00:20:29.330 --> 00:20:33.710 Eli kyllähän on myös sellaisia sairauksia joiden jotka voivat olla 257 00:20:33.710 --> 00:20:37.100 vaikka leviäviä ja sitten mitä nopeammin saadaan. 258 00:20:37.100 --> 00:20:41.530 Taltutettua, niin sillä on myös merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia. 259 00:20:41.530 --> 00:20:44.010 Yhteiskunnan näkökulmasta, mutta myös koulutukseen 260 00:20:44.010 --> 00:20:46.400 Eli 261 00:20:46.400 --> 00:20:50.300 Yhteiskunnan näkökulmasta koulutuksella on paljon positiivisia vaikutuksia 262 00:20:50.300 --> 00:20:56.040 vaikkapa terveyteen, tietenkin myös osaamiseen ja näin päin pois. 263 00:20:56.040 --> 00:20:59.440 Eli tällaisia syitä jotka sitten 264 00:20:59.440 --> 00:21:03.720 Johtavat siihen, että halutaan tarjota ja turvata näiden 265 00:21:03.720 --> 00:21:06.720 yksityishyödykkeiden tarjonta yhteiskunnassa. 266 00:21:06.720 --> 00:21:12.300 Koska julkisen sektorin tarjoamiin yksityishyödykkeisiin 267 00:21:12.300 --> 00:21:18.130 liittyy usein merkittäviä rajakustannuksia. 268 00:21:18.130 --> 00:21:22.050 Eli kun niiden kulutus kasvaa, niin myös kustannukset 269 00:21:22.050 --> 00:21:26.700 kasvavat paljon siinä mukana, niin 270 00:21:26.700 --> 00:21:35.020 tästä seurauksena voi olla herkästi tilanne, jossa on ylikulutusta ja 271 00:21:35.020 --> 00:21:43.530 tästä johtuu sitten lopulta hyvinvointikustannuksia tai hyvinvointitappiota. 272 00:21:43.530 --> 00:21:45.770 Eli 273 00:21:45.770 --> 00:21:48.850 Näiden yksityishyödykkeiden tapauksessa joudutaan paljon miettimään 274 00:21:48.850 --> 00:21:52.270 sitä, että missä menee sitten ne sopiva kulutuksen taso. 275 00:21:52.270 --> 00:21:58.220 Mutta tässä kuvaajassa esimerkki siis tilanteesta jossa 276 00:21:58.220 --> 00:22:06.820 Jos lähdetään liikkeelle tästä, että meillä on yksityishyödyke ja sen 277 00:22:06.820 --> 00:22:08.740 Ikään kuin optimipiste 278 00:22:08.740 --> 00:22:14.500 Tässä tapauksessa olisi tuossa pisteessä A eli pisteessä A 279 00:22:14.500 --> 00:22:20.460 Hinta on tuo rajakustannus merkittyjen rajakustannusten määrä 280 00:22:20.460 --> 00:22:23.890 ja toisaalta sitten kulutettu määrä on tuo piste 281 00:22:23.890 --> 00:22:27.200 QE, jossa E kuvaa siis tasapainoa 282 00:22:27.200 --> 00:22:33.600 tässä tilanteessa. tämä olisi ikään kuin optimaalinen tilanne, mutta mikäli meillä ei vaikkapa 283 00:22:33.600 --> 00:22:40.000 tälle yksityishyöhykkeelle aseteta minkäänlaista hintaa, niin matala tai olematon hinta 284 00:22:40.000 --> 00:22:45.040 sitten johtaa kuvaajan mukaisesti kulutuksen kasvuun. 285 00:22:45.040 --> 00:22:49.680 Eli silloin jos ajatellaan, että tässä ei olisi minkälaista hintaa tai hintaa 286 00:22:49.680 --> 00:22:54.160 olisi erittäin pieni sitten niin siirryttäisiin kulutuksessa tuonne pisteeseen M 287 00:22:54.160 --> 00:22:59.430 ja tässä huomataan, että silloin jo 288 00:22:59.430 --> 00:23:03.780 Kulutus olisi sellaisella tasolla, että se ei kattaisi tämän yksityishyödykkeen 289 00:23:03.780 --> 00:23:10.540 rajakustannuksia ja verrattuna tuohon tasapaino pisteeseen, niin meille syntyisi 290 00:23:10.540 --> 00:23:17.850 hyvinvointitappiota tämän merkatun kolmion verran. 291 00:23:17.850 --> 00:23:22.510 Eli tässä tapauksessa kysymys kuuluukin, että miten me saavutetaan julkisen 292 00:23:22.510 --> 00:23:26.020 sektorin tarjoamien yksityishyödykkeiden osalta sellainen piste 293 00:23:26.020 --> 00:23:29.270 Jossa me saataisiin kuitenkin sitten kustannuksetkin 294 00:23:29.270 --> 00:23:36.750 pidettyä jollain tavalla kontrollissa. 295 00:23:36.750 --> 00:23:43.500 Tähän ratkaisuna ja oikeastaan kysymyksenä ja vastauksena julkisen sektorin tarjonnan määriin, 296 00:23:43.500 --> 00:23:50.270 on erilaisia vaihtoehtoja, joita nyt käydään seuraavaksi kolme lävitse: 1) ensimmäisenä käyttäjämaksut 297 00:23:50.270 --> 00:23:58.610 eli tässä tapauksessa sitten tämän kyseisen yksityishyödykkeen kulutuksesta niin kohdistetaan 298 00:23:58.610 --> 00:24:02.060 jonkinlainen maksu palveluita käyttäville. 299 00:24:02.060 --> 00:24:07.530 Ja mikä riski näissä käyttäjämaksuissa on niin se 300 00:24:07.530 --> 00:24:10.670 liittyy siihen, että yleensä julkisen sektorin tarjoamat 301 00:24:10.670 --> 00:24:15.150 yksityishyödykkeet ovat sellaisia, joiden kulutusta 302 00:24:15.150 --> 00:24:21.250 Vähintään halutaan tukea, ellei jopa haluta rohkaista niiden käyttöön, mutta mikäli me peritään 303 00:24:21.250 --> 00:24:26.060 jonkinlaisia käyttäjiämaksuja, niin se voi johtaa palveluiden vajaakäyttöön. 304 00:24:26.060 --> 00:24:29.200 Ja toki tällaisten käyttäjämaksujen 305 00:24:29.200 --> 00:24:33.440 valvominen sitten vaatii resursointia ja hallinnointia niiden 306 00:24:33.440 --> 00:24:36.920 käyttäjämaksujen perimiseen ja tästä tulee sitten kustannuksia. 307 00:24:36.920 --> 00:24:39.740 Tässä on nosto esimerkkinä ruuhkamaksut. 308 00:24:39.740 --> 00:24:46.760 Mutta ehkä toisena esimerkkinä voisi sanoa vaikka terveydenhuollossa joistain palveluista 309 00:24:46.760 --> 00:24:52.760 peritään myös käyttäjämaksuja, jonkinlaista nimellistä maksua hyvin usein. 310 00:24:52.760 --> 00:24:55.400 Sehän ei tietenkään niitä kustannuksia kata, mutta peritään 311 00:24:55.400 --> 00:24:59.290 tietynlainen maksuja ja sillä sitten halutaan. 312 00:24:59.290 --> 00:25:04.430 Ennen kaikkea rajoittaa kulutusta, jos terveydenhuoltoon tullaan, 313 00:25:04.430 --> 00:25:10.430 niin sitten se on yleensä hyvästä syystä eikä haluta sitten 314 00:25:10.430 --> 00:25:16.470 ikään kuin huvin vuoksi niitä maksuja maksaa. No sitten seuraavaksi 315 00:25:16.470 --> 00:25:20.620 Käsitellään tämmöinen esimerkki yhdenmukaisesta tarjonnasta ja 316 00:25:20.620 --> 00:25:25.610 tässä tapauksessa ei ole käsittelymaksuja ja ei oikeastaan minkäänlaisia 317 00:25:25.610 --> 00:25:29.610 tämmöisiä suoria kustannuksia kulutuksesta. 318 00:25:29.610 --> 00:25:32.440 No ongelma tässä on sitten se, että se johtaa osan kuluttajista 319 00:25:32.440 --> 00:25:35.150 ylikulutukseen ja osan alikulutukseen. 320 00:25:35.150 --> 00:25:40.730 Eli ikään kuin meillä ei ole minkäänlaista mekanismia, joka sitten ohjaisi 321 00:25:40.730 --> 00:25:44.220 kulutusta ja tasapainottaisi kulutusta ja tarjontaa. 322 00:25:44.220 --> 00:25:47.610 No tästä esimerkkinä on koulutus Suomessa. 323 00:25:47.610 --> 00:25:52.220 Vaikkapa perusasteen koulutus ja itse asiassa nykyään jo toisen asteen koulutus, niin siihen 324 00:25:52.220 --> 00:25:58.150 ei juuri kustannuksia liity tai ei ainakaan niitä suoraan laskuteta. 325 00:25:58.150 --> 00:26:02.460 Ja tämä siis ennen kaikkea sen takia, että halutaan kannustaa 326 00:26:02.460 --> 00:26:07.480 ja tukea lasten ja nuorten kouluttautumista. 327 00:26:07.480 --> 00:26:12.120 No sitten viimeisenä on myös jonotus. 328 00:26:12.120 --> 00:26:19.480 ei suuren suuri, mutta erittäin hyvä innovaatio tämäkin jonotus ei siis huomioi ostovoimaa, 329 00:26:19.480 --> 00:26:26.200 vaan kaikki ovat samalla viivalla palvelussa , johon siirtyvät ja tässä ei varsinaista 330 00:26:26.200 --> 00:26:31.980 tai suoraa rahallista kustannusta ole muuta kuin sitten kustannuksena toimii tämä käytetty 331 00:26:31.980 --> 00:26:39.900 aika ja tämä sitten vaatii kuluttajilta päätöksiä siitä, että onko se palvelun saanti 332 00:26:39.900 --> 00:26:42.180 sen käytetyn ajan arvoista. 333 00:26:42.180 --> 00:26:47.090 Eli tässä on sitten tällainen tasapainottava mekanismi osaltaan. 334 00:26:47.090 --> 00:26:51.480 Toki sitten yhteiskunnan näkökulmasta voi kysyä, että olisiko 335 00:26:51.480 --> 00:26:55.340 Yhteiskunnan näkökulmasta fiksumpaa, että ihmiset käyttäisivät ajan jotenkin 336 00:26:55.340 --> 00:27:00.560 muuten vaikkapa töitä tehden kun siellä sitten jonossa 337 00:27:00.560 --> 00:27:07.050 jouten ollen. Eli tällainen kustannus sitten voi johtua, eli meillä voi syntyä 338 00:27:07.050 --> 00:27:09.940 jonkinlaista tehottomuutta sitten jonottamisen myötä. 339 00:27:09.940 --> 00:27:17.300 No tästä esimerkkinä on sitten terveydenhuolto eli terveydenhuollossakin 340 00:27:17.300 --> 00:27:23.940 jonkun verran rajataan palveluiden käyttöä jonottamisella. 341 00:27:23.940 --> 00:27:29.680 Mutta tässä siis esimerkkejä siitä, että mitkä ovat erilaisia tapoja järjestää tätä 342 00:27:29.680 --> 00:27:36.100 tarjontaa julkisen sektorin tarjoamien yksityishyödykkeiden osalta. 343 00:27:36.100 --> 00:27:44.300 No yhteenvetona julkishyödykkeitä ovat siis hyödykkeet, jotka eivät kulutuksen ja tarjonnan 344 00:27:44.300 --> 00:27:48.700 puolesta sovi tällaisten tavanomaisten markkinoiden toimintaan. 345 00:27:48.700 --> 00:27:53.780 Niihin liittyy usein se, että ne ovat joko yhteistä kulutusta eli me 346 00:27:53.780 --> 00:27:57.920 kaikki niitä yhdessä kulutamme tai sitten niihin liittyy se, että niiden 347 00:27:57.920 --> 00:28:01.560 lisäkuluttamisesta ei koidu lisäkustannuksia. 348 00:28:01.560 --> 00:28:07.820 Ja tässä meillä kuvassakin on esimerkki puhtaasta julkishyödykkeestä eli majakasta. 349 00:28:07.820 --> 00:28:11.820 Lisäksi julkinen sektori tarjoaa yksityishyödykkeitä, joihin yleensä liittyvät korkeat 350 00:28:11.820 --> 00:28:18.040 rajakustannukset eli niiden lisäkulutus lisää myös kustannuksia ja toisaalta, joiden 351 00:28:18.040 --> 00:28:24.070 kulutusta halutaan usein yhteiskunnassa tukea tai ei ainakaan haluta rajoittaa, että 352 00:28:24.070 --> 00:28:29.620 niiden kuluttamisen ulkopuolelle hirveän moni jäisi. 353 00:28:29.620 --> 00:28:33.380 Kiitos paljon ajasta ja mielenkiinnosta tämän luennon osalta. 354 00:28:33.380 --> 00:28:35.330 Tässä vielä lähteet, joita 355 00:28:35.330 --> 00:28:39.620 Näiden luentojen tekemisessä on käytetty ja mikäli luentoon liittyen, 356 00:28:39.620 --> 00:28:41.950 herää kysymyksiä tai kommentteja 357 00:28:41.950 --> 00:28:45.820 Niitä voi laittaa tähän ohessa näkyvään sähköpostiosoitteeseen. Kiitos paljon!